Kela-korvausten leikkaaminen on vastuutonta

Tiistai 8.11.2022 - Mia Laiho

On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen lakiesitys, joka käytännössä romuttaa yksityisen puolen Kela-korvaukset muun muassa lääkärikäynneistä, fysioterapiasta, tutkimuksista ja hoidoista.

Kelan mukaan valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla. Tällä summalla Kelan sairaanhoitokorvauksiin valtio saa potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuoltoon. Kela-rahoituksen avulla on tuotettu siis yksityisellä sektorilla kymmenen yleislääkärin vastaanottoa yhden julkisessa terveydenhuollossa tuotetun käynnin kustannuksella.

Kela-korvauksien alasajossa ei ole järjen häivää varsinkaan tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on kriisiytymässä hoitajapulan, sote-muutoksen ja pitkien hoitojonojen takia. Jos hoitojonoja pahennetaan romuttamalla perusterveydenhuollon Kela-korvaukset, yhä useampi apua tarvitseva jää hoitamatta.

Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen aiheuttamaan julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä. Monia palveluita, kuten silmälääkärin tai gynekologin, ei ole edes saatavilla terveyskeskuksista. Kela-korvaukset ovat myös hallinnollisesti suoraviivainen ja asiakasystävällinen tapa vaikuttaa jonoihin ja turvata osaltaan väestön palvelujen saatavuutta.

On erikoista, että samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä laki, joka mahdollistaa sen, että ulkomailta voi hakea yksityisen puolen hoitoa Suomen valtion piikkiin. Eli jatkossa hallitus haluaa, että esimerkiksi Virosta tai Ruotsista voi hakea yksityiseltä puolelta hoitoa, kun taas Suomessa yksityislääkärikäynnistä ei saa edes pientä korvausta.

Kela-korvausten leikkaamisen vaikutuksia julkiseen terveydenhuoltoon tai hyvinvointialueen rahoitukseen ei ole edes huomioitu esityksessä. On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä ja lisää hoitohenkilöstön ja lääkäreiden pakoa julkisesta terveydenhuollosta. Sote-henkilöstöä ei voida asettaa mahdottoman eteen. Poliittisten päättäjien pitäisi kantaa vastuunsa.

Opiskelijoiden terveydenhuoltoa järjestävä YTHS on kriisissä

Perjantai 29.4.2022 - Mia Laiho

Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS pahoin ruuhkautunut ja aikoja on liki mahdoton saada ainakaan lähipäivinä tai viikkoina. Jonotusajat ovat jopa kolme kuukautta ja osa opiskelijoista on saanut aikoja vasta syksylle. Etävastaanottojen oletettiin parantavan ruuhkia, mutta lyhyissä Chat-palveluissa nuorten asioita ei paranneta. Myös hammaslääkäriaikaa pitää odottaa kuukausia.

On kohtuutonta, että opiskelijat eivät pääse palveluun, joka heille lain mukaan kuuluu ja josta he myös joutuvat itse maksamaan. Jätin tänään YTHS:n ongelmista hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 228/2022 vp (eduskunta.fi).

YTHS:n kuukausien jonotusajat evät paranna kenenkään ongelmia – päinvastoin. Opiskelijoiden terveydenhuolto pitäisi olla opiskelijoita lähellä ja matalan kynnyksen päässä. Koronarajoitukset ovat myös kohdelleet nuoria ja opiskelijoita kovalla kädellä ja seuraukset ovat sen mukaiset, mm. nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat merkittävästi kasvaneet.

Alkuvuodesta 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. YTHS varautui tilanteeseen lisäämällä henkilöstöä ja etäpalveluita. Muutoksessa siirtyi kuitenkin huomattava määrä opiskelijoita YTHS:n vastuulle, mikä herätti huolta jo lain valmistelun yhteydessä. Laihon mukaan tilanne YTHS:ssä on räjähtänyt käsiin ja opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat kriisissä, johon hallituksen on reagoitava.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudessa. Maksu täytyy opiskelijan muistaa itse maksaa. Maksu pitää maksaa, vaikka asuisi ulkomailla tai olisi oikeutettu esimerkiksi työterveyshuoltoon eikä tarvitsisi opiskelijaterveydenhuoltoa. Jos maksua ei omatoimisesti maksa, se pidätetään opintotuesta. Jos opiskelija ei nosta opintotukea, maksu voidaan periä perinnän kautta.

Vähävaraiset opiskelijat joutuvat maksamaan siis palvelusta, jota eivät voi käyttää. On myös opiskelijoita, jotka käyvät opintojen ohelle töissä ja voivat kuulua työterveyshuollon piiriin. Tällöin he eivät välttämättä käytä lainkaan YTHS:n palveluita, mutta joutuvat siitä maksamaan. Hallituksen olisi nyt pikaisesti herättävä opiskelijoiden terveyspalvelujen kriisiin. Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava, jos haluamme saada opiskelijoista jatkossa hyvinvoivia työkykyisiä veronmaksajia.

Kela-korvausten alasajo on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.4.2022 - Mia Laiho

Hallituksen kaavailema Kela-korvausten leikkaus on varsinaista hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa, hoitoonpääsy on takkuillut jo ennen koronaa ja tilanne on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Ukrainan pakolaisvyöry lisää painetta sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. 

Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluja ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta. Siksi korvauksia pitäisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdoton saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei.

Omassa työssäni lääkärinä olen todennut, että Kela-korvauksen tuella vastaanotolla käyvät eivät ole vaurasta väestöä vaan ihan tavallisia suomalaisia: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia jne. Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason kuten usein on erityisesti kunnallisilla työnantajilla.

Pidän sekä lääkärinä että poliitikkona hallituksen toimintaa Kela-korvausten kohdalla hyvin arveluttavana.

Terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän lausunto oli yksimielinen: On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käyntiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan.

Parlamentaaristen työryhmien lausuntojen ei tarvitse olla yksimielisiä. Käytäntö on, että jos jokin puolue on eri mieltä, se liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Hallituspuolueet eivät esittäneet eriävää mielipidettä. Silti ne ovat nyt ilmoittaneet leikkaavansa Kela-korvauksia. Eli rahoitukseen kajottiin kuitenkin, vaikka yksimielisesti sovittiin, että ei kajota. Mikä merkitys on parlamentaarisella työskentelyllä, jos edes yksimielistä kantaa ei oteta huomioon?

Mielestäni hallituksen menettely väheksyy eduskunnan työtä ja eduskunnan roolia laajamittaisten, yli vaalikausien ulottuvien uudistusten linjojen määrittelyssä. Onko niin, että hallitus ottaa huomioon parlamentaarisen valmistelun linjaukset silloin, kun ne miellyttävät sitä, mutta ei silloin, kun ne eivät miellytä?

Sitäkin on pakko pohtia, mitä tämä kaikki vaikuttaa tulevien parlamentaaristen työryhmien työskentelyyn.

Hidas ja kankea järjestelmä ei saa viivästyttää syöpähoitoja

Maanantai 16.8.2021 - Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen

Syöpätutkimuksessa on otettu suuria edistysaskelia, joista yksi on potilaan oman puolustusjärjestelmän aktivointiin perustuva hoito. Suomessa immunologisten lääkehoitojen saamista potilaiden käyttöön hidastaa kuitenkin merkittävästi lääkkeiden korvausjärjestelmän byrokraattinen kankeus. Nykytilanne on syöpää sairastavien ja heidän läheistensä kannalta sietämätön ja jätämme asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Yksilötasolla syöpä ei odota, vaan syöpää sairastavalle jokainen viivytys voi olla liikaa. Immunologisten hoitojen avulla voidaan parhaassa tapauksessa parantaa levinnytkin syöpä sen sijaan, että saataisiin potilaalle hoitojen avulla vain jonkin verran lisää elinaikaa. Nyt kaksikanavarahoituksen byrokratia estää näiden hoitojen antamista, kun se ei esimerkiksi munuaissyöpäpotilaiden kohdalla taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen. Tilanne on korjattava. 

Suomessa hoitojen saatavuus raahaa muita Pohjoismaita jäljessä. Potilasjärjestöt Suomessa ovat olleet aktiivisia ja vaatineet valtionhallintoa purkamaan vanhentuneita rahoitusjärjestelmiä, toistaiseksi tuloksetta. Byrokraattiset esteet kuormittavat potilaiden lisäksi terveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttavat merkittävää lisätyötä. Pitkälle koulutetut ammattilaiset joutuvat laittamaan työaikaansa aikaa vievää paperinpyöritykseen Suomen jälkeenjääneen ja kankean lääkekorvausjärjestelmän takia. Tilannetta hankaloittaa myös se, että uusilla syöpälääkkeillä B-lausunto ja Kelan määräaikainen päätös on lääkevalmistekohtainen eikä lääkeryhmäkohtainen kuten yleensä. Mikäli Kela tekee hylkäävän päätöksen tai kun lääkettä vaihdetaan, tarvitaan uusi B-lausunto Kelaan tälle uudelle saman ryhmän lääkkeelle. Tällaisen uuden lausunnon kirjoittaminenkin vie erikoislääkäriltä aikaa yhden potilasvastaanoton verran.

Tämä kaikki byrokratia syö henkilöstön voimavaroja, viivästyttää potilaan hoidon aloitusta ja on vaikuttamassa potilaan ennusteeseen.Vallitsevan tilanteen takia potilaille ei voida aina taata nopeaa hoitoon pääsemistä, vaikka oikea hoito saattaisi olla olemassa. Lääkkeiden ja hoitojen saatavuudessa on myös alueellisia eroja, joiden pelätään kasvavan entisestään hallituksen sote-uudistuksen myötä. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut uudistamaan lääkehuollon kokonaisuutta. Toistaiseksi vielä mitään ei ole tehty. Vaadimme hallitusta korjaamaan lääkekorvausjärjestelmän epäkohdat pikaisella aikataululla, jotta suomalaisilla on mahdollisuus saada syöpään parasta mahdollista hoitoa yhdenvertaisesti ja ilman turhia viivytyksiä.

Anna-Kaisa Ikonen, kansanedustaja (kok)

Mia Laiho, kansanedustaja (kok) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 16.8.2021 sivulla 6.