Miten riskiryhmään kuuluva selviää Uudellamaalla koronaepidemian aikana?

Maanantai 30.3.2020 - Mia Laiho

Kuka kuuluu vakavaan koronainfektion riskiryhmään? Yllätys, kyse ei ole vain ikäihmisistä yli 70-vuotiaista, vaikka heidän riskistään onkin paljon puhuttu. THL:n määrittelyn mukaan siihen kuuluu myös henkilöt, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta, leukemia- ja lymfoomapotilaat ja potilaat, joilla on vastustuskykyä heikentävät lääkitys. Kyseisiä sairauksia voi olla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, sekä ikäihmisillä.

Uudenmaan rajat suljettiin 28.3.20 valmiuslain 118§ päätöksellä. 1,7 miljoonaa ihmistä, reilu 30% Suomen väestöstä on erotettu muusta Suomesta. Kun tartunnat väistämättä lisääntyvät vielä Uudenmaan sisällä, Uudenmaan ihmisten tartuntariski kasvavat. Uudellamaalla riskiryhmään kuuluvat henkilöt ovat samalla myös suuremmassa riskissä sairastua koronainfektioon. Mitä sitten pitäisi tehdä heidän suojelemiseksi? Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Tässä joitakin nostoja siitä ja vähän muutakin.

Riskiryhmät joutuvat myös asioimaan kaupassa, ellei heillä ole sellaista apua, joka voisi sen heidän puolestaan tehdä tai osaamista ruokakassin tilaamiseen. Meillä on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden vanhemmat, joku perheenjäsen tai riskiryhmään kuuluva itse käy töissä. Jos etätyö ei ole mahdollista niin työnantajan kanssa on järkevä miettiä, voisiko työyksikön sisällä tehdä muutosta työtehtävien osalta vähemmän riskialttiiseen työympäristöön. Ruokakaupoissa hyvään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskärryt, ovien kahvat, hedelmä-ja vihannespuntarit ym ja niiden hygieniasta huolehtiminen oleellista. Irtotuotteet on jo monesta kaupasta korjattu pois, hyvä niin.

Riskiryhmiin kuuluvat joutuvat myös käyttämään perusterveitä ihmisiä enemmän sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita. Riski saada tartunta näissä palveluissa kasvaa, jos asiaa ei ole yksiköissä huomioitu riittävällä tavalla. Pelko sairastua on todellinen. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden tartuntariski tulee minimoida. Vaikka suosituksena on pysyä kotona niin monen on liikuttava itse julkisilla paikoilla ja käytävä sairaaloissa perussairauksiensa takia. Hygienia, ohjeistus ja riskien minimointi ovat nyt avainasemassa näiden ihmisten tartunnan saamisen ehkäisemiseksi. Jos esim. syöpähoidossa käyvä ihminen saa koronainfektion, on taudin aiheuttama kuolemanriski moninkertainen.

Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä testataan koronan kannalta edelleen samoissa pisteissä muiden potilaiden kanssa. Heitä ei tulisi altistaa testauspisteiden tartuntavaaroille. Julkisessa keskustelussa on noussut esille riskiryhmään kuuluvien ihmisten huoli saada tartunta viimeistään testauspisteillä.  Riskiryhmille riskialttiimpia paikkoja on testauspisteet, mikäli he joutuvat odottamaan testausta samassa tilassa oireellisten potilaiden kanssa. Riskiryhmien testaus tulisi hoitaa ennemminkin esimerkiksi kotikäynnillä tai drive-in-tyyppisissä paikoissa, ettei heidän tarvitse altistua julkisten testauspisteiden odotustiloille. Myös testauspisteiden hygienian on oltava niin hyvällä tasolla ettei testaukseen meneminen itsessään jo pelota riskiryhmään kuuluvia. Testauspisteillä tulisi olla desinfektioainetta saatavilla sekä turvavälistä olisi pystyttävä pitämään huolta. Odotusaika testaukseen olisi pidettävä myös mahdollisimman lyhyenä. Kenenkään ei tulisi pelätä saavansa tartuntaa testauspaikalla.

