Valtuustoaloite: Kouluille yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen/väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön

Maanantai 26.4.2021 - Mia Laiho

Käsittelimme 26.4.21 Espoon valtuustossa minun ja valtuutettu Kari Tolvasen yhteistä valtuustolaloitetta, jonka jätimme syksyllä Espoon valtuustossa.

Valtuustoaloite: Kouluille yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen/väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön

 Koulukiusaaminen on yksi kesto puheenaihe. Hyvä, että siitä puhutaan, mutta pelkkä puhe ei riitä, vaan tarvitaan myös toimia. Kiusaaminen on vakava rikos, joka jättää pysyvät jäljet lapsen ja nuorelle, ja ne seuraavat usein mukana koko elämän. Meidän on taattava kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset olosuhteet turvalliseen koulunkäyntiin ilman jatkuvaa pelkoa kiusatuksi tulemisesta, ja toisinaan myös kiusaamisen vähättelystä. 

Meiltä löytyy paljon erilaisia toimintamalleja, mm. Kiva koulu-malli, mutta yhteiset selkeät toimintalinjat ja käsittelytavat kouluissa kuitenkin vaihtelevat. Kiva koulu-malli ei sovellu myöskään kaikkeen kiusaamiseen. Kiusaamisen ja väkivallan muodot voivat olla myös erilaisia, minkä takia teon vakavuuden pitäisi vaikuttaa myös sen käsittelyyn. Espoo tarinassa yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että koulukiusaamiselle on nollatoleranssi ja taataan koulurauha. Keinot ovat jääneet kuitenkin puutteellisiksi tähän tärkeään ja hyvään tavoitteeseen pääsemiseksi. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisella tasolla keinoja. 

Koulukiusaamisen ehkäisyn ja hoidon tulee olla kuntatasolla suunnitelmallista ja toimintamalleiltaan yhtenäistä. Ei voi olla niin, että näköyhteyden päässä toisistaan olevissa kouluissa on täysin erilaiset toimintatavat ja suunnitelmat ja sen takia kouluissa kiusaamiseen liittyvä toiminta on hyvin eritasoista. Kun toimintaa yhtenäistetään ja sovitaan selvät toimintamallit ja vastuutahot, se on paljon tuloksellisempaa.  Liian vähän käytetään myös sitä, että kiusaaja ja kiusattu ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän vanhempansa olisivat mukana keskustelemassa ja sovittelemassa tapahtunutta.  Olisi tarpeen olla myös yhteinen toimintamalli siihen, milloin on tarpeen tehdä lastensuojeluilmoitus ja asia on senlaatuinen esim. vakavuudeltaan tai hankaluudeltaan ettei sitä voida ratkaista koulun sisällä, vaan asia on vietävä poliisille. 

Tarvitsemme Espooseen kiusaamisen/väkivallanvastaisen nykyajan toimintaympäristön haasteisiin soveltuvan toimintasuunnitelman ja siihen liittyvät keinot ja tavoitteet. Suunnitelman käyttöä myös seurattaisiin systemaattisesti. Koulutus kiusaamisen/väkivallan ehkäisemiseksi, hoitamiseksi ja eri viranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on tärkeää.   

Tässä valtuustoaloitteessa esitetään, että luodaan yhteinen laajennettu toimintamalli koulukiusaamisen  ja väkivallan ehkäisyyn ja  käsittelyyn kaikissa Espoon kouluissa. Laaditaan siihen liittyen yhteinen toimintamalli, milloin asia on senlaatuinen esim. vakavuudeltaan tai hankaluudeltaan ettei sitä voida ratkaista koulun työyhteisön sisällä, vaan asian käsittelyyn on otettava mukaan sosiaaliviranomaiset/terveydenhuoltoviranomaiset/poliisi. Toimintamallin käyttöä seurataan sekä koulun että Espoon tasolla.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoossa otetaan käyttöön yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden käsittelyyn ja viranomaisyhteistyöhön.

Mia Laiho

Kari Tolvanen

Hallitus ei voi väistää vastuutaan tikittävästä mielenterveyspommista

Keskiviikko 21.4.2021 - Mia Laiho

Ensi viikon kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus päättää terapiatakuusta, jos hallitukselle mielenterveydellä on merkitystä.

Mielenterveysongelmissa hoitoonpääsy oli jo ennen koronaa ongelmallista ja koronaepidemia on entisestään kärjistänyt tilannetta. Hallituspuolueet puhuvat kauniisti Terapiatakuusta, mutta ainoa teko on yli vuoden kestänyt jarrutus sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta ovat itse pysäyttäneet aloitteen käsittelyn valiokuntaan. Kansalaisten laajasti kannattama aloite on haudattu valiokuntaan ja lupaukset jätetty lunastamatta.

Konkurssit, työttömyys ja lomautukset ovat lisänneet ihmisten yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme, mutta silti sen hoito on täysin aliresursoitu ja hoitoon on vaikea päästä ikäryhmään katsomatta.

Erityisen huolissani olen lasten ja nuorten tilanteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoonpääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisännyt syrjäytymisen vaaraa entisestään. Noin kolmasosa lasten huostaanotoista on arvioitu johtuvan puutteellisista mielenterveyspalveluista. Nuorilla mielenterveyden häiriöiden kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2018 oli yli 110%.

Monet lapset ja nuoret tarvitsevat kipeästi vaikuttavia mielenterveyspalveluita, joita he eivät tällä hetkellä saa. Perustason mielenterveyspalveluihin pääsy tulee turvata terapiatakuulla. Se varmistaisi sen, että ihmiset myös saavat hoidon, joka heille kuuluu.

Hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä.

Nykyään mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Meillä ei ole enää varaa lisätä niiden määrää puhumattakaan yksilötason tragedioista.

Terapiatakuun toteuttamiseen vaadittavat varat kalpenevat sen rinnalla, mihin hallituksella on rahaa riittänyt edellisen ja tämän vuoden budjeteissa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle.

Koronakriisi ei ole syy lykätä terapiatakuuta jonnekin hämärään tulevaisuuteen hoitotakuun yhteyteen. Päinvastoin hoitoon pääsyn ongelmiin tulee puuttua välittömästi. Jos mitään ei tehdä, koronan jälkeen edessämme on järkyttävän suuri mielenterveysepidemia. Mielenterveys ei voi odottaa. Muuten sitä ei enää ole.

Lapsia ja nuoria on autettava juuri nyt

Lauantai 17.4.2021 - Mia Laiho

Nuorten mielenterveysongelmat, huumausaineiden käyttö ja törkeät väkivaltarikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Koskelan raaka ja väkivaltainen nuoren kuolema nosti esiin järkyttävällä tavalla nuorten pahoinvoinnin. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset että opettajat viestivät, että osassa perheitä vanhemmuus on hukassa. Perheen mukaan ottaminen osaksi lapsen ja nuoren hoitoa on erityisen tärkeää. Perustasolla lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kuitenkin puutteelliset.

