SOTE:n toimeenpanoon tarvitaan aikalisä

Sunnuntai 12.12.2021 - Mia Laiho

Kunnissa tehdään paraikaa hikihatussa töitä yrittäen valmistautua tulevaan sote-muutokseen. Kaikkien suomalaisten sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Ei muuten ole mikään ihan pikkujuttu. Kyseessä on vuosisadan suurin hallinnollinen organisaatiomuutos, jonka toimeenpanon onnistumisesta riippuu se, voidaanko lakisääteiset sosiaali-ja terveyspalvelut turvata asukkaille myös 1.1.2023.

Sote-muutoksen toimeenpanon aikataulu on erittäin kireä, joillakin alueille suorastaan mahdoton. Muutosprosessi valmisteluineen ja henkilöstön yt-neuvotteluineen aiheuttaa huomattavaa työkuormaa henkilöstölle, jonka riittävyydestä keskellä pahenevaa koronatilannetta pitäisi jokaisen poliitikon, virkamiehen ja kansalaisen olla huolissaan.  Emme voi kulkea laput silmillä kuulematta kentän hätähuutoja. Vaarana on koko sote-järjestelmän ajautuminen kaaokseen.

Sote-henkilöstöä ei riitä tälläkään hetkellä kentälle vaan koko sote-sektori kärsii merkittävästä työvoimapulasta. Työpanosta tarvitaan kaikkien muiden sairauksien hoidon ja hoivan lisäksi koronan jäljitykseen, testaukseen ja hoitoon. On epäeettistä asettaa hallinnollisten muutosten valmistelu ihmisten hoidon edelle.

Soten toimeenpanon valmisteluun tarvitaan hyvinvointialueilla ehdottomasti lisää aikaa, jos palveluiden siirto aiotaan tehdä hallitusti ja ilman ihmishenkien menetyksiä. Ei ole järkevää tehdä massiivisia muutoksia sote-kentälle juuri nyt, kun terveydenhuolto on vahvasti kuormittunut koronapandemian seurauksena ja ihmisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen on vaarassa. Tässä tilanteessa on aivan älytöntä syytää rahaa ja sote- henkilöstön työpanosta hallinnollisen valmisteluun, kun paukut pitäisi laittaa ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseen.

Sote-muutoksen pakossa hyvinvointialueet joutuvat nopealla aikataululla vaihtamaan noin 200 000 työntekijän työnantajat, yhteensovittamaan eri kuntien ICT-järjestelmät ja käymään läpi satoja eri sopimuksia. Samanaikaisesti palveluiden pitää jatkua keskeytyksettä ja ilman potilasturvallisuuden tai ihmisten sosiaalipalvelujen vaarantumista. Sote vaatii merkittävän määrän ihmisiä muutoksen valmisteluun, yksittäisellä hyvinvointialueella jopa useita satoja ihmisiä.  Hyvinvointialueiden työryhmät vaativat myös eri alojen substanssiosaajia ja nämä työntekijät ovat poissa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastyötä. Myös esimiestasolla työn kuormitus on valtava huomioiden myös samanaikaisen koronaepidemian hoito. Toimeenpanon siirtäminen on välttämätöntä, kun huomioidaan huono henkilöstötilanne, merkittävä hoitovelka ja edelleen paheneva koronatilanne.

Julkisuudessa ( IS 9.12.21) olleen tiedon mukaan hallituksessa ei pidetä valmiuslain käyttöönottoakaan poissuljettuna työvoiman riittävyyden takia.  En voi olla ihmettelemättä hallituksen välinpitämättömyyttä sote-alan työntekijöitä kohtaan. Ennen kuin näin rajua toimea kuten henkilökunnan työvelvoitetta edes ajateltaisiin otettavan käyttöön, on tehtävä kaikki muut mahdolliset toimet ja erilaiset työvoimaa syövät hallinnolliset muutokset ja hankkeet on laitettava jäihin. Kun eletään keskellä kriisiä, on vain siirrettävä isoja kuormittavia muutoksia ja muita hankkeita eteenpäin. Tämä priorisointi kuuluu poliitikoille.

Koronaepidemia ei osoita rauhoittumisen merkkejä, henkilöstöpula on huutava ja hoitojonot ovat kasvaneet sekä somaattisella että psykiatrisella puolella. Liikutaan jo todella vaarallisilla vesillä ihmisten lakisääteisten palveluiden turvaamisen osalta. Tämä ei ole oikea aika isoille järjestelmämuutoksille. Päätöksiä sote-muutoksen toimeenpanon siirtämisestä tarvitaan pikaisesti ja ratkaisuja vaikeaan hoitovelkatilanteeseen. Ihmisten palvelujen turvaaminen ja terveyden suojeleminen on pystyttävä priorisoimaan hallinnollisten muutosten edelle.

Valiokunta käveli vastoin ohjeita perustuslakivaliokunnan yli runnoessaan valuvikaista maakuntasotea

Keskiviikko 23.6.2021 - Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Ben Zyskowicz

On vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo”. Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa”.

On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.

Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti.

Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa.

Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan.

Kokoomusedustajat Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho