Marinin hallitus pahentaa terveydenhuollon kriisiä omilla toimillaan

Keskiviikko 17.8.2022 - Mia Laiho

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edellytykset toteuttaa potilasturvallista hoitoa. Patoutuneet hoitojonot, hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet vaatimukset, kuten hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kriisiin. Jätin viime viikolla ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen asiasta.

Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti eteenpäin vuosisadan suurinta sote- hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muita mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin.

Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön saatavuusongelmien takia, asetetaan kunnat ja jatkossa tulevat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen.

Ympärivuorokautisesta hoivasta on Suomessa suljettu huomattava määrä paikkoja henkilöstömitoitus-lainsäädännön tultua voimaan. Huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja. Tämä taas vaikuttaa päivystyksiin, jotka ruuhkautuvat. Toimimaton hoitoketju vaarantaa näin myös ensihoitoa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitoa. Eduskunta on epäonnistunut työssään ja on väärin ihmisiä ja henkilöstöä kohtaan säätää velvoittavia lakeja ilman riittäviä resursseja.

Lakeja tehdessä olisi syytä arvioida alueiden resurssien riittävyys ja mahdollisuudet toteuttaa lakia. Ei ole mitään järkeä tehdä lakia, jota ei voida todellisuudessa toteuttaa. Potilasturvallisuuden pitää toteutua kaikilla soten alueilla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Jätin asiasta ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen KK 412/2022 vp (eduskunta.fi), jossa kysyn, miten hallitus varmistaa omilla toimillaan tosiasialliset edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Potilasturvallisuus on kuitenkin ministeri Lindénin vastuulle kuuluva tärkeä asia.

Lisäksi olen huolissani siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu sitä, miten sairaanhoidon ja tutkimusten kela-korvauksia on maksettu eri puolilla Suomea. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja kela-korvausten alasajamisen myötä hallitus on edesauttamassa itse ihmisten terveyspalvelujen entistä pahempaa kriisiytymistä. Osalla hyvinvointialueilla tulee jatkossa olemaan käytössä suhteellisesti vähemmän rahaa palveluihin kuin aiemmin sote-hallintomuutoksen myötä. Huomioiden samanaikainen Kela-korvausten alasajo, seuraukset tulevat olemaan vakavat erityisesti Uudellamaalla. Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia potilasturvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta.

Nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty valtavia lainsäädännöllisiä muutoksia nopealla aikataululla. Lakiin kirjatut muutokset vaikuttavat organisaatioihin, palveluihin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Henkilöstöpula näkyy laajalti sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös sairaaloissa. Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti vuosisadan suurinta sote-hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muuallakin mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla.

Valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteisten palvelunsa. Toivottavasti ministeriössä ymmärretään tilanteen vakavuus ja ryhdytään sen vaatimiin toimenpiteisiin kiireellisesti. Kokoomus jättää välikysymyksen Marinin hallitukselle. Näin ei voi enää jatkua.

Työterveyshuollosta mallia perusterveydenhuoltoon

Perjantai 13.5.2022 - Mia Laiho

Julkisesti esitetty kritiikki työterveyshuoltoa kohtaan on hämmästyttävää. Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ohella hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon järjestelmästämme.

On erikoinen ajatus, että haluttaisiin rikkoa toimivaa vain sen takia, ettei muu julkinen perusterveydenhuolto toimi. Ongelman ydin ei ole työterveyshuolto, vaan aliresursoitu ja riittämätön julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Useat yritykset tarjoavat myös sairaanhoitoa, mikä on sekin järkevää. Sairausongelmiin on tartuttava ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairauslomilta, jotka kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta edullinen järjestelmä, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Työterveyshuollossa on varmasti myös kehitettävää, erityisesti sairaanhoidossa, jonka saatavuus ja sisältö vaihtelevat työnantajasta riippuen.Erityisesti työterveyshuollossa käytössä olevasta vastuulääkäri-hoitaja-mallista on hyviä kokemuksia, sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Vastuulääkärihoitajamallilla voisi parantaa myös julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta sekä laatua, ja se toisi toimintaan jatkuvuutta. Ei olisi mitään järkeä romuttaa toimivaa järjestelmää, vaan työterveyshuollosta voisi ottaa mallia myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Ikäihmisillä, lapsiperheillä, opiskelijoilla ja työttömillä on myös oikeus päästä hoitoon kohtuuajassa ja saada laadukkaita palveluja.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 13.5.2022