Koulukuraattoreille ja koulupsykologeille on niukasti aikoja, erikoissairaanhoitoon on pitkät hoitojonot ja nuorten päihdehoitopaikkoja on liian vähän. Pirstaleisen palveluverkon takia nuori hukkuu eri toimijoiden välisiin railoihin. Vaikeasti väkivallalla oireileville nuorille tarvitaan myös lastensuojelun sijoituspaikkoja, joissa nuorille voitaisiin asettaa turvalliset rajat ja varmistaa samalla muiden lasten ja työntekijöiden turvallisuus.

Lasten ja nuorten auttamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä perheiden, koulun, oppilashuollon, lastensuojelun, poliisin ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Monissa poliisilaitoksissa on perustettu moniammatillinen työryhmä, joka arvioi rikoksilla oirehtivan nuoren tilannetta. Työryhmässä on mukana poliisien lisäksi sosiaalityöntekijä ja usein myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Myös Länsi-Uudenmaan poliisilla on hyviä kokemuksia ennaltaehkäisevästä toiminnasta, jolla pyritään rikoskierteen katkaisemiseen ja ohjaamaan nuori tukipalvelujen piiriin.

Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi tarvitaan myös vaikuttavampia toimenpiteitä. Jätimme Kari Tolvasen ja usean muun valtuutetun kanssa syksyllä valtuustoaloitteen, jossa ehdotimme, että Espooseen laaditaan selkeä, eri viranomaisten kanssa yhteisesti sovittu toimintamalli kouluväkivaltatapausten käsittelyyn. Tämä toisi lisää tukea opettajille sekä lisäisi luottamusta tapausten käsittelyyn niin oppilaiden kuin huoltajien suuntaan. Oikea-aikaisella tuella voidaan ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta, vähentää lieveilmiöitä, henkisiä kärsimyksiä sekä kustannuksia. Lapset ja nuoret eivät voi jäädä odottamaan. He tarvitsevat apua juuri nyt

Julkaistu Länsiväylässä 17.4

Terveydenhoitajia ei saa viedä neuvoloista ja kouluista muun väestön rokotuksiin

Perjantai 29.1.2021 - Mia Laiho

Lasten ja nuorten tilanne ollut hankala jo koronakeväästä lähtien, kun harrastustoimintaa supistettiin ja koulut olivat etänä. Vaikka Uudenmaan koronakoordinaatioryhmä päättikin helmikuun alusta höllentää lasten ja nuorten harrastustoimintaa koronarajoituksista, on tilanne lasten ja nuorten suhteen edelleen haastava. Maan sisällä rajoitukset myös vaihtelevat. Uudenmaan lasten ja nuorten osalle on kohdistunut rajoituksia eniten ja pisimpään. Harrastustoiminnan lisäksi toinen aste, lukio ja ammatillinen koulutus ovat pääsääntöisesti etäopetuksessa. Huolestuttavaa myös on, että samaa aikaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, ahdistuneisuus ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet.

Kun koronarokotetta saadaan Suomeen lisää, alkaa kunnissa massarokotukset, jotka ovat viemässä kouluterveydenhuollosta, neuvoloista ja opiskelijaterveydenhuollosta terveydenhoitajia kuntien rokotustoimintaan.  Ei ole kuitenkaan järkevää imeä henkilökuntaa näistä paikoista rokotustoimintaan vaan hoitajat rokotuksiin pitäisi järjestää rokotustoimintaan muulla tavoin. Lasten ja nuorten palveluista vähentäminen on lyhytnäköistä.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koronarokotteen saa antaa lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö. Monilla sairaanhoitajilla ja kätilöillä on täysi rokotusoikeus. Sairaanhoitajat saavat rokottaa, kunhan rokottamiseen vaadittava lisäkoulutus on suoritettu. Myös yksityisellä sektorilla olisi paljon sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia rokotustoimintaan.

Nyt pitää pystyä katsomaan tilannetta laajemmin ja pidemmälle. Lasten ja nuorten palvelut eivät saa olla se kohde, josta tingitään. Olen erityisen huolestunut kasvaneesta hoitovelasta sekä erityisesti lasten ja nuorten lisääntyneistä ongelmista, joita korona-aika on entisestään pahentanut. Myös lapsiasiavaltuutettu on esittänyt vakavan huolensa lasten oikeuksien toteutumisesta korona-aikana.

Tärkeää on myös, että henkilökunta, joka osallistuu rokottamiseen, saa rokotteen. Rokottajat kohtaavat satoja ihmisiä sekä riskiryhmäläisiä ja meidän on huolehdittava, että heidän kauttansa korona ei leviä näihin haavoittuviin ryhmiin.

Kesällä kouluterveydenhoitajia voidaan toki käyttää rokottamiseen, kun koulut ovat kiinni, mutta kun koulut ovat auki terveydenhoitajia tarvitaan siellä missä lapsetkin ovat. Oppilailla on lisääntyvästi masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia. Kouluterveydenhuolto on se paikka, jossa näihin ongelmiin voidaan tarttua ennen kuin ne pahenevat.

Huolestuttavaa on, että rokotusohjelman mukaiset rokotukset, sekä määräaikaiset että laajat terveystarkastukset laahaavat myös perässä. On myös lapsia ja nuoria, joita kouluterveydenhuolto ei ole välttämättä tavannut puoleentoista vuoteen.

Yksityisen sektorin ja työterveyshuollon osaamista pitää käyttää laajemmin rokotuksiin. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työterveyshuolto kattaa n. 82 % Suomen työllisestä työvoimasta ja 91 % palkansaajista. Työterveyshuollon sopimusten piirissä on noin 1,9 miljoonaa suomalaista.

Tämänhetkinen rokotusvauhti on huolestuttavan hidasta, kun rokotetta ei ole saatu Suomeen sovittuja määriä. Siinä vaiheessa, kun rokotetta saadaan lisää, meillä on oltava selvät suunnitelmat mistä rokottajat saadaan. On kohtuutonta, jos heidät otetaan lasten ja nuorten palveluista.

Nuorten päihdeongelmien hoito on retuperällä

Lauantai 14.11.2020 - Mia Laiho

Päihdeongelmaisten nuorten hoitoon pääsyssä on merkittäviä ongelmia ja hoitoviiveitä. Poissaolot koulusta ja koulun keskeyttämiset liittyvät moniin erilaisiin ongelmiin, mutta valitettavan usein taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Kouluterveyskyselyn mukaan huumeiden käyttö ja käyttökokeilut ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Tilannetta ei helpota se, että julkisuudessa annetaan välillä jopa ruusuista kuvaa luksuselämää viettävistä päihteiden käyttäjistä. Huumeriippuvaisen arki on jotain aivan muuta. Kehitysvaiheessa olevalle nuorelle päihteiden käyttö voi aiheuttaa yllättäviä reaktioita, ja se voi ilmentyä mm. impulsiivisena käyttäytymisenä ja väkivaltana. Huumeiden hankkiminen ajaa nuoria myös rikollisuuteen ja elämän kurjistumiseen.

