Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Torstai 22.11.2018 klo 23:50 - Mia Laiho

Jokaisella lapsella on oikeus liikuntaan

Alkuviikosta eduskunnassa käsiteltiin Suomen ensimmäistä liikuntapoliittista selontekoa. Tällä viikolla on vietetty myös lasten oikeuksien päivää.  Liikunnalla on merkittäviä terveysvaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle iästä riippumatta. Lasten ja nuorten osalta on erittäin huolestuttavaa, että heidän keskimääräinen fyysinen kuntonsa on huonontunut jatkuvasti. Huomioitavaa on, että digitaaliset älylaitteet haukkaavat nykyään aikamoisen osan monen lapsen ja nuoren ajasta. Toki nykyäänkin on erittäin paljon liikkuvia lapsia ja nuoria, mutta taas myös paljon fyysisesti hyvin vähän liikkuvia. Liikunnan osalta voidaankin sanoa, että liikunnan määrän erot osaltaan lisäävät terveyseroja, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle, sillä se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti mm. tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Fyysinen aktiivisuus kehittää motoriikkaa ja ennaltaehkäisee sairauksia. Lapsuudessa kehittynyt suhde liikuntaan ja liikunnan vaikutukset heijastuvat suoraan aikuisiän liikkumistottumuksiin.

Lasten liikkumisen lisäämisessä oleellinen merkitys on kodin antamalla mallilla, vanhempien tuella, liikkumiseen kannustavalla ilmapiirillä, asianmukaisilla liikuntavälineillä sekä lapsen liikuntatoiveiden kuuntelemisella. Kotona lapset voivat saada mallin liikunnan kuulumisesta olennaisena osana normaaliin arkeen. Liikunnan ohella on muistettava myös riittävä levon ja unen saanti sekä terveellinen ravinto.

Kun liikunta ei kuitenkaan kuulu kaikkien perheiden arkeen, ja kodin antamalla mallilla on tärkeä merkitys, niin miten sitten saadaan liikunta osaksi meidän kaikkien lasten elämää? Tässä tärkeässä asemassa ovat neuvolat, päiväkodit ja koulut. Ohjataan liikuntapalvelujen pariin, luontoon, liikunnallisiin leikkeihin ym. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle.  Jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päiväkotipäivään tätäkin enemmän. Liikunnan tulee olla mielekästä ja kivaa. Ei tehdä siitä pakkopullaa, vaan annetaan lasten ja nuorten itse vaikuttaa liikkumisen sisältöön. Mielestäni on hyvä jatkossa pohtia myös peruskoululiikunnan numeerisen arvioinnin tarpeellisuutta. Asia jakaa mielipiteitä. Itse näen koululiikunnan tavoitteen olevan, että lapset ja nuoret nauttivat liikunnasta ja ottavat liikunnan osaksi omaa arkeaan ja mahdollisesti joku saa siitä itselleen harrastuksenkin.   

Alkuviikosta julkistetun Kokoomuksen lapsi- ja perheohjelman mukaisesti kannustetaan päiväkoteja ja kouluja tekemään jatkossa yhteistyötä paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa sekä järjestämään esimerkiksi laji- ja harrastuskokeiluja koulupäivien ohessa. Tämän lisäksi suunnitellaan lasten ja nuorten harrastuspassi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harrastamista, joille harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi. Harrastuspassin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harrastuskertoja tuetusti mieleisistään paikoista.

Harrastukset lisäävät lapsen ja nuoren sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta muiden ikäistensä kanssa, mikä on merkityksellistä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Liikunta on parasta sairauksien ehkäisyä, oli sitten kyse fyysisistä tai psyykkisistä sairauksista. Mielekäs tekeminen vähentää myös riskiä päihteiden väärinkäytölle. Pidetään lapsemme ja itsemme liikkeessä! Se kantaa takuuvarmasti hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, liikunta, koulu, varhaiskasvatus, ylipaino, masennus

Hallitukselta lisää rahaa koulutukseen

Keskiviikko 24.10.2018 - Mia Laiho

Talouskasvumme pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus. Työpaikkoja olisi mutta ei ole osaavia tekijöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan jo lähes 70 prosentilla yrityksistä on vaikeuksia saada työvoimaa. Ongelmana on ollut erityisesti osaavan, koulutetun työvoiman pula. Sähköisten järjestelmien merkitys ja osuus palveluissa ja eri järjestelmissä on jatkuvasti kasvanut, mikä asettaa myös vaatimuksia sen alan työntekijöiden osaajille. Esimerkiksi koodareista on ollut huutava pula.  Olikin ilo todeta, että hallitus esittää lisätalousarviossa kokonaisuudessaan 40 miljoonaa euroa koulutukseen ja mm. koodarien kouluttamiseen.

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Budjettilisäykset mahdollistavat myös täydennyskoulutusta huomioiden jatkuvat koulutustarpeet ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koska työttömyysmenoihin on mennyt tänä vuonna arvioitua vähemmän rahaa johtuen parantuneesta työllisyystilanteesta, hallitus pystyy siirtämään rahaa esimerkiksi koulutuksen puolelle. Tämä on ilahduttava suuntaus. 

