Uusimaa 16.12.2014, mielipidekirjoitus: Mihin jäivät SOTE:n leveiden hartioiden tuomat säästöt?

Keskiviikko 17.12.2014 - Mia Laiho

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa  tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja, jotta koulutettu henkilöstö ja kuntien rahat riittävät. Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Missä nyt ollaan?

Asiakasnäkökulmaa ei ole huomioitu, perusterveydenhuolto on vaarassa jäädä erikoissairaanhoidon jalkoihin, hallinto lisääntyy, ja rahat uhkaavat karata kuntien käsistä ilman todellista vaikutusmahdollisuutta palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Itäisellä Uudellamaalla SOTE-järjestämislaki nostaisi huomattavasti kustannuksia Sipoossa, Porvoossa, Loviisassa, Askolassa, Pukkilassa, Myrskylässä, Pornaisissa ja Lapinjärvellä.

SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Kaikkia kuntalaisia ja taloudellisiltakin mittasuhteiltaan jättimäistä muutosta ei tule tehdä riittämättömin tiedoin ilman kattavaa tietoa sen aiheuttamista vaikutuksista. Olisiko tarpeen nostaa jalka pois kaasulta ja ottaa aikalisä kunnes uudistuksen kokonaisvaikutukset palveluihin ja kustannuksiin on perusteellisesti arvioitu?

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

Lauantai 18.10.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

SOTE-laki on menossa eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Kunnat antoivat viime viikolla omat lausuntonsa. Suomen taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia kustannusten hallintaan olisi kiinnitettävä erityinen huomio.Esitetyssä mallissa kuitenkin jo etukäteen hirvittää miten nousupaineessa olevia sosiaali- ja terveysmenoja saataisiin esitetyllä mallilla hillittyä. Tuotanto nojaa mallissa nykyisiin rakenteisiin. Nykyisten rakenteiden päälle tulee lisäksi kuntayhtymien päätöksentekoelimet, ja SOTE-alueen hallinto. Kunnilla sosiaali- ja terveystoimeen käytettävissä olevat resurssit eivät tule lähivuosina kasvamaan mikä tarkoittaa että sama raha pitää saada riittämään suuremmalle joukolle palveluita. SOTE-lain myötä kuntien vaikutusmahdollisuudet kustannusten hallintaan tulevat heikentymään entisestään. Pahoin pelkään että kunnista tulee SOTE:n laskuautomaatteja ilman vaikutusmahdollisuutta laskun suuruuteen. Rahaa olisi käytettävä välittömän asiakastyön lisäämiseen, ei byrokratiaan. Miksei SOTE-alue voisi esim. Suoraan itse valita joitakin palveluntuottajia kuntien ulkopuolelta ja sitä kautta vapauttaa kunnissa tehtävää työtä itse asiakastyöhön? Näin voisi saavuttaa säästöä, ja varmistua siitä että asukkaat koko SOTE-alueella saavat laadullisesti samantasoista palvelua. Mitä järkeä on että SOTE-alueella kunnat tai kuntayhtymät erikseen näpertelevät omien kilpailutustensa kanssa saavuttaen erilaisia palvelukokonaisuuksia. SOTE-alueella voitaisiin valita huolellisesti ne palvelut, jotka soveltuisivat muidenkin kuin kuntien