Päihdehoitopaikkojen saatavuuden kanssa on Suomessa suuria ongelmia. Päihderiippuvuuksien katkaisupaikkoja on Suomessa vain kourallinen. Monien nuorten kohdalla päädytään jopa heti huostaanottoon, kun nuoret ja perheet tarvitsisivat apua ja tukea päihde- tai mielenterveysongelmiin. Myös lastensuojelu on mahdottoman edessä, jos sielläkään ei ole osaamista ja päihdehuollon tukea laitoksissa asuville, päihdeongelmaisille nuorille.

Perheillä ja lastensuojelulaitoksilla pitäisi olla mahdollisuuksia saada nuori hoitoon ja päihdetyöntekijöiden osaamista käyttöönsä, kun sitä tarvitaan. Perheiden tulee myös saada apua nuoren kanssa ilman, että heidän tarvitsee pelätä huostaanottoa.

Miksi Suomessa ei tilastoida päihderiippuvuuden vaikutusta koulun keskeyttämiseen? Tämä olisi tärkeä tieto ja oleellinen kohta myös tarttua nuoren ongelmiin ja auttaa häntä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihteet ovat yksi merkittävä syy, jos nuorilla on paljon koulupoissaoloja tai koulunkäynnin keskeytyksiä.

Päihteet ja erityisesti huumeet aiheuttavat nuorille elämänhallinnan ongelmia, koulupoissaoloja, syrjäytymistä sekä ajaa heitä myös rikollisuuteen. Valitettavasti päihteiden väärinkäyttöön liittyy myös itsehillinnän puutetta ja väkivaltaista käyttäytymistä kouluissa tai kaduilla. Pelkästään erottaminen koulusta ei ole ratkaisu, jos nuori jää kaiken muun tuen ulkopuolelle. Suomeen tarvittaisiin käytännönläheinen nuorten tarpeet huomioiva päihdeohjelma, jossa luotaisiin selkeät ohjeet ammattilaisten käyttöön hoitoon ohjaukselle ja viranomaisyhteistyölle.

Esimerkiksi työterveyshuollossa on olemassa päihdeohjelma, jossa työnantajalla on velvollisuus ohjata päihdeongelmainen työntekijä päihdehuoltoon.

Koulu ja opiskelu on nuoren työtä. Vastaavalla tavalla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja oppilashuollossa päihdeongelmiin pitäisi tarttua tehokkaammin, hoitoonohjauspolut pitäisi olla sovitut ja selkeät, ja nuoren opintopolku tulisi suunnitella moniammatillisessa yhteistyössä.

Vieroitushoitopaikkojen ja päihdehoidon tulisi olla nimenomaan nuorille räätälöityjä. Ei ole nuoren edun mukaista sijoittaa heitä samoihin yksiköihin päihderiippuvaisten aikuisten kanssa. Myös kouluväkivaltatapauksissa koulun, poliisin ja sosiaaliviranomaisten selkeästi sovittu yhteistyömalli sekä sujuva hoitoonpääsy päihde- ja mielenterveyspalveluihin ovat aivan oleellisessa roolissa. Nyt on korkea aika luoda uusia toimintamalleja ennen kuin päihde- ja väkivaltatilanteet karkaavat käsistä.

Jätin hallitukselle eilen kaksi erillistä kirjallista kysymystä. Ensimmäinen koskee lasten ja nuorten päihdehoidon puutteita ja päihdeohjelman tarvetta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_860+2020.aspx ja toinen kirjallinen kysymys koskee  päihdeongelmaisten nuorten moniammatillista tukea ja opintopolun varmistamista kouluissa ja oppilaitoksissa.

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Koulut alkavat koronapilven alla

Keskiviikko 12.8.2020 - Mia Laiho

Kouluvuoden aloitus on jännittävä ja odotettu päivä. Monelle perheelle koulun aloitus on myös muutos arkeen, kun 60 000 pientä ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelujen parissa aloittaa myös moni nuori opiskelut nyt tai lähiviikkoina. Uusi ympäristö ja uudet opiskelukaverit varmasti jännittävät myös vanhempia opiskelijoita. Samalla kavereiden ja työkavereiden näkemistä on jo odotettu.

Tämän syksyn aloitus on kuitenkin erilainen kuin aiemmin, kun taustalla on koronakevät ja syksyä varjostaa koronapilvet. Koulua aloitetaankin koronakevään jälkiä korjatessa ja odottavin tunnelmin. Koronan aiheuttamat käytännön järjestelyt ja kevään etäkoulun aiheuttama oppimisvaje ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota normaalin opetuksen ohella. Kouluille tulee järjestää sellaiset resurssit ja tuki, että he voivat priorisoida oppimista ja oppimisvajeen kiinni kuromista. Korona jätti jälkensä myös lapsiin ja perheisiin. Osa perheistä selvisi vähemmällä, mutta osalla korona aiheutti enemmän kuormitusta mm. perheen taloustilanteen, mielenterveysongelmien tai kotitilanteen hankaloiduttua. Oppilashuollon riittävyys ja oikea-aikaisuus sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus ovat siinä myös merkittävässä roolissa.

Kun etäkoulujärjestelyjä kunnissa mietitään tulevana syksynä niin päätöksiä ei voi tehdä kevein perustein. Alakoululaisille etäkoulu on suuri pala vastuuta. Ja aikamoinen työtaakka vanhemmille omien töidensä ohella. Yläkoululaisilla etätyö sujuu helpommin, mutta hekin tarvitsevat opettajan tukea ja tiivistä yhteydenpitoa sekä oppilashuollon palveluja. Koronakevään jälkeen moni meistä konkreettisesti ymmärsi vuorovaikutuksen tärkeyden. Etänä ihmisten tapaaminen tai etäopetus ovat aina toisenlaisia. Ihminen kaipaa vuorovaikutusta, ja palautetta, joita ei pystytä läheskään kaikilta osin toteuttamaan etänä. Etäopetuksessa on myös monia hyviä ulottuvuuksia, joita kannattaa hyödyntää, oli korona-aika tai ei.

Opettajilla on kädet täynnä työtä syyskauden alussa jo opetuksen aloituksessa, ja kun siihen lisätään vielä koronan ehkäisyn turvajärjestelyt, jokainen ymmärtää työn raskauden. Turvaohjeita noudatetaan kouluissa niiden raamien puitteissa, mitä on mahdollista. Mahdottomia ei voi kouluilta tai opettajilta vaatia, vaikka ne ministeriön pöydillä näyttäisivät esimerkillisiltä. Lähi-ja etäopetus ei voi olla saman opettajan vastuulla. Tiloja ei useimmiten pystytä myöskään kasvattamaan. Valtiolta on saatava lisätukea niille alueille, jotka kärsivät koronasta eniten. Myös oppilashuolto vaatii lisäresurssia.

Koronan toinen aalto on kuitenkin valitettavasti nostanut jo päätään ja todennäköisesti tulee aiheuttamaan myös koulujen alueellisia tai yksittäisiä sulkuja ja karanteeneja jatkossa. Jos ja kun alueellisiin toimenpiteisiin joudutaan, niin on tärkeää turvata jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta ja huomioida kaikissa tilanteissa sekä oppilaiden että henkilökunnan terveysturvallisuus.