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Lisäksi Korkeakoulut saavat ohjelmistoalan helpottamiseksi yhteensä 10 miljoonaa euroa, jolla voidaan tarjota koulutusta jopa 2400 henkilölle. 

Tarvitsemme lisää osaamista myös rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Toinen 10 miljoonaa kohdistetaan näiden alojen osaajien lisäkouluttautumiseen. On lähes sanomattakin selvää, että ammattitaitoisia sosiaali-ja terveysalan osaajia tarvitaan väestön ikääntyessä.

On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä saadaan myös työmarkkinoille. Tätä helpotetaan tarjoamalla kielikoulutus- ja tukipalveluita. Näin nopeutamme maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön, millä on merkitystä työllisyyteen ja se myös parantaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja meidän kulttuuriin.

Tehdyt lisäykset muodostavat yhdessä uuden askeleen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Ihmettelemiseen ei ole aikaa, vaan suotuisasta talouden kehityksestä on otettava kaikki irti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulutus, lisäbudjetti, työ, työllisyys, hoitajat, koodarit, sosiaalityöntekijät, maahanmuuttajat, hallitus, täydennyskoulutus, kielikoulutus

Lääketieteen tutkimusrahoitus turvattiin budjettiriihessä

Keskiviikko 29.8.2018 - Mia LAiho

Lääketieteen tutkimus on resepti huomisen hyvinvoinnille. Tieteen kehitys on perustunut kautta aikojen tutkimukselle, ja sitä kautta uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden löytymiselle. Alexander Fleming keksi vuonna 1928 penisilliinin, joka esti bakteerien kasvua. Pensisilliinin myötä märkäbakteerien aiheuttamia tauteja voitiin hoitaa, millä oli merkittävä vaikutus kuolleisuuden vähenemiseen bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Tutkimusta tarvitaan jatkuvasti sairauksien muuttaessa muotoaan, ihmisten ikääntyessä, syövän lisääntyessä ja ympäristön muuttuessa, ja mm. Bakteerien vastustuskyvyn lisääntyessä. Tarvitsemme tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi ja ihmisten auttamiseksi.

 Hallitus päätti lisätä tutkimuksen ja osaamisen rahoitusta yli 100 miljoonalla. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen erityisvaltionosuuksiin päätettiin tehdä 6 miljoonan euron tasokorotus. Vielä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tutkimukseen osoitettiin ainoastaan 15 miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita. Lisäksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle lisätään 5 miljoonaa euroa.

 Tutkimusrahoitus on ollut tiukilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Rahoituksen pudotus on ollut kuitenkin dramaattinen, sillä vielä vuonna 2010 määräraha oli yli kaksinkertainen. Eduskunta on ilmaissut huolensa vuosittain tilanteen suhteen puoluekirjaan katsomatta. Nyt meillä on oleellinen hetki katsoa strategisesti tärkeitä kohteita, joilla pohjustetaan tulevaisuuden hyvinvointia ja kasvua. Uskottava rahoitus on osoitus tutkimuksen arvostuksesta. Tutkimustyö on pitkäjänteistä, aikaa ja huolellisuutta vaativaa työtä, joka vaatii asianmukaiset resurssit.

 Tutkimustoiminnan positiiviset vaikutukset näkyvät innovaatioiden muodossa suoraan potilaiden hoidossa ja sairaalan muussa toiminnassa. Tutkimuksella on esimerkiksi välittömiä parannuksia tautien tunnistamiseen tai potilashoitoon. Vaikuttavampi hoito on sekä potilaan, että yhteiskunnan etu. Näin saavutetaan suoria kustannussäästöjä. Myös leikkausten tehon ja vaikuttavuuden tai uusien hoitomuotojen toimivuuden arviointi ovat tutkimustyön tuloksia.

Nyt tehty päätös tuo valoa pimeneviin iltoihin. Ei voi olla kuitenkaan niin, että kliinisen tutkimuksen rahoituksen merkitys on perusteltava syksystä toiseen. Tarvitsemme pitkän aikavälin sitoutumista lääketieteelliseen kliiniseen ja perustutkimukseen. Sosiaali- ja terveysysministeriön tulee valmistella askelmerkit tähän. Muuten on vaarana, että näivetymme tutkimuksen kansainväliseltä huipulta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tutkimus, koulutus, budjettiriihi

HBL: Bli kvitt meningslösa mellanår

Sunnuntai 3.6.2018 - Mia Laiho

I många familjer har man firat studenter och samtidigt väntar man med spänning på intagningsprovens resultat för den fortsatta utbildningen. Många av de färska studenterna har haft en tuff slutspurt under våren. Först studentskrivningarna och sedan intagningsprov till olika vidareutbildningar. Finska ungdomar påbörjar sina högskolestudier senare än ungdomarna i många andra länder. Vi har lagt märke till detta fenomen här i Finland. I fortsättningen strävar vi efter att förnya intagningsproven till högskolorna och även förnyelse av själva gymnasiet.

