Lapsilisä kuuluu kaikille perheille, myös 17-vuotiaille

Keskiviikko 28.11.2018 - Mia Laiho

Lapsilisä on yhteiskunnan kädenojennus ja viesti perheille, että jokainen lapsi on tervetullut ja yhteiskunta haluaa tukea jokaisen lapsen hyvinvointia.  Ihmettelinkin suuresti, kun keskustan puheenjohtaja Sipilä ehdotti, että lapsilisästä tehtäisiin harkinnanvaraista. Taitaa ensi kevään tulevat vaalit aiheuttaa jo harkitsemattomia sanoja.  Oikea tapa toteuttaa tulonsiirrot lapsiperheiden hyväksi on nimenomaan nykyisen kaltainen perhelähtöinen malli, jossa lapsilisän saa ilman ylenmääräistä hakemusbyrokratiaa. Lapsiperheen kannalta yksinkertainen ja vähällä byrokratialla toimiva järjestelmä on ehdottomasti toimivin. Jos lapsilisä olisi harkinnanvaraien, merkitsisi se väistämättä erilaisten tulo- ja varallisuusselvitysten ja olosuhdemuutosilmoitusten tekemistä. En usko, että lapsiperheet haluaisivat sellaista paperirumbaa muutenkin työlään lapsiarjen keskelle.

Lapsen syntyminen perheeseen on aina ainutlaatuista, ja lapsia syntyy kaikenlaisiin perheisiin. On yhdenvertaista perheitä kohtaan, että lapsilisän kaltainen yhteiskunnan tuki lapsiperheille maksetaan kaikille. Lapsilisän puutteena voidaan kuitenkin nähdä, että sitä maksetaan vain 17-ikävuoteen saakka. Suurin osa nuorista asuu vielä siinä vaiheessa kotona, ja nuoren menot eivät suinkaan tuossa vaiheessa laske, päinvastoin. Perheiden tilannetta parantaisikin lapsilisän maksaminen 18-ikävuoteen saakka. Tämä olisi myös luonteva rajapyykki täysikäisyyden saavuttamisen kanssa.  

Lapsilisä on tarkoitettu nimenomaan lapsesta aiheutuvien kulujen kompensoimiseen. Se ei kuitenkaan riitä. Lapsiperheiden taloudellisen aseman kohentamiseksi tarvitaan lisäksi kokonaisvaltaista perhepolitiikkaa. Keskeistä on tehdä ratkaisuja, joilla lisätään työelämän tasa-arvoa ja vanhempien mahdollisuuksia osallistua työelämään. Kestävä tapa nostaa lapsiperheitä pois vähäosaisuudesta on edistää molempien vanhempien mahdollisuuksia joustavaan vanhempainvapaiden käyttöön. Tasa-arvoisesta työelämästä puhuttaessa äitiys- ja vanhempainvapaan kustannuksia on edelleen jaettava tasaisemmin myös työnantajien kesken. Tähän tarvitaan perhevapaauudistus, joka valitettavasti tänä vuonna kaatui.  Perhevapaajärjestelmä vaatii kuitenkin uudistamista.  Myös osa-aikaisen työn kannattavaksi tekeminen lapsiperheessä voisi parantaa perheiden taloudellista tilannetta ja tuoda samalla vastapainoa ja vaihtelua lapsiperheen arkeen.

Kaksivuotinen esiopetus kaikille antaisi lapsille tasavertaiset mahdollisuudet kehittymiseen ennen varsinaisen koulutien alkua. Myös perhe-elämän ja työn yhteensovittamista on helpotettava, erityisesti äitien työurien jatkuvuutta on edistettävä ja lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa vahvistettava varhaiskasvatusta ja esiopetusta kehittämällä.  Perhepolitiikan saralla riittääkin vielä paljon työsarkaa seuraavalla hallituskaudella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsilisä, lapset, nuoret, yhdenvertaisuus, perhepolitiikka, harrastus

