Turvapaikat ensisijaisesti hädässä oleville lapsille ja perheille

Keskiviikko 20.2.2019 klo 14:40

Kokoomuksen tänään julkaisema Turvapaikkapoliittinen ohjelma on hyvä osoitus Kokoomuksen järkiperusteisesta turvapaikkapolitiikasta: jokaisella hätää kärsivällä tulee olla mahdollisuus hakea turvapaikkaa, mutta järjestelmä ei voi olla sellainen, että sitä voi käyttää väärin perustein hyväksi.

Turvapaikkapolitiikka tarvitsee toimia niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Meidän on pyrittävä tilanteeseen, jossa perustetaan yhteisiä ulkorajakeskuksia unionin ulkorajoille sekä niin sanottuja maahantulokeskuksia EU:n rajojen sisälle. Turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin näissä keskuksissa, jolloin Suomeen saavuttaessa voidaan ryhtyä jo suoraan aktiivisiin kotouttamistoimenpiteisiin raskaan ja yhteiskunnalle kalliin systeemin sijaan.

Järjestelmä ehkäisisi turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Tästä mallista hyötyvät eniten todellista hätää kärsivät, mutta se luo paremmat edellytykset oikeudenmukaiselle ihmisten kohtelulle ja kustannusten hillitsemiseksi. EU-tasoiset yhteiset ratkaisut ovat enemmän kuin perustellut ja tarpeen. Henkilöt, joille ei myönnetä turvapaikkaa pitäisi palauttaa lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Tällöin vältyttäisiin myös laittomista maassa olijoista, ja siihen liittyvistä ongelmista, mm. rikollisuudelta.

Vuoden 2015 turvapaikkatulvan yhteydessä usein matkalle lähti pääsääntöisesti vain nuoret miehet, mikä heikentää entisestään naisten ja lasten huonoa asemaa hätää kärsivissä maissa.

Tällä hetkellä turvapaikkahakuprosessin ongelma on, että joukossa on merkittävä osa on heitä, jotka eivät todellisuudessa tarvitse turvapaikkaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen he voivat jäädä oleskelemaan uusintahakemuksen verukkeella tai jopa laittomasti. Tällainen järjestelmän väärinkäyttö vie suoraan resursseja esimerkiksi hädässä olevien lasten ja perheiden auttamiselta.

Painopiste on siirrettävä omaehtoisesta turvapaikan hakemisesta suoraan pakolaisleireiltä ottamiseen. Näin voisimme kohdentaa avun juuri kipeimmin sitä tarvitseville, erityisesti lapsille ja perheille. Oleellista meidän omassa turvapaikkaprosessissamme on, että käsittelyajat on saatava selvästi lyhyemmiksi, vastaanottokeskusten perehdyttämistoimenpiteisiin on osallistuttava, ja uusintahakemuksen tekeminen pelkästään palauttamisen ehkäisemiseksi ei saa vaikuttaa palautuksen toimeenpanoon. Tärkeää olisi myös, että pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää vain henkilöille, jotka eivät uhkaa yleistä turvallisuutta.

Turvapaikan saavat on tärkeä saada tiiviiseen kotouttamisprosessiin Suomeen integraation helpottamiseksi. Lasten kohdalla edellytykset kotoutumiselle ovat usein parhaimmat, kun ympäristö tukee kotoutumista. Myös koko perheen kielen oppiminen on oleellista integraation onnistumisen kannalta. On tärkeää myös että Suomen kulttuuri ja meidän tavat ja perinteet tulevat myös turvapaikanhakijalle tutuksi, sillä ne ovat olennainen osa kulttuuriamme ja sen ymmärtämistä.

Hallitukselta lisää rahaa koulutukseen

Keskiviikko 24.10.2018 - Mia Laiho

Talouskasvumme pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus. Työpaikkoja olisi mutta ei ole osaavia tekijöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan jo lähes 70 prosentilla yrityksistä on vaikeuksia saada työvoimaa. Ongelmana on ollut erityisesti osaavan, koulutetun työvoiman pula. Sähköisten järjestelmien merkitys ja osuus palveluissa ja eri järjestelmissä on jatkuvasti kasvanut, mikä asettaa myös vaatimuksia sen alan työntekijöiden osaajille. Esimerkiksi koodareista on ollut huutava pula.  Olikin ilo todeta, että hallitus esittää lisätalousarviossa kokonaisuudessaan 40 miljoonaa euroa koulutukseen ja mm. koodarien kouluttamiseen.

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Budjettilisäykset mahdollistavat myös täydennyskoulutusta huomioiden jatkuvat koulutustarpeet ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koska työttömyysmenoihin on mennyt tänä vuonna arvioitua vähemmän rahaa johtuen parantuneesta työllisyystilanteesta, hallitus pystyy siirtämään rahaa esimerkiksi koulutuksen puolelle. Tämä on ilahduttava suuntaus. 

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Lisäksi Korkeakoulut saavat ohjelmistoalan helpottamiseksi yhteensä 10 miljoonaa euroa, jolla voidaan tarjota koulutusta jopa 2400 henkilölle. 

Tarvitsemme lisää osaamista myös rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Toinen 10 miljoonaa kohdistetaan näiden alojen osaajien lisäkouluttautumiseen. On lähes sanomattakin selvää, että ammattitaitoisia sosiaali-ja terveysalan osaajia tarvitaan väestön ikääntyessä.