I riksdagen behandlas just nu den nya gymnasielagen. Efter att lagen har godkänts kommer det att finnas mer resurser för personlig studiehandledning och stöd vid val av fortsatt utbildning. Under studietiden erbjuds också mer stöd för inlärning och även vid behov specialundervisning. I framtiden slutar inte gymnasieskolans förpliktelse i och med studentfesten, utan studenterna ges möjlighet att få handledning för fortsatta studier.

Samarbetet mellan gymnasier och högskolor utökas i och med den nya lagen. Varje studerande har möjlighet att bekanta sig med de olika högskolornas studieprogram, vilket gör det enklare att välja ett passande och intressant yrkesområde.

Högskolornas intagningsmetoder förnyas. På så sätt kan man bli kvitt meningslösa mellanår. Redan under våren har många högskolor slopat tunga och långa intagningstester som kräver förberedelser. Vid intagningsprocessen lägger man mer tyngd på motivation och lämplighet för den yrkesinriktning man väljer.

I en trygg gymnasiemiljö byggs grunden för allmänbildning och högskolestudier. Gymnasiereformen och förnyelsen av intagningsprocessen för fortsatta studier är ganska ambitiös, men där finns också stora möjligheter och fördelar för de unga. Genom att ändra skolsystemet kan man bättre svara mot individens drömmar, målsättningar och kompetens.

Våra barn och ungdomar förtjänar endast det bästa.

Mia Laiho riksdagsledamot (Saml)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus, lukio, pääsykokeet, korkeakoulutus

Länsiväylä: Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin

Lauantai 2.6.2018 - Mia Laiho ja Mika Helenius

Ratkaisu Jupperin koulun sisäilmaongelmiin 

Espoon sisäilmaongelmaisille kouluille ei näy loppua. Uutena ongelmana Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen jälkeen on noussut esiin Jupperin koulu. ”Sädesieni vei luokat ja pulpetin – Espoossa paljastui jälleen uusi ongelmakoulu” (LV 26.5.8). 

Terveystarkastaja huomautti jo yli vuosi sitten Jupperin koulun maakellarin ja viemärin hajusta ja koulun kuntokartoituksen tarpeesta. Vasta reilu vuosi myöhemmin valmistui tutkimusraportti, jonka sisältö on karua luettavaa. Kahdessa luokkatilassa on löydetty sädesientä, kosteutta on mitattu seinistä ja lattioista ja koko viemäristö vaatii uusimista. Rakenteissa on lisäksi todettu useita terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja asbestia. Vanhemmat ovat ymmärrettävästi huolissaan lastensa terveytensä puolesta. Sekä henkilökunta että lapset oireilevat 

Ripeät toimenpiteet jatkosuunnitelmineen ovat tarpeen. Lapset eit voi palata kouluun, jos tiloissa on terveysriskiYmpäristöterveydenhuollon tarkastajalta vanhemmat ovatkin pyytäneet uutta arviota. Huomioiden tähän mennessä tehdyt tutkimuslöydökset, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä että koulua kannattaisi enää korjata. Ei kannata laittaa rahaa koulun korjauksiin, jos lopputuloksena kuitenkin muutaman vuoden päästä olisi koulun purkaminen, kuten mm. Jousenkaaren koulun kohdalla tapahtui.  

.Jupperin koululle tarvitaan siirtokelpoiset tilat lähelle koulua. Jupperin sisäilmaongelmaisen päiväkodin osalta on alkuvuodesta tehty päätös uuden siirtokelpoisen päiväkodin hankkimiseksi Kuusinevantien tontille.  Tälle samalle tontille olisikin järkevää samanaikaisesti perustaa koululle siirtokelpoiset tilat. Toissijaisesti väistötilat voitaisiin sijoittaa koulun liikuntakentälle. Jupperin uudelle päiväkodille ja koululle on jo aiemmin suunniteltu yhteishanketta. Väistötilojen hankinta, sekä päiväkodin ja koulun uuden rakennuksen suunnittelutyö olisi järkevää toteuttaa nyt nopeutetulla aikataululla yhteisenä hankkeena. Tällöin  voitaisiin saavuttaa myös  taloudellisesti järkevä kokonaisratkaisu sekä väistön että uuden koulun suunnittelun  osalta.  

Mika Helenius 

Kaupunginvaltuutettu 

Mia Laiho, 

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja, lääkäri 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmaongelmat, koulu, terveys, laatu, lapset, nuoret, opettajat

Keski-Uusimaa: Lukiolain uudistus parantaa monella tapaa opiskelijan asemaa

Tiistai 17.4.2018 - Mia Laiho

Kevään kirjoitukset ovat takana ja monissa perheissä valmistaudutaan ylioppilasjuhliin. Samalla vähintään sama määrä nykyisiä yhdeksäsluokkalaisia odottaa yhteishaun tuloksia ja tietoa lukiopaikasta. Lukion tehtävä on toimia yleissivistävänä koulutuksena ja pohjustaa nuorelle tie korkeakouluopintoihin. Hallitus antoi tällä viikolla esityksensä uudeksi lukiolaiksi, jolla lukio-opetus tuodaan uudelle vuosikymmenelle. Lukioita on määrä uudistaa yhä kansainvälisemmiksi ja joustavammiksi, vahvaa yleissivistystä unohtamatta. Jatkossa lukio vastaa vahvemmin myös jatko-opintojen ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Suurin muutos koskee siirtymää kurssipohjaisesta tutkinnosta opintopisteisiin. Näin mahdollistetaan uudenlaisten oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet ja monitieteinen orientaatio. Lukiot ja lukioiden opiskelijat saavat lisää liikkumavaraa ja opintopoluista tulee yksilöllisempiä.

