Sote-muutos kurittaa Uuttamaata - rahoitus on korjattava

Perjantai 10.3.2023 klo 15:10 - Mia Laiho

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty kuluneella Marinin hallituskaudella valtavia hallinnollisia muutoksia kriiseistä välittämättä. Samanaikaisesti tuhansia hoivapaikkoja on suljettu  hallituksen ajaman henkilöstömitoituksen myötä ja hoitojonot ovat ennätyksellisen suuret. Henkilökunta on ollut kovilla eikä henkilöstöpulaan ole esitetty ratkaisuja.  

Vuoden 2023 alusta kaikki rahoitus sote-ja pelastuspalveluihin tulee suoraan valtion kukkarosta. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja samanaikaisten kela-korvausten alasajon myötä hallitus on omilla toimillaan pahentanut terveydenhuollon kriisiä.

Uudenmaan asukkaat ovat sote-muutoksen suurimpia häviäjiä. Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS joutuivat aloittamaan toimintansa vuoden alussa valmiiksi velkaisena. Kasvavien kaupunkien tarpeet ovat jääneet rahoitusmallissa huomiotta. Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi, sosiaaliset ongelmat, päihteet, syrjäytyminen, ja maahanmuutto lisäävät palvelutarpeita. Sote:n rahoitusperusteita on muutettava seuraavalla vaalikaudella. Uudenmaan sote-rahoitus on riittämätön edes nykyisen palvelutason säilyttämiseksi.  

Täytyykin ihmetellä, miksi Uudenmaan hallituspuolueiden (eli SDP, Vihreät, Keskusta, RKP, Vasemmistoliitto) kansanedustajat eivät ole puolustaneet maan hallituksessa Uudenmaan etua. Uudenmaan asukkailla tulee myös olla oikeus yhdenvertaisiin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluihin. Nyt niin ei ole. On tärkeää, että hoitoon pääsy, ja hoiva turvataan sekä omaishoitajien arvokasta työtä tuetaan. 

Hoitojonot ovat Suomessa ennätyksellisen suuret. Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa hoitoonpääsy takkuaa ja hoitotakuurajat paukkuvat. Tarvitsemme sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen tuottamia sosiaali-ja terveyspalveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Henkilöstön saatavuusongelmiin tarvitsemme useita eri keinoja alkaen riittävistä koulutuspaikoista hyvään johtamiseen, oman työn hallintaan ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiakkaalle oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti sekä hoidon jatkuvuus. Olen johtanut eduskunnassa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä omatiimimalli-työryhmää. Omatiimimallilla voi parantaa hoitoonpääsyä ja hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa. Potilaan on siinä sujuvaa asioida tuttujen ammattilaisten kanssa. Terveyskeskustyöstä saadaan myös houkuttelevaa, kun työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Tavoitteena on saada omatiimimallia laajennettua valtakunnallisesti.   

Uudenmaan rahoitustilanteen korjaamiseksi tarvitsemme eduskunnassa vahvaa vaikuttamista, jotta Uudenmaan tarpeet huomioidaan paremmin. Olemme kokoomuksessa valmistelleet Sote:n valuvikojen korjaussarjaa. Olemme valmiin sote:n korjaushommiin heti seuraavan eduskuntakauden käynnistyttyä! Ensin on kuitenkin voitettava vaalit.

Valiokunta käveli vastoin ohjeita perustuslakivaliokunnan yli runnoessaan valuvikaista maakuntasotea

Keskiviikko 23.6.2021 - Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Ben Zyskowicz

On vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo”. Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa”.

On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.

Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti.

Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa.

Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan.

Kokoomusedustajat Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho

Lääkärihelikopterihankintaa on valmisteltu suljetuin ovin

Sunnuntai 11.10.2020 - Mia Laiho

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmien takia valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua. Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuussa 2020 FinnHEMS Oy:n siirtämisestä viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Uusi valtionyhtiö valmistautuisi toteuttamaan varsinaisen lentotoiminnan itse sekä ostaisi omat helikopterit valtion rahoittamana.

Lääkärihelikopteritoimintaa järjestää tällä hetkellä valtio-omisteiseksi muuttunut Finnhems Oy ja palvelut tuottaa kaksi yksityistä yritystä, SHT ja Babcock Air Ambulance.

