Rokotteet ovat osa huoltovarmuutta ja varautumista

Lauantai 16.1.2021 - Mia Laiho

Suomen rokotustilanne on huolestuttava. Koronarokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU:n yhteishankinta on osoittanut jähmeytensä. Tähän mennessä olemme saaneet huomattavasti vähemmän rokotteita, kuin mitä oli sovittu. Suomeen on tullut rokotteita noin 100 000 ja EU:ssa on annettu myyntilupa vain kahdelle rokotteelle. Suomi ei ole tehnyt hankintoja itse vaan kaikki rokotteet on tarkoitus tulla EU-yhteishankinnan kautta. Markkinoille tarvitaan pikaisesti muitakin rokotteita, jotta rokotetta saadaan enemmän markkinoille, jaettavaksi ihmisille ja taudin nujertamiseen.

Mitä kauemmin rokottamiseen menee aikaa, ja mitä pidempään yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan, sitä pidempikestoiset ja vaikeammat ovat koronasta aiheutuvat vaikutukset sekä terveyden että talouden näkökulmasta. Rokotteet ovat Suomen toipumisessa koronasta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Meillä ei ole lainkaan omaa rokotetuotantoa ja olemme täysin riippuvaisia EU-hankinnoista.

Myös Suomessa on kehitteillä kaksi pitkälle tutkimuksissa edennyttä rokotetta. Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdään jo nyt huipputason tutkimusta. Niiden rahoitus on kuitenkin riittämätöntä. Toinen rokotteista on nenäsumuterokote, joka on edennyt eläinkoevaiheeseen ja siitä on alustavasti hyviä tuloksia. Virologian professori Kalle Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alatalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien. Tämän suomalaisrokotteen valtti on, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä on verrattain edullinen ja valmistus onnistuu Suomessa. Tampereella rokotetutkimuskeskuksessa puolestaan kehitetään proteiinipohjaista rokotetta, joten osaamista Suomesta löytyy. Professori Rämet on tehnyt merkittävää työtä rokotteiden parissa. Kuopiosta löytyisi myös soveltuvat tilat, osaaminen ja laitteisto rokotteiden tuottamiseen.

Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ettemme menetä näitä huippuosaajia ja tutkimusyksikköjä ulkomaille. Hallituksen olisi järkevää tukea Suomen omaa rokotetutkimusta ja kehitystä. Suomalaisella rokotetutkimuksella on arvostettu ja vankka taustansa ja Suomea asemaa korkeatasoisena rokotteiden tutkimusmaana ei kannata menettää. Suomalainen tutkimus ja kehitys on myös tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan nopeasti vastata terveyspandemioihin omalla tuotannolla. Aivan kuten tärkeimmät puolustusvälineet on tilattava hyvissä ajoin, rokotetutkimuksen tukeminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen on investointi kansalliseen terveysturvaamme tulevia pandemioita vastaan. Suomen huoltovarmuuteen liittyen oma rokotetuotanto on oleellisessa asemassa uusia terveysuhkia ajatellen. Ilman omaa tuotantoa, olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista ja sieltä saatavista hankinnoista. Suomessa olisi ymmärrettävä rokotteiden asema osana huoltovarmuutta, siinä kuin lääkkeet ja muu varautuminen kriisitilanteita varten. Rokotusten osalta olisi tärkeää, että meillä on omaa rokotetutkimusta, jossakin määrin myös omaa tuotantoa ja tarvittaessa valmiutta lisätä ja aloittaa uuden rokotteen tuotanto.

Vahva kansallinen rokotetutkimus- ja kehitystoiminta on sijoitus tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Rokotetutkimus ja rokotetuotannon ylläpito vaatii ilman muuta myös resursseja. Sen takia kansainvälinen huippuosaaminen on osattava myös hyödyntää Suomea hyödyttävällä tavalla. Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen tuottaisi Suomelle huoltovarmuuden lisäksi myös työpaikkoja, sekä houkuttelisi uusia yrityksiä ja tutkijoita Suomeen, vähentäisi aivovuotoa ulkomaille, edistäisi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomea hyödyttäviä innovaatioita. Suomi ei tule pärjäämään nykyisellä strategialla pienenä maana kansainvälisessä rokotejahdissa, jos oma huoltovarmuus ei ole kunnossa.

Suomessa valmistettujen rokotteiden myötä saatavilla oleva teknologia, osaaminen ja teollinen valmius auttavat Suomea merkittävästi varautumaan tuleviin pandemioihin. Tautitaakan pienentämisen ja riittävän nopean rokotesuojan kehittymisen kannalta rokotteita on saatava väestölle riittävästi ja nykyistä huomattavasti suuremmalla rokotustahdilla. Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan, eikä mutaatioiden kehittymiseen anneta aikaa. Kun rokote on todettu turvalliseksi käyttää ja se on saanut myyntiluvan, pitäisi rokote saada välittömästi jakoon suurilla määrillä ja etukäteen huolellisesti tehdyllä rokotesuunnitelmalla. Mitä nopeammin väestö saadaan rokotettua, sitä pienemmiksi jäävät pandemian aiheuttamat vauriot sekä terveydelle että taloudelle.

Kun tulevien rokotetoimitusten aikataulusta ja määristä ei ole varmuutta olisi järkevää tässä tilanteessa selvittää myös rokotelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin rokotetta voitaisiin alkaa valmistaa täällä. Tämä olisi myös hyvä lisäapu jo sovittuihin EU-hankintoihin, ja toisi lisävarmuutta sekä lisäisi luottamusta tulevaan.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitän seuraavia kysymyksiä. Niihin vastaukset pitäisi tulla kolmen viikon sisällä.