Energiajuomat eivät kuulu lapsille

Keskiviikko 19.9.2018

Energiajuomia markkinoidaan häikäilemättömästi maalaamalla mielikuvaa kestävyydestä ja voimasta. Todellisuus on mainoskuvaa karumpi. Korkea sydämen syke, levottomuus, ahdistava olo ovat tyypillisiä sivuvaikutuksia energiajuomista. Terveyshaitat näkyvät myös esimerkiksi painonnousuna ja unettomuutena.  Suuri määrä energiajuomaa ja sen sisältämä suuri kofeiinimäärä voi altistaa myös hoitoa vaativille rytmihäiriöille, vaikka kyseessä olisi muuten terve nuori. Pahimmillaan energiajuomien liiallinen käyttö onkin vienyt nuoria sairaalaan.

Nuoret litkivät energiajuomia kuin janojuomaa. Eviran suosituksen mukaan alle täysikäisten kofeiinisaannin pitäisi olla alle 50 milligrammaa päivässä. Muuten riskinä on riippuvuuden syntyminen. Suositus valuu jo yhden energiajuoman myötä alas kurkusta. Puolen litran energiajuomatölkki saattaa sisältää kofeiinia jo toista sataa milligrammaa. Lasten ja nuorien ei pitäisi juoda energiajuomia lainkaan faktojen valossa. Silti nuoriso-ohjaajat kertovat tapaavat lukuisia nuoria, jotka juovat jopa yli kymmenen energiajuomaa päivässä.

Vaadimme budjettiriihen alla useamman lääkäritaustaisen kansanedustajan kanssa, että energiajuomille tulisi asettaa erityisen korkea haittavero. Tällä olisi myönteinen vaikutus sekä lasten ja nuorten terveyteen että valtion verotuloihin. Toiveeseemme on nyt vastattu jopa yli odotusten. Ministerit Leppä ja Saarikko ilmoittivat käynnistävänsä selvityksen energiajuomien kiellosta alle 15-vuotiaille.

Monet lasten vanhemmat ja opettajat näkevät päivittäin energiajuomien haitat lapsilla, ja he toivovat tehokkaita toimenpiteitä energiajuomien saannin rajoittamiseksi. Lisäksi monet kauppiaat ovat ymmällä tilanteesta ja toivovat yhtenäisiä valtakunnallisia päätöksiä asiassa. Näihin tarpeisiin on vastattava. Toivonkin, että ministerien käynnistämä selvitys antaa meille konkreettisia ratkaisuja ja asia etenisi sen jälkeen jouhevasti. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energiajuomat, terveys, nuoret

Länsiväylä: Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin

Lauantai 2.6.2018 - Mia Laiho ja Mika Helenius

Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin 

Espoon sisäilmaongelmaisille kouluille ei näy loppua. Uutena ongelmana Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen jälkeen on noussut esiin Jupperin koulu. ”Sädesieni vei luokat ja pulpetin – Espoossa paljastui jälleen uusi ongelmakoulu” (LV 26.5.8). 

Terveystarkastaja huomautti jo yli vuosi sitten Jupperin koulun maakellarin ja viemärin hajusta ja koulun kuntokartoituksen tarpeesta. Vasta reilu vuosi myöhemmin valmistui tutkimusraportti, jonka sisältö on karua luettavaa. Kahdessa luokkatilassa on löydetty sädesientä, kosteutta on mitattu seinistä ja lattioista ja koko viemäristö vaatii uusimista. Rakenteissa on lisäksi todettu useita terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja asbestia. Vanhemmat ovat ymmärrettävästi huolissaan lastensa terveytensä puolesta. Sekä henkilökunta että lapset oireilevat 

Ripeät toimenpiteet jatkosuunnitelmineen ovat tarpeen. Lapset eit voi palata kouluun, jos tiloissa on terveysriskiYmpäristöterveydenhuollon tarkastajalta vanhemmat ovatkin pyytäneet uutta arviota. Huomioiden tähän mennessä tehdyt tutkimuslöydökset, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä että koulua kannattaisi enää korjata. Ei kannata laittaa rahaa koulun korjauksiin, jos lopputuloksena kuitenkin muutaman vuoden päästä olisi koulun purkaminen, kuten mm. Jousenkaaren koulun kohdalla tapahtui.  

