Liikuntaa koskevat rajoitukset lisää terveydenhuollon hoitotaakkaa ja ajaa yrityksiä nurin

Torstai 13.1.2022 - Mia Laiho

AVI:en vaihtelevat käytänteet tulkita tartuntatautilain 58§ ovat ongelmallisia niin yrittäjien, kansanterveyden kuin ihmisten yhdenvertaisuuden takia. AVI:t ovat määränneet kuntosaleja ja yksilöliikuntapaikkoja on laitettu kiinni, vaikka THL on pisteyttänyt ne riskiarvioinnissa kaupan, parturin ja taksin kanssa matalimmalle mahdolliselle riskiluokalle.  Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liikuntaan kohdistuneiden rajoitusten vaikutuksista lapsiin, kansanterveyteen ja yrittäjiin.

Tällä hetkellä Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksestä asiakastilat pidetään kiinni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 24.1 asti, kun taas Pirkanmaalla kuntosalit ja esimerkiksi padel-kentät saavat olla auki. Helsingin ja Uudenmaan alueella ovensa joutuvat pitämään kiinni kaikki ryhmäliikunta ja kontaktilajien harrastamiseen käytettävät tilat sekä kuntosalit, sisäleikkipuistot, kylpylät, uimahallit, tanssipaikat ja kauppakeskusten yleiset tilat.

Ei voi olla niin, että lakia tulkitaan eri tavalla eri puolella Suomea, vaikka epidemian tilanne olisi samanlainen. Tämä ei ole yhdenvertaista. Rajoitusten pitäisi kohdentua myös vain paikkoihin, joilla on epidemian leviämisen kannalta merkitystä. Yksilötason liikunnassa tartunnan leviämisriskit ovat hyvin matalat, mutta sen sijaan liikkumattomuuden haitat merkittävät.

Liikkumattomuus on hengenvaarallista niin lasten ja nuorten kuin aikuisten ja vanhusten kohdalla. Liikkumattomuudella on merkittäviä vaikutuksia sairauksien etenemiseen, kansansairauksien syntyyn, mielenterveyteen, syrjäytymiseen, toimintakykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin. Lapsia ja nuoria on tippunut jo merkittäviä määriä pois harrastuksista. Lasten harrastuksiin kohdistuvat sulkutoimet vain pahentaisivat tätä kehitystä ja olisivat haitallisia lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Toinen asia on yrittäjien ahdinko. Selvää on, että ilman asiakkaita yritykset eivät selviä. Kysynkin kirjallisessa kysymyksessäni, miten kuntosaliyrittäjien ja muiden liikunta- ja harrastustoimintaa pitävät saavat korvauksia menetystä elinkeinotoiminnasta, ja milloin sulkukorvaukset ovat valmiita haettaviksi.

Sen lisäksi, että työntekijöitä on irtisanottu ja lomautettu, on yrittäjien tilanne erittäin vaikea, kun tulot katkeavat täysin. Tällä hetkellä yritykset, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimintansa ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitänsä eivät saa valtiolta korvauksia. Mikäli korvaushaku jossain vaiheessa aukeaa, rahoitushakuprosessin on oltava erittäin nopea ja ketterä, jotta yritykset saavat tukea silloin kun sitä eniten tarvitsevat.

Monissa liikunta-alan yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu jo lähes kahden vuoden ajan terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tallaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Rajoitusten ankaruuteen tulisi vaikuttaa yksityiskohdat, kuten tilojen ilmanpuhdistuslaitteistot, ilmastoinnit, desinfioinnit ja muut terveysturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi liikunta- ja kuntoilupaikoissa valvotaan ihmisten sisäänpääsyä, identifioidaan asiakkaita ja rajoitetaan asiakasmääriä kuten ravintoloissa on tehty.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa sulkua, tulee sen myös varautua hoitamaan liikkumattomuudesta aiheutuneet haitat ihmisille, varauduttava liikkumattomuuden aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin sekä korvattava yrityksille aiheutuneet haitat.

Hallitus jatkaa yrittäjien ja tapahtuma-alan kurittamista

Lauantai 29.5.2021 - Mia Laiho

Eduskunnassa päätettiin eilen tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti mietintöön vastalauseen, ja useita lausumaehdotuksia liittyen mm. aukioloaikoihin, yritysten tukeen, turvaetäisyyksiin, tilarajoituksiin, koronatodistukseen, ravintolatyyppeihin, voimassaolon pituuteen ja elinkeinotoiminnan sulkemisen välttämiseen. Hallituspuolueet kuitenkin äänestivät kaikki kokoomuksen lausumat kumoon.