Jokaiselle oma perhelääkäri

Sunnuntai 16.1.2022 - Mia Laiho

Perusterveydenhuolto on Suomessa rapautunut ja hoitoonpääsy on vaikeaa. Lääkärille pääsy on koronan aikana entisestään vaikeutunut. Monissa Euroopan maissa on ollut pitkään käytössä ja hyväksi havaittu perhelääkärimalli. Perhelääkärimalli oli myös Suomessa kokeilussa vuosina 1985–1993. Tämä saatiin toimimaan lääkäri-hoitaja-tiimeillä. Tulokset kokeilusta olivat erinomaiset ja potilaat olivat tyytyväisiä. Hoitosuhteen jatkuvuus ja hoitoon pääsy paranivat. Uudistus ei kuitenkaan edennyt kokeilua pidemmälle. Väestövastuumalli taas kaatui työntekijän vastuulle asetettuihin liian suuriin väestömääriin.

Olisi kaikkien kannalta järkevää, että potilaiden asioita hoitaa tuttu lääkäri, joka tuntee potilaan ja heidän historiansa. Potilaan ei tarvitsisi aina kertoa kaikkea alusta. Perhelääkärimallin etuna on myös hoidon jatkuvuus, mikä hyödyttää sekä potilaita että lääkäriä. Jos jokaisella olisi oma nimetty vastuulääkäriasiakaslähtöisyys, henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi todennäköisesti paranisivat. Potilasmäärän pitäisi kuitenkin olla kohtuullinen. 

Lääkäreillä, hoitajilla ja terapeuteilla olisi järkevää olla mahdollisuus toimia myös ammatinharjoittajina perusterveydenhuollossa. Tämä todennäköisesti parantaisi myös perusterveydenhuollon houkuttelevuutta. Terveyskeskustyö on parhaimmillaan mielenkiintoista ja haastavaa kunhan työmäärä on kohtuullinen, moniammatillinen yhteistyö toimii, työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa ja johtaminen on kohdallaan. Terveyskeskuslääkärin työhön myös kasvetaan ja opitaan. Kun terveyskeskuksessa on riittävästi kokeneita lääkäreitä, myös nuoremmat lääkärit saavat riittävästi tukea ja ohjausta. Nuoret lääkärit voisivat tällöin myös haluta jäädä terveyskeskuksiin töihin.

Vanhuspalvelulakiesityksen puutteet on korjattava ja varmistettava jokaiselle vanhukselle omalääkäri

Sunnuntai 5.12.2021 klo 13:49 - Mia Laiho

Eduskuntaan pitäisi olla tulossa vielä ennen joulutaukoa hallituksen esitys vanhuspalvelulain toisesta vaiheesta, joka koskee mm. kotihoitoa. Lakiluonnos on saanut lausuntokierroksella asiantuntijoilta voimakasta kritiikkiä ja kotihoidon tilannetta se ei parantaisi. On aivan välttämättömänä, että hallitus korjaa lakiesityksensä ongelmat ja tarttuu oikeasti vanhustenhoidon epäkohtiin. Näennäinen puuhastelu ei auta kotihoidon tilannetta yhtään. Tarvitaan realistisia ratkaisuja siihen miten kotihoidon tilannetta parannetaan, miten varmistetaan riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja miten vanhustenhoidon kestävä rahoitus turvataan.

Hoitajamitoituslain myötä pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on odotetusti vaikeutunut, paikkoja on jouduttu sulkemaan ja kotihoidon tilanne on senkin takia entisestään kriisiytymässä. Hoitajamitoituksen rahoitusta hallitus ei ole myöskään varmistanut. Vuoden 2022 alussa hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa on nousemassa 0.6:een ja vuonna 2023 0.7:ään. Tämä tulee valitettavasti tarkoittamaan entisestään ympärivuorokautisen hoivan paikkojen vähenemistä ja kotihoidon tilanteen kurjistumista.  