.Jupperin koululle tarvitaan siirtokelpoiset tilat lähelle koulua. Jupperin sisäilmaongelmaisen päiväkodin osalta on alkuvuodesta tehty päätös uuden siirtokelpoisen päiväkodin hankkimiseksi Kuusinevantien tontille.  Tälle samalle tontille olisikin järkevää samanaikaisesti perustaa koululle siirtokelpoiset tilat. Toissijaisesti väistötilat voitaisiin sijoittaa koulun liikuntakentälle. Jupperin uudelle päiväkodille ja koululle on jo aiemmin suunniteltu yhteishanketta. Väistötilojen hankinta, sekä päiväkodin ja koulun uuden rakennuksen suunnittelutyö olisi järkevää toteuttaa nyt nopeutetulla aikataululla yhteisenä hankkeena. Tällöin  voitaisiin saavuttaa myös  taloudellisesti järkevä kokonaisratkaisu sekä väistön että uuden koulun suunnittelun  osalta.  

Mika Helenius 

Kaupunginvaltuutettu 

Mia Laiho, 

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja, lääkäri 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmaongelmat, koulu, terveys, laatu, lapset, nuoret, opettajat

Keski-Uusimaa: Lukiolain uudistus parantaa monella tapaa opiskelijan asemaa

Tiistai 17.4.2018 - Mia Laiho

Kevään kirjoitukset ovat takana ja monissa perheissä valmistaudutaan ylioppilasjuhliin. Samalla vähintään sama määrä nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia odottaa yhteishaun tuloksia ja tietoa lukiopaikasta. Lukion tehtävä on toimia yleissivistävänä koulutuksena ja pohjustaa nuorelle tie korkeakouluopintoihin. Hallitus antoi tällä viikolla esityksensä uudeksi lukiolaiksi, jolla lukio-opetus tuodaan uudelle vuosikymmenelle. Lukioita on määrä uudistaa yhä kansainvälisemmiksi ja joustavammiksi, vahvaa yleissivistystä unohtamatta. Jatkossa lukio vastaa vahvemmin myös jatko-opintojen ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Suurin muutos koskee siirtymää kurssipohjaisesta tutkinnosta opintopisteisiin. Näin mahdollistetaan uudenlaisten oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet ja monitieteinen orientaatio. Lukiot ja lukioiden opiskelijat saavat lisää liikkumavaraa ja opintopoluista tulee yksilöllisempiä.

Tulevaisuudessa tarjolla on enemmän henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja tulevaisuuden koulutusvalintoihin. Opintojen aikana tarjotaan laajasti tukea oppimiseen ja tarvittaessa myös erityisopetusta. Lukion ohjausvelvoite ei jatkossa lopu ylioppilasjuhliin, vaan jälkiohjausta esimerkiksi koulutusalavalintoihin on annettava myös valmistumisen jälkeen.

Lukio on viimekädessä opinahjo, joka antaa nuorelle näköalan tulevaisuuden haaveista ja tavoitteista. Turvallisessa yhteisössä rakennetaan pohja yleissivistykselle ja korkeakouluopinnoille. Uuden lain myötä myös lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy. Jokaiselle opiskelijalle mahdollistetaan kokeilla korkeakouluopintoja jo lukion aikana. Käytännön kokemus korkeakouluopinnoista antaa isojen valintojen keskellä painivalle lukiolaiselle huomattavasti enemmän tietoa ja näkemystä, kuin pelkkä opinto-ohjaus antaisi.

Lapsemme ja nuoremme ansaitsevat ainoastaan parasta. Uuden lukion tavoitelista on pitkä, mutta niin on sen tuomat mahdollisuudet. Uudistuksen toimeenpanoa päätettiin tukea osoittamalla lukiorahoitukseen 8,5 miljoonaa euroa kehysriihen yhteydessä. Jokaisen unelmiin, tavoitteisiin ja osaamiseen voidaan vastata syvemmin jo lukiossa.