Viime päivinä lehdistä on saatu lukea myös tapauksesta, jossa lasten syöpäosastolla työskennellyt hoitaja oli sairastunut koronaan. Työntekijät, jotka ovat oireettomia saattavat tartuttaa. Heidät pitäisi testata, jotta voidaan turvallisesti hoitaa potilaita. Hoitajien testaamattomuus on riski potilaille, etenkin kun otetaan huomioon taudin tarttuvuus jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Hoitohenkilökuntaa tulisi testata erittäin matalalla kynnyksellä, jotta henkilökunta ei levitä tautia eteenpäin. Erityisesti syöpä- ja muita immuunipuutospotilaita hoidettaessa pitäisi testata myös oireettomia hoitajia, etteivät he tietämättään levitä virusta näihin haavoittuviin asiakasryhmiin. Heikon tai jopa olemattoman vastustuskyvyn omaavilla potilailla on merkittävä kuolemanriski, jos he saavat koronaviruksen.

Kannan huolta myös 75 000 kotihoidon asiakkaasta. Hoitajat heidän ympärillään voivat vaihtua jopa yli 60 kertaa kuukauden aikana.  Usein vaihtuvat hoitajat ja puutteellinen suojavarusteiden saatavuus ja ohjeistus lisäävät kotihoidon asiakkaiden tartuntariskiä merkittävästi. Ensin määrätään ikäihmiset pysymään kotona, mutta sitten kotona voi rampata saman vuorokauden sisällä jopa monta eri hoitajaa kotihoidosta. Ei vaikuta järkevältä infektion leviämisen ehkäisyn kannalta. Sosiaali-ja terveysministeriön pitäisi valtakunnallisesti ohjeistaa myös tätä asiaa.

Me kaikki voimme ja meidän tulee tehdä kaikki voitavamme sekä itsemme että riskiryhmien suojelemiseksi. Tavoitteena pitää olla viruksen pysäyttäminen. Aikaa ei ole hukattavana!

1 kommentti . Avainsanat: Korona, infektiosairaudet, testaus, kotihoito, kauppa, sote

Ulkomailta palaavat saatava todelliseen karanteeniin

Keskiviikko 25.3.2020 - Mia Laiho

THL:n arvion mukaan koronaepidemian riskialueilta saapuu takaisin Suomeen lähes 200 000 henkilöä ja osalla heistä on todennäköisesti matkassaan virustartunta. Matkustajien mukanaan tuomat koronavirustartunnat ovat todellinen riski ja niistä pitää olla oikeasti huolissaan.

Hallitus ohjeisti 16.3 ulkomailta palaavia sopimaan työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. Päivä tämän jälkeen liikenneministeri sanoi julkisesti, että ”nyt on päätettävä, haluaako Suomeen tulla”. Maailmalla pahentunut tilanne on selkeästi saanut ulkomailla asuvat Suomalaiset tekemään päätöksen paluusta. Useimmat Suomeen saapuvat eivät ole saaneet virallista tietoa karanteenista. Moni kriittisen alan työntekijä on mennyt jopa seuraavana päivänä töihin.

Kun suomalaisilla on ollut suuri huoli päästä takaisin kotimaahansa järjestettyjen lentojen myötä, oireita on voitu jopa piilotella, ettei kotiinpaluu peruuntuisi. Näin herkästi leviävän taudin kohdalla oireiden piilottelu on äärimäisen vaarallista kanssamatkustajia kohtaan. Vasta viime viikon lopulla lentokentälle saatiin ohjeita maahan takaisin palaaville, vaikka tartuntariskit oli tiedossa jo aiemmin. Edelleenkin lentokentältä voi kukin lähteä minne päin Suomea tahansa busseilla, junilla tai minkä kulkuvälineen itse kukin on valinnut.

Eihän se nyt voi näin mennä. Pitäisi olla selvä viranomaistaholta tuleva määräys, että ulkomailta tulevia koskee kahden viikon ehdoton karanteeni, ja matkustajilla pitää olla selvä suunnitelma, miten he siirtyvät lentokentältä kotiinsa ja etteivät he voi asioida esim. kaupassa tai huoltoasemalla. Suomi ja koko maailma on korona viruksen takia erittäin poikkeuksellisessa tilassa. Suomen lisäksi monet maat ovat laittaneet rajat kiinni ja nyt myös Suomen sisällä suunnitellaan liikkumista rajoittavien rajojen käyttöönottoa.