Taudin leviämisen ehkäisy ja tartuntariskin pienentäminen ovat asioita, joihin meidän kaikkien tulee panostaa. Kun jokainen tekee parhaansa, se riittää.

Mukavaa koulunalkua kaikille koululaisille, opiskelijoille ja opettajille!

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

EU/ETA -maiden ulkopuolelta tulevien hoitajien työhön pääsyä pitää sujuvoittaa, mutta varmistaa samalla koulutuksen laatu ja kielitaito

Maanantai 20.1.2020 - Mia laiho

Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hoitajien ammatinharjoittamisen lupamenettelystä ja koulutuksen laadusta ja kielitaidosta.

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. VTT:n arvion mukaan vuoteen 2035 mennessä terveydenhuollon ammattihenkilöitä tarvitaan lisää melkein 200 000. Samaan aikaan hallitus suunnittelee lakiin sitovia henkilöstömitoituksia vanhustenhuoltoon, joka lisää koulutetun henkilöstön tarvetta entisestään.

Tilanne on koulutetun henkilöstön saatavuuden osalta kestämätön. Tarvitsemme lisää koulutuspaikkoja ja alan houkuttelevuuden lisäämistä, mutta väistämättä myös ulkomaista ammattitaitoista työvoimaa, jotta voimme vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.

Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut ammattipätevyyteen johtavan hoitoalan tutkinnon muualla kuin Suomessa, voi tietyin edellytyksin saada laillistuksen tai nimikesuojauksen Suomessa. EU/ETA-maiden ulkopuolella suoritettu koulutus tunnustetaan Suomessa, jos koulutus on Valviran hyväksymä. Ennen hyväksyntää Valvira antaa tarvittaessa hakijalle vaatimuksen lisäopintojen suorittamisesta ja kuulustelusta ammattitaidon selvittämiseksi. Valvira edellyttää, että EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla täytyy olla myös riittävä kielitaito ennen ammattioikeuksien myöntämistä.

Suomessa EU/ETA-maiden ulkopuolella saadun koulutuksen hyväksyttäminen ja ammatinharjoittamisluvan saaminen ovat erittäin hankalan, byrokraattisen ja pitkän prosessin takana.  Meidän on välttämätöntä sujuvoittaa pätevöittämisprosessia.

Lääkäreiden kohdalla Valviralla on selkeät vaatimukset siitä, mitä lääkärin ammatin harjoittamiseen edellytetään, ja lisäkoulutus ja tentit on keskitetty yhdelle taholle Tampereen yliopistoon. Vastaavanlainen keskitetty pätevyyden arviointi- ja koulutuksen täydennyskoulutusjärjestelmä puuttuu hoitajilta. Hoitajien ammattipätevyyden täydennyskoulutus Suomen vaatimusten mukaiseksi on ollut yksittäisten hankkeiden varassa, ja siitä puuttuu pidempikestoinen jatkuvuus.

EU/ETA-maiden ulkopuolella suoritetut tutkinnot voivat olla sisällöltään hyvinkin erilaisia eivätkä suoraan vastaa Suomen vastaavia tutkintoja. Riittävän laatutason ja koulutuksen sisällön varmistamiseksi tarvitaan yhtenäinen järjestelmä, jolloin voidaan varmistua riittävästä koulutuksen laadusta ja sisällöstä. Hoitajien laadusta emme saa tinkiä.

Riittävän kielitaidon varmistamiseksi tarvitsemme myös selkeät kriteerit ja vaatimustason. Hoitajan tai lääkärin riittämätön kielitaito aiheuttaa väärinkäsityksiä vuorovaikutuksessa ja kirjauksissa. Pahimmillaan väärinymmärrykset voivat johtaa jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Siksi riittävä koulutus kielitaidon vahvistamiseksi on turvattava.

Mihin unohtui eläinten hyvinvointi?

Perjantai 18.10.2019

Lihansyönnistä on noussut viime päivinä taas hyvin värikästä keskustelua eri medioissa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan päätös luopua naudanlihasta Unicafe-opiskelijaravintoloissaan kiihdytti keskustelua entisestään. Päätöstä perusteltiin ilmastosyillä. Naudanlihan tarjoamisen lopettaminen voi Ylvan mukaan pienentää sen ravintolatoiminnan raaka-aineiden hiilijalanjälkeä 11 %. Jatkossa kuitenkin ravintolat tarjoilevat porsaanlihaa ja kanaa.

Ihmettelen virinneessä keskustelussa kuitenkin suuresti sitä, että eläinten hyvinvointi tuntuu olevan sivuutettu yleisessä keskustelussa täysin. Esimerkiksi vihreät kiinnittävät kaiken huomionsa ilmastonmuutokseen, ja tuotantoeläinten elinolosuhteet ovat jääneet keskustelussa taka-alalle. Mitäpä, jos antaisimme ihmisten valita itse, mitä lautaselleen laittavat. Huolehditaan sen sijaan siitä, että ruoka on tuotettu lähellä, mahdollisimman luonnonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Itse kannatan kasvisten lisäämistä ruokavalioihimme terveydellisistä syistä, huomioiden kuitenkin ruokavalion monipuolisuuden ja sen sisältämän riittävän eri ravintoaineiden määrän. Lasten ja vanhusten ravitsemuksessa on huomioitava ruokasuositusten noudattaminen. Monipuolinen ruoka on varmin tapa varmistaa, että jokainen lapsi Suomessa saa esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa ravitsemuksellisesti tasapainoisen aterian. Se voi olla joillakin lapsilla myös päivän ainoa kunnon ateria. Lasten ja vanhusten maitotaloustuotteiden käyttö on perusteltua, ja toivottavasti heidän ylitseen eivät kävele valtaa käyttävät aikuiset. Käyttämällä kotimaisia kasviksia, siipikarjaa, maitotuotteita, kalaa ja lihaa hiilijalanjälkemme pienenee luonnollisella tavalla, ja samalla varmistamme puhtaan ruokamme ja sen saatavuuden jatkossakin.

Toivoisin keskustelun suuntautuvan enemmän eläinten hyvinvointiin. Tällä saralla Suomessa on vielä valtava määrä työtä tehtävänä. Esimerkiksi siat ja lehmät elävät aivan liian usein epäinhimillisissä oloissa, vastoin omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Porsivat siat suljetaan usein porsitushäkkiin, jossa ne eivät pääse liikkumaan kunnolla tai käyttäytymään lajilleen tyypillisesti. Emakolla on tarve rakentaa porsailleen pesää, mutta häkki estää sen liikkumisen samoin kuin emon ja porsaiden luonnollisen vuorovaikutuksen. Miltä luulet tuoreesta emakosta tuntuvan, kun se ei pääse hoivaamaan lajityypillisesti jälkikasvuaan? Noin puolet suomalaisista lehmistä elävät kytkettyinä parsinavetoissa. Pihattonavetoista ne eivät puolestaan välttämättä pääse koskaan ulkoilmaan.Tuotantoeläin on elävä olento, joka ansaitsee inhimillisen kohtelun elinaikanaan.