Mia Laiho
Kansanedustaja (kok.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lukiolaki, lukio, koulutus, nuoret

Vastuullinen päättäjä ei lisää alkoholitarjontaa lapsille

Keskiviikko 14.12.2016 - Mia Laiho

Eduskunta on pian käsittelemässä alkoholilain uudistusta, joka sallisi limuviinojen myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Limuviinoissa alkoholia ja virvoitusjuomaa on sekoitettu keskenään. Tämä tulee johtamaan nuorten alkoholin käytön lisääntymiseen, kun alkoholi ei maistu edes alkoholilta ja sitä on helposti saatavilla. Nuoruus on sekä elimistön että henkisen kehittymisen kannalta herkkää aikaa. Nuoren valinnat voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla koko loppuelämään. Miksi tehdä lakimuutoksia, jotka aiheuttavat lapsillemme ja perheille pahoinvointia, inhimillistä kärsimystä ja lisäävät myös yhteiskunnan kustannuksia? Työssäni päivystyksessä näkee käytännössä miten alkoholin käyttö liittyy hyvin usein maksan toiminnan ongelmiin, sydänsairauksiin, sekavuuteen, tapaturmiin, perheväkivaltaan, itsemurhayrityksiin, raiskauksiin, lasten kiireellisiin huostaanottoihin jne. Alkoholi on päihde, joka aiheuttaa riippuvuutta sekä vaikeita aivo-ja sisäelinsairauksia. Halutaanko lisätä lasten riskiä altistua alkoholin haitoille heidän kasvunsa ollessa vielä kesken? Lapsillemme ja nuorillemme tulee turvata mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö ilman alkoholin lisähoukutuksia ja ympäristön painetta mainonnan tai lisätarjonnan kautta. Limuviinat eivät tee meistä kansainvälisiä eurooppalaisia, vaan fiksu alkoholikasvatus rakentuu aivan muilla tavoin. Toivottavasti päättäjät eduskunnassa kantavat vastuunsa, kun lakiesitys menee sinne käsittelyyn.

 

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, Erikoislääkäri,  kaupunginvaltuutettu

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän hallituksen jäsen

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholilakiuudistus, limuviinat, vastuu, lapset, nuoret

Työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii nopeaa reagointia

Tiistai 13.1.2015 - Mia Laiho

Taloustilanteen kohentamiseksi tarvitaan sekä työtä että työkykyistä työvoimaa. Julkinen keskustelu on pääosin keskittynyt eläkeikään, lähinnä sen nostoon. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeet, joille Suomessa jäädään jo noin 52-vuotiaana.  Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat mielenterveydenhäiriöt sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden vuoksi eläkkeelle jää huolestuttavasti erityisesti nuoria, joilla voisi olla vielä kymmeniä työvuosia edessä.

Työhyvinvointi ehkäisee työkyvyttömyyttä

Työ itsessään antaa paljon, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja auttaa arjen rytmityksessä. Nämä voivat merkittävästi edistää toipumista, ja auttaa samalla ihmisen muussa elämänhallinnassa.  Työhyvinvointiin satsaaminen, nopea puuttuminen tilanteisiin, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ovat avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä myös ilman viiveitä.

Tavoitteena selkeä ja sujuva toimintamalli

Kuntoutuksen ja työn tulisi kulkea joustavasti rinnakkain. Jos työhön paluuta aletaan miettiä vasta kuntoutuksen loppuvaiheessa, ollaan usein myöhässä. Kevennettyjä työmalleja tarvitaan jo aiemmin, ja niiden tulisi olla joustavasti käytettävissä ilman suurta paperinpyöritystä.  Loppuvuonna 2015 voimaan suunniteltu osakuntoutusrahalaki tuo yhdistämiselle paremmat edellytykset. Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin selkeää ja sujuvaa toimintamallia, jotta mahdollisimman moni osatyökykyinen työllistyisi. Osatyön vastaanottaminen tulee myös aina olla kannattavampaa kuin pelkkä sosiaaliturva.