Tulevaisuudessa tarjolla on enemmän henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja tulevaisuuden koulutusvalintoihin. Opintojen aikana tarjotaan laajasti tukea oppimiseen ja tarvittaessa myös erityisopetusta. Lukion ohjausvelvoite ei jatkossa lopu ylioppilasjuhliin, vaan jälkiohjausta esimerkiksi koulutusalavalintoihin on annettava myös valmistumisen jälkeen.

Lukio on viimekädessä opinahjo, joka antaa nuorelle näköalan tulevaisuuden haaveista ja tavoitteista. Turvallisessa yhteisössä rakennetaan pohja yleissivistykselle ja korkeakouluopinnoille. Uuden lain myötä myös lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy. Jokaiselle opiskelijalle mahdollistetaan kokeilla korkeakouluopintoja jo lukion aikana. Käytännön kokemus korkeakouluopinnoista antaa isojen valintojen keskellä painivalle lukiolaiselle huomattavasti enemmän tietoa ja näkemystä, kuin pelkkä opinto-ohjaus antaisi.

Lapsemme ja nuoremme ansaitsevat ainoastaan parasta. Uuden lukion tavoitelista on pitkä, mutta niin on sen tuomat mahdollisuudet. Uudistuksen toimeenpanoa päätettiin tukea osoittamalla lukiorahoitukseen 8,5 miljoonaa euroa kehysriihen yhteydessä. Jokaisen unelmiin, tavoitteisiin ja osaamiseen voidaan vastata syvemmin jo lukiossa.

Mia Laiho
Kansanedustaja (kok.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lukiolaki, lukio, koulutus, nuoret

Vauhtia Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen

Tiistai 17.10.2017 - Mia Laiho

Eilen valtuuston kokouksessa teimme yhdessä valtuutettu Mika Heleniuksen kanssa valtuustoaloitteen liittyen Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseen. Laaksolahden jäähalli on ollut jo muutaman vuoden käyttökiellossa, ja halli seisoo toimettomana edelleen ja suunnitelmat jatkon suhteen puuttuvat.  Jääurheilulle ja monille muille liikuntaharrastuksille tarvitaan asianmukaiset, käyttäjien tarpeet huomioivat tilat ja alueet. Liikunnan tulee olla kaikkien asukkaiden helposti saatavilla ja osana arkipäivää.Toivottavasti saamme vauhtia asiaan eilen jätetyn valtuustoaloitteen avulla. Ohessa valtuustolaoitteen sisältö luettavissa kokonaisuudessaan:

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN URHEILUPUISTOALUEEN KEHITTÄMISEKSI TULEVAISUUDEN LIIKUNTA, HARRASTUS JA HYVINVOINTI KESKUKSEKSI

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistosta laaditaan Espoo Tarinaa tukevaa laaja-alainen asukkaiden ja eri harraste- ja käyttäjäryhmien tarpeet huomioiva suunnitelma. Suunnitelmassa tulee huomioida laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeet kokonaisvaltaisen visiotyön avulla. Laaksolahden urheilupuisto on Espoon jääurheilun kehittymiselle yksi keskeinen toimintapaikka. Laaksolahden urheilupuisto on Pohjois-Espoon ainoa ympärivuotinen tekojääurheilukeskus.  Jääurheilu on alueelle erittäin tunnusomainen harrasteympäristö, joka on tuottanut lukuisia kansainvälisiä huippu-urheilijoita ja luonut hyvinvointia ja nuorten tervettä kasvua harrastamisen kautta. Esitämme, että Laaksolahdesta kehitetään uusi asukaslähtöinen matalankynnyksen liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Tulevaisuuden hyvinvointi ja liikkumisen keskuksen tulee mahdollistaa sekä huippu- ja harrasteurheilu että heidän vanhempien liikunta. Laaksolahden urheilupuistoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävänä toimintaympäristönä, jossa huomioidaan alueen liikunnallinen ominaispiirre, järven tarjoamat mahdollisuudet ja nykyisiä harrastepaikkoja täydentävät mahdollisuudet ympärivuotisesti.   

Esitämme, että Espoon kaupunki perustaa erillisen visio- ja suunnittelutyöryhmän, joka valmistelee esityksen kevään 2018 aikana valtuustolle. Laaksolahden urheilupuiston läheisyyteen voisi olla mahdollista perustaa myös pysyvä Espoon kestävän kehityksen väistökoulutila luonnon, liikunta ja eri harrastepaikkojen välittömään läheisyyteen erittäin kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. 

Suunnittelussa tulee huomioida vähintään seuraavat käyttäjäryhmä ja näkökulmat: 

- jääurheilu ja harrastustoiminta

- jalkapallo ja yleisurheilu

- mailapelit

- saunaseura

- kuntosali

- vesiliikuntalajit 

- sisäliikunta

- eläkeläiset 

- koululaiset 

- jne.

