Hallituksen on vastattava YTHS:n kriisiin

Sunnuntai 15.5.2022 - Mia Laiho ja Saara-Sofia Siren

Toimivat ja saavutettavat terveyspalvelut ovat keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukyvyn ylläpitämistä. Korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoidosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. YTHS:ssä hoitoonpääsy on kuitenkin vakavasti kriisiytynyt koskien myös Turun seutua.

Vuonna 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. Muutos lähes tuplasi YTHS:n palveluiden käyttäjät. Samaan aikaan korona on kurittanut terveydenhuoltoa, vaikeuttanut hoitoonpääsyä ja lisännyt hoitovelkaa.

Turun YTHS:n toimipisteessä jonotusajat ovat venyneet jopa kolmeen kuukauteen ja jo tammikuussa on annettu aikoja syksylle.

Odotusajat ovat kestämättömiä myös Turun alueella erityisesti mielenterveyspalveluissa. Opiskelijat ovat joutuneet kohtuuttomasti kärsimään koronan aikaisista rajoituksista ja siihen liittyneestä pitkään jatkuneesta etäopetuksesta. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovatkin selvästi kasvaneet.

Etävastaanotoilla on yritetty osaltaan helpottaa nuorten tilannetta. Erilaisten vastaanottomuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta lyhyissä Chat-palveluissa ei pystytä läheskään kaikkea hoitamaan.

Opiskelijat ovat velvollisia maksamaan Kelalle korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltomaksua. Maksu on pakollinen, mutta sillä ei tällä hetkellä ole mahdollista saada tarpeellista hoitoa. YTHS:n on pystyttävä paremmin vastaamaan opiskelijoiden hoidontarpeeseen.

Nuoria on myös epäreilusti ohjattu muista julkisen terveydenhuollon palveluista YTHS:ään, vaikka myös opiskelijoilla on oikeus käyttää muita julkisen terveydenhuollon palveluita. On myös kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat maksamaan YTHS:n palvelusta, jota eivät pääse kuitenkaan käyttämään.

Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava ja estettävä ongelmien paheneminen sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiksi kantaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa myös sen, että meillä on jatkossa työkykyisiä veronmaksajia.

MIA LAIHO, LT, kansanedustaja (kok)

SAARA-SOFIA SIREN, kansanedustaja (kok)

Kirjoitus on julkaistu 15.5.2022 Turun Sanomissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTHS, hoitoonpääsy, mielenterveyspalvelut, opiskelijat, hoitojonot

YTHS:n painetta kevennettävä

Tiistai 10.5.2022 - Mia Laiho ja Janne Heikkinen

Opiskelijoiden mielenterveyshoidon tilanne Oulussa ja laajemmin koko maassa on hälyttävässä tilassa. Aika hoidontarpeen tunnistamisen ja hoidon aloittamisen välillä on yksinkertaisesti liian pitkä.

Tilanne on erityisen vakava YTHS:n puutteellisen resursoinnin vuoksi. Tämä näkyy kasvaneissa jonotusajoissa. Hoidontarpeen arviointia selvittävää puhelua joutuu odottamaan 1–4 päivän ajan, ja tämän jälkeen varsinaista hoidon aloittavaa tapaamista jopa kolmen kuukauden ajan. Paikoittain on päädytty jopa tilanteisiin, joissa opiskelija ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin, josta hänet vastavuoroisesti passitetaan takaisin YTHS:n hoitojonoon. Avuntarpeeseen ei saa vastausta.

Valtakunnallisesti mielenterveyshuollon ongelmat ovat pahentuneet etenkin viime syksystä lähtien. Tilannetta vakavoittaa entisestään se, että jo ennen korona-aikaa nuorten mielenterveyshoidon tarve oli kova. Toistuvat yhteiskunnalliset sulkutilat ovat kasvattaneet uupumusta ja masennusta nuorison ja opiskelijoiden piirissä vuodesta 2020 alkaen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tuodaan ilmi.

Epäonnistuminen opiskelijoiden mielenterveyshoidon ongelmien ehkäisemisessä luo vuosien ja pahimmillaan vuosikymmenten mittaista inhimillistä kärsimystä. Yhteiskunta kantaa oman osansa taakasta: Jyväskylän yliopiston tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että kansantaudeista mielenterveysongelmien kustannukset ovat korkeimpia. Suomen Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan vuonna 2021 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostavat syyn 33 %:lle uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Käytännössä masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

YTHS:n painetta on kevennettävä. Tässä hetkessä kyse ei ole niinkään tarpeesta löytää ratkaisu, sillä se on tiedossa ja siitä on hallitusta muistutettu toistuvasti. Terapiatakuulla eli kaikkiaan 35 miljoonan euron rahoituksen avulla vahvistettaisiin mielenterveyshoidon peruspalveluiden saatavuutta. Jonoissa roikkumisen sijaan opiskelijat on saatava oikea-aikaisen eli mahdollisimman pikaisen hoidon pariin.

Ongelmaa ei ratkaista selvittelyllä tai julistuksilla. Hallituksen on tartuttava toimeen ja toteutettava terapiatakuu. Varmistamalla riittävät perustason mielenterveyspalvelut ja tarvittaessa jokaisen pääsy lyhytterapiaan, kitketään ongelma ennen kuin siitä versoaa kriisi.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.5.2022

Janne Heikkinen
kansanedustaja (kok.)