Työelämän ulkopuolelle joutuminen lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa väestön terveyseroja yksilöllisten ja taloudellisten menetysten lisäksi.  Työkyvyn heiketessä hälytyskellojen pitäisikin soida ja ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työkyky, työkyvyttömyys, nuoret, työterveyshuolto

Lasten, nuorten ja ikäihmisten tarpeet huomioitiin länsimetron liityntäsuunnitelmassa Kaupunginhallituksen konsernijaoksessa

Maanantai 22.9.2014 - Mia Laiho

Tänään Kaupunginhallituksen konsernijaoksen kokouksessa oli käsiteltävänä lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta. 

Länsimetron linjastosuunnitelmassa bussiliikenne on suunniteltu tilanteeseen, jossa metro päättyy Matinkylään. Suora bussiliikenne Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan lakkaa ja yhä useampi Espoon sisäinen sekä Espoon ja Helsingin välinen matka tehdään raiteilla. Tavoitteena on liikennöinnin aloittaminen Matinkylän metron aikataulussa syksyllä 2016. Kivenlahteen päättyvän metron edellyttämät liityntälinjastomuutokset suunnitellaan sitten myöhemmin erikseen.Bussilinjastonmuutokset koskevat  Etelä-Espoossa seutulinjojen lisäksi kuitenkin myös Espoon sisäisiä yhteyksiä ja heijastuvat myös rantaradan vaikutuspiirin bussilinjoihin. Bussilinjojen vuoroväliä on tihennetty niin, että useat Etelä-Espoon bussilinjat liikennöivät jatkossa vastaavilla vuoroväleillä kuin bussilinjat nyt pääsääntöisesti liikennöivät Helsingissä. Tihentämisen vastapainoksi bussilinjoja on nykyistä vähemmän, kuitenkin niin, että kävelymatkat pysäkeille säilyvät kohtuullisina.

Viime keväänä kun HSL esitteli suunnitelmiaan nousi yllättäen esiin,että linjan 15 liikennöinti Jupperista Otaniemeen lakkaisi.  HSL sai asiasta asiakaspalautetta ja Kaupunginhallituksessa HSL:n käydessä asiaa esittelemässä, toin esille miten merkittävä linja 15 on erityisesti koululaisten kannalta. Linjastosuunnitelmasta olikin laskettu vaihtoehtoinen toteutustapa, jossa linjaa 548 Tapiola – Lähderanta liikennöitäisiin linjastosuunnitelman perusratkaisusta poiketen Jupperiin asti. Vaihtoehtoiselle ratkaisulle oli laskettu kustannusarvio 0,6 milj. euroa suunnitelmassa esitettyä ratkaisua kalliimpi.  Kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettiin kuitenkin päätettäväksi linjan 15 lakkauttaminen.

En voinut hyväksyä linjan 15 lakkautusta ilman korvaavaa linjaa. Linja 15 on tärkeä lasten ja nuorten käyttämä linja, joka tarjoaa yhteydet Viherlaaksoon, Kauniaisiin ja Tapiolaan. Suurin osa alueen nuorten käyttämistä yläkouluista ja lukioista sijaitsee juuri sillä suunnalla. Linja 15 mahdollistaa myös asukkaiden moniin harrastuksiin pääsyn samalla suunnalla. Ikäihmisille ja niille talouksille, joissa ei ole autoa niin on välttämätöntä päästä sujuvasti lähipalveluihin mm terveysasemalle, ja apteekkiin Viherlaaksoon, sekä muihin palveluihin Tapiolaan. Jos oikeasti haluamme lisätä Espoossa Tapiolan omien palvelujen ja kulttuuripalvelujen käyttöä, on meidän tarjottava kaupungin sisällä sujuvat yhteydet niiden saavuttamiseksi. Olen myös sitä mieltä, ettei niiden Espoon alueiden asukkaiden, jotka eivät hyödy suoraan metroyhteyksistä ja asu metron vaikutusalueella, tule joutua kärsimään omien liikenneyhteyksien huononemisesta.