Rinteen hallitusohjelmassa todetaan seuraavasti: ”Asetetaan asiantuntijatyöryhmä selvittämään, miten voidaan tukea sika-alan tavoitetta porsitushäkeistä luopumiseksi. Uusien parsinavetoiden rakentamisesta luovutaan”. Mitään tekoja ei vielä ole eläinten hyvinvoinnin eteen näkynyt ja pahoin pelkään, ettei tällä hallituskaudella eläinten hyvinvoinnin eteen tehdä konkreettisia, nopealla aikataululla tapahtuvia päätöksiä.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa porsitushäkit on jo kielletty. Meidän tulisi ottaa tästä pikimmiten mallia, ja kieltää uusien porsitushäkkien rakentaminen ja aloittaa vanhojen korvaus. Parsinavetat puolestaan on jo kielletty Tanskassa ja Norjassa, ja näiden lisäksi Ruotsissa on kielletty uusien parsinavetoiden rakentaminen.

Eläinsuojelulain uudistamiseen on tartuttava mahdollisimman pian. Laki on jo kertaalleen valmisteltu. Nyt vielä siihen tarvitaan askel lisää kunnianhimoa, ja tiukennusta niin etenemme parempaan suuntaan. Meidän on nostettava tuotantoeläinten hyvinvointi pohjoismaiselle tasolle. Jokaisella eläimellä, myös tuotantoeläimellä, on oikeus tulla kohdelluksi inhimillisesti ja ilman ylimääräisiä kärsimyksiä. Miten kauan eläimet joutuvat vielä tätä odottamaan?

Ammattilaisia ja huippuosaamista ei synny ilman rahaa

Maanantai 16.9.2019 klo 15:12

Suomi pärjää maailmalla osaamisellaan. Tutkimus, kehittäminen ja uuden luominen on Suomen kaltaisen pienen maan tapa pärjätä maailmalla. Kilpailemme laadulla, emme volyymilla.

Meillä on huippuosaamista korkealaatuisesta koulutuksesta sekä tieteen ja teknologian saavutuksista. Meillä on tähän edelleen hyvät lähtökohdat, jos vain yliopistojen ja korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta huolehditaan. Suomessa ongelmana on, että rahoitus elää neljän vuoden sykleissä vaalikausien mukaisesti. Korkeakoulut ja yliopistot tarvitsevat kuitenkin pitkäjänteisen suunnitelman rahoituksen turvaamiselle.

Tutkimukseen tehdyt investoinnit maksavat kyllä itsensä takaisin innovaatioiden luodessa talouskasvua ja työpaikkoja. Panostamalla tutkimukseen pidämme myös suomalaiset huippuosaajat Suomessa ja ehkäisemme aivovuotoa ulkomaille. Myös suomalaisilla tutkijoilla tulisi olla mahdollisuus tehdä omaa työtään kotimaassaan. Suomenhan pitäisi päinvastoin houkutella tutkijoita tänne, mikä vaatii niin ikään rahaa. Tiedettä ja tutkimusta ei synny tyhjästä. Sitä tehdään työllä, ja työstä pitää maksaa. Tutkijankin pitää elää.

Korkeakoulujen tärkeä tehtävä tutkimuksen ohella on kouluttaa eri alojen ammattilaisia. Suomessa on monta alaa, joilla on valtava työvoimapula. Usein nämä alat ovat myös hyvin kriittisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Esimerkiksi sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja sekä varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan merkittävästi lisää jo nyt, ja tarvitaan jatkossakin, jotta lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.

Yliopistoille ja korkeakouluille on varmistettava riittävät resurssit laadukkaan koulutuksen järjestämiseksi. Opetusryhmiä ei voida kasvattaa enää ilman, että laatu kärsisi. Myös hallituksen tavoitteisiin pääsy vaatii koulutusresurssien nostoa. On aivan itsestään selvää, ettei esimerkiksi hoitajamitoituksen nosto käytännössä onnistu, jos koulutukseen ei suunnata riittävästi rahaa.

Ennen vaaleja nykyisistä hallituspuolueista muun muassa vihreät puhui koulutusmiljardista. Sittemmin hallitusohjelmaan kirjattiin yhteensä 60 miljoonaa euroa lisää korkeakoulujen perusrahoitukseen. Nyt keskustellaan sitten siitä, milloin jaetaan tämä 60 miljoonaa, joka on vain murto-osa siitä, mitä ennen vaaleja luvattiin. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa korkeakoulutukseen oli korvamerkitty vain 15 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa yliopistoille ja 5 miljoonaa ammattikorkeakouluille. Tämä on vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatuista summista! Erityisesti jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen mahdollisuuksia olisi lisättävä aloilla, joissa paine rakennemuutokselle on kova ja aloilla, joissa koulutustaso on matala. Jatkuvaan oppimiseen on hallitusohjelmassa varattu huolestuttavan vähän määrärahaa. Kyseessä on odotettu ja laajasti peräänkuulutettu reformi, jonka toteuttaminen uhkaa jäädä torsoksi.

Hallituksen on annettava korkeakouluille lupaamansa perusrahoituksen tasokorotus täysimääräisenä käyttöön heti ensi vuoden alusta ja korkeakouluille on annettava myös rahaa hallitusohjelmassa luvattuihin korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän lisäämiseen. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoitus olisi tärkeää saada nostettua 4%:iin bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaisi 300 miljoonan euron lisäpanostuksia tällä vaalikaudella. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on varmistettava työrauha ja mahdollisuus pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun. Budjettiriihessä nähdään toteutuuko ennen vaaleja luvattu koulutusmiljardi tai kuinka paljon hallitus on valmis satsaamaan koulutukseen.

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Torstai 22.11.2018 klo 23:50 - Mia Laiho

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Alkuviikosta eduskunnassa käsiteltiin Suomen ensimmäistä liikuntapoliittista selontekoa. Tällä viikolla on vietetty myös lasten oikeuksien päivää.  Liikunnalla on merkittäviä terveysvaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle iästä riippumatta. Lasten ja nuorten osalta on erittäin huolestuttavaa, että heidän keskimääräinen fyysinen kuntonsa on huonontunut jatkuvasti. Huomioitavaa on, että digitaaliset älylaitteet haukkaavat nykyään aikamoisen osan monen lapsen ja nuoren ajasta. Toki nykyäänkin on erittäin paljon liikkuvia lapsia ja nuoria, mutta taas myös paljon fyysisesti hyvin vähän liikkuvia. Liikunnan osalta voidaankin sanoa, että liikunnan määrän erot osaltaan lisäävät terveyseroja, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle, sillä se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti mm. tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Lapsuudessa kehittynyt suhde liikuntaan ja liikunnan vaikutukset heijastuvat suoraan aikuisiän liikkumistottumuksiin.

