Sähköpotkulaudoilla päihtyneenä ajamiselle stoppi

Lauantai 3.7.2021 - Mia Laiho

Sähköpotkulautojen määrä on kasvanut huimasti ja samaan aikaan niiden ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.  Laudat kulkevat ilman viritystäkin 25km/h, mikä on kaupunkiolosuhteissa kova ja hallitsematon vauhti. Pariisissa kesäkuussa kuoli sivullinen sähköpotkulautailijan kaadettua hänet. Tämän johdosta Ranskassa harkitaan sähköpotkulautojen kieltämistä kokonaan. Myös Ruotsissa ja Iso-Britanniassa on tapahtunut kuolemantapauksia. Kööpenhaminasta laudan voi vuokrata ainoastaan kaupasta, eikä niitä saa käyttää öisin.

Tälle vuodelle on tullut jo ennätyspaljon sähköpotkulautaonnettomuuksia, jotka ovat vaatineet erikoissairaanhoitoa ja leikkauksia. Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 90% onnettomuuksista on tapahtunut päihteiden alaisena ja on vain ajan kysymys koska ensimmäinen kuolonuhrin vaatinut onnettomuus tapahtuu. Jo pienemmästäkin tällistä voi seurata vakavia aivoverenvuotoja, jotka saattavat vammauttaa peruuttamattomalla tavalla. Pelkästään Meilahden sairaalan yhteispäivystyksessä HUS:ssa hoidettiin 1.5.-21.6.2021 välisenä aikana 143 sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantunutta. Merkittävänä voidaan pitää, että yhden viikonloppuyön (19.-20.6.2021) aikana 25 % Meilahden yhteispäivystykseen tuoduista pientraumapotilaista oli loukkaantunut sähköpotkulautaonnettomuudessa.

Sähköpotkulaudat ovat tarjonneet ihmisille uudenlaisen tavan liikkua erityisesti kaupunkialueilla, ja erityisesti nuoriso on ottanut ne ilolla vastaan. Ymmärrän niiden helppokäyttöisyyden hyvin ,mutta selkeät pelisäännöt ja vastuut on oltava niiden käytölle muut ihmiset ja liikenne huomioiden. Lainsäädännön on pysyttävä uusien liikkumismuotojen mukana ja vastattava niiden myötä syntyviin uusiin turvallisuushaasteisiin.

Tein sähköpotkulautojen ongelmista kirjallisen kysymyksen jo vuonna 2019. Siihen vastasi silloinen liikenneministeri Marin ja hänen vastauksestaan saa kuvan, että lainsäädäntö on kunnossa. Päivystyspoliklinikoiden arkitodellisuus ja roimasti lisääntyneet tapaturmat kuvaavat kuitenkin karua kieltä lainsäädännön ajantasaisuudesta. Jos emme lainsäädännöllisesti tee raameja, joiden sisällä toimia, emme saa pidemmälle kestäviä toiminnan muutoksia. Pelisäännöt tarvitaan myös näille uudenlaisille liikkumisvälineille. Maailma muuttuu ja lainsäädännön pysyttävä mukana.

Jätin eilen eduskunnassa lakialoitteen, joka toisi promillerajan moottoroimattomien ajoneuvojen kuljettamiseen kuten sähköpotkulautailuun tai sähköpyöräilyyn. Rikoslain muutoksen perusteella ajaessa yli promillen humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena, voisi seurata sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta. Lakialoitteen mukaan poliiseille annetaan myös oikeus puhalluttaa pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä päihteiden käytöstä johtuvia onnettomuuksia ja antaa poliisille enemmän työkaluja puuttua lisääntyneeseen riskikäyttäytymiseen ja holtittomaan ajamiseen.

Liikenteessä on kuljettajan turvallisuuden lisäksi huomioitava myös muut ajoneuvot ja kävelijät. Humalassa reaktiokyky hidastuu ja ihmiset ottavat kovempia riskejä kuin selvinpäin. Nurkan takaa voi koska vain tulla vanhus, koiran ulkoiluttaja tai vaikka taapero. Päihteiden käyttöön puuttumisen lisäksi kaupunkien ja vuokrayritysten on sovittava pelisäännöistä ympäriinsä lojuvien sähköpotkulautojen ongelman ratkaisemiseksi. Sähköpotkulaudat eivät voi jäädä lojumaan ympäriinsä mihin vaan aiheuttaen liikenneturvallisuuden ja onnettomuusriskin kasvua muille, erityisesti kevyen liikenteen väylillä liikkuville.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sähköpotkulaudat, promilleraja, päihtynyt, lakialoite, sähköpotkulautaonnettomuus, onnettomuus