Konsernijaostossa käytiin asiasta paljon keskustelua.  Olinkin valmis lämpimästi kannattamaan Tony Hagerlundin muutosesitystä ”Espoo esittää että perustettavan linjan 548 päätepysäkki on Lähderannan sijaan Jupperi. Tämä tarjoaa asukkaille vaihdottomat yhteydet Viherlaakson kouluihin ja terveysasemalle. Linjojen 247 ja 248 päätepysäkki voi olla Lähderanta, Jupperiin ajavia A-vuoroja tarvitaan vain niinä aikoina kun 548 ei liikennöi.” Kannatettu muutosesitys hyväksyttiin lopulta yksimielisesti, mikä on selvä viesti myös HSL:n hallitukselle ilmaisemaan Espoon näkemyksestä ja tahtotilasta tähän asiaan. 

Kannatin myös Jaana Jalosen tekemää lisäysesitystä että linja 145 jatkosuunnittelussa otetaan huomioon linja vuorovälit etenkin ruuhka-aikoina. Suvisaaristossa bussien vuoroväli on ruuhka-aikoina puoli tuntia ja ruuhka-aikoina tunti, mikä aiheuttaa lapsille kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja ja aikatauluhaasteita koulu-ja harrastusmatkojen osalta.

Nöykkiön ja Latokasken alueiden osalta liityntäbussien kiertely on aiheuttanut palautetta asukkailta. Kannatin hänen lisäysesitystään ”Konsernijaosto kehottaa selvittämään vielä miten Nöykkiön ja Latokasken (linjat 160 ja 161) syöttöliikenne Matinkylään olisi mahdollista järjestää mahdollisimman nopeaksi. Kierto Merituulentien ja Tiistilän kautta voi hidastaa matkaa etenkin ruuhka-aikaan."

Kiitokset kaikille vanhemmille viesteistänne ja aktiivisuudestanne!

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Länsimetri, liityntälinjasto, lapset, nuoret, ikäihmiset

Kaupungintalon kohtaloa käsiteltiin valtuustossa

Tiistai 19.8.2014 - Mia Laiho

Valtuustossa käytiin eilen vilkas keskustelu Kaupungintalon kohtalosta, peruskorjatako vai ei ja mitä sinne tulisi sijoittaa. Taustalla oli demareiden valtuustoaloite, jossa ehdotettiin että kaikki nuorten palvelut sijoitetaan korjattuun Kaupungintaloon. Aloitteen tekijä tosin muutti aloitettaan käsittelyn aloittamisen jälkeen niin että hän poisti ”kaikki” sanan.

Kaupungintalo on oman aikataulunsa luomus, hyvässä ja pahassa. Toiset tykkää, toiset ei.  Kaupungintalon kohtalo  liittyy virastokeskuksen asemakaavamuutokseen, joka on tulossa valtuustoon todennäköisesti vielä tulevan syksyn aikana. Tuolloin valtuustossa me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa Kaupungintalon kohtaloon. Itselläni on selvä kanta: Purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto.  Korjaaminen vaatisi erittäin laajan ja kalliin peruskorjauksen, jos se säilytettäisiin. Meillä on Espoossa huomattavasti tärkeämpää käyttöä tuolle rahalle. Meillä on esim. useita kouluja, jotka vaativat peruskorjausta ja myös kouluja ja päiväkoteja, joiden sisäilmassa on ongelmia. Espoossa ei ole myöskään akuuttia toimistotilan tai liiketilan tarvetta, joten rakennuksen peruskorjaus toimistotiloiksi kuten aiemmissa suunnitelmissa on ehdotettu, kuulostaa myös kovin erikoiselta.

Olen itse antiikin ystävä ja pidän vanhoista rakennuksista. Tämä rakennus on kuitenkin mielestäni jotain aivan muuta kuin kulttuurihistoriallista arvokasta perintöä, johon rakennuksen säilyttämistä kannattavat vetoavat. Jossain olisi oltava myös suojelun ja säilyttämisen raja. Kaikki vanha ei ole säilyttämisen arvoista vain sen takia että se on vanhaa.

