Lääkärihelikopterihankintaa on valmisteltu suljetuin ovin

Sunnuntai 11.10.2020 - Mia Laiho

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmien takia valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua. Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuussa 2020 FinnHEMS Oy:n siirtämisestä viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Uusi valtionyhtiö valmistautuisi toteuttamaan varsinaisen lentotoiminnan itse sekä ostaisi omat helikopterit valtion rahoittamana.

Lääkärihelikopteritoimintaa järjestää tällä hetkellä valtio-omisteiseksi muuttunut Finnhems Oy ja palvelut tuottaa kaksi yksityistä yritystä, SHT ja Babcock Air Ambulance.

Kun asiasta ei kuulunut mitään, aikaa kului  ja pelkäsimme, että kohta suomalaiset jäävät ilman helikoptereiden tuomaa ensihoitoa, jätimme kansanedustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen 17.4.20 STM:lle lääkärihelikopteritoiminnan toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä valtiolle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/Kk_291+2020.aspx. Vastaus kysymykseemme oli mitäänsanomaton. Sen olisi voinut laittaa saunansytykkeeksi.

Hiljaisuus jatkui, kunnes FinnHEMS tiedotti 18.9.2020, että FinnHEMS ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SHT:n koko osakekanta, liiketoiminta ja siihen liittyvät helikopterien leasing-sopimukset siirtyvät FinnHEMSin omistukseen. Kauppasummaa ei julkistettu. Kaupan kerrotaan olevan ensiaskel FinnHEMSin omaan lentotoimintaan, jonka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut tavoitteeksi taloudellisten ja toiminnallisten perusteiden pohjalta.

Tiedotteen mukaan Valtioneuvosto on eduskunnan käsiteltävänä olevassa lisätalousarvioehdotuksessaan esittänyt, että valtion osakevarallisuutta, jonka siirtämisen FinnHEMSille eduskunta on aiemmin hyväksynyt, voidaan käyttää oman lentotoiminnan edellyttämään yritysjärjestelyyn.

Helikoptereiden tilanteesta ja hankinnoista on annettu julkisuuteen vain vähän tietoa, vaikka sitä on erikseen kysytty hallitukselta useammalla kirjallisella kysymyksellä. Julkisuuteen ei ole avattu toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ja sitä, miten kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valmistelua on tehty suljetuin ovin. Aikataulu on kiireinen, sillä uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022.

Huolenaiheena on myös, miten turvata lääkintähenkilöstön saatavuus ja korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, jos heidät eriytetään sairaanhoitopiireistä erilliseen yhtiöön. Osaavan ja riittävän henkilökunnan kannalta on tärkeää, että ensihoitajat ja lääkärit pysyvät osana muuta toimivaa ensihoitojärjestelmää. Se on tärkeää sekä henkilöstön osaamisen että sujuvien palveluketjujen ja kustannusten hallinnan kannalta.Uudistusten myötä myös Lapin alueen helikopteri on tärkeä säilyttää. Vaikka Lappi on harvaanasuttua seutua, ovat välimatkat pitkiä, maasto paikoin haasteellista ja väestömäärä sesonkiaikoina moninkertainen.

Koptereiden hankintaprosessi vaikutti siinämäärin erikoiselta, sen valmistelu oli suljettua ja olimme huolestuneita kansalaisten ensihoidon palveluista niin päädyin jättämään 21.9.20 kansanedustajien Pauli Kiurun ja Paula Risikon kanssa kaksi kirjallista kysymystä lääkärihelikoptereista. Ensimmäinen kirjallinen kysymys koskee lääkärihelikoptereiden hankintaa, riskejä, vastuuta ja avoimuutta. Ja toinen kirjallinen kysymys koskee helikoptereiden lääkintähenkilökunnan osaamisen ja saatavuuden turvaamista.

Avaan tähän lääkärihelikoptereiden hankinnasta, riskeistä, vastuusta ja avoimuudesta tehtyä kirjallista kysymystä, ja mihin haluamme hallitukselta vastauksia. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy ensimmäisen linkin takaa.

-Onko lääkärihelikopterihankinnasta tehty oikeudellista, toiminnallista ja taloudellista riskikartoitusta, ja jos on, niin miten se on vaikuttanut hankintaprosessiin

– Miksi toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ei ole avattu julkisuuteen

– Onko 18.9.2020 tehdyn yrityskaupan myötä helikoptereita riittävästi lääkintähelikopteritoiminnan toteuttamiseen

– Mihin perustuu päätös jättää FinnHEMSin ja SHT:n välistä kauppaa koskeva kauppahinta julkistamatta

-Onko 18.9.2020 yrityskaupan yhteydessä huomioitu kilpailutus hankintalain mukaisesti

– Aikooko hallitus julkistaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiot

– Jos on arvioitu, etteivät yrityskaupan hinta ja muistiot ole julkista tietoa, niin mihin lakipykälään salaaminen perustuu

-Paljonko valtion osakevarallisuutta on otettu käyttöön helikopteritoimintaa varten,

-Kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat vuodesta 2022 alkaen ja miten ne vertautuvat nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin

-Onko hallitus varmistanut, ettei valtio maksa koptereista ylihintaa, että kilpailuneutraliteetti toteutuu ja EU-oikeudelliset näkökulmat on huomioitu

-Miten hallitus varmistaa, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset pysyvät kurissa ja laatu korkeana ja niiden keskeytyksettömään toimintavarmuuteen voidaan luottaa myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä

-Miten eduskunta voi seurata ja valvoa kustannuskehitystä, jos valtion omistuksessa olevan yhtiön toimintaan liittyviä tietoja käsitellään salaisina ja riittäviä tietoja ei ole käytössä?

Eduskunnan ohjeiden mukaan vastaus kirjalliseen kysymykseen pitäisi tulla kolmen viikon sisällä sen jättämisestä eli huomenna. Sitä odotamme.

Näin kalliissa ja mittavassa hankinnassa on tärkeää, että päätökset perustuvat riittäviin ja perusteellisiin riskiarvioihin ja kustannusanalyyseihin. Kun on kyse valtion rahoituksesta, valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää niin hankintaan, takauksiin, kustannuksiin ja toimintaan liittyen. Eduskunnalla ja kansalla on oikeus saada tietää mihin ja miten verorahoja käytetään ja sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus riittävään tiedonsaantiin ja avoimuuteen päätöksenteossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Avoimuus, luottamus, lääkärihelikopteri, hallitus, Kiuru