Kun asiasta ei kuulunut mitään, aikaa kului  ja pelkäsimme, että kohta suomalaiset jäävät ilman helikoptereiden tuomaa ensihoitoa, jätimme kansanedustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen 17.4.20 STM:lle lääkärihelikopteritoiminnan toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä valtiolle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/Kk_291+2020.aspx. Vastaus kysymykseemme oli mitäänsanomaton. Sen olisi voinut laittaa saunansytykkeeksi.

Hiljaisuus jatkui, kunnes FinnHEMS tiedotti 18.9.2020, että FinnHEMS ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SHT:n koko osakekanta, liiketoiminta ja siihen liittyvät helikopterien leasing-sopimukset siirtyvät FinnHEMSin omistukseen. Kauppasummaa ei julkistettu. Kaupan kerrotaan olevan ensiaskel FinnHEMSin omaan lentotoimintaan, jonka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut tavoitteeksi taloudellisten ja toiminnallisten perusteiden pohjalta.

Tiedotteen mukaan Valtioneuvosto on eduskunnan käsiteltävänä olevassa lisätalousarvioehdotuksessaan esittänyt, että valtion osakevarallisuutta, jonka siirtämisen FinnHEMSille eduskunta on aiemmin hyväksynyt, voidaan käyttää oman lentotoiminnan edellyttämään yritysjärjestelyyn.

Helikoptereiden tilanteesta ja hankinnoista on annettu julkisuuteen vain vähän tietoa, vaikka sitä on erikseen kysytty hallitukselta useammalla kirjallisella kysymyksellä. Julkisuuteen ei ole avattu toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ja sitä, miten kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valmistelua on tehty suljetuin ovin. Aikataulu on kiireinen, sillä uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022.

Huolenaiheena on myös, miten turvata lääkintähenkilöstön saatavuus ja korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, jos heidät eriytetään sairaanhoitopiireistä erilliseen yhtiöön. Osaavan ja riittävän henkilökunnan kannalta on tärkeää, että ensihoitajat ja lääkärit pysyvät osana muuta toimivaa ensihoitojärjestelmää. Se on tärkeää sekä henkilöstön osaamisen että sujuvien palveluketjujen ja kustannusten hallinnan kannalta.Uudistusten myötä myös Lapin alueen helikopteri on tärkeä säilyttää. Vaikka Lappi on harvaanasuttua seutua, ovat välimatkat pitkiä, maasto paikoin haasteellista ja väestömäärä sesonkiaikoina moninkertainen.

Koptereiden hankintaprosessi vaikutti siinämäärin erikoiselta, sen valmistelu oli suljettua ja olimme huolestuneita kansalaisten ensihoidon palveluista niin päädyin jättämään 21.9.20 kansanedustajien Pauli Kiurun ja Paula Risikon kanssa kaksi kirjallista kysymystä lääkärihelikoptereista. Ensimmäinen kirjallinen kysymys koskee lääkärihelikoptereiden hankintaa, riskejä, vastuuta ja avoimuutta. Ja toinen kirjallinen kysymys koskee helikoptereiden lääkintähenkilökunnan osaamisen ja saatavuuden turvaamista.

Avaan tähän lääkärihelikoptereiden hankinnasta, riskeistä, vastuusta ja avoimuudesta tehtyä kirjallista kysymystä, ja mihin haluamme hallitukselta vastauksia. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy ensimmäisen linkin takaa.

-Onko lääkärihelikopterihankinnasta tehty oikeudellista, toiminnallista ja taloudellista riskikartoitusta, ja jos on, niin miten se on vaikuttanut hankintaprosessiin

– Miksi toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ei ole avattu julkisuuteen

– Onko 18.9.2020 tehdyn yrityskaupan myötä helikoptereita riittävästi lääkintähelikopteritoiminnan toteuttamiseen

– Mihin perustuu päätös jättää FinnHEMSin ja SHT:n välistä kauppaa koskeva kauppahinta julkistamatta

-Onko 18.9.2020 yrityskaupan yhteydessä huomioitu kilpailutus hankintalain mukaisesti

