US: Lääkärin asemaa ei saa käyttää väärän tiedon levittämiseen

Torstai 20.12.2018 - Mia Laiho

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna huomiota herättäneen artikkelin lääkäri Antti Heikkilän kirjasta ”Lääkkeetön elämä”. Artikkelissa tuotiin kattavasti ilmi lukuisia asiavirheitä, joita kirja sisältää. Osa virheistä on niin merkittäviä, että ne voivat vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla ihmisten terveyteen ja olla terveydelle vahingollisia.

Kirjassaan Heikkilä muun muassa kyseenalaistaa nykyajan lääketieteen sytostaattihoitojen toimivuuden. Tämä on erityisen vaarallista kuultuna lääkärin suusta. Jos ihmiset uskovat Heikkilän neuvoja ja jättävät esimerkiksi paranemisen kannalta välttämättömät syöpähoidot välistä, tällä voi olla ihmisen kannalta merkittäviä seurauksia.

On erittäin vastuutonta levittää virheellistä terveystietoa lääkärin roolissa. On myös vähintään eettisesti ja moraalisesti arveluttavaa edesauttaa tällaisen tiedon levittämistä, kuten Heikkilän kirjan kustantaja on tehnyt.

Heikkilän vaihtoehtoiset näkemykset eivät sinällään ole uusi ilmiö. Tieteeseen perustumattomat, kokemusperäiset uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat yleistyneet Suomessa huolestuttavan paljon. Tästä kertoo myös taannoinen rokotekeskustelu, jota käytiin Pohjanmaalla lisääntyneestä rokotevastaisuudesta. Uskomus- ja vaihtoehtohoidoilla voidaan saada aikaan merkittävää haittaa sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. 

Suomeen tarvitaan uskomus- ja vaihtoehtohoitoja säätelevä laki. Edustajakollegani Sari Raassina on tehnyt lakialoitteen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta. Lakimuutoksella estettäisiin vaarallisten vaihtoehtohoitojen käyttö tiettyjen ryhmien, kuten lasten ja syöpäsairaiden ihmisten, kohdalla. Onkin aika saada tolkkua uskomus- ja vaihtoehtohoitojen käyttöön.

Ihmisten terveys ei ole leikin asia. Menetettyä terveyttä ei saa takaisin, ja seuraukset tahallisesta lääketieteellisesti väärästä hoidosta voivat olla kohtalokkaat. Kun terveystieto verhotaan lääkärin takkiin, on oltava erityisen huolellinen tiedon sisällön suhteen. Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Vahingollisella toiminnalla ei saisi tehdä bisnestä, kuten Heikkilä ja kustantaja ovat nyt tehneet. Vastuullisuudesta voi kiittää kuitenkin osaa kaupallisia toimijoita S-ryhmää ja Keskoa, jotka tänään ilmoittivat vetävänsä Heikkilän kirjat myynnistä. Tämän ne tekivät huolimatta siitä, että kirjalla olisi todennäköisesti kysyntää joulumarkkinoilla syntyneen julkisuuskohun myötä. Heille hatun noston paikka.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uskomushoito, lääkäri, hoitaja, lapset, vanhukset, syöpä, mielenterveys, puoskarilaki

Super: Käyttäjälähtöisillä tietojärjestelmillä aikaa hoitotyölle

Perjantai 17.8.2018 - Mia Laiho

Näkymätön työ vie lääkärien ja hoitajien työaikaa, samalla kun hoitojonot pitenevät. Hoitohenkilökunnalla voi kulua toistakin tuntia päivässä erilaisten järjestelmien välillä sukkuloimiseen lukuisine salasanoineen. Jokainen entterin painallus ja tiimalasin odotus ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä. Eri tietojärjestelmät muodostavat riskin potilasturvallisuudelle ja ovat rasite sujuvalle hoitotyölle. Vapauttamalla henkilökunnan työaikaa tietojärjestelmien palvelemisesta asiakastyöhön saataisiin suunnattua resurssia asiakkaan suuntaan ja hillittyä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Esimerkiksi päivystysyksiköissä on käytössä useita eri tietojärjestelmiä, joiden käyttö henkilökunnan tulee hallita. Päivystysten keskittämisen lisäännyttyä päivystyksessä joudutaan hakemaan potilastietoja eri sairauskertomusjärjestelmistä, kun alueellista yhteistä tietojärjestelmää ei ole saatavilla. Tietojärjestelmien käyttöön kuluu yhä enemmän aikaa koko sosiaali-ja terveydenhuollon alalla. Muutos on kuormittavaa henkilökunnalle ja yhä vähemmän on aikaa asiakkaille. Tietojärjestelmien käyttökatkokset aiheuttavat myös toistuvia potilasturvallisuuden vaaratilanteita. Järjestelmätoimittajien pitää pystyä takaamaan välttämättömän tiedon saanti myös käyttökatkojen aikana.

Valvira ja aluehallintovirastot toteuttivat valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman vuosina 2016-2017. Tuloksista ilmenee, että päivystystoiminnassa tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, jonka keskiössä on potilas, mutta potilasturvallisuuden toteutumiseen erityisesti tietojärjestelmien osalta kohdistuu riskejä. Päivystyksen ruuhkahuippuihin tarvitaan koko hoitoketjun osallistumista, ja siinä myös tietojärjestelmät voisivat olla avuksi.

Tietojärjestelmiä tulee kehittää tulevaisuudessa käyttäjäystävällisyyden lisäksi niin, että ne palvelevat laadun ja potilasturvallisuuden arviointia. Eri laatumittareiden seuranta ja niiden arviointi ovat jatkossa avainasemassa asiakaslähtöisempien ja yhdenvertaisten palvelujen mahdollistamiseksi sosiaali-ja terveydenhuollossa. Järjestelmien pitäisi tukea ja helpottaa sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnan työtä eikä päinvastoin.

Kirjoittaja on lääkäri ja kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietojärjestelmät, sairauskertomus, vuorovaikutus, asiakastyö, hoitajat, lääkäri