Esitimme lakiehdotukseen useita muutoksia, sillä lakiesitys ei ota huomioon muuttunutta tautitilannetta, yrittäjien hyvin toteuttamia oma-valvontatoimenpiteitä, rokotuskattavuutta eikä kansanterveydelle ja taloudelle syntyneitä vahinkoja. Lisäksi esitysten mukaan rajoituksia voisi käyttää jopa vuoden loppuun saakka. Ravintoloilla, liikunta-alan ja tapahtuma-alan yrittäjillä ja työntekijöillä ei ole tähän enää varaa ja tilanne on epidemian suhteen oleellisesti muuttunut, rokotuskattavuus on lisääntynyt ja riskiryhmät on jo saatu pääosin suojattua.Sulkutoimet pitäisi olla erittäin korkean kynnyksen takana ja ne pitäisi päättää aina erikseen, ei antaa suoraan tällaista mahdollisuutta.

Tartuntatautilain pykälien kesken ei huomioida edelleenkään toimialojen erilaisuutta ja rajoitustoimissa ei ole toisiinsa nähden johdonmukaisuutta eri toimialojen kesken. Esityksen voimassaoloaika on aivan liian pitkä huomioiden suotuisa epidemiatilanne ja rokotuskattavuuden nousu.

Toimialoja, joita esitys koskee ovat mm. ruoka- ja juomaravintolat, liikunta- ja urheilutilat, yleiset saunat,liikennevälineet, uimahallit ja sisäleikkipuistot ja tartuntalain säädökset vaikuttavat myös kulttuurialaan ja tapahtumien järjestämiseen mm. turvavälivaatimuksen osalta. Koronaepidemian leviämisen estämiseksi on näiden toimialojen toimintaa rajoitettu eri tavoin käytännössä jo yli vuoden ajan ja alan toimijat ovat kärsineet merkittäviä tappioita.

Tässä tilanteessa, kun olemme saaneet rokotukset hyvin käyntiin ja tautia selkeästi nujerrettua, meillä pitäisi olla jo muita työkaluja käytössä, joilla yhteiskuntaa pystytään lähteä avaamaan. Sulkutoimet pitäisi olla suuren kynnyksen takana.  Hallitus on kuitenkin käyttänyt sulku- ja rajoitustoimia liian pitkään ja liian matalalla kynnyksellä. Tämä tulee verottamaan yritysvaikutusten lisäksi myös ihmisten sosiaalista- ja terveydellistä hyvinvointia.

Olen hyvin pettynyt äänestystulokseen. Ehdotettu laki niputtaa saman lain alle liian monta eri toimialaa, katsomatta niiden toimintaa yksilöllisemmin. Sisätiloihin kohdistuvat rajoitukset ovat liian ankaria ja tulevat kurittamaan niin ravintola- kuin liikunta- ja hyvinvointi ja kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohtuuttomasti.

Monissa yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Tällaisessa päätöksenteossa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon epidemiologisten vaikutusten lisäksi terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

Kun torjutaan virusta, pitäisi muistaa myös, ettei sen torjunnalla saisi aiheuttaa suurempaa vahinkoa ihmisille ja yhteiskunnalle kuin itse virus. Ja jotta rajoituksista ylipäätänsä pääsisi eroon ja uusia ei tarvittaisi, pitää rajojen terveysturvallisuus saada kuntoon ettei sieltä taas vuoda uusia virusmuunnoksia matkustusmäärien lisääntyessä. Hallituksen on kannettava tästä viimein vastuunsa.

Kuntosalit ja muut liikuntatilat ovat hallitukselle punainen vaate

Perjantai 26.3.2021 - Mia Laiho

Eilen sosiaali-ja terveysvaliokunnassa päätettiin kuntosalien ja liikuntatilojen täyssulkumahdollisuudesta lakiin. Tämä lakihan on juuri hiljattain hyväksytty ja Aluehallintovirasto tulkitsi lakia niin, että alle 10 h ryhmissä liikunta tilassa on mahdollista huomioiden terveysturvallisuus. Tämä ei kuitenkaan käynyt STM:lle, joka olisi halunnut sulkea kategorisesti kaikki tilat.Ministeriöllä ja aluehallintovirastolla oli lain tulkinnasta siis erilainen näkemys, minkä takia esitys tuotiin uudelleen eduskuntaan. Perustuslakivaliokunta tuki Aluehallintoviraston tulkintaa.