– Aikooko hallitus julkistaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiot

– Jos on arvioitu, etteivät yrityskaupan hinta ja muistiot ole julkista tietoa, niin mihin lakipykälään salaaminen perustuu

-Paljonko valtion osakevarallisuutta on otettu käyttöön helikopteritoimintaa varten,

-Kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat vuodesta 2022 alkaen ja miten ne vertautuvat nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin

-Onko hallitus varmistanut, ettei valtio maksa koptereista ylihintaa, että kilpailuneutraliteetti toteutuu ja EU-oikeudelliset näkökulmat on huomioitu

-Miten hallitus varmistaa, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset pysyvät kurissa ja laatu korkeana ja niiden keskeytyksettömään toimintavarmuuteen voidaan luottaa myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä

-Miten eduskunta voi seurata ja valvoa kustannuskehitystä, jos valtion omistuksessa olevan yhtiön toimintaan liittyviä tietoja käsitellään salaisina ja riittäviä tietoja ei ole käytössä?

Eduskunnan ohjeiden mukaan vastaus kirjalliseen kysymykseen pitäisi tulla kolmen viikon sisällä sen jättämisestä eli huomenna. Sitä odotamme.

Näin kalliissa ja mittavassa hankinnassa on tärkeää, että päätökset perustuvat riittäviin ja perusteellisiin riskiarvioihin ja kustannusanalyyseihin. Kun on kyse valtion rahoituksesta, valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää niin hankintaan, takauksiin, kustannuksiin ja toimintaan liittyen. Eduskunnalla ja kansalla on oikeus saada tietää mihin ja miten verorahoja käytetään ja sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus riittävään tiedonsaantiin ja avoimuuteen päätöksenteossa.

Epäuottamuslause täysistunnossa ministerin toiminnasta

Perjantai 9.10.2020 - Mia Laiho

Ruotsin kirjoittamisen pakollisuus estää lukiopolun osalle nuorista

Maanantai 3.6.2019

Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Suomessa on 290 000 ruotsinkielistä, eli noin 5,3 % koko väestöstä. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja meidän täytyy turvata kaikille julkiset palvelut omalla äidinkielellään. Tämä ei kuitenkaan onnistu pakottamalla jo valmiiksi stressaantuneet lukiolaiset kirjoittamaan pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksissa. Jos kielen opiskeluun täysin epämotivoitunut nuori pakotetaan kirjoittamaan ruotsi, voidaan olla varmoja, ettei tämä tule käyttämään ruotsia työelämässä. Ruotsi on ollut valinnainen aine melkein 15 vuotta, joten sen kirjoittamista ei kuitenkaan voisi asettaa kynnysehdoksi esimerkiksi korkeakouluihin, sillä se asettaisi opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Osa ihmisistä on luonnostaan matemaattisia, osalle taas uusien kielten opiskelu on helppoa. Uudistuksen jälkeen monen, joille kielten opiskelu on vaikeaa, koko lukioaika vaikeutuu huomattavasti. Jo tällä hetkellä toista kotimaista kieltä täytyy opiskella viisi kurssia. Kaikkien kannalta olisi parempi, että opiskelija itse voisi valita ylioppilaskirjoitusten kirjoitettavat aineet omien jatkosuunnitelmien ja motivaation perusteella. Lukion pakolliset kurssit kuitenkin takaavat perusosaamisen niissä aineissa, joita yleissivistävässä lukiossa opiskelijan odotetaan oppivan, eli myös ruotsissa.

Jokaisella motivoituneella tulisi olla mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Jos toinen kotimainen muutetaan pakolliseksi aineeksi, tämä mahdollisuus on vaarassa poistua. Esimerkiksi maahanmuuttajille englannin lisäksi kahden vieraan kielen opiskelu vaatii valtavasti voimavaroja. Jos opiskelija on valmiiksi parempi muissa aineissa, kuin kielissä, voi lukio-opiskelusta tulla käytännössä mahdotonta. Tilanne on hyvin huono myös heille, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä.