Lasten liikkumisen lisäämisessä oleellinen merkitys on kodin antamalla mallilla, vanhempien tuella, liikkumiseen kannustavalla ilmapiirillä, asianmukaisilla liikuntavälineillä sekä lapsen liikuntatoiveiden kuuntelemisella. Kotona lapset voivat saada mallin liikunnan kuulumisesta olennaisena osana normaaliin arkeen. Liikunnan ohella on muistettava myös riittävä levon ja unen saanti sekä terveellinen ravinto.

Kun liikunta ei kuitenkaan kuulu kaikkien perheiden arkeen, ja kodin antamalla mallilla on tärkeä merkitys, niin miten sitten saadaan liikunta osaksi meidän kaikkien lasten elämää? Tässä tärkeässä asemassa ovat neuvolat, päiväkodit ja koulut. Ohjataan liikuntapalvelujen pariin, luontoon, liikunnallisiin leikkeihin ym. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.  Jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päiväkotipäivään tätäkin enemmän. Liikunnan tulee olla mielekästä ja kivaa. Ei tehdä siitä pakkopullaa, vaan annetaan lasten ja nuorten itse vaikuttaa liikkumisen sisältöön. Mielestäni on hyvä jatkossa pohtia myös peruskoululiikunnan numeerisen arvioinnin tarpeellisuutta. Asia jakaa mielipiteitä. Itse näen koululiikunnan tavoitteen olevan, että lapset ja nuoret nauttivat liikunnasta ja ottavat liikunnan osaksi omaa arkeaan ja mahdollisesti joku saa siitä itselleen harrastuksenkin.   

Alkuviikosta julkistetun Kokoomuksen lapsi- ja perheohjelman mukaisesti kannustetaan päiväkoteja ja kouluja tekemään jatkossa yhteistyötä paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa sekä järjestämään esimerkiksi laji- ja harrastuskokeiluja koulupäivien ohessa. Tämän lisäksi suunnitellaan lasten ja nuorten harrastuspassi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harrastamista, joille harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Harrastuspassin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harrastuskertoja tuetusti mieleisistään paikoista.

Harrastukset lisäävät lapsen ja nuoren sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta muiden ikäistensä kanssa, mikä on merkityksellistä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Liikunta on parasta sairauksien ehkäisyä, oli sitten kyse fyysisistä tai psyykkisistä sairauksista. Mielekäs tekeminen vähentää myös riskiä päihteiden väärinkäytölle. Pidetään lapsemme ja itsemme liikkeessä! Se kantaa takuuvarmasti hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

Hallitukselta lisää rahaa koulutukseen

Keskiviikko 24.10.2018 - Mia Laiho

Talouskasvumme pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus. Työpaikkoja olisi mutta ei ole osaavia tekijöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan jo lähes 70 prosentilla yrityksistä on vaikeuksia saada työvoimaa. Ongelmana on ollut erityisesti osaavan, koulutetun työvoiman pula. Sähköisten järjestelmien merkitys ja osuus palveluissa ja eri järjestelmissä on jatkuvasti kasvanut, mikä asettaa myös vaatimuksia sen alan työntekijöiden osaajille. Esimerkiksi koodareista on ollut huutava pula.  Olikin ilo todeta, että hallitus esittää lisätalousarviossa kokonaisuudessaan 40 miljoonaa euroa koulutukseen ja mm. koodarien kouluttamiseen.

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Budjettilisäykset mahdollistavat myös täydennyskoulutusta huomioiden jatkuvat koulutustarpeet ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koska työttömyysmenoihin on mennyt tänä vuonna arvioitua vähemmän rahaa johtuen parantuneesta työllisyystilanteesta, hallitus pystyy siirtämään rahaa esimerkiksi koulutuksen puolelle. Tämä on ilahduttava suuntaus. 

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Lisäksi Korkeakoulut saavat ohjelmistoalan helpottamiseksi yhteensä 10 miljoonaa euroa, jolla voidaan tarjota koulutusta jopa 2400 henkilölle. 

Tarvitsemme lisää osaamista myös rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Toinen 10 miljoonaa kohdistetaan näiden alojen osaajien lisäkouluttautumiseen. On lähes sanomattakin selvää, että ammattitaitoisia sosiaali-ja terveysalan osaajia tarvitaan väestön ikääntyessä.

On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä saadaan myös työmarkkinoille. Tätä helpotetaan tarjoamalla kielikoulutus- ja tukipalveluita. Näin nopeutamme maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön, millä on merkitystä työllisyyteen ja se myös parantaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja meidän kulttuuriin.

Tehdyt lisäykset muodostavat yhdessä uuden askeleen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Ihmettelemiseen ei ole aikaa, vaan suotuisasta talouden kehityksestä on otettava kaikki irti.

Lääketieteen tutkimusrahoitus turvattiin budjettiriihessä

Keskiviikko 29.8.2018 - Mia LAiho

Lääketieteen tutkimus on resepti huomisen hyvinvoinnille. Tieteen kehitys on perustunut kautta aikojen tutkimukselle, ja sitä kautta uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden löytymiselle. Alexander Fleming keksi vuonna 1928 penisilliinin, joka esti bakteerien kasvua. Pensisilliinin myötä märkäbakteerien aiheuttamia tauteja voitiin hoitaa, millä oli merkittävä vaikutus kuolleisuuden vähenemiseen bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Tutkimusta tarvitaan jatkuvasti sairauksien muuttaessa muotoaan, ihmisten ikääntyessä, syövän lisääntyessä ja ympäristön muuttuessa, ja mm. Bakteerien vastustuskyvyn lisääntyessä. Tarvitsemme tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi ja ihmisten auttamiseksi.

 Hallitus päätti lisätä tutkimuksen ja osaamisen rahoitusta yli 100 miljoonalla. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen erityisvaltionosuuksiin päätettiin tehdä 6 miljoonan euron tasokorotus. Vielä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tutkimukseen osoitettiin ainoastaan 15 miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita. Lisäksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle lisätään 5 miljoonaa euroa.

 Tutkimusrahoitus on ollut tiukilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Rahoituksen pudotus on ollut kuitenkin dramaattinen, sillä vielä vuonna 2010 määräraha oli yli kaksinkertainen. Eduskunta on ilmaissut huolensa vuosittain tilanteen suhteen puoluekirjaan katsomatta. Nyt meillä on oleellinen hetki katsoa strategisesti tärkeitä kohteita, joilla pohjustetaan tulevaisuuden hyvinvointia ja kasvua. Uskottava rahoitus on osoitus tutkimuksen arvostuksesta. Tutkimustyö on pitkäjänteistä, aikaa ja huolellisuutta vaativaa työtä, joka vaatii asianmukaiset resurssit.

 Tutkimustoiminnan positiiviset vaikutukset näkyvät innovaatioiden muodossa suoraan potilaiden hoidossa ja sairaalan muussa toiminnassa. Tutkimuksella on esimerkiksi välittömiä parannuksia tautien tunnistamiseen tai potilashoitoon. Vaikuttavampi hoito on sekä potilaan, että yhteiskunnan etu. Näin saavutetaan suoria kustannussäästöjä. Myös leikkausten tehon ja vaikuttavuuden tai uusien hoitomuotojen toimivuuden arviointi ovat tutkimustyön tuloksia.