Espoossa 16.10.2017

Mika Helenius (kok) ja Mia Laiho (kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laaksolahti, urheilupuisto, jäähalli, jääkiekki, taitoluistelijat, harrastelijat, tennis, jalkapallo, kenttä, sulkapallo, uimaranta, eläkeläiset, koululaiset, perheet, hyvinvointi, terveys, uinti, väistötila, yleisurheilu

Suurkoulun valmistelutyö ala-arvoista

Torstai 14.9.2017 - Mia Laiho

Kulunut kaksi viikkoa on ollut monessa koululaisen perheessä raskasta aikaa. On uskomatonta, että jopa 2500:n oppilaan jättikoulun perustaminen entisiin toimistotiloihin esiteltiin kiireellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa oppilaiden vanhemmille, ennen kuin Espoon päättäjille tiedotettiin asiasta. Sain tiedon hankkeesta koululaisten vanhemmilta.

 

Espoossa on kasvava tarve suomen- ja englannin opetuksen lisäämiselle väestönkasvun ja kansainvälistymisen myötä. Kunnostustöiden takia tarvitaan väistötiloja. Espoon lukioissa ei ole myöskään riittävästi aloituspaikkoja.

 

Kouluratkaisuja ei voi tehdä neliöt edellä. Kouluverkko tulee suunnitella väestöennusteiden, alueellisen tasapuolisuuden ja oppilaiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tilojen koon lisäksi on huomioitava niiden soveltuvuus opetukselle, rakennuksien ja piha-alueiden sekä koulumatkan turvallisuus. Pelastautumissuunnitelma voidaan laatia suurkoululle, sen toimivuus hätätilanteessa on toinen asia.

 

Koulut ovat lastemme ja nuortemme oppimisen sekä kehityksen kannalta elintärkeitä paikkoja. Kouluhankkeiden valmistelutyön pitää perustua hyvään yhteistyöhön koululaisten vanhempien, henkilökunnan, virkamiesten ja päättäjien kesken. Suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä, läpinäkyvää ja siitä tulee tiedottaa ajallaan. Otaniemen koulun virkamiesvalmistelu on aiheuttanut suhteettoman paljon huolta ja epävarmuutta kolmea espoolaista koulua käyvien oppilaiden perheissä, myös päättäjissä.

 

Kaupunginhallitus sai selostuksen valmistelutilanteesta 11.9.17 kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä päätimme kaupunginhallituksessa, että

Tietotie 6:n tilojen mahdollista vuokrausta koskevassa asiassa tarvitaan aikalisä. Tietotie 6:n vuokraamista koskeva selvittely on lähtenyt liikkeelle kaupungin käytössä eri toimialoilla olevien tilojen sisäilmaongelmien kestävän ratkaisun edellyttämien väistötilojen suuresta tarpeesta.

Kaupunginhallitus korostaa kouluverkon kehittämisen ja tarveselvityksen merkitystä siten, että eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista tekijöistä laaditaan riittävät perusselvitykset tarkastellen kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia – myös ja etenkin oppimisen näkökulmasta.

Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.

Tietotie 6:n osalta on tarpeen selvittää julkisuudessa ollutta paljon laajemmin, miten nämä tilat voisivat palvella myös kaupungin muiden toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Näitä kaikkia tarvittavia selvityksiä jatketaan eri toimialojen yhteistyönä.

Tämä asian valmistelu ei ole avoimesti ja asukaslähtöisesti. Palautetta valmistelusta on annettu virkamiehille ja se tulee ottaa vakavasti. Tällainen ei saa toistua. Toivottavasti perheissä voidaan keskittyä nyt taas kouluarjen muihin haasteisiin. Niissäkin on varmasti kaikilla tekemistä ihan tarpeeksi. Mukavaa syksyn jatkoa!

Mia Laiho 

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kolmen koululaisen äiti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, opetustoimi, kansainvälinen, päätöksenteko

Länsiväylä: Koulukorjausten vauhdittamiseen tarvitaan yhteistä ryhtiliikettä

Torstai 25.5.2017 - Mia Laiho

Tulevat ensi syksyn pienet koululaiset käyvät parhaillaan tutustumassa uuteen kouluunsa eri puolilla Espoota. Valitettavan monen perheen kohdalla mieltä painaa huoli koulutilan kunnosta ja terveellisyydestä. Koulussa voi olla menossa sisäilmatutkimuksia, ja korjausaikatauluja selvitellään. Monissa kouluissa tilannetta pahentaa myös tilanahtaus ja suuret oppilasmäärät.  Itsekin koululaisten äitinä ja lääkärinä ymmärrän vanhempien aiheellisen huolen.

 Edullisempia, mutta laadullisesti hyviä tyyppikouluja on Espooseen jo lähdetty rakentamaan. Rakentamisen aikana ja korjauksissa on kiinnitettävä huomio erityisesti valvontaan. Kiinteistöille olisi myös laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan niiden toteutumista. Väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan tilannetiedon saamiseksi. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää terveysriskien vähentämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Ehdotan että Espoossa tehdään kaikissa kouluissa sisäilmaoireiden suhteen oirekysely lähtötilanteen selvittämiseksi. Jatkossa kyselyn voisi uusia esim. joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä tai tarvittaessa aiemmin, jos ilmenee uusia oireita väliaikana.