Asiassa on kuunneltava myös lukiolaisia, joita muutos koskettaa. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto on jo ilmaissut huolensa yhä kuormittuneempien ja väsyneempien opiskelijoiden jaksamisesta. Tällä hetkellä toisen kotimaisen kielen kirjoittavat he, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Mikäli kieli muutetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, suurelle osalle siitä tulee pakkopullaa. Tätä myötä myös kasvaa pelko siitä, että reputtaa kokeen kokonaan ja sitä myöden heikentää omia mahdollisuuksiaan päästä korkeakouluun.

Lukiolaiset ovat yhä väsyneempiä ja stressaantuneempia. Heillä on valtavat paineet selviytyä lukiosta kunnialla, sillä pääsykoeuudistuksen myötä ylioppilaskirjoitusten arvosanat määrittävät pitkälti oman tulevaisuuden. Onko oikein kuormittaa nuoria opiskelijoita enää yhtään enempää?

Positiivinen asenne opiskeluun tuottaa aina parhaita tuloksia. Jos haluamme saada Suomeen lisää ruotsintaitoisia ihmisiä, meidän tulee panostaa opiskelun mielekkyyteen ja motivoida opiskelijoita. Halu oppia lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä voida pakottaa ulkopuolelta. Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida myöskään perustella jonkun ammattiryhmän omien työvoimapoliittisten pyrkimysten perusteella. Kyse on kuitenkin nuortemme tulevaisuudesta, ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tarjoamisesta ja mahdollisuuksista myös saavuttaa virallisia tutkintoja taustasta riippumatta.

Velkanapin painaminen on vastuunpakoilua

Perjantai 10.5.2019 klo 8:39

Nyt on yö nukuttu eilisen politiikan aktiivipäivän jälkeen. Hallitustunnustelija Rinne SDP:stä ei halunnut Kokoomusta mukaan hallitusneuvotteluihin. Hänen ratkaisuun on nyt tyytyminen. Tottakai siihen liittyi harmistusta, mutta se on kuitenkin ohimenevää. Päällimmäisenä itselläni on huoli Suomen tulevaisuudesta ja mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä mahdollisen muodostuvan uuden sosialistihallituksen toimesta. Erityisesti talouden vakaus, puolustuspolitiikka, maakuntahallinto, turvapaikkapolitiikan höllentäminen ja lapsillemme sysättävän velkataakan näkymät aiheuttavat huolta.

Demareiden kanssa meillä oli hallitustunnustelukysymysten osalta monia asioita, joista olisimme todennäköisesti löytäneet yhteisiä linjauksia, mm, sosiaali-ja terveydenhuollon, koulutuksen, ja kaupunkipolitiikan saralla.  Kokoomus olisi ollut valmis neuvottelemaan asioista, mutta lähdimme siitä, että talous-ja työllisyyspolitiikan pitää olla vastuullista. Siihen se sitten heti tyssäsi. Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että Kokoomuksella olisi ollut samalla tarjota ratkaisumalli palveluiden rahoittamiseen.  Kysehän ei ole vastakkainasettelusta, vaan nimenomaan siitä, että haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Kyse on meidän yhteisten verorahojen hoidosta, ja Suomen tulevaisuudesta.  Suomen velkaantumista ei voi lisätä, vaan edellisellä hallituskaudella saatu talouden korjausliikkeen suunta pitäisi nyt saada pysymään oikealla uralla. Jos nyt taas uudelleen lisätään velkaa, Suomen talouden kehityssuunta ottaa melkoisen askeleen taaksepäin. Ylivelkaantuminen ajaa ihmisen ahdinkoon kotitalouksissa, ja sama uhka on myös valtion taloudessa, kun eletään yli varojen. Jos ihminen on velkaantunut, niin emmehän neuvo häntä ottamaan lisää velkaa, vaan pitää yrittää järjestää tilannetta niin, että velkaa saadaan lyhennettyä tai vähintäänkin ettei sitä oteta lisää. Suomikaan ei voi ajautua pahenevaan pikavippien kierteeseen. Sen takia meidän tulee tehdä vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa talous-ja työllisyyspolitiikkaa. Vain siten voimme kestävällä tavalla turvata ihmisten palvelut, oli sitten kyse sosiaali-ja terveydenhuollosta, opetuksesta, koulutuksesta, turvallisuudesta tai muista yhteiskunnan palveluista. Olisi epäreilua syödä leipää lastemme suusta ja siirtää heidän harteille ongelmia, jotka pitäisi ratkaista jo nyt.

