Päihderiippuvaisten äitien hoitoon tarvitaan pysyvä rahoitus ja pakkohoitomahdollisuus

Perjantai 5.12.2014 klo 0:38 - Mia Laiho

Odottavien äitien päihderiippuvuus on vakava asia. Jopa noin kuudella prosentilla odottavista äideistä on alkoholiongelma. Alkoholin käyttöö vaurioittaa sikiötä, ja sen käytöstä voi aiheutua kehityshäiriöitä, kehitysviivästymiä ja vaikeaa kehitysvammaisuutta. Päihderiippuvaiset äidit olisi löydettävä jo varhaisessa vaiheessa. Paras tilanne tietenkin olisi, jos päihderiippuvuus voitaisiin todeta jo siinä vaiheessa kun raskaus on mahdollisesti vasta suunnitteilla. Tällöin voisi yrittää hoitaa ensin päihdeongelmaa, ja ohjata asiakas vieroitushoitoon. Viimeistään kuitenkin neuvolassa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa raskauden toteamisen jälkeen ongelmaan tulisi puuttua, jos merkkejä ja viitteitä päihteiden käytöstä nousee esille. Jos tällaista todetaan niin tilanteeseen tulisi aktiivisesti puuttua ja tarjota äidille päihdevieroitushoitoa ja muita tukitoimenpiteitä.  Suurin osa tulevista äideistä toivoo lapsensa parasta, ja sinällänsä ymmärtävät että päihteet voivat vaurioittaa lasta, kun se heille selostetaan, ja he ovat valmiita vastaanottamaan päihderiippuvuuteensa hoitoa. On kuitenkin valitettavasti myös niitä äitejä, jotka eivät myönnä ongelmaansa ja eivät halua siihen hoitoa. Tällöin raskaudenaikainen pakkohoito päihdehoidon suhteen tulisi mielestäni mahdollistaa. Päihdeäitien pakkohoitoasian ministeri Huovinen kuitenkin veti viime keväänä pois terveydenhuollon itsemääräämishoitolain sisällöstä. Tämä oli suuri takaisku ennen kaikkea niille kaikille syntymättömille lapsille, joita alkoholi vaurioittaa jatkuvasti. Meillä tulisi olla mahdollisuutta suojella sikiötä raskaudenaikana, kun tiedämme että runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö vaurioittaa sikiötä. Hoidettu tai hoidossa oleva päihdeongelma olisi myös parempi aloitusalusta äidin ja tulevan lapsen yhteiseen elämänalkuun. Jos päihteiden käyttöön ei ole puututtu raskauden aikana, niin päihteiden käyttö todennäköisimmin jatkuu myös myöhemmin. Tämä tarkoittaa syntyvälle lapselle jo heti ensi hetkistä alkaen kosteaa kotiympäristöä, ja haasteellista perhe-elämää, ja mahdollisia lastensuojelullisia toimepiteitä.

Syntymättömät lapset eivät pidä itsestään ääntä, ja vammautuneille lapsille alkoholin aiheuttamat vauriot ovat jo tapahtuneet. Olen vahvasti sitä mieltä, että päihdeäitien pakkohoito tulee tehdä mahdolliseksi jatkossa. Vapaaehtoinen hoito tulee tietenkin aina olla ensisijaista, mutta jos nähdään ettei siihen riitä äidillä sitoutumista, ja omia resursseja, niin yhteiskunnan tulisi näissä tilanteissa tulla äidin tueksi ja auttaa syntymätöntä lasta tarvittaessa myös vastentahtoisesti.

3.12.14 eduskunnassa sovittiin 1.5 milj  lisämaaräraha päihdeäitien hoitoon. On tietenkin hyvä että lisämääräraha tähän tarkoitukseen myönnettiin, mutta toisaalta surullista todeta että näinkin tärkeän asian hoitamiseksi joudutaan vuosittain hakemaan erikseen lisämäärärahaa, kun rahaa ei ole budjetoitu itse budjettiin. Tiedämme kuitenkin hyvin että päihderiippuvaisia äitejä on jatkuvasti, ja valitettavasti heidän määrä ei ole laskeva.

Sosiaali-ja terveyslautakunnan kuulumisia

Perjantai 26.9.2014 klo 2:03 - Mia Laiho

Sosiaali-ja terveyslautakunnassa 24.9 oli käsiteltävänä Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista SOTE-laki ja lausunto herätti paljon keskustelua. Lautakunta teki lausuntoon seuraavat lisäykset:

• Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia.
• Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet.

Lautakunnassa oli käsiteltävänä myös Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015–2017, jotka lautakunta esittää jatkossa kaupunginhallitukselle.
Lautakunta pitää tärkeänä seuraavia asioita, joita kehyksessä ei ole otettu huomioon:

• neuvoloiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien riittävää määrää vastaamaan asiakasmäärän kasvua
• vanhuspalveluiden riittävää varmistamista ja omaishoidontuen myöntämisen turvaamista
• ennaltaehkäisevän perhetyön riittävää turvaamista.

Kilon päiväkodissa olevien erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutus järjestetään 1.8.2015 alkaen siten, että puhe-, fysio- ja toimintaterapian tuottaa se taho (Kela, HUS, perusterveydenhuolto), joka pystyy järjestämisvastuunsa ja kriteeristönsä puitteissa toteuttamaan lapsen kuntoutussuunnitelman (maksimaalinen terapiakäyntien määrä ja terapian kesto).  Muutos toteutetaan ehdolla, että järjestämisvastuussa olevat tahot ovat saaneet kuntoutuksen järjestettyä ja uusi toimintamalli on valmis käyttöönotettavaksi.

Espoon seurakuntayhtymän perheasioiden neuvottelukeskuksensopimusta koskien lautakunta edellyttää  ennen kuin nykyinen sopimus menee umpeen, lautakunnalle tuodaan selvitys ja arvio toimenpiteiden vaikutuksista kuntalaisille (IVA), tarjottavien palveluiden laadusta ja saatavuudesta, säästöpäätösten aiheuttamista riskeistä ja uhista palvelujen tuottamiselle ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle sekä säästöjen aiheuttamista mahdollisista kustannuslisäyksistä toisaalla kaupungin organisaatiossa.

Käsiteltävänä oli myös Tilakeskus -liikelaitoksen esittämä investointiohjelma vuosille 2015–2019. Investointiohjelmaan sisältyvät Espoon sairaala, Jorvin sairaalan geriatrinen akuuttiosasto, Leppävaaran ja Matinkylän elä ja asu seniorikeskukset, Matinkylän palvelutori, Auroran ja Suviniityn neuvolat, Postipuuntien vastaanottokoti sekä Matinkylän terveysaseman ja Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaukset. Vammaisten ja ikääntyneiden asumispalveluja varten on suunnitteilla 12 yksityisen tahon toteuttamaa hanketta. Lautakunnalla ei ollut investointiohjelmaan huomautettavaa.