Selkeät ja sujuvat toimintamallit sekä avoin, oikea-aikainen tiedottaminen ovat avainasemassa asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi koulukorjausten osalta. Koulujen ja päiväkotien korjaukset on saatava kaupungissa tärkeysjärjestyksen ykkösluokkaan ja suunniteltava korjaukset taloudellisesti kestävällä tavalla ja terveys edellä. Tähän tarvitaan virkamiesten taholta lisäpanostamista ja osaamista. Poliittisista päättäjistä on löydyttävä yhteistä tahtoa ja sitoutumista asian eteenpäin viemiseksi. Lapsilla on lakisääteinen oppimisvelvollisuus. Kaupungin tehtävänä on huolehtia turvallisesta oppimisympäristöstä.

 

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KOulukorjaukset, sisäilmaongelmat, terveys, tyyppikoulut, koululaiset

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisun avaimet

Lauantai 1.4.2017 klo 0:17 - Mia Laiho

Espoossa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat ovat mittavat. Tilannetta pahentaa Espoon paikoin täyteen ahdetut koulut. Puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea sisälämpötila ja huono sisäilma aiheuttavat päänsärkyä, hengitystieoireita ja herkistävät allergioille. Rakennusten kosteusvauriot lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen v. 2016 tekemässä tutkimuksessa koulujen huonon sisäilman todettiin heikentävän myös oppimistuloksia. Huono sisäilma voi aiheuttaa lapsillemme ja opettajille terveydellisiä ongelmia eliniäksi. Henkilökunnan sairastumisesta aiheutuu myös kustannuksia sairauspoissaoloina ja pitkittyneinä terveydellisinä haittoina.

Syitä huonoon sisäilmaan on useita: rakennusvaiheessa tehdyt virheet, väärin toteutetut korjaukset ja rakennusten puutteellinen kunnossapito.

Mitä voimme tehdä? Hienojen monumenttien sijaan tulee rakentaa edullisempia, opetuskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. On panostettava riittävän kokoisiin, turvallisiin ja terveisiin tiloihin. Rakentamisen ja korjaamisen suunnittelu, erityisesti valvonta, vaativat osaamista ja lisäpanostusta. Kiinteistöille on laadittava selkeät huoltosuunnitelmat ja nimettävä vastuuhenkilöt valvomaan suunnitelmien toteutumista. Entisaikojen talonmies -toimintamalli voisi toimia myös tänä päivänä.

Remonttienaikaiset väistötilat tulisi aina etsiä korjattavien koulutilojen läheisyydestä, jotta lasten ei tarvitsisi matkata opiskelemaan toiselle puolelle Espoota. 

Perus-, ja kouluterveydenhuollon sekä vanhempien ja koulun yhteistyötä tarvitaan, jotta koulujen sisäilmatilanteesta saataisiin mahdollisimman varhain oikea kokonaiskuva lasten ja työntekijöiden terveydentilan osalta. Ongelmiin tulee puuttua viivyttelemättä. Näin voidaan vähentää pysyviä terveyshaittoja. Aikaisen puuttumisen avulla voitaisiin välttää myös kalliit hätäratkaisut ja jäisi enemmän rahaa käytettäväksi koulujen kunnostamiseen ja uusien tilojen rakentamiseen.

 

Mia Laiho

LT, erikoislääkäri

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulu, sisäilmaongelmat, terveys, päiväkoti, oikeus, allergia, herkistyminen

Länsiväylä: Lapsille ja kodeille vastuuta koepapereiden palautuksesta

Lauantai 28.1.2017 - Mia Laiho

Espoolaiset koululaiset eivät enää automaattisesti saa kokeitaan kotiin vanhemmille näytettäväksi (LV 23.1.2017). Tämä linjaus on erittäin ongelmallinen lapsen koulunkäynnin tukemisen ja yhdenvertaisuuden takia. On hienoa, että koetulokset näkyvät Wilmassa, mutta pelkkä numero ei kerro missä kohdissa lapsi tarvitsee lisää harjoitusta. Vanhempien käsitys lapsen koulun edistymisestä, ja mahdollisista kehittymistarpeista huononee oleellisesti, jos tiedon saaminen tehdään liian hankalaksi. Jos vanhempien pitää pyytää aina erikseen koepapereita, tai sopia erillinen aika opettajalta tutustuakseen niihin, kynnys niiden pyytämiseen kasvaa huomattavasti. Ongelmallista on myös se, että eri puolilla Espoon peruskouluissa toimitaan vaihtelevin käytännöin. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Peräänkuulutankin opetustoimelta yhtenäistä linjausta, joka huomioi lasten tasavertaisen aseman ja jossa arvostetaan vanhempien osuutta lapsensa kasvun ja oppimisen tukena. Nyt tulee vaikutelma, että jonkun yksittäistapauksen perusteella tehdään linjaus, jossa ylitetään aita matalimmalta kohdalta turvatakseen oma selusta ajattelematta sen vaikutuksia lapsen oppimiselle ja kodin merkitykselle oppimisen tukena. Vanhemmilla on oikeus nähdä lapsensa arvioinnit, ja kokeet ovat yksi osa arviointia.