Jätimme asiaan valiokunnan kokoomusedustajien Juhana Vartiaisen ja Anna-Kaisa Ikosen kanssa vastalauseen. Hallituksen esitys runtelee pahoin kuntosali- ja liikuntayrittäjiä ja palveluiden käyttäjiä.

Koronaepidemian tilanne Suomessa on hankala, minkä takia terveysturvallisia toimintakäytänteitä on tehostettava ja myös rajoituksia tarvitaan. Ehdotetulla lailla tulee kuitenkin olemaan merkittäviä vaikutuksia yrittäjien lisäksi ihmisten lakisääteiseen kuntoutukseen, lasten ja nuorten koulu- ja harrastusliikuntaan sekä eläinten huolenpitoon.

Euroopassa liikuntatilojen käyttöä on rajattu tilan koon ja henkilömäärän mukaan. Euroopan standardointijärjestö CEN:n mukaan henkilöiden määrää liikuntatiloissa on rajoitettava siten, että kutakin 10 neliömetriä kohti saa olla enintään yksi osallistuja. Ehdotimme, että kategorisen täyssulun sijaan pitäisi mahdollistaa toiminta, jos tilaa olisi 20 neliömetriä per henkilö. Neliömetrivelvoitteen lisäksi tiloissa olisi noudatettava myös hygieniakäytänteitä. Se mahdollistaisi terveysturvallisen liikunnan myös epidemian aikana.

Monet tarvitsevat liikuntatiloja sairauksien ehkäisyyn ja kuntoutumiseen. Ei voi olla niin, että lakisääteisen Kelan kuntoutuksen ja fysioterapiaa tarvitsevat eivät saa palveluja täyssulun aikana. Jos kaikki liikuntatilat suljetaan, lakisääteinen kuntoutus ja muu fysioterapia ei ole mahdollista näissä tiloissa. Tämä olisi iso takaisku monille kuntoutusta vaativille asiakkaille ja yrittäjille. Monille ylipainoisille, ikäihmisille ja esim. reumaatikoille allasliikunta voi olla jopa melkein ainoita soveltuvia liikuntamuotoja.

Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että pitkittynyt etätyö, tuki-ja liikuntaelinongelmat rasittavat myös monia perusterveitä suomalaisia, joiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille liikunta on tärkeää.

Esitimme myös valiokunnassa asiakastilojen sulkemisesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvausmallin kiirehtimistä elinkeinoharjoittajille ja korvausten riittävää tasoa. Se onneksi hyväksyttiin samalla koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan vaatimukseksi.

Yhteiskunnassa olisi ensin käytettävä kevyemmät keinot ennen kuin täyssulkemisiin mennään. Kun lyödään lekalla, syntyy ikävää jälkeä. Kuntosalien ja liikuntasalien tilojen täyssulun vaikutukset ovat laaja-alaiset. Tietenkin se vaikuttaa itse yrittäjiin, mutta myös työntekijöihin, joiden lomautuksiin ja irtisanomisia tällaiset päätökset vaikuttavat. Se vaikuttaa myös mitä suuremmassa määrin ihmisten terveyteen, sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Liikuntatilat ovat monelle kroonisesti sairaalle tärkeä toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitäjä ja mielenterveyden kannalta myös erittäin tärkeä myös kriisiaikana. Kun nämä tilat menevät täysin kiinni, ei siellä voida järjestää myöskään lakisääteisiä ihmisille kuuluvia palveluja, esim. KELA:n lakisääteistä kuntoutusta. Tämä lakiesitys sulkee myös näissä tiloissa toimivien fysioterapeuttien ja hierojien työn.

Sulkutoimilla heikennetään myös lasten ja nuorten mahdollisuuteen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja harrastustoiminnassa käyttää näitä tiloja. On hurskastelua puhua siis siitä, että lasten ja nuorten harrastustoiminta voi jatkua, jos seuroilta laitetaan tilat kiinni. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla kuitenkin oikeus liikuntaan opetussuunnitelman mukaisesti.