Nyt hallituksen pitäisi viimeistään ottaa tolkku käteen ja arvioida koko vanhuspalveluiden kokonaisuus eli ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoito, ikäihmisten perhehoito ja omaishoito. Palveluita on uudistettava niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllisesti. Yhteiskunta ei saa eriarvoistaa omilla päätöksillään ja lainsäädännöillä vanhuksia. Ikäihmisten on päästävä hoitoon ja saatava yhdenvertaisesti hoitoa ja hoivaa riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella omaisia ajamassa hänen oikeuksiaan.

Kokoomus teki vaihtoehtobudjetissaan panostuksia vanhusten palveluiden ja kohtelun laillisuusvalvonnan tehostamiseksi, koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden palveluihin lisäämällä henkilöstöä ja kehittämällä palveluita. Haluamme turvata laadukkaat ja kustannustehokkaat ikäihmisten palvelut ihan jokaiselle hoitoa ja hoivaa tarvitsevalle vanhukselle.

Henkilökunta on varmistettava tasapuolisesti myös kotihoitoon ympärivuorokautisen hoivan lisäksi. Henkilöstön määrän ja rakenteen ohella on tarkasteltava työnjakoa, työn johtamista sekä henkilöstön osaamista. Uusia teknologisia ratkaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena. Hoitoonpääsyä voisi nopeuttaa ottamalla palveluseteli nykyistä laajempaan ja velvoittavaan käyttöön, nostamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausta, mahdollistamalla henkilökohtainen budjetointi ikäihmisille ja vammaisille ja selvittämällä perhelääkärimallin käyttöönottoa.

Vanhusten lääkitysasiat ja lääkäripalvelut ovat usein myös rempallaan. Perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa olisi perusteltua selvittää asiakaslähtöisyyden ja hoidon varmistamiseksi. Erityisesti ikäihmisille perhelääkäri toisi turvaa ja hoidon jatkuvuutta.

Eläinpoliiseja tarvitaan koko Suomeen

Maanantai 19.10.2020 - Mia Laiho

Helsingin poliisi perusti eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen yksikön syksyllä 2018. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Helsingin eläinpoliisi on saanut runsaasti kiitosta toiminnastaan ja heillä on ollut kädet täynnä töitä heti yksikön perustamisesta saakka.

Eläinten kaltoinkohtelu jää helposti yhteiskunnassamme piiloon, valvonta ontuu ja puuttumiskeinot ovat vaillinaiset. Suomen muihinkin poliisilaitoksiin olisi tarpeen perustaa eläinpoliisiyksikkö.

Tavallisella poliisilla ei ole eläinsuojelupuolen asiantuntemusta ja taitoa puuttua eläinrikoksiin samalla tavalla kuin tähän erikoistuneella poliisilla. Eläinsuojelurikokset vaativat erikoisosaamista ja tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkäreiden ja muiden eläinlääkäreiden ja viranomaisten kanssa.

Laitonta pentutehtailua tapahtuu paljon ja nämä eläimet saattavat joutua elämään kammottavissa olosuhteissa. Laittomien eläinten välityksellä leviää myös paljon tauteja ja nämä taudit aiheuttavat kärsimystä eläimelle. Eläinpoliisilla on paikallisesti mahdollisuuksia tehdä näkyväksi sekä laiton pentutehtailu että lisätä ihmisten tietoisuutta eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Tällä hetkellä eläinpoliisi on vain Helsingin poliisissa. Olisi tärkeää saada toimintaa laajennettua, sillä salakuljetuksia tapahtuu paljon myös Helsingin ulkopuolella. Muualla Suomessa tuotantoeläimiin kohdistuvat väärinkäytökset ja kaltoinkohtelut vaatisivat niinikään eläinpoliisitoiminnan osaamisen laajentamista.

Helsingin yksikön työmäärä osoittaa, että sille on suuri tarve. Eläinpoliisin toiminta keskittyy kitkemään etenkin harmaata taloutta sekä torjumaan tautiriskejä. Ryhmän tarkoituksena on puuttua metsästysrikoksiin, sekä eläinsuojelurikkomuksiin, sekä muun muassa pentutehtailuun ja laittomien pentujen myyntiin. Helsingin eläinpoliisi on saanut paljon kiitosta toiminnastaan. Nykyiset Helsingin eläinpoliisin resurssit ovat kuitenkin niin pienet, että esimerkiksi rajan yli tapahtuvaa eläinten salakuljetusta voidaan valvoa vain pistokokein.