Annetaan mieluummin vastuuta lapsille ja vanhemmille koepapereiden palautuksesta, mikä samalla opettaa lapsia huolehtimaan tehtävistään kuten on vuosikausia toimittu! Tai vaihtoehtoisesti annetaan kopiot koepapereista kaikille oppilaille automaattisesti niitä erikseen pyytämättä. Kun kokeita uuden opetussuunnitelman myötä kuitenkin on vähemmän, niin kyse ei liene suurista kopiointikustannuksista.

 

 

Mia Laiho

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Kilonpuiston koulun johtokunnan puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppilas, koulu, koti, vanhemmat, vastuu, yhteistyö, arviointi, kokeet

Vuoden 2016 talousarviosta valtuustossa; mm. ryhmäkoot, omaishoito, saattohoito

Keskiviikko 2.12.2015 - Mia Laiho

Valtuuston neuvottelutoimikunnan sopuratkaisuun talousarvion muutoksista voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä, joskin huolettavaa on alkuperäisen budjettiesityksen paisuminen noin 6 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa kaupungin lainamäärän kasvua. Ensisijaisesti eri toimialoilla säästöjä pitäisikin etsiä rakenteista, hallinnon päällekkäisyyksistä, ja toimintatapojen muutoksesta. On ikävää että virkamiehet esittävät ensimmäiseksi säästöjä peruspalveluihin, ja säästöjä, jotka vaikuttaisivat välittömään asiakastyöhön heikentävästi. Niitä on sen takia vaikea hyväksyä sellaisenaan.

Ohessa joitain asioita, joita haluan nostaa esille talousarviokehyksestä.

Päiväkotien ryhmäkoot:

Päiväkotien ryhmäkokoihin ei tehdä tiukennuksia, mikä on erittäin tärkeä ja hyvä linjaus. Päiväkotien ryhmäkoot ovat jo nykyisellään suuria, ja ei ole lasten edun mukaista kasvattaa ryhmäkokoja. Ryhmäkokojen kasvattaminen todennäköisesti lisäisi lapsiryhmien levottomuutta, ja huonontaisi lasten ja henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista.

Peruskoulun ryhmäkoot:

Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportin 2015 mukaan opetusryhmien keskikoko on laskenut alakoulussa, ja yläkoulussa vähän noussut. Huolestuttavaa on että viime lukuvuoden aineiston perusteella alakoulun 1-6 luokan oppilaista 15,7 % saa opetusta yli 25 oppilaan ryhmässä, ja kuluvana vuonna määrä on noussut jopa yli 20%. Näiden joukossa ovat lisääntyneet myös ne ryhmät, joissa on yli 28 oppilasta. Kun opettajan tulisi tuntea luokkansa lapset, kunkin heikkoudet ja vahvuudet ja tukea lasta opetuksessa, on opettajan tehtävä haasteellinen. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä se, että yhä enemmän luokissa on erityistukea tarvitsevia lapsia, on luokan työrauhan ja kaikkien luokan lasten oppimisen tukeminen riittävällä tavalla melkoinen urakka sekä lapsille että opettajille.    

Kun hyväksyttävänä olevassa talousarvioesityksessä on lisätty rahaa 500 000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseen, ehdotan että lautakunta seuraa ryhmäkokojen toteutumista myös syvemmälle menevillä tarkasteluilla ja mittareilla kuin ryhmän keskimääräisellä koolla, jonka sisään mahtuu huimia eroja. Ryhmäkoon haitari voi nimittäin olla todella suuri. Suuren ryhmäkoon kouluja tulisi tarkastella erikseen, ja kohdentaa määrärahaa erityisesti niihin. Jos lapsi sattuu asumaan alueella, jonka koulussa on syystä tai toisesta 28 oppilaan luokkia, niin ei paljon lohduta että keskimääräinen luokkakoko muualla Espoossa on selvästi pienempi.

Omaishoidosta

Sitten muutama sana vielä omaishoidosta. Lisäbudjetissa on lisätty määrärahaa vajaa 2 miljoonaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen turvaamiseen. Tämä onkin tarpeen, onhan maamme hallituskin nostanut omaishoidon yhdeksi kärkihankkeeksi.  Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan omaishoidon tukea saaneiden yli 75-vuotiaiden hoidettavien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä tulisi olla 6-7%. Espoossa se on nyt selvästi matalampi 2.8%. Omaishoitajien jaksamista on tuettava oli sitten kyse ikäihmisen hoitamisesta tai esim. vammaisen lapsen hoitamisesta. Omaishoitajilla on yksilöllisiä tarpeita ja on löydettävä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat omaisen jaksamista. Satsaus omaishoitajiin kannattaa. Kunnat säästävät rahaa, kun raskaampi palvelutarve, esim. kun vältytään runsaalta kotihoidolta tai vältytään laitokseen sijoitukselta. On tärkeää myös että omaishoidon tuen kriteereiden tulkinta ei ole muiden pääkaupunkiseudun kunnista poikkeava.

