Poliisin hätähuutoon on vastattava

Tiistai 24.8.2021 - Mia Laiho ja Kari Tolvanen

Hallituksen talouskehyksen sisältämä poliisin noin 40 miljoonan euron vaje uhkaa viivyttää ratkaisevasti ihmisten avun saantia ja heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta. Rahoitusvaje johtaisi säästöihin kaikissa poliisin toiminnoissa ja jopa 450 henkilötyövuoden vähentämiseen mm. määräaikaisia työtekijöitä irtisanomalla. Rahoitus ei riittäisi edes nykytasoiseen toimintaan. Näin rajuja toimia ei ole koskaan aikaisemmin jouduttu tekemään.
Ennen edellisiä eduskuntavaaleja kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat antoivat turvallisuuslupauksen, jossa poliisien määrä luvattiin Suomessa nostaa 7 850 poliisiin. Jo hallitusohjelmassa turvallisuuslupaus kuitenkin petettiin hallituksen laskiessa tavoitteeksi 7 500 poliisia vuoteen 2022 mennessä. Jos hallitus ei muuta budjettiesitystä, ei edes tuohon tavoitteeseen tulla pääsemään, vaan määrä tulee laskemaan noin 7000 poliisiin. Hallitus näyttääkin ohjaavan poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvia poliiseja suoraan työttömyyskortistoon.
Yhteiskunnan turvallisuus on monien eri toimijoiden vastuulla, mutta poliisin rooli turvallisuuden kivijalkana on kuitenkin merkittävä. Poliisin resurssien pienentäminen on tuhoisaa koko yhteiskunnan vakaudelle. Suomessa on jo nykyisin vähemmän poliiseja verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomen turvallisuus ei ole itsestään selvää. Toimintaympäristö on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan radikaalisti. Uudet uhat voivat nopeastikin muuttaa Suomen turvallisuustilannetta. Esimerkiksi järjestäytynyt rikolli-suus on lisääntynyt ja raaistunut, nuorten katujengejä on syntymässä, verkkorikollisuus on kasvanut ja sen tutkinta vaikeutunut ja seksuaalirikokset lisääntyneet. Viranomaisyhteistyön lisäämiseen lastensuojelun ja koulujen kanssa olisi myös suuri tarve, mutta siihen ei pystytä ilman lisäresursseja vastaamaan. Päivittäisrikoksia, kuten polkupyörävarkauksia ja omaisuusrikoksia ei enää kyetä juuri tutkimaan ja vaarassa on jo lisääntyneiden hälytys-tehtävien hoitaminen.
Suomessa kansalaisten luottamus poliisiin on korkealla tasolla. Poliisin resurssien väheneminen väistämättä vaikuttaa myös kansalaisten turvattomuuden lisääntymiseen avun saamisen viivästyessä ja luottamuksen vähenemiseen viranomaisia kohtaan. Hallituksen budjetin poliisiin kohdistetut säästötoimet ovat kestämättömiä turvallisuudelle. Sisäministerin ja muun hallituksen on syytä herätä poliisin kriittiseen tilanteeseen ja varmistaa budjettiriihessä sen riittävä rahoitus.
Kari Tolvanen (KOK)
Mia Laiho (KOK)
Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 24.8.2021 s.4. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvallisuus, poliisi, budjettiriihi

Ammattilaisia ja huippuosaamista ei synny ilman rahaa

Maanantai 16.9.2019 klo 15:12

Suomi pärjää maailmalla osaamisellaan. Tutkimus, kehittäminen ja uuden luominen on Suomen kaltaisen pienen maan tapa pärjätä maailmalla. Kilpailemme laadulla, emme volyymilla.

Meillä on huippuosaamista korkealaatuisesta koulutuksesta sekä tieteen ja teknologian saavutuksista. Meillä on tähän edelleen hyvät lähtökohdat, jos vain yliopistojen ja korkeakoulujen riittävästä rahoituksesta huolehditaan. Suomessa ongelmana on, että rahoitus elää neljän vuoden sykleissä vaalikausien mukaisesti. Korkeakoulut ja yliopistot tarvitsevat kuitenkin pitkäjänteisen suunnitelman rahoituksen turvaamiselle.

Tutkimukseen tehdyt investoinnit maksavat kyllä itsensä takaisin innovaatioiden luodessa talouskasvua ja työpaikkoja. Panostamalla tutkimukseen pidämme myös suomalaiset huippuosaajat Suomessa ja ehkäisemme aivovuotoa ulkomaille. Myös suomalaisilla tutkijoilla tulisi olla mahdollisuus tehdä omaa työtään kotimaassaan. Suomenhan pitäisi päinvastoin houkutella tutkijoita tänne, mikä vaatii niin ikään rahaa. Tiedettä ja tutkimusta ei synny tyhjästä. Sitä tehdään työllä, ja työstä pitää maksaa. Tutkijankin pitää elää.

Korkeakoulujen tärkeä tehtävä tutkimuksen ohella on kouluttaa eri alojen ammattilaisia. Suomessa on monta alaa, joilla on valtava työvoimapula. Usein nämä alat ovat myös hyvin kriittisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Esimerkiksi sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja sekä varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan merkittävästi lisää jo nyt, ja tarvitaan jatkossakin, jotta lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan.