Pidin myös puheenvuoron Kaupungintalo-asiassa. En kannattanut valtuustoaloitetta jo yksin siitä syystä että minusta sitä ei tulisi peruskorjata vaan purkaa edellä mainituista syistä. Lisäksi kaksi perustetta, miksen halua sinne keskitettävän nuorten palveluja:
1. Miksi juuri nuorten palvelut tulisi sijoittaa tähän rakennukseen? Rakennus on tällä hetkellä käyttökelvottomassa kunnossa, siellä on mm. asbestia ja vaikka se peruskorjattaisiin en lähtisi sijoittamaan sinne etunenässä lapsia tai nuoria. Lasten ja nuorten terveyden suhteen en halua ottaa mitään riskiä.

2. Halutaanko oikeasti keskittää Espoon nuorten palvelut yhteen paikkaan? Onko se lähipalvelua, jos ympäri Espoota nuorten palvelut keskitetään sinne? Haluavatko nuoret itse sitä? Haluavatko nuoret esim. Leppävaarasta, Espoonlahdesta, Kalajärveltä lähteä Espoon keskukseen hakemaan nuorten palveluja? Tohdin epäillä, mutta asiaahan pitäisi kysyä nuorilta itseltään. Ylipäätänsä kun suunnitellaan nuorille suunnattuja palveluja, on tärkeää kuulla nuoria ja heidän tarpeitaan. Tyhjät tilat, jotka eivät palvele tarkoitustaan ovat hukkaan heitettyä rahaa, on sitten kyse tyhjillään seisovasta Kaupungintalosta tai nuorien tarpeita vastaamattomasta tilasta.

Valtuustoaloitteesta käytiin valtuustossa sitten äänestys, ja se hylättiin. Hyvä niin! Keskustelu Kaupungintalosta jatkuu kuitenkin vielä uudelleen syksyllä, kun Kaupungintalon sisältämä asemakaava tulee valtuuston käsittelyyn. Mielenkiintoista onkin tuolloin nähdä miten asiasta äänestetään, koska siihenhän se menee. Toivon todella että tässä asiassa pidetään tuolloin järki kädessä,  muistetaan taloudelliset realiteetit ja käytetään järkevästi veronmaksajien rahoja.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupungintalo, purku, peruskorjaus, nuoret, valtuusto

Mielipidekirjoitukseni Essessä 31.7.14; Ikäihmiset ja nuoret toistensa tukena

Torstai 31.7.2014 - Mia Laiho

Oli ilahduttavaa lukea  Essen no 27-28 artikkeli Kauniita tuokioita hoivakodeissa. Rippikoululaisten ja ikäihmisten kohtaamisen mahdollistaminen osana rippikoulua on erinomainen tapa lähentää eri ikäluokkia toisiinsa. On paljon lapsia ja perheitä, etenkin pääkaupunkiseudulla, joilla isovanhemmat asuvat kauempana muualla Suomessa tai isovanhempia ei enää ole. Ikäihmiset voivat välittää sukupolvelta toiselle kokemuksia, tarinoita, vaihtaa ajatuksia nuoren kanssa ja tukea häntä kasvussaan.  Ikäihmisillä on samalla mahdollisuus päästä kurkistamaan nuoruuteen, oppia uutta ja nauttia nuorten seurasta. Nuoret voisivat auttaa ikäihmisiä myös tietokoneen käytössä ja auttaa heitä löytämään sen kautta avautuva maailma. Parin viime vuoden aikana on ollut keskustelua myös vanhusten ulkoilun vähäisyydestä.  Vanhuksen ulkoiluun liittyvää turvattomuutta voisi vähentää kun on joku jonka kanssa voi ulkoilla. Ja tokihan on niin että me kaikki välillä tarvitsemme vähän innostamista ja kannustamista, jotta lähdemme ulkoilemaan ihan pelkän ulkoilun ja liikunnan takia. Ystävän kanssa liikkuminen on aina mukavampaa. Yhteinen tekeminen voi parhaimmillaan vähentää sekä vanhusten että nuorten yksinäisyyden tunnetta sekä rakentaa luottamusta ja uskoa tulevaan sekä ikäihmisellä että nuorella. Tilanteita, ja tapahtumia, joissa eri ikäpolvet voivat luontevasti kohdata tulisikin jatkossa lisätä.

Mia Laiho

Erikoislääkäri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikäihmiset, vanhukset, nuoret, ikäpolvet, kokemus, ulkoilu