Nostimme esille myös sen, että ratsastusmaneesien ja koirien koulutustoiminta agilityhalleissa pitäisi voida jatkua terveysturvallisuus huomioiden. Eläinten huolenpitoa, liikuntaa ja koulutusta ei voi keskeyttää epidemian aikana.

On ongelmallista, että hallitus ei ole arvioinut vaihtoehtoisia ratkaisuja esityksen tavoitteeseen pääsemiseksi. Lakimuutoksella tullaan merkittävästi puuttumaan yritystoimintaan, ihmisten hyvinvointiin, kuntoutukseen ja sairauksien ehkäisemiseen. Kuntosalit ja liikuntatoimijat ovat hyvin huolehtineet turvakäytänteistä ja henkilömäärien rajoittamisesta tiloissa. Valitettavasti nykyinen hallitus haluaa lyödä kaikkea vain lekalla eikä lähteä siitä, että toimintoja voidaan ylläpitää, jos se hoidetaan koronaturvallisesti.

Rajoitukset eivät voi olla vain itsetarkoitus vaan oleellista ovat toimet sosiaalisten kontaktien vähentämisessä ja terveysturvallisissa toimintatavoissa. Tämä näyttää hallitukselta unohtuvan niin tässä liikuntasali-asiassa kuin muissakin rajoituksissa. Ihmisiin ja yrittäjiin ei luoteta.

Tämä ei tule olemaan viimeinen epidemia. Meidän pitää pystyä myös pitämään yhteiskuntaa pyörimässä ja huomioida erilaisten rajoitusten vaikutukset myös ihmisten kokonaishyvinvointiin ja terveyteen sekä ihmisten toimeentuloon ja talouden kestävyyteen. Sunnuntaina äänestetään eduskunnassa tästä lakiesityksestä. Toivottavasti järki voittaisi ja Kokoomuksen lausumat rajoitusten ulkopuolelle jätettävien tilojen suhteen saisivat riittävästi kannatusta.

Valtuustoaloite Laaksolahden jääurheilutoiminnan säilyttämiseksi

Maanantai 29.4.2019

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN JÄÄURHEILUTOIMINNAN SÄILYTTÄMISEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistoa kehitetään niin, että kaupunki pystyy takaamaan alueen jääurheilutoiminnan jatkamisen myös jatkossa.

Uusimmat esitetyt suunnitelmat Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseksi tulisivat käytännössä lopettamaan jääurheilutoiminnan Laaksolahdesta ja näin koko Pohjois-Espoon alueelta. Tämä ei missään suhteessa tue kaupungin tavoitteita olla ympäristöystävällinen tai taata kaupungin eri alueille yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa.

Vuoteen 2010 saakka Laaksolahdessa oli käytännössä yhteensä kaksi jäähallia (kaksi kaukaloa). Toisen hallin sulkeuduttua kattorakenteissa ilmenneiden ongelmia vuoksi, ainoaksi jäähalliksi on jäänyt vanha harjoitushalli. Tämän toiminta voi sellaisenaan jatkua 2020 alkupuolelle saakka. Kaupungin suunnitelmissa on tämän jälkeen korvata halli pelkällä ulkoluisteluradalla ja keskittää jääurheilutoimintaa Latokaskeen, Matinkylään ja Espoonlahteen. Laaksolahden urheilupuiston painopistettä kaupunki haluaa ohjata enemmän niin sanottuun vapaa-ajan liikuntaan.

Tämä on täysin käsittämätöntä koko Pohjois-Espoon kannalta. Alueella toimii useita jääurheiluseuroja ja ryhmiä, jotka käyttävät Laaksolahden jäähallia. Espoon Kiekkoseuralla on kilpailu ja harrastustoimintaa niin aikuisten jääkiekossa, tyttöjen ja poikien jääkiekossa sekä ringetessä. Myös taitoluisteluseurat ovat käyttäneet Laaksolahden hallia. Tällä nykyisellä suunnitelmalla olla rakentamatta jäähallia Laaksolahteen kaupunki haluaa ohjata noin tuhannen lapsen ja nuoren harrastamisen kymmenien kilometrien päähän pohjois-Espoosta etelä-Espooseen, jonne julkisilla kulkeminen on huonojen yhteyksien vuoksi lähes mahdotonta. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että jääurheilun harrastajat tulisivat ohjautumaan etelä-Vantaan sekä Kauniaisten seuroihin, joissa on tarjota lähiliikuntapaikka.