On hyvä myös että Espooseen saadaan vihdoin oma saattohoito-osasto. Se aloittaa toimintansa v 2016 Puolarmetsän sairaalassa ja muuttaa jatkossa Espoon sairaalaan sen valmistuttua. Saattohoito-osaston käynnistämiseen ja kehittämiseen on panostettava riittävästi laadukkaan saattohoidon mahdollistamiseksi. Samalla on kuitenkin muistettava että myös monissa muissa terveydenhuollon yksiköissä on kehitetty ja parannettu saattohoitoa, ja toiminnan kehittäminen muilla osastoilla ja kotisairaalan on myös ensiarvoisen tärkeää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ryhmäkoot, koulut, päiväkodit, omaishoito, saattohoito, velka

Talousarvioneuvotteluissa kunnallisvero ei nouse, Espoo-lisä säilyy, tukea omaishoitoon ja kouluavustajiin

Lauantai 15.11.2014 - Mia Laiho

Valtuustoryhmän sisällä eri puolueiden välillä on eilen saavutettu neuvottelutulos vuoden 2015 kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Sosiaali- ja terveystoimi saa lisärahaa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi  0,4 miljoonaa euroa.Näillä näkymin kunnallisvero tulee pysymään 18.0%:ssa. Tuloveroprosentin säilyminen ennallaan on tärkeää ostovoiman säilymisen ja talouden pitämiseksi vireänä. Esityksessä ollut kotihoidon tuen Espoo-lisä tulee säilymään myös v2015. Olisikin ollut perheitä kohtaan kohtutonta muuttaa perusteita näin nopealla aikataululla, kun perheet ovat suunnitelleet hoitojärjestelyt jo sillä oletuksella että se säilyy.  Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin ja  perhe- ja sosiaalipalveluihin. Kouluavustajia tulee olla riittävästi, jotta oppilaat saavat riittävän tuen opetuksen mukana pysymisessä ja kouluavustajilla on merkitystä myösluokan työrauhalle, ja kaikkien luokan oppilaiden hyvinvoinnille. Minusta merkittävää on myös että erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon saadaan lisätukea. Espoossa omaishoidon kriteerit eivät saa olla muita kuntia tiukemmat. Omaishoitajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Ilman heidän panostaan, kotihoito ei monesti onnistuisi, mikä tarkoittaisi raskaampaa ja kalliimpaa hoitomuotoa laitoksessa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.  Espoossa kaavoitus on ollut hidasta, ja prosessi on ollut hidasta ja paikoin tehotontakin. Siihen on luvassa nopeuttamista. Talousarvioehdotuksesta valtuuston päätöksentekoon tulee ensimmäiseksi tuloveroprosentti 17.11.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talousarvioneuvotteluissa Espoo-lisä säilyy, kunnallisvero ei nouse, omaishoitoon ja kouluavustajille lisätukea

Homekoulujen kunnostamista kiirehdittävä ja suunnittelua parannettava

Lauantai 14.9.2013 klo 15:03 - Mia Laiho

 
 
 
Olen ollut kaksipäiväisessä Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaarissa. Siellä päällimmäisenä asiana keskusteltiin Espoon koulujen kunnosta, ja useihin kouluihin liittyvistä sisätilaongelmista. Huonosta organisoinnista ja suunnittelemattomuuden puutteesta kertoo mm että Viherlaakson koulussa joudutaan kiireelliseen väistöön heti syyskauden alussa. Kaupunginhallituksen Kokoomuksen puheenjohtaja nostaa asian homekouluasian kiireellisenä asiana Kaupunginhallituksen kokoukseen jo ylihuomenna. Kaupunginhallituksen jäsenenä tulen olemaan paikalla ylihuomenna Kaupunginhallituksen kokouksessa. Ohessa Espoon Kokoomuksen tuore lehdistötiedote asiasta:
 
KOKOOMUSRYHMÄ VAATII NOPEITA TOIMIA HOMEKOULUJEN KUNNOSTAMISEKSI
 
Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmä on tyytymätön kaupungin toimintaan sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamisessa. Valtuustoryhmä keskusteli kaksipäiväisessä suunnitteluseminaarissaan pitkään Viherlaakson koulun korjauksesta, jota käytettiin esimerkkinä viestinnän ja suunnitteluprosessien toimimattomuudesta sekä informaation kulun ongelmista kaupungin eri toimialojen välillä.   Espoon Kokoomus vaatii vastuunjaon selkiyttämistä ja vastuun ottamista sekä korjaus- että rakennusprosesseista, väistötilojen järjestämisestä ja kriisiviestinnän hoitamisesta.   Korjausta vaativien koulujen sisäilmaolosuhteista on tehtävä tarkempi selvitys korjaushankkeiden etenemisen sujuvoittamiseksi ja riskikohteiden tämänhetkisen tilan selvittämiseksi. Nykyisellään sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kuluu vähintään viisi vuotta. Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä tilanne on sietämätön.   Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas nostaa valtuustoryhmän yhteisellä päätöksellä asian kiireellisenä esille maanantaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: homekoulut, tilahallinto, Kaupunginhallitus, lapset