Nyt tehty päätös tuo valoa pimeneviin iltoihin. Ei voi olla kuitenkaan niin, että kliinisen tutkimuksen rahoituksen merkitys on perusteltava syksystä toiseen. Tarvitsemme pitkän aikavälin sitoutumista lääketieteelliseen kliiniseen ja perustutkimukseen. Sosiaali- ja terveysysministeriön tulee valmistella askelmerkit tähän. Muuten on vaarana, että näivetymme tutkimuksen kansainväliseltä huipulta.

HBL: Bli kvitt meningslösa mellanår

Sunnuntai 3.6.2018 - Mia Laiho

I många familjer har man firat studenter och samtidigt väntar man med spänning på intagningsprovens resultat för den fortsatta utbildningen. Många av de färska studenterna har haft en tuff slutspurt under våren. Först studentskrivningarna och sedan intagningsprov till olika vidareutbildningar. Finska ungdomar påbörjar sina högskolestudier senare än ungdomarna i många andra länder. Vi har lagt märke till detta fenomen här i Finland. I fortsättningen strävar vi efter att förnya intagningsproven till högskolorna och även förnyelse av själva gymnasiet.

I riksdagen behandlas just nu den nya gymnasielagen. Efter att lagen har godkänts kommer det att finnas mer resurser för personlig studiehandledning och stöd vid val av fortsatt utbildning. Under studietiden erbjuds också mer stöd för inlärning och även vid behov specialundervisning. I framtiden slutar inte gymnasieskolans förpliktelse i och med studentfesten, utan studenterna ges möjlighet att få handledning för fortsatta studier.

Samarbetet mellan gymnasier och högskolor utökas i och med den nya lagen. Varje studerande har möjlighet att bekanta sig med de olika högskolornas studieprogram, vilket gör det enklare att välja ett passande och intressant yrkesområde.

Högskolornas intagningsmetoder förnyas. På så sätt kan man bli kvitt meningslösa mellanår. Redan under våren har många högskolor slopat tunga och långa intagningstester som kräver förberedelser. Vid intagningsprocessen lägger man mer tyngd på motivation och lämplighet för den yrkesinriktning man väljer.

I en trygg gymnasiemiljö byggs grunden för allmänbildning och högskolestudier. Gymnasiereformen och förnyelsen av intagningsprocessen för fortsatta studier är ganska ambitiös, men där finns också stora möjligheter och fördelar för de unga. Genom att ändra skolsystemet kan man bättre svara mot individens drömmar, målsättningar och kompetens.

Våra barn och ungdomar förtjänar endast det bästa.

Länsiväylä: Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin

Lauantai 2.6.2018 - Mia Laiho ja Mika Helenius

Keski-Uusimaa: Lukiolain uudistus parantaa monella tapaa opiskelijan asemaa

Tiistai 17.4.2018 - Mia Laiho

Kevään kirjoitukset ovat takana ja monissa perheissä valmistaudutaan ylioppilasjuhliin. Samalla vähintään sama määrä nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia odottaa yhteishaun tuloksia ja tietoa lukiopaikasta. Lukion tehtävä on toimia yleissivistävänä koulutuksena ja pohjustaa nuorelle tie korkeakouluopintoihin. Hallitus antoi tällä viikolla esityksensä uudeksi lukiolaiksi, jolla lukio-opetus tuodaan uudelle vuosikymmenelle. Lukioita on määrä uudistaa yhä kansainvälisemmiksi ja joustavammiksi, vahvaa yleissivistystä unohtamatta. Jatkossa lukio vastaa vahvemmin myös jatko-opintojen ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Suurin muutos koskee siirtymää kurssipohjaisesta tutkinnosta opintopisteisiin. Näin mahdollistetaan uudenlaisten oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet ja monitieteinen orientaatio. Lukiot ja lukioiden opiskelijat saavat lisää liikkumavaraa ja opintopoluista tulee yksilöllisempiä.

Tulevaisuudessa tarjolla on enemmän henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja tulevaisuuden koulutusvalintoihin. Opintojen aikana tarjotaan laajasti tukea oppimiseen ja tarvittaessa myös erityisopetusta. Lukion ohjausvelvoite ei jatkossa lopu ylioppilasjuhliin, vaan jälkiohjausta esimerkiksi koulutusalavalintoihin on annettava myös valmistumisen jälkeen.

Lukio on viimekädessä opinahjo, joka antaa nuorelle näköalan tulevaisuuden haaveista ja tavoitteista. Turvallisessa yhteisössä rakennetaan pohja yleissivistykselle ja korkeakouluopinnoille. Uuden lain myötä myös lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy. Jokaiselle opiskelijalle mahdollistetaan kokeilla korkeakouluopintoja jo lukion aikana. Käytännön kokemus korkeakouluopinnoista antaa isojen valintojen keskellä painivalle lukiolaiselle huomattavasti enemmän tietoa ja näkemystä, kuin pelkkä opinto-ohjaus antaisi.

Lapsemme ja nuoremme ansaitsevat ainoastaan parasta. Uuden lukion tavoitelista on pitkä, mutta niin on sen tuomat mahdollisuudet. Uudistuksen toimeenpanoa päätettiin tukea osoittamalla lukiorahoitukseen 8,5 miljoonaa euroa kehysriihen yhteydessä. Jokaisen unelmiin, tavoitteisiin ja osaamiseen voidaan vastata syvemmin jo lukiossa.

Mia Laiho
Kansanedustaja (kok.)

Vauhtia Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen

Tiistai 17.10.2017 - Mia Laiho

Eilen valtuuston kokouksessa teimme yhdessä valtuutettu Mika Heleniuksen kanssa valtuustoaloitteen liittyen Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen. Laaksolahden jäähalli on ollut jo muutaman vuoden käyttökiellossa, ja halli seisoo toimettomana edelleen ja suunnitelmat jatkon suhteen puuttuvat.  Jääurheilulle ja monille muille liikuntaharrastuksille tarvitaan asianmukaiset, käyttäjien tarpeet huomioivat tilat ja alueet. Liikunnan tulee olla kaikkien asukkaiden helposti saatavilla ja osana arkipäivää.Toivottavasti saamme vauhtia asiaan eilen jätetyn valtuustoaloitteen avulla. Ohessa valtuustolaoitteen sisältö luettavissa kokonaisuudessaan:

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOALUEEN KEHITTÄMISEKSI TULEVAISUUDEN LIIKUNTA, HARRASTUS JA HYVINVOINTI KESKUKSEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukevaa laaja-alainen asukkaiden ja eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeet kokonaisvaltaisen visiotyön avulla. Laaksolahden urheilupuisto on Espoon jääurheilun kehittymiselle yksi keskeinen toimintapaikka. Laaksolahden urheilupuisto on Pohjois-Espoon ainoa ympärivuotinen tekojääurheilukeskus.  Jääurheilu on alueelle erittäin tunnusomainen harrasteympäristö, joka on tuottanut lukuisia kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja luonut hyvinvointia ja nuorten tervettä kasvua harrastamisen kautta. Esitämme, että Laaksolahdesta kehitetään uusi asukaslähtöinen matalankynnyksen liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Tulevaisuuden hyvinvointi ja liikkumisen keskuksen tulee mahdollistaa sekä huippu- ja harrasteurheilu että heidän vanhempien liikunta. Laaksolahden urheilupuistoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävänä toimintaympäristönä, jossa huomioidaan alueen liikunnallinen ominaispiirre, järven tarjoamat mahdollisuudet ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät mahdollisuudet ympärivuotisesti.   