Yliopistoille ja korkeakouluille on varmistettava riittävät resurssit laadukkaan koulutuksen järjestämiseksi. Opetusryhmiä ei voida kasvattaa enää ilman, että laatu kärsisi. Myös hallituksen tavoitteisiin pääsy vaatii koulutusresurssien nostoa. On aivan itsestään selvää, ettei esimerkiksi hoitajamitoituksen nosto käytännössä onnistu, jos koulutukseen ei suunnata riittävästi rahaa.

Ennen vaaleja nykyisistä hallituspuolueista muun muassa vihreät puhui koulutusmiljardista. Sittemmin hallitusohjelmaan kirjattiin yhteensä 60 miljoonaa euroa lisää korkeakoulujen perusrahoitukseen. Nyt keskustellaan sitten siitä, milloin jaetaan tämä 60 miljoonaa, joka on vain murto-osa siitä, mitä ennen vaaleja luvattiin. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa korkeakoulutukseen oli korvamerkitty vain 15 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa yliopistoille ja 5 miljoonaa ammattikorkeakouluille. Tämä on vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatuista summista! Erityisesti jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen mahdollisuuksia olisi lisättävä aloilla, joissa paine rakennemuutokselle on kova ja aloilla, joissa koulutustaso on matala. Jatkuvaan oppimiseen on hallitusohjelmassa varattu huolestuttavan vähän määrärahaa. Kyseessä on odotettu ja laajasti peräänkuulutettu reformi, jonka toteuttaminen uhkaa jäädä torsoksi.

Hallituksen on annettava korkeakouluille lupaamansa perusrahoituksen tasokorotus täysimääräisenä käyttöön heti ensi vuoden alusta ja korkeakouluille on annettava myös rahaa hallitusohjelmassa luvattuihin korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän lisäämiseen. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoitus olisi tärkeää saada nostettua 4%:iin bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaisi 300 miljoonan euron lisäpanostuksia tällä vaalikaudella. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on varmistettava työrauha ja mahdollisuus pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun. Budjettiriihessä nähdään toteutuuko ennen vaaleja luvattu koulutusmiljardi tai kuinka paljon hallitus on valmis satsaamaan koulutukseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yliopistot, korkeakoulut, tiede, budjettiriihi, jatkuva oppiminen, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, innovaatiot, rahoitus

Lääketieteen tutkimusrahoitus turvattiin budjettiriihessä

Keskiviikko 29.8.2018 - Mia LAiho

Lääketieteen tutkimus on resepti huomisen hyvinvoinnille. Tieteen kehitys on perustunut kautta aikojen tutkimukselle, ja sitä kautta uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden löytymiselle. Alexander Fleming keksi vuonna 1928 penisilliinin, joka esti bakteerien kasvua. Pensisilliinin myötä märkäbakteerien aiheuttamia tauteja voitiin hoitaa, millä oli merkittävä vaikutus kuolleisuuden vähenemiseen bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Tutkimusta tarvitaan jatkuvasti sairauksien muuttaessa muotoaan, ihmisten ikääntyessä, syövän lisääntyessä ja ympäristön muuttuessa, ja mm. Bakteerien vastustuskyvyn lisääntyessä. Tarvitsemme tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi ja ihmisten auttamiseksi.

 Hallitus päätti lisätä tutkimuksen ja osaamisen rahoitusta yli 100 miljoonalla. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen erityisvaltionosuuksiin päätettiin tehdä 6 miljoonan euron tasokorotus. Vielä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tutkimukseen osoitettiin ainoastaan 15 miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita. Lisäksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle lisätään 5 miljoonaa euroa.

 Tutkimusrahoitus on ollut tiukilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Rahoituksen pudotus on ollut kuitenkin dramaattinen, sillä vielä vuonna 2010 määräraha oli yli kaksinkertainen. Eduskunta on ilmaissut huolensa vuosittain tilanteen suhteen puoluekirjaan katsomatta. Nyt meillä on oleellinen hetki katsoa strategisesti tärkeitä kohteita, joilla pohjustetaan tulevaisuuden hyvinvointia ja kasvua. Uskottava rahoitus on osoitus tutkimuksen arvostuksesta. Tutkimustyö on pitkäjänteistä, aikaa ja huolellisuutta vaativaa työtä, joka vaatii asianmukaiset resurssit.

 Tutkimustoiminnan positiiviset vaikutukset näkyvät innovaatioiden muodossa suoraan potilaiden hoidossa ja sairaalan muussa toiminnassa. Tutkimuksella on esimerkiksi välittömiä parannuksia tautien tunnistamiseen tai potilashoitoon. Vaikuttavampi hoito on sekä potilaan, että yhteiskunnan etu. Näin saavutetaan suoria kustannussäästöjä. Myös leikkausten tehon ja vaikuttavuuden tai uusien hoitomuotojen toimivuuden arviointi ovat tutkimustyön tuloksia.

Nyt tehty päätös tuo valoa pimeneviin iltoihin. Ei voi olla kuitenkaan niin, että kliinisen tutkimuksen rahoituksen merkitys on perusteltava syksystä toiseen. Tarvitsemme pitkän aikavälin sitoutumista lääketieteelliseen kliiniseen ja perustutkimukseen. Sosiaali- ja terveysysministeriön tulee valmistella askelmerkit tähän. Muuten on vaarana, että näivetymme tutkimuksen kansainväliseltä huipulta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tutkimus, koulutus, budjettiriihi