Kasvomaskivelvoitteella voitaisiin ehkäistä maan joutumista poikkeustilaan

Torstai 3.12.2020

Hallitus on luvannut tuoda ennen joulua tartuntatautilain eduskuntaan. Samalla kun asiaa käsitellään, olisi järkevää tehdä tartuntatautilakiin muutos, joka mahdollistaa kasvomaskien käyttövelvoitteen niillä alueilla, joissa epidemiatilanne sitä vaatii.

 

Tartuntatautilain hyödyntäminen on merkittävästi kevyempi toimenpide kuin poikkeusoloja vaativa valmiuslaki, jonka varjolla puututaan ihmisten liikkumiseen ja työntekijöiden työvelvoitteeseen ja hoitotakuun venymiseen. Kun ihmisillä on julkisissa tiloissa, kaupoissa, hisseissä ja busseissa maskit suojana niin sillä saadaan kaikille suojaa ja voidaan estää koronan leviäminen.

 

Jos kasvomaskien käyttö olisi velvoittavaa, niin muun muassa julkisessa liikenteessä ihmiset voisivat tehdä työmatkansa turvallisimmin mielin. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tai heillä ei ole mahdollisuutta tehdä etätyötä. Yhtenä tärkeänä työntekijäryhmänä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, jonka pitää päästä töihin. On kohtuutonta, että hoitajia rangaistaisiin valmiuslain työvelvoitteella joulun aikaan sen takia, ettei hallitus halua ottaa käyttöön selvästi kevyempää sääntelyä kasvomaskivelvoitteella.

 

Viime kevään äkillisesti pahentunut epidemiatilanne tuli ymmärrettävästi vähän yllätyksenä ja se vaati järeitä toimenpiteitä. Sen jälkeen hallituksella on ollut monta kuukautta aikaa valmistella normaalilainsäädäntöön muutoksia, joilla epidemiatilanne pystytään hoitamaan. Sen takia valmiuslain nostaminen keskusteluun, ennen kuin muita toimia on hyödynnetty, ei ole järkevää. Tartuntatautilain toimintavaltuuksia ei ole vielä kaikilta osin hyödynnetty ja siinä olisi vielä muutostarpeita. Muun muassa arvostettu professori Martin Scheinin on jo ehdottanut aiemmin tartuntatautilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kasvomaskien käytön. Hallitus ei ole halunnut siihen tarttua.

 

Jos maskipakkoon turvauduttaisiin, maskien jakamisesta huolehtisi kunnat ja valtio aivan kuten jo nytkin. Kansalaisille voitaisiin jakaa ilmaisia maskeja kouluissa ja ilmaisten maskien jakopisteillä. Aloitteessani maskipakko voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella yli 12-vuotiaille.

Yli 12-vuotias ymmärtää ja osaa kyllä käyttää kasvomaskia, kun hänelle se opetetaan. Tämä ikäraja olisi myös siinä mielessä perusteltu, että tähän ikähaarukkaan sopisi kaikki yläkouluikäiset lapset. Kasvomaskin käytön velvoitteesta voisi vapautua, jos henkilöllä olisi siihen perusteltu terveydellinen syy tai vamma. Jos ihmisiltä vaaditaan joukkoliikenteessä matkalippua ja uimahallissa uimahousuja niin kyllä tällaisen yleisvaarallisen taudin ollessa kyseessä, kasvomaskin käyttöön voidaan velvoittaa.

 

Jos kasvomaskivelvoite otettaisiin käyttöön, voitaisiin ehkäistä maan ajautumista poikkeustilaan ja valmiuslain toimenpiteisiin, kuten liikkumisrajoituksiin, terveydenhuollon henkilöstön työhön pakottamiseen ja laittomien hoitojonojen kasvattamiseen. Nyt on tehtävä kaikki ne toimet. Vetoan hallitukseen, jotta se tarttuu ennakoiviin toimenpiteisiin.

 

Olen jättänyt asiasta lakialoitteen 2.12.2020, joten tässä olisi hallitukselle suoraan valmis lakialoite eteenpäin vietäväksi. 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Lakialoite, kasvomaski, korona, maskivelvoite