Hallitus ei voi väistää vastuutaan tikittävästä mielenterveyspommista

Keskiviikko 21.4.2021 - Mia Laiho

Ensi viikon kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus päättää terapiatakuusta, jos hallitukselle mielenterveydellä on merkitystä.

Mielenterveysongelmissa hoitoonpääsy oli jo ennen koronaa ongelmallista ja koronaepidemia on entisestään kärjistänyt tilannetta. Hallituspuolueet puhuvat kauniisti Terapiatakuusta, mutta ainoa teko on yli vuoden kestänyt jarrutus sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta ovat itse pysäyttäneet aloitteen käsittelyn valiokuntaan. Kansalaisten laajasti kannattama aloite on haudattu valiokuntaan ja lupaukset jätetty lunastamatta.

Konkurssit, työttömyys ja lomautukset ovat lisänneet ihmisten yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme, mutta silti sen hoito on täysin aliresursoitu ja hoitoon on vaikea päästä ikäryhmään katsomatta.

Erityisen huolissani olen lasten ja nuorten tilanteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoonpääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisännyt syrjäytymisen vaaraa entisestään. Noin kolmasosa lasten huostaanotoista on arvioitu johtuvan puutteellisista mielenterveyspalveluista. Nuorilla mielenterveyden häiriöiden kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2018 oli yli 110%.

Monet lapset ja nuoret tarvitsevat kipeästi vaikuttavia mielenterveyspalveluita, joita he eivät tällä hetkellä saa. Perustason mielenterveyspalveluihin pääsy tulee turvata terapiatakuulla. Se varmistaisi sen, että ihmiset myös saavat hoidon, joka heille kuuluu.

Hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä.

Nykyään mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Meillä ei ole enää varaa lisätä niiden määrää puhumattakaan yksilötason tragedioista.

Terapiatakuun toteuttamiseen vaadittavat varat kalpenevat sen rinnalla, mihin hallituksella on rahaa riittänyt edellisen ja tämän vuoden budjeteissa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle.

Koronakriisi ei ole syy lykätä terapiatakuuta jonnekin hämärään tulevaisuuteen hoitotakuun yhteyteen. Päinvastoin hoitoon pääsyn ongelmiin tulee puuttua välittömästi. Jos mitään ei tehdä, koronan jälkeen edessämme on järkyttävän suuri mielenterveysepidemia. Mielenterveys ei voi odottaa. Muuten sitä ei enää ole.

Koulut alkavat koronapilven alla

Keskiviikko 12.8.2020 - Mia Laiho

Kouluvuoden aloitus on jännittävä ja odotettu päivä. Monelle perheelle koulun aloitus on myös muutos arkeen, kun 60 000 pientä ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelujen parissa aloittaa myös moni nuori opiskelut nyt tai lähiviikkoina. Uusi ympäristö ja uudet opiskelukaverit varmasti jännittävät myös vanhempia opiskelijoita. Samalla kavereiden ja työkavereiden näkemistä on jo odotettu.

Tämän syksyn aloitus on kuitenkin erilainen kuin aiemmin, kun taustalla on koronakevät ja syksyä varjostaa koronapilvet. Koulua aloitetaankin koronakevään jälkiä korjatessa ja odottavin tunnelmin. Koronan aiheuttamat käytännön järjestelyt ja kevään etäkoulun aiheuttama oppimisvaje ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota normaalin opetuksen ohella. Kouluille tulee järjestää sellaiset resurssit ja tuki, että he voivat priorisoida oppimista ja oppimisvajeen kiinni kuromista. Korona jätti jälkensä myös lapsiin ja perheisiin. Osa perheistä selvisi vähemmällä, mutta osalla korona aiheutti enemmän kuormitusta mm. perheen taloustilanteen, mielenterveysongelmien tai kotitilanteen hankaloiduttua. Oppilashuollon riittävyys ja oikea-aikaisuus sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus ovat siinä myös merkittävässä roolissa.

Kun etäkoulujärjestelyjä kunnissa mietitään tulevana syksynä niin päätöksiä ei voi tehdä kevein perustein. Alakoululaisille etäkoulu on suuri pala vastuuta. Ja aikamoinen työtaakka vanhemmille omien töidensä ohella. Yläkoululaisilla etätyö sujuu helpommin, mutta hekin tarvitsevat opettajan tukea ja tiivistä yhteydenpitoa sekä oppilashuollon palveluja. Koronakevään jälkeen moni meistä konkreettisesti ymmärsi vuorovaikutuksen tärkeyden. Etänä ihmisten tapaaminen tai etäopetus ovat aina toisenlaisia. Ihminen kaipaa vuorovaikutusta, ja palautetta, joita ei pystytä läheskään kaikilta osin toteuttamaan etänä. Etäopetuksessa on myös monia hyviä ulottuvuuksia, joita kannattaa hyödyntää, oli korona-aika tai ei.

Opettajilla on kädet täynnä työtä syyskauden alussa jo opetuksen aloituksessa, ja kun siihen lisätään vielä koronan ehkäisyn turvajärjestelyt, jokainen ymmärtää työn raskauden. Turvaohjeita noudatetaan kouluissa niiden raamien puitteissa, mitä on mahdollista. Mahdottomia ei voi kouluilta tai opettajilta vaatia, vaikka ne ministeriön pöydillä näyttäisivät esimerkillisiltä. Lähi-ja etäopetus ei voi olla saman opettajan vastuulla. Tiloja ei useimmiten pystytä myöskään kasvattamaan. Valtiolta on saatava lisätukea niille alueille, jotka kärsivät koronasta eniten. Myös oppilashuolto vaatii lisäresurssia.

Koronan toinen aalto on kuitenkin valitettavasti nostanut jo päätään ja todennäköisesti tulee aiheuttamaan myös koulujen alueellisia tai yksittäisiä sulkuja ja karanteeneja jatkossa. Jos ja kun alueellisiin toimenpiteisiin joudutaan, niin on tärkeää turvata jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta ja huomioida kaikissa tilanteissa sekä oppilaiden että henkilökunnan terveysturvallisuus.

Taudin leviämisen ehkäisy ja tartuntariskin pienentäminen ovat asioita, joihin meidän kaikkien tulee panostaa. Kun jokainen tekee parhaansa, se riittää.

Mukavaa koulunalkua kaikille koululaisille, opiskelijoille ja opettajille!