Aikooko hallitus turvata suomalaisen rokotetutkimuksen rahoituksen?

Aikooko hallitus edistää ja varata rahoitusta huoltovarmuuden varmistamiseksi rokotetuotannon käynnistämiselle Suomessa?

Onko hallitus harkinnut koronarokotteen lääkelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin voitaisiin EU-rokotehankintojen rinnalla valmistaa suomalaisille rokotetta myös maan sisällä tarpeita vastaavasti ja nopeasti?

Onko hallitus tehnyt kustannuslaskelmia rokoteaikataulun vaikutuksista koronan aiheuttamiin taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ja terveydellisiin haittoihin? Jos kustannusarvioita on tehty, missä ne ovat saatavilla?

Koronarokotteista puuttuu vastuunkanto ja johtajuus

Tiistai 5.1.2021 - Mia Laiho

Suomessa rokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU on jäämässä jalkoihin rokotteiden kilpajahdissa. Rokotteiden saamiseksi Suomi on mukana kansainvälisessä rokoteyhteistyömekanismissa. Rokotteet jaettiin Suomen viidelle sairaanhoidon erityisvastuualueelle ja niiden yliopistosairaaloille. Maahan saadut rokotemäärät ovat kuitenkin jääneet pieniksi ja niiden jakelussakin on ollut viivettä. Suomeen on saatu rokotetta vain 50 000 annosta, kun sitä piti saada tässä vaiheessa jo 300 000.

Miksi Suomi on rokotteissa sinisilmäisenä vain EU:n hankinnan varassa? Moni EU-maa on käyttänyt omaa väyläänsä rokotteiden saamiseksi, esim. Saksa ja Tanska ja he ovat saaneetkin rokotetta enemmän kuin Suomi. Pääministerin pitää huolehtia, että Suomi saa sen mitä on luvattu ja Suomen rokotehankinnoissa tehdään kaikki mahdollinen. Marinin pitää osoittaa johtajuutta EU-tasolla ja huolehtia, että Suomen etu toteutuu.

Koronarokotesuunnitelmat ovat käytännössä puuttuneet, vaikka aikaa niiden tekemiselle olisi ollut ensimmäisistä rokoteuutisista lähtien. Tällä hetkellä Suomella ei ole rokotesuunnitelmaa, josta kävisi ilmi kansallinen strategia muun muassa rokotuspaikoista, jakelusta, henkilökunnan hankinnasta, kuntien ja sairaanhoitopiirien korvauksista, kylmäketjujen sujuvuudesta, viestinnästä, rokotekutsuista ja yhteistyöstä viranomaisten välillä. Pelkkä rokotejärjestys ei ole riittävä, jos on tavoitteena rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat ja saada väestötasolla myös taudille suojaa kohtuullisessa ajassa. Koronarokotevastuuta ei vain sysätä kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulle, vaan ministeriöstä tarvitaan selkeät valtakunnalliset suunnitelmat ja resurssit tästä isosta rokotusurakasta selviytymiseen mahdollisimman tehokkaasti. 

Ihmettelen, miksi sekä julkisen että yksityisen työterveydenhuoltoa ei ole otettu rokottamiseen mukaan. Työterveydenhuollon piirissä toimii mittava joukko terveydenhoitajia, joiden ammattitaitoa ja osaamista kannattaisi hyödyntää. Työterveydenhuollon asiakkaina on myös riskiväestöä, joka pitää saada rokotettua.

Pelkästään julkisen sektorin henkilöstöä ei voi siirtää rokotustoimintaan muiden palveluiden siitä kärsimättä. Olisi hölmöläisten hommaa siirtää lapsilta ja nuorilta kouluterveydenhoitajia väestön rokotustoimintaan, kun lasten ja nuorten matalan kynnyksen palvelut muutenkin jo sakkaavat ja nuoret oirehtivat. Julkisen sektorin hoitojonot ovat myös mittavat, ja terveydellisiä haittoja ja kuolemia tapahtuu joka päivä pitkistä hoitojonoista johtuen.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden viivästymisestä, rokotussuunnitelmasta ja rokotehankinnoista. Kysyin kirjallisessa kysymyksessä myös, aikooko hallitus korvata kunnille aiheutuneet rokottamistyön kustannukset. Kunnille aiheutuu merkittäviä kustannuksia henkilöstöstä, tiloista, säilytyksestä ja tiedottamisesta. Rokotuksista aiheutuvat kustannukset pitäisi korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille täysmääräisesti. Ei rokotusvastuuta voi vain sysätä kunnille antamatta siihen heille resursseja selviytyä siitä. Kuntien on saatava täysimääräiset korvaukset aiheutuneista kustannuksista, jotta kunnilla on myös tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa rokotusurakka sujuvasti ja tehokkaasti.

Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan ja ei anneta mutaatioiden kehittymiseen aikaa. Rokotusten organisoinnin ongelmia ei voi kuitata ihmisten perusoikeuksien rajoituksilla. Viivästyneestä rokottamisesta aiheutuu terveydellisten menetysten lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haittoja. Tämä sisältää riskejä myös Suomen hyvinvointipalveluiden säilyttämiselle, sekä yritysten säilymiselle Suomessa. Pääministeri Marinin on kannettava kokonaisvastuu ja johtajuus koronarokotteista.