Me valtuutetut vaadimme, että Laaksolahden urheilupuiston uusimpaan suunnitelmaan lisätään vahva painopiste jääurheiluun. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhan jäähallin sulkeuduttua parin vuoden sisällä tilalle rakennetaan uusi jäähalli.  Tähän on budjetoitava varat heti seuraavaan budjettiin. Perustamme vaatimuksemme Espoo liikkuu periaatteen pohjalle, jossa halutaan taata lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa kaikkialla Espoossa. Toisekseen ratkaisu, jossa lähiliikuntapaikkoja näin suurilta alueilta ja seuroilta suljetaan tulisi lisäämään entisestään yksityisautoilua, jota emme voi missään olosuhteissa hyväksyä.

Mia Laiho (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk) 

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Torstai 22.11.2018 klo 23:50 - Mia Laiho

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Alkuviikosta eduskunnassa käsiteltiin Suomen ensimmäistä liikuntapoliittista selontekoa. Tällä viikolla on vietetty myös lasten oikeuksien päivää.  Liikunnalla on merkittäviä terveysvaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle iästä riippumatta. Lasten ja nuorten osalta on erittäin huolestuttavaa, että heidän keskimääräinen fyysinen kuntonsa on huonontunut jatkuvasti. Huomioitavaa on, että digitaaliset älylaitteet haukkaavat nykyään aikamoisen osan monen lapsen ja nuoren ajasta. Toki nykyäänkin on erittäin paljon liikkuvia lapsia ja nuoria, mutta taas myös paljon fyysisesti hyvin vähän liikkuvia. Liikunnan osalta voidaankin sanoa, että liikunnan määrän erot osaltaan lisäävät terveyseroja, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle, sillä se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti mm. tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Lapsuudessa kehittynyt suhde liikuntaan ja liikunnan vaikutukset heijastuvat suoraan aikuisiän liikkumistottumuksiin.

Lasten liikkumisen lisäämisessä oleellinen merkitys on kodin antamalla mallilla, vanhempien tuella, liikkumiseen kannustavalla ilmapiirillä, asianmukaisilla liikuntavälineillä sekä lapsen liikuntatoiveiden kuuntelemisella. Kotona lapset voivat saada mallin liikunnan kuulumisesta olennaisena osana normaaliin arkeen. Liikunnan ohella on muistettava myös riittävä levon ja unen saanti sekä terveellinen ravinto.

Kun liikunta ei kuitenkaan kuulu kaikkien perheiden arkeen, ja kodin antamalla mallilla on tärkeä merkitys, niin miten sitten saadaan liikunta osaksi meidän kaikkien lasten elämää? Tässä tärkeässä asemassa ovat neuvolat, päiväkodit ja koulut. Ohjataan liikuntapalvelujen pariin, luontoon, liikunnallisiin leikkeihin ym. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.  Jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päiväkotipäivään tätäkin enemmän. Liikunnan tulee olla mielekästä ja kivaa. Ei tehdä siitä pakkopullaa, vaan annetaan lasten ja nuorten itse vaikuttaa liikkumisen sisältöön. Mielestäni on hyvä jatkossa pohtia myös peruskoululiikunnan numeerisen arvioinnin tarpeellisuutta. Asia jakaa mielipiteitä. Itse näen koululiikunnan tavoitteen olevan, että lapset ja nuoret nauttivat liikunnasta ja ottavat liikunnan osaksi omaa arkeaan ja mahdollisesti joku saa siitä itselleen harrastuksenkin.   

Alkuviikosta julkistetun Kokoomuksen lapsi- ja perheohjelman mukaisesti kannustetaan päiväkoteja ja kouluja tekemään jatkossa yhteistyötä paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa sekä järjestämään esimerkiksi laji- ja harrastuskokeiluja koulupäivien ohessa. Tämän lisäksi suunnitellaan lasten ja nuorten harrastuspassi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harrastamista, joille harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Harrastuspassin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harrastuskertoja tuetusti mieleisistään paikoista.

Harrastukset lisäävät lapsen ja nuoren sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta muiden ikäistensä kanssa, mikä on merkityksellistä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Liikunta on parasta sairauksien ehkäisyä, oli sitten kyse fyysisistä tai psyykkisistä sairauksista. Mielekäs tekeminen vähentää myös riskiä päihteiden väärinkäytölle. Pidetään lapsemme ja itsemme liikkeessä! Se kantaa takuuvarmasti hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.