Etenkin nyt kun Uudenmaan rajoja on suunniteltu suljettavan, pitää olla selvät suunnitelmat, miten ulkomailta tulevat suomalaiset siirtyvät lentokentältä ja koteihinsa. Tulee myös miettiä voivatko he ylipäätänsä ylittää Uudenmaan rajan maan sisällä, jos heidän kotinsa on Uudenmaan ulkopuolella? Ja miten toimitaan satamista tulevien matkustajien suhteen? Viranomaisten tulee antaa ulkomailta palaaville selkeät määräykset ja ohjeet, jotta virus ei pääse laajenemaan edelleen maassamme. Nyt on viimeinen hetki vielä yrittää hillitä ulkomailta Suomeen palaavien mukana tuomaa koronakuormaa.

Lentokentältä palaaville ihmisille tulee tehdä selväksi, että määrätty karanteeni ei saa vuotaa. Tiukka ohjeistus ja eristäminen on tarpeen, jotta epidemian leviäminen maanlaajuiseksi saadaan pysäytettyä.

Olen myös huolissani lentohenkilökunnasta heidän altistuessaan virustartunnoille lennon aikana. Olisiko perusteltua, että myös lentohenkilökunta noudattaisi työnsä ulkopuolella myös karanteenia?

Hallituksen pitää nyt nopeasti tehdä päätöksiä Suomeen palaavien matkustajien todellisen karanteenin osalta. Helsinki-Vantaan lentokenttä on kansainvälinen ja sinne palaavat matkustajat ovat kotoisin ympäri Suomen. Ulkomailta palaavat ihmiset on eristettävä muista heti, jotta tämä äärimmäisen herkästi tarttuva tauti ei pääse leviämään lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, ennaltaehkäisy, turvallisuus, karanteeni, infektiosairaudet, terveydenhuolto

Koronavirus etenee - onko Suomi valmis?

Lauantai 22.2.2020 - Mia Laiho

Koronavirustartuntoja on tähän päivään mennessä todettu 76 700  ympäri maailmaa ja kuolleita on yli 2 000. Uusi virus on rakenteeltaan ja tartuntatavoiltaan samankaltainen kuin aiemmin tunnetut, vakavia sairauksia aiheuttavat SARS- ja MERS-koronavirukset. Jos tauti leviää yhtä voimakkaasti usealle mantereelle, on vaarana sen eteneminen epidemiaksi myös meillä Suomessa. Runsaan matkailun vuoksi tautien siirtyminen toiselle puolelle maapalloa voi tapahtua nopeasti. Mitä tapahtuu, jos kansastamme on tuhansia ihmisiä samaa aikaa sairaalahoidossa, karanteenissa tai tartuttajina? Onko Suomi valmis?

Viruksen saaneista noin 81 %:lla tauti on ollut lievä, ja he toipuvat normaalisti, mutta 14 %:lla on todettu keuhkokuume ja noin 2 % on kuollut tautiin. Kuolleisuus keskittyy erityisesti vanhempiin ikäluokkiin. Jos virustartunta osuu heikkoihin vanhuksiin, riski joutua sairaalahoitoon on suuri. Esimerkiksi pelkässä säännöllisen kotihoidon piirissä on tällä hetkellä Suomessa vajaat 60 000 vanhusta. Suurin piirtein saman verran vanhuksia on ympärivuorokautisessa hoivassa.  Suomen sairaaloissa on hyvä valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa. Mutta onko järjestelmässä varauduttu lisääntyneisiin sairaalahoitopaikkoihin sekä siihen, miten iäkkäitä vanhuksia hoidetaan epidemiatilanteessa, jos he sairastuvat? Kotihoidossa olevien vanhusten toimintakyky on jo äärirajoilla, ja jos he saavat infektion, he vaativat käytännössä sairaalahoitoa. Ja heidän lisäksi on toki kaikki muut sairaalahoitoa vaativat potilaat.