Ihmisten eläinten hyvinvoinnin laiminlyöminen on hyvin usein kytköksissä omistajan omiin elämänhallinnan ongelmiin kuten päihteiden käyttöön, toimeentulon tai mielenterveyden ongelmiin. Sen takia viranomaisyhteistyön toimivuus ja hyvä tiedonkulku ovat avainasemassa tilanteihin puuttumisessa ja seurannassa. Eläinpoliisin työ parantaa huomattavasti eläinlääkäreiden ja poliisin viranomaisyhteistyötä ja sen tuloksellisuutta eläinsuojeluasioissa. Jotta kaikkialla Suomessa eläinten hyvinvointiin ja kärsimyksen vähentymiseen voitaisiin tosiasiallisesti puuttua, määrärahat poliisivirkojen perustamiseen tarvitaan. Jätin asiasta 16.10 talousarvioaloitteen ensi vuoden budjettiin. Kyse on vain kahdesta miljoonasta, mutta sillä voitaisiin parantaa tuhansien eläinten hyvinvointia, kitkeä eläinsalakuljetukseen liittyvää salakuljetusta ja harmaata taloutta.

Lääkärihelikopterihankintaa on valmisteltu suljetuin ovin

Sunnuntai 11.10.2020 - Mia Laiho

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmien takia valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua. Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuussa 2020 FinnHEMS Oy:n siirtämisestä viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Uusi valtionyhtiö valmistautuisi toteuttamaan varsinaisen lentotoiminnan itse sekä ostaisi omat helikopterit valtion rahoittamana.

Lääkärihelikopteritoimintaa järjestää tällä hetkellä valtio-omisteiseksi muuttunut Finnhems Oy ja palvelut tuottaa kaksi yksityistä yritystä, SHT ja Babcock Air Ambulance.

Kun asiasta ei kuulunut mitään, aikaa kului  ja pelkäsimme, että kohta suomalaiset jäävät ilman helikoptereiden tuomaa ensihoitoa, jätimme kansanedustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen 17.4.20 STM:lle lääkärihelikopteritoiminnan toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä valtiolle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/Kk_291+2020.aspx. Vastaus kysymykseemme oli mitäänsanomaton. Sen olisi voinut laittaa saunansytykkeeksi.

Hiljaisuus jatkui, kunnes FinnHEMS tiedotti 18.9.2020, että FinnHEMS ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SHT:n koko osakekanta, liiketoiminta ja siihen liittyvät helikopterien leasing-sopimukset siirtyvät FinnHEMSin omistukseen. Kauppasummaa ei julkistettu. Kaupan kerrotaan olevan ensiaskel FinnHEMSin omaan lentotoimintaan, jonka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut tavoitteeksi taloudellisten ja toiminnallisten perusteiden pohjalta.

Tiedotteen mukaan Valtioneuvosto on eduskunnan käsiteltävänä olevassa lisätalousarvioehdotuksessaan esittänyt, että valtion osakevarallisuutta, jonka siirtämisen FinnHEMSille eduskunta on aiemmin hyväksynyt, voidaan käyttää oman lentotoiminnan edellyttämään yritysjärjestelyyn.

Helikoptereiden tilanteesta ja hankinnoista on annettu julkisuuteen vain vähän tietoa, vaikka sitä on erikseen kysytty hallitukselta useammalla kirjallisella kysymyksellä. Julkisuuteen ei ole avattu toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ja sitä, miten kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valmistelua on tehty suljetuin ovin. Aikataulu on kiireinen, sillä uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022.

Huolenaiheena on myös, miten turvata lääkintähenkilöstön saatavuus ja korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, jos heidät eriytetään sairaanhoitopiireistä erilliseen yhtiöön. Osaavan ja riittävän henkilökunnan kannalta on tärkeää, että ensihoitajat ja lääkärit pysyvät osana muuta toimivaa ensihoitojärjestelmää. Se on tärkeää sekä henkilöstön osaamisen että sujuvien palveluketjujen ja kustannusten hallinnan kannalta.Uudistusten myötä myös Lapin alueen helikopteri on tärkeä säilyttää. Vaikka Lappi on harvaanasuttua seutua, ovat välimatkat pitkiä, maasto paikoin haasteellista ja väestömäärä sesonkiaikoina moninkertainen.