Esitämme, että Espoon kaupunki perustaa erillisen visio- ja suunnittelutyöryhmän, joka valmistelee esityksen kevään 2018 aikana valtuustolle. Laaksolahden urheilupuiston läheisyyteen voisi olla mahdollista perustaa myös pysyvä Espoon kestävän kehityksen väistökoulutila luonnon, liikunta ja eri harrastepaikkojen välittömään läheisyyteen erittäin kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suunnittelussa tulee huomioida vähintään seuraavat käyttäjäryhmä ja näkökulmat: 

- jääurheilu ja harrastustoiminta

- jalkapallo ja yleisurheilu

- mailapelit

- saunaseura

- kuntosali

- vesiliikuntalajit 

- sisäliikunta

- eläkeläiset 

- koululaiset 

- jne.

Espoossa 16.10.2017

Mika Helenius (kok) ja Mia Laiho (kok)

Suurkoulun valmistelutyö ala-arvoista

Torstai 14.9.2017 - Mia Laiho

Kulunut kaksi viikkoa on ollut monessa koululaisen perheessä raskasta aikaa. On uskomatonta, että jopa 2500:n oppilaan jättikoulun perustaminen entisiin toimistotiloihin esiteltiin kiireellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa oppilaiden vanhemmille, ennen kuin Espoon päättäjille tiedotettiin asiasta. Sain tiedon hankkeesta koululaisten vanhemmilta.

Espoossa on kasvava tarve suomen- ja englannin opetuksen lisäämiselle väestönkasvun ja kansainvälistymisen myötä. Kunnostustöiden takia tarvitaan väistötiloja. Espoon lukioissa ei ole myöskään riittävästi aloituspaikkoja.

Kouluratkaisuja ei voi tehdä neliöt edellä. Kouluverkko tulee suunnitella väestöennusteiden, alueellisen tasapuolisuuden ja oppilaiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tilojen koon lisäksi on huomioitava niiden soveltuvuus opetukselle, rakennuksien ja piha-alueiden sekä koulumatkan turvallisuus. Pelastautumissuunnitelma voidaan laatia suurkoululle, sen toimivuus hätätilanteessa on toinen asia.

Koulut ovat lastemme ja nuortemme oppimisen sekä kehityksen kannalta elintärkeitä paikkoja. Kouluhankkeiden valmistelutyön pitää perustua hyvään yhteistyöhön koululaisten vanhempien, henkilökunnan, virkamiesten ja päättäjien kesken. Suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja siitä tulee tiedottaa ajallaan. Otaniemen koulun virkamiesvalmistelu on aiheuttanut suhteettoman paljon huolta ja epävarmuutta kolmea espoolaista koulua käyvien oppilaiden perheissä, myös päättäjissä.

Kaupunginhallitus sai selostuksen valmistelutilanteesta 11.9.17 kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä päätimme kaupunginhallituksessa, että

Tietotie 6:n tilojen mahdollista vuokrausta koskevassa asiassa tarvitaan aikalisä. Tietotie 6:n vuokraamista koskeva selvittely on lähtenyt liikkeelle kaupungin käytössä eri toimialoilla olevien tilojen sisäilmaongelmien kestävän ratkaisun edellyttämien väistötilojen suuresta tarpeesta.

Kaupunginhallitus korostaa kouluverkon kehittämisen ja tarveselvityksen merkitystä siten, että eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista tekijöistä laaditaan riittävät perusselvitykset tarkastellen kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia – myös ja etenkin oppimisen näkökulmasta.

Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.

Tietotie 6:n osalta on tarpeen selvittää julkisuudessa ollutta paljon laajemmin, miten nämä tilat voisivat palvella myös kaupungin muiden toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Näitä kaikkia tarvittavia selvityksiä jatketaan eri toimialojen yhteistyönä.

Tämä asian valmistelu ei ole avoimesti ja asukaslähtöisesti. Palautetta valmistelusta on annettu virkamiehille ja se tulee ottaa vakavasti. Tällainen ei saa toistua. Toivottavasti perheissä voidaan keskittyä nyt taas kouluarjen muihin haasteisiin. Niissäkin on varmasti kaikilla tekemistä ihan tarpeeksi. Mukavaa syksyn jatkoa!

Mia Laiho 

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kolmen koululaisen äiti

Länsiväylä: Koulukorjausten vauhdittamiseen tarvitaan yhteistä ryhtiliikettä

Torstai 25.5.2017 - Mia Laiho

Tulevat ensi syksyn pienet koululaiset käyvät parhaillaan tutustumassa uuteen kouluunsa eri puolilla Espoota. Valitettavan monen perheen kohdalla mieltä painaa huoli koulutilan kunnosta ja terveellisyydestä. Koulussa voi olla menossa sisäilmatutkimuksia, ja korjausaikatauluja selvitellään. Monissa kouluissa tilannetta pahentaa myös tilanahtaus ja suuret oppilasmäärät.  Itsekin koululaisten äitinä ja lääkärinä ymmärrän vanhempien aiheellisen huolen.

 Edullisempia, mutta laadullisesti hyviä tyyppikouluja on Espooseen jo lähdetty rakentamaan. Rakentamisen aikana ja korjauksissa on kiinnitettävä huomio erityisesti valvontaan. Kiinteistöille olisi myös laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan niiden toteutumista. Väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan tilannetiedon saamiseksi. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää terveysriskien vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Ehdotan että Espoossa tehdään kaikissa kouluissa sisäilmaoireiden suhteen oirekysely lähtötilanteen selvittämiseksi. Jatkossa kyselyn voisi uusia esim. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä tai tarvittaessa aiemmin, jos ilmenee uusia oireita väliaikana.

Selkeät ja sujuvat toimintamallit sekä avoin, oikea-aikainen tiedottaminen ovat avainasemassa asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi koulukorjausten osalta. Koulujen ja päiväkotien korjaukset on saatava kaupungissa tärkeysjärjestyksen ykkösluokkaan ja suunniteltava korjaukset taloudellisesti kestävällä tavalla ja terveys edellä. Tähän tarvitaan virkamiesten taholta lisäpanostamista ja osaamista. Poliittisista päättäjistä on löydyttävä yhteistä tahtoa ja sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. Lapsilla on lakisääteinen oppimisvelvollisuus. Kaupungin tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä.

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)