Joku kommentoi minulle twitterissä että rahaahan saa lisää vain nappia painamalla. Valitettavasti hän vaikutti olevan tosissaan. Kommentti kertoo huolestuttavalla tavalla siitä, miten vieraantuneita osa yhteiskunnassa on yrittämisestä, työnteosta ja omasta vastuusta oman talouden hoidossa. Toivottavasti tuleva hallitus on kuitenkin valmis katsomaan totuutta silmiin, eikä paina vain velkanappia, ja käännä katsetta tosiasioista muualle. Kestävä taloudenhoito ja Suomen asioiden hoito ei voi perustu velalle, vaan ratkaisujen hakemiselle, joissa avainasemassa ovat ensijaisena työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja työntekoon kannustava veropolitiikka.

Kun tuleva hallitus jatkossa lupaa sinulle jotain, niin kysäisepä samalla mistä rahat otetaan. Eikä sitten kannata tyytyä epämääräiseen tulevaisuusinvestointivastaukseen, joka käytännössä tarkoittaa lisää velanottoa. Vaadi perustellumpia vastauksia. Velan lisääminen ei ole ratkaisu, vaan se tarkoittaa käytännössä vastuun pakoilua. Kaupastakaan ei osteta enempää kuin on itsellä on rahaa. Näin ainakin olen omille lapsilleni opettanut.

Hallitukselta lisää rahaa koulutukseen

Keskiviikko 24.10.2018 - Mia Laiho

Talouskasvumme pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuus. Työpaikkoja olisi mutta ei ole osaavia tekijöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan jo lähes 70 prosentilla yrityksistä on vaikeuksia saada työvoimaa. Ongelmana on ollut erityisesti osaavan, koulutetun työvoiman pula. Sähköisten järjestelmien merkitys ja osuus palveluissa ja eri järjestelmissä on jatkuvasti kasvanut, mikä asettaa myös vaatimuksia sen alan työntekijöiden osaajille. Esimerkiksi koodareista on ollut huutava pula.  Olikin ilo todeta, että hallitus esittää lisätalousarviossa kokonaisuudessaan 40 miljoonaa euroa koulutukseen ja mm. koodarien kouluttamiseen.

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Budjettilisäykset mahdollistavat myös täydennyskoulutusta huomioiden jatkuvat koulutustarpeet ammattitaidon ylläpitämiseksi. Koska työttömyysmenoihin on mennyt tänä vuonna arvioitua vähemmän rahaa johtuen parantuneesta työllisyystilanteesta, hallitus pystyy siirtämään rahaa esimerkiksi koulutuksen puolelle. Tämä on ilahduttava suuntaus. 

Tavoitteena on myös saada lyhyemmillä täsmäkoulutuksilla osaavaa työvoimaa pahimman osaajapulan paikkaamiseksi. Lisäksi Korkeakoulut saavat ohjelmistoalan helpottamiseksi yhteensä 10 miljoonaa euroa, jolla voidaan tarjota koulutusta jopa 2400 henkilölle. 

Tarvitsemme lisää osaamista myös rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Toinen 10 miljoonaa kohdistetaan näiden alojen osaajien lisäkouluttautumiseen. On lähes sanomattakin selvää, että ammattitaitoisia sosiaali-ja terveysalan osaajia tarvitaan väestön ikääntyessä.

On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä saadaan myös työmarkkinoille. Tätä helpotetaan tarjoamalla kielikoulutus- ja tukipalveluita. Näin nopeutamme maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja työhön, millä on merkitystä työllisyyteen ja se myös parantaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja meidän kulttuuriin.

Tehdyt lisäykset muodostavat yhdessä uuden askeleen työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Ihmettelemiseen ei ole aikaa, vaan suotuisasta talouden kehityksestä on otettava kaikki irti.

Homekoulujen kunnostamista kiirehdittävä ja suunnittelua parannettava

Lauantai 14.9.2013 klo 15:03 - Mia Laiho