Mia Laiho
kansanedustaja (kok.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTHS, mielenterveys, hoitojonot, ennaltaehkäisy, opiskelijat

Muut sairaudet eivät ole kadonneet koronan tieltä

Tiistai 28.4.2020 - Mia Laiho

Koronaepidemian myötä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimintaa on ajettu alas koronakriisin tieltä. Tämä tarkoittaa samalla hoitoon pääsyn viivästymistä ja jonojen lisääntymistä entisestään. Jonoissa ei kukaan parane, päinvastoin, siellä vaivat pahenevat ja myös kuollaan.

Suomessa määrällisesti isot kansansairaudet kuten sydän ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveys ongelmat eivät ole kadonneet minnekään koronaviruksen tieltä. Hoitamattomana muut sairaudet pahenevat ja voivat aiheuttaa jopa hengenvaaran. Esimerkiksi uusia sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman Suomessa. Jos sepelvaltimotauti todetaan ajoissa, ja ihminen saa asianmukaisen ohjauksen ja lääkehoidon tai tarvittaessa tehdään esim. suonensisäisiä toimenpiteitä pallolaajennuksen muodossa, moni pystyy elämään normaalia elämää ja monen elämä pelastuu. Monella ikäihmisellä todennäköisyys tilanteen huonontumiselle voi olla suurempi perussairauksien huonontuneen hoidon osalta kuin sairastua koronainfektioon. Perussairauksien hyvä hoito, hoitoon hakeutuminen tarvittaessa myös muiden oireiden takia ja toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeitä kulmakiviä, myös korona-aikana.

Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös pysäytetty. Suomen Syöpärekisterin mukaan ainakin 76 kunnassa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsuminen on keskeytetty ja rintasyöpä- ja suolistosyöpäseulonnat toimivat osassa kunnista harvennetuin aikatauluin. Seulontojen pysähtyminen on huolestuttavaa, sillä se tarkoittaa samalla sekä syövän toteamisen että hoidon viivästymistä. Monet syöpäepäilyt löytyvät kiireettömäksi arvioidun hoitokäynnin aikana, mutta näitä käyntejä on taas reippaalla kädellä alas ajettu.

Terveydenhuollon toimintojen supistamisen vaarana on myös syöpätapausten hukkuminen jonoihin, ja syövän hoidon aloituksen viivästyminen. Odotusaikana pienikin syöpämuutos voi kasvaa sen kokoiseksi, että ennen kirurgista hoitoa tarvitaan sytostaatteja kasvaimen pienentämiseksi. Se lisää hoitojen kustannuksia, huonontaa ennustetta ja lisää ihmisten kärsimyksiä.  STM:n ja THL:n aiemmissa selvityksissä syöpähoitojen hoitoon pääsy on normaaliaikanakin liian pitkä.  Koronatilanne ja kiireettömien aikojen alasajo eivät ainakaan helpota asiaa. Jätin viime viikolla syövän valtakunnallisesta hoitoonpääsystä ja koronan aiheuttamista hoitoviiveistä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Toimintayksikköjen supistaminen aiheuttaa harmia myös mielenterveys- kuin lapsi- ja perhepalveluita tarvitseville. Esimerkiksi neuvolatoimintaa on supistettu ja henkilökuntaa siirretty koronan takia muihin tehtäviin. Kriisitilanteen ratkaisut tullaan varmasti näkemään edessäpäin. Neuvolatoiminta on ratkaisevassa asemassa hyvän vauva-ajan hoidon ja lapsen turvallisen kasvun kannalta. Äidin masennus ja kyvyttömyys hoitaa lasta voi tulla ilmi kiireettömällä vastaanottokäynnillä. Jos aikaa ei voida tarjota, saattaa ongelman tunnistaminen viivästyä kohtuuttomasti. Kun sekä neuvolatoimintaa on vähennetty ja koulut ovat kiinni, perheiden kriisit ja lasten hätä voi jäädä piiloon.

Myös monille mielenterveyskuntoutujille koronan aiheuttamat sulut ovat kova paikka kun monia terapiaryhmiä on vain etänä, aikoja on peruttu ja kuntouttava päivätoiminta on tauolla. Monelle päivittäinen sosiaalinen kontakti muihin ihmisiin on ollut se lanka, joka pitää heidät kiinni arjessa ja elämässä. Taloudellinen tilanne monessa perheessä voi muuttua, kun yhteiskunnan sulkeuduttua on menetetty työpaikkoja ja monella yrityksellä menee huonosti. Taloudelliset huolet lisäävät kriisin aiheuttamaa taakkaa. Mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa kriisin aikana, ja sen tarvetta on myös paljon kriisin jälkeen.

Elämä kuitenkin jatkuu. Kriisi ei kestä ikuisesti. Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai koronaepidemia. Jokainen ylimääräinen odotuspäivä tuo lisä ahdistusta ja antaa sairauksille aikaa pahentua. Kukaan ei parane jonossa, vaan hoitoihin on päästävä ajoissa. Yhteiskunta ei voi sulkea silmiä muilta sairauksilta ja tiukkojen rajoitusten varjopuolilta. Hoitamattomina ne voivat johtaa meidät ojasta allikkoon ja pitkäkestoisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perussairaudet, koronavirus, hoitojonot, kiireetönhoito