On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä saadaan myös työmarkkinoille. Tätä helpotetaan tarjoamalla kielikoulutus- ja tukipalveluita. Näin nopeutamme maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön, millä on merkitystä työllisyyteen ja se myös parantaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja meidän kulttuuriin.

Tehdyt lisäykset muodostavat yhdessä uuden askeleen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Ihmettelemiseen ei ole aikaa, vaan suotuisasta talouden kehityksestä on otettava kaikki irti.

Valtuustopuheenvuoro Espoon monikulttuurisuusohjelmasta

Maanantai 14.4.2014 - Mia Laiho

Espoon monikulttuurisuusohjelma 2014-2017 seurantatietoineen sisältää paljon monipuolista tietoa Espoon maahanmuuttajista. Monikulttuurisuusohjelman nimi on mielestäni onnistunut, sillä se pitää sisällään monenlaisesta eri kulttuurista tulevia henkilöitä. Tässä on myös ohjelman haasteellisuus, sillä tähän kokonaisuuteen sisältyy niin monenlaisia ja eri lähtökohdista, taustoiltaan elämänoloista ja koulutukseltaan erilaisia olevia ihmisiä. Maahanmuuttajia ja eri kulttuureista tulevaa väestöä ei voikaan käsitellä yhdenmukaisena ja tasaisena ryhmänä. Tämä tuo omat haasteensa esim. tiedottamiselle.

Työperäisten maahanmuuttajien tiedon tarpeet ja yrittäjien tarpeet tulee huomioida tiedotuksessa eri tavalla kuin esim. turvapaikanhakijoiden. Tiedotuksessa on huomioitava samoja asioita mitä myös muut kantasuomalaiset aloittelevat yrittäjät tarvitsevat. Usein kuitenkin on lisäksi tiedotettava Suomen järjestelmästä ja käytännöistä, jotka voivat olla vieraita ja varsin byrokraattiselta tuntuvia ja käsittämättömiä muusta ympäristöstä tuleville. Informaatiota tulisi olla jaettavana kotimaisten kielten lisäksi myös riittävästi englanniksi. Espoon englanninkielistensivujen kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet vuodesta 2011-2012:een n 5500-yli 7000 käyntiin /kk . Sen sijaan Espoon maaahanmuuttajasivujen erilliset kävijät ovat vain n 500 käyntiä/kk. Tämä kertoo mielestäni siitä että maahanmuuttajat tarvitsevat ja hakevat tietoa samoista asioista kuin muutkin asukkaat. 

Maahanmuuttajien suomen/ruotsin osaamisen vahvistamisen koen tärkeänä. Jotta maahanmuuttajalasten mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan, päästä mukaan kaveriporukoihin, harrastuksiin, koulutukseen ja työelämään paranisivat vaatii se usein käytännössä kotimaisen kielen osaamista. Ilman sitä valitettavasti vaihtoehdot jäävät kovin paljon kapeammiksi. Lasten ja heidän vanhempien kannustaminen suomen/ruotsin kielen lisäopetukseen ja heidän informoimisensa  kielen osaamisen tärkeydestä ovat avainasemassa. Sen sijaan en ole vakuuttunut siitä että on mielekästä järjestää äidinkielen opetusta lukuisilla eri kielillä Espoon kouluissa. Monet lapset ovat syntyneet Suomessa tai tulleet Suomeen aivan pieninä, jolloin ympäristö jo puhuu perhettä lukuun ottamatta suomea tai ruotsia.  Olisiko järkevämpää kuitenkin satsata kotimaisen kielen vahvistamiseen sen sijaan että yritetään kaikille tarjota vähän, jolloin käytettyä satsausta ei saada hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla?

Terveydenhuollon puolella on huolestuttavaa että vain noin 10-20% maahanmuuttajataustaisista osallistuu neuvoloiden omiin perhevalmennuksiin. Tämä on kohta, jossa toivoisin löytyvän keinoja näiden perheiden saavutettavuuden parantamiseen. Maahanmuuttajaperheissä nimenomaan tiedon ja tuen tarve lapsen syntymään liittyen olisi ensiarvoisen tärkeää. Voikin kysyä mikseivät he osallistu valmennuksiin, onko tieto saavuttanut heidät, onko kieli ongelmana, valmennuksen ajankohta vai mikä muu ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Perheiden tukemisen näen siinäkin mielessä tärkeänä kehittämiskohteena, sillä yhä huolestuttavampana piirteenä ovat olleet lasten kiireelliset huostaanotot maahanmuuttajaperheissä. Kun lapsi on syntynyt ja kasvanut Suomen kulttuuriin, ja kotona kuitenkin eletään muuta kulttuuria voi tilanne lapselle tai nuorelle olla kovin haastava ja ahdistava. Kulttuurierojen yhteentörmäyksiin ajaudutaankin herkemmin nuoruusiässä., kun ristiriita erilaisine arvoineen ja sääntöineen kodin seinämien sisällä ja niiden ulkopuolella käy liian suureksi ja ymmärtämättömäksi. Vanhempien kanssa käytävä vuoropuhelu olisi aloitettava  jo lapsen syntymästä alkaen jatkuen läpi kouluiän turvallisen ja rakentavan kasvun tukemiseksi.