Terveydenhuollon henkilöstö on keskeisessä asemassa tartuntojen torjunnan kannalta. Hoitajilta on kuulunut huolta epäselvistä ohjeistuksista ja konkreettisia käytännön ohjeita kaivattaisiin. Muun muassa siitä miten suojata muita ihmisiä tartunnoilta, jos henkilöllä on vahvistamaton tautiepäily. Sosiaali-ja terveydenhuollon toimipisteiden kirjo on laaja ja on tärkeää, että kaikilla toimijoilla olisi riittävät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet. Jos  tartuntaepäily herää perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa tai lääkäriasemalla, on suunniteltava missä näyte otetaan ja miten kuljetus  järjestetään, julkisella liikenteellä, taksilla, ambulanssilla? Miten järjestetään ulkopuolisten suojaus? Vai luotetaanko vain siihen, ettei tautia ole ja ryhdytään jäljitystoimiin, jos tauti sitten todetaan? Saadaanko kaikki mahdolliset altistuneet enää siinä vaiheessa kiinni? Mahdollisten tautitapausten nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta tehokkailla torjuntatoimilla voidaan vähentää jatkotartuntojen riskiä.

THL ja puolustusvoimat ovat tehneet ohjeistuksia epäiltäessä koronavirus COVID-19 sekä epidemian varalle.  Kansallisissa ohjeistuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös muihin rakenteisiin, joissa ihmisiä liikkuu. Toistaiseksi Suomessa on ollut vasta yksi todettu tartunta ja ei ole aihetta pelolle. Kansalaisten ja eri toimijoiden ajantasainen ja riittävä informointi eri tiedotusvälineitä hyödyntäen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Myös palvelualojen, kauppojen, päiväkotien ja koulujen henkilökunta tulisi huomioida paremmin tiedottamisessa. Työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä päivän aikana. Jos tilanteeseen ei ole ennakolta varauduttu, yksi sairastunut päiväkotilapsi voi esim. ehtiä sairastuttaa jo monta ihmistä ennen kuin tilanteeseen havahdutaan. Talvilomasesongin ollessa kuumimmillaan ihmiset matkustavat myös mantereiden välillä, mikä lisää tartuntariskiä.

Koronavirus voi lisätä entisestään lääkkeiden saatavuusongelmia. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat merkittävästi lisääntyneet parin viime vuoden aikana. Fimean mukaan häiriöiden taustalla on valmistuksen hajauttaminen. Lääkkeiden raaka-aine saatetaan valmistaa Kiinassa, tabletti Intiassa ja pakkaus Irlannissa. Jos joku tökkii pitkässä tuotantoketjussa, se voi vaikuttaa lääkevalmisteiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Myös se, että tehtaiden sairastuneet työntekijät ovat karanteenissa vaikuttaa lääketehtaiden toimivuuteen. Suomessa on käytössä lääkkeiden velvoitevarastointi kriisitilanteita varten. Se ei kuitenkaan riitä epidemiatilanteessa turvaamaan ihmisten kaikkia nykyisiä lääkityksiä. Kun Suomessa jo nykytilanteessa on useissa lääkkeissä saatavuusongelmia, niin miten järjestelmä on varautunut ennakolta koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamiin kuljetushäiriöihin tai lääkkeiden tuotannollisiin ongelmiin? Asiaa ei voi jättää vain seurannan varaan, vaan asiaan on varauduttava etukäteen. Jos hoito- ja suojavarusteita ei ole etukäteen osattu tilata riittävästi, Suomi voi jäädä nuolemaan näppejään, kun niitä ei ole saatavilla tai niiden hinta nousee pilviin.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronavirusepidemiaan varautumisesta sekä epidemiaan liittyvistä lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja sairaalapaikkojen riittävyydestä. Olen mukana myös Elina Lepomäen jättämässä kirjallisessa kysymyksessä liittyen koronaviruksen taloudellisiin vaikutuksiin. Hyvä ennakointi ja varautuminen ovat merkittävässä roolissa, jos tilanne infektion leviämisen suhteen etenee. Maan hallitus ei voi sivuuttaa asian tärkeyttä Suomelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, infektiosairaudet, kansantalous, sote, ennaltaehkäisy