Orpon hallitus tarttuu voimallisesti mielenterveysongelmiin

Maanantai 10.7.2023 - Mia Laiho

Mielenterveyshäiriöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Mielenterveysongelmat aiheuttavat erityisesti nuorilla työkyvyttömyyttä, ja koulutuksesta syrjäytymistä. Ne koskettavat sairastuneen lisäksi myös koko perhettä ja lähipiiriä. Mielenterveysongelmien huonon hoidon vaikutukset näkyvät niin yhteiskunnan kasvaneina kustannuksina kuin inhimillisenä kärsimyksenä. Liian pitkään on ollut kestämätön tilanne ja valitettavasti osa mielenterveysongelmista kärsivistä on päätynyt pahimpaan mahdolliseen ratkaisuun. Se kertoo palvelujen riittämättömyydestä tai avun saaminen on liian vaikeaa.
Voinkin olla tyytyväinen hallitusneuvottelujemme tuloksiin ja hallitusohjelman panostuksista mielenterveysongelmiin. Hallitusohjelmassa tartutaan vahvasti mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.

Hallitusohjelmassa on tärkeitä kirjauksia mielenterveyden hoitoonpääsyn parantamiseksi kaikissa ikäluokissa ja erityinen satsaus lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Myös uusi Kela-korvausmalli, hoitotakuun kiristäminen, omatiimi/omalääkärimalli ja terveydenhuollon henkilöstöpulaan puuttuminen ovat tärkeitä keinoja parantaa palvelujen saatavuutta ja tasoa. Myös mielenterveysstrategia 2020–2030 mukaisia toimia ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa tullaan edelleen jatkamaan.

Uudella Kela-korvausmallilla vahvistetaan perusterveydenhuollon tilannetta. Perusterveydenhuollon vahvistaminen parantaa mielenterveysongelmissa hoitoonpääsyä kaikissa ikäluokissa. Uuden Kela-korvausmallin tarkempi sisältö tarkentuu valmistelun edetessä.

1.9. 2023 astuu voimaan lisäksi hoitotakuu, jolla varmistetaan, että kiireettömissä tapauksissa jokainen pääsee hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Hoitotakuun toimeenpanoon on ohjattu rahoitusta ja jos julkisella puolella ei ole tarjota aikaa tuon ajan sisällä niin hyvinvointialueella on velvoite järjestää hoito muulla tavoin, esim. palvelusetelin avulla. Kiireellisisissä tapauksissa hoitoon on päästävä saman tien.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä, joten niiden ehkäisyyn ja hoitoon kannattaa ilman muuta satsata. Orpon hallitusohjelmalla parannetaan vahvasti mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Tulemme kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Terapiatakuun ohella edistetään myös matalan kynnyksen ns. walk-in palveluita ja chat-palveluja koko maassa.

Huomiota tulee kääntää varhaisen tuen tarjoamiseen ja hoitojen kehittämiseen, joista terapiat etulinjaan on hyvä esimerkki. Myös riskiryhmien tunnistaminen ja tukeminen sekä sujuva yhteistyö järjestöjen kanssa ovat tärkeitä haasteisiin vastaamisessa.

Mielenterveysongelmien hoidossa on tärkeä huomioida myös omaisten rooli ja jaksaminen sekä koko perheen tukeminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

Hallitusohjelma sisältää selkeitä ja konkreettisia ratkaisuja mielenterveysongelmien parantamiseen. Hallitusohjelman toimeenpano pikaisella aikataululla on tärkeää.

Ruotsin kirjoittamisen pakollisuus estää lukiopolun osalle nuorista

Maanantai 3.6.2019

Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.

Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.

Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.

Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?

Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.