Koptereiden hankintaprosessi vaikutti siinämäärin erikoiselta, sen valmistelu oli suljettua ja olimme huolestuneita kansalaisten ensihoidon palveluista niin päädyin jättämään 21.9.20 kansanedustajien Pauli Kiurun ja Paula Risikon kanssa kaksi kirjallista kysymystä lääkärihelikoptereista. Ensimmäinen kirjallinen kysymys koskee lääkärihelikoptereiden hankintaa, riskejä, vastuuta ja avoimuutta. Ja toinen kirjallinen kysymys koskee helikoptereiden lääkintähenkilökunnan osaamisen ja saatavuuden turvaamista.

Avaan tähän lääkärihelikoptereiden hankinnasta, riskeistä, vastuusta ja avoimuudesta tehtyä kirjallista kysymystä, ja mihin haluamme hallitukselta vastauksia. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy ensimmäisen linkin takaa.

-Onko lääkärihelikopterihankinnasta tehty oikeudellista, toiminnallista ja taloudellista riskikartoitusta, ja jos on, niin miten se on vaikuttanut hankintaprosessiin

– Miksi toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ei ole avattu julkisuuteen

– Onko 18.9.2020 tehdyn yrityskaupan myötä helikoptereita riittävästi lääkintähelikopteritoiminnan toteuttamiseen

– Mihin perustuu päätös jättää FinnHEMSin ja SHT:n välistä kauppaa koskeva kauppahinta julkistamatta

-Onko 18.9.2020 yrityskaupan yhteydessä huomioitu kilpailutus hankintalain mukaisesti

– Aikooko hallitus julkistaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiot

– Jos on arvioitu, etteivät yrityskaupan hinta ja muistiot ole julkista tietoa, niin mihin lakipykälään salaaminen perustuu

-Paljonko valtion osakevarallisuutta on otettu käyttöön helikopteritoimintaa varten,

-Kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat vuodesta 2022 alkaen ja miten ne vertautuvat nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin

-Onko hallitus varmistanut, ettei valtio maksa koptereista ylihintaa, että kilpailuneutraliteetti toteutuu ja EU-oikeudelliset näkökulmat on huomioitu

-Miten hallitus varmistaa, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset pysyvät kurissa ja laatu korkeana ja niiden keskeytyksettömään toimintavarmuuteen voidaan luottaa myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä

-Miten eduskunta voi seurata ja valvoa kustannuskehitystä, jos valtion omistuksessa olevan yhtiön toimintaan liittyviä tietoja käsitellään salaisina ja riittäviä tietoja ei ole käytössä?

Eduskunnan ohjeiden mukaan vastaus kirjalliseen kysymykseen pitäisi tulla kolmen viikon sisällä sen jättämisestä eli huomenna. Sitä odotamme.

Näin kalliissa ja mittavassa hankinnassa on tärkeää, että päätökset perustuvat riittäviin ja perusteellisiin riskiarvioihin ja kustannusanalyyseihin. Kun on kyse valtion rahoituksesta, valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää niin hankintaan, takauksiin, kustannuksiin ja toimintaan liittyen. Eduskunnalla ja kansalla on oikeus saada tietää mihin ja miten verorahoja käytetään ja sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus riittävään tiedonsaantiin ja avoimuuteen päätöksenteossa.

Onko nykyisessä koronatilanteessa vielä välttämätöntä puuttua sote-henkilöstön työaikoihin?

Torstai 11.6.2020 - Mia Laiho

Valmiuslakiin liittyvä työvelvoiteasetus on pikaisesti purettava, jos sen käytölle ei ole enää välttämätöntä perustetta. Asetuksen toimintavaltuuksien käyttö sisältää väärinkäytön riskejä käytettyjen toimivaltuuksien suhteen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui keväällä voimaan valmiuslakien myötä. Tällä asetuksella määritellään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta. Lain tarpeellisuutta on perusteltu terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen turvaamisella pandemian aikana.

Koronavirusepidemian alkuvaiheessa asetuksen sääntelyä voitiin pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena. Nyt tilanne on aivan toisenlainen kun epidemian huippu on selätetty, tehohoitokapasiteettia on saatu nostettua ja tartuntamäärät ovat hyvin laskeneet.

Perustuslain 23 §:ssä perusoikeuksien poikkeuksille asetetaan aina välttämättömyysedellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että lain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Perustusvaliokunta on korostanut ajantasaisen tiedon merkitystä. Valmiuslain ja siinä säädettyjen toimivaltuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymisen arviointi korostuu poikkeusolojen jatkuessa. Perustuslakivaliokunta on valmiuslakiin liittyvässä arvioinnissa korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta.

Tietooni on tullut valitettavia valmiuslain toimintavaltuuksien väärinkäyttöä sekä hoitajien että lääkärien osalta.  Valmiuslain käytön tarkoitus ei voi olla hoitojonojen purkaminen, koronan muiden lieveilmiöiden hoitaminen tai virkaehtosopimuksen löyhempi tulkinta. Lain välttämättömyyden perusteita onkin syytä tarkastella pikaisesti. Koronatilanne on nyt rauhoittunut, joten onko Suomessa vielä todellakin sellainen tilanne, että henkilökunnan työvelvoitetta voidaan pitää edelleen yllä?

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan soveltamisasetusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia on käytetty myös terveydenhoidon yksiköissä, jotka eivät liity koronaepidemian hoitoon. Palvelussuhteen ehtoja on myös sivuutettu laajemmin kuin mitä asetus sallii ja irtisanomisaikoja on pidennetty ilman selkeää liitäntää koronaepidemiaan ja pidennyksen välttämättömyyttä osoittamatta. Myös vuosilomia on siirretty ja peruttu vastoin asetuksen välttämättömyysedellytystä. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Hoitohenkilökunnan työaikoja ja lomia koskeva asetus on voimassa 30.6 asti. Valmiuslakiin liittyvän asetuksen valtioneuvosto voisi kuitenkin kumota päätöksellään vaikka samantien. Aivan kuten Uudenmaan rajojen avaamisen yhteydessä tehtiin. Ei tämä sen kummempi asia ole.

Selkeästi hallituksen ohjeistuksessa asetuksen käytöstä on myös puutteita, kun lakia on tulkittu kentällä liian laveasti ja myös sen valvonta on ontunut.

Hoitohenkilökunnan ja heidän perheidensä kesän ja loppuvuoden suunnitelmiin vaikutetaan tällä hetkellä koronan varjolla, kun henkilökunnan kesälomia, muita vapaita ja työvuoroja rajoitetaan valmiusasetukseen vedoten. Kun yhteiskunnassamme muuten rajoituksia on alettu purkamaan, ei vaikuta oikeudenmukaiselta pitää hoitajia ja lääkäreitä löyhässä hirressä vain varmuuden vuoksi.

Tämä on merkittävä asia kaikille koronan eturintamassa työskenteleville ammattilaisille, joilla on ollut muutenkin erittäin raskas kevät takana.

US: Lääkärin asemaa ei saa käyttää väärän tiedon levittämiseen

Torstai 20.12.2018 - Mia Laiho

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna huomiota herättäneen artikkelin lääkäri Antti Heikkilän kirjasta ”Lääkkeetön elämä”. Artikkelissa tuotiin kattavasti ilmi lukuisia asiavirheitä, joita kirja sisältää. Osa virheistä on niin merkittäviä, että ne voivat vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla ihmisten terveyteen ja olla terveydelle vahingollisia.

Kirjassaan Heikkilä muun muassa kyseenalaistaa nykyajan lääketieteen sytostaattihoitojen toimivuuden. Tämä on erityisen vaarallista kuultuna lääkärin suusta. Jos ihmiset uskovat Heikkilän neuvoja ja jättävät esimerkiksi paranemisen kannalta välttämättömät syöpähoidot välistä, tällä voi olla ihmisen kannalta merkittäviä seurauksia.

On erittäin vastuutonta levittää virheellistä terveystietoa lääkärin roolissa. On myös vähintään eettisesti ja moraalisesti arveluttavaa edesauttaa tällaisen tiedon levittämistä, kuten Heikkilän kirjan kustantaja on tehnyt.

Heikkilän vaihtoehtoiset näkemykset eivät sinällään ole uusi ilmiö. Tieteeseen perustumattomat, kokemusperäiset uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat yleistyneet Suomessa huolestuttavan paljon. Tästä kertoo myös taannoinen rokotekeskustelu, jota käytiin Pohjanmaalla lisääntyneestä rokotevastaisuudesta. Uskomus- ja vaihtoehtohoidoilla voidaan saada aikaan merkittävää haittaa sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. 

Suomeen tarvitaan uskomus- ja vaihtoehtohoitoja säätelevä laki. Edustajakollegani Sari Raassina on tehnyt lakialoitteen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta. Lakimuutoksella estettäisiin vaarallisten vaihtoehtohoitojen käyttö tiettyjen ryhmien, kuten lasten ja syöpäsairaiden ihmisten, kohdalla. Onkin aika saada tolkkua uskomus- ja vaihtoehtohoitojen käyttöön.

Ihmisten terveys ei ole leikin asia. Menetettyä terveyttä ei saa takaisin, ja seuraukset tahallisesta lääketieteellisesti väärästä hoidosta voivat olla kohtalokkaat. Kun terveystieto verhotaan lääkärin takkiin, on oltava erityisen huolellinen tiedon sisällön suhteen. Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Vahingollisella toiminnalla ei saisi tehdä bisnestä, kuten Heikkilä ja kustantaja ovat nyt tehneet. Vastuullisuudesta voi kiittää kuitenkin osaa kaupallisia toimijoita S-ryhmää ja Keskoa, jotka tänään ilmoittivat vetävänsä Heikkilän kirjat myynnistä. Tämän ne tekivät huolimatta siitä, että kirjalla olisi todennäköisesti kysyntää joulumarkkinoilla syntyneen julkisuuskohun myötä. Heille hatun noston paikka.

Super: Käyttäjälähtöisillä tietojärjestelmillä aikaa hoitotyölle

Perjantai 17.8.2018 - Mia Laiho

Näkymätön työ vie lääkärien ja hoitajien työaikaa, samalla kun hoitojonot pitenevät. Hoitohenkilökunnalla voi kulua toistakin tuntia päivässä erilaisten järjestelmien välillä sukkuloimiseen lukuisine salasanoineen. Jokainen entterin painallus ja tiimalasin odotus ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä. Eri tietojärjestelmät muodostavat riskin potilasturvallisuudelle ja ovat rasite sujuvalle hoitotyölle. Vapauttamalla henkilökunnan työaikaa tietojärjestelmien palvelemisesta asiakastyöhön saataisiin suunnattua resurssia asiakkaan suuntaan ja hillittyä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Esimerkiksi päivystysyksiköissä on käytössä useita eri tietojärjestelmiä, joiden käyttö henkilökunnan tulee hallita. Päivystysten keskittämisen lisäännyttyä päivystyksessä joudutaan hakemaan potilastietoja eri sairauskertomusjärjestelmistä, kun alueellista yhteistä tietojärjestelmää ei ole saatavilla. Tietojärjestelmien käyttöön kuluu yhä enemmän aikaa koko sosiaali-ja terveydenhuollon alalla. Muutos on kuormittavaa henkilökunnalle ja yhä vähemmän on aikaa asiakkaille. Tietojärjestelmien käyttökatkokset aiheuttavat myös toistuvia potilasturvallisuuden vaaratilanteita. Järjestelmätoimittajien pitää pystyä takaamaan välttämättömän tiedon saanti myös käyttökatkojen aikana.

Valvira ja aluehallintovirastot toteuttivat valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman vuosina 2016-2017. Tuloksista ilmenee, että päivystystoiminnassa tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, jonka keskiössä on potilas, mutta potilasturvallisuuden toteutumiseen erityisesti tietojärjestelmien osalta kohdistuu riskejä. Päivystyksen ruuhkahuippuihin tarvitaan koko hoitoketjun osallistumista, ja siinä myös tietojärjestelmät voisivat olla avuksi.

Tietojärjestelmiä tulee kehittää tulevaisuudessa käyttäjäystävällisyyden lisäksi niin, että ne palvelevat laadun ja potilasturvallisuuden arviointia. Eri laatumittareiden seuranta ja niiden arviointi ovat jatkossa avainasemassa asiakaslähtöisempien ja yhdenvertaisten palvelujen mahdollistamiseksi sosiaali-ja terveydenhuollossa. Järjestelmien pitäisi tukea ja helpottaa sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnan työtä eikä päinvastoin.

Kirjoittaja on lääkäri ja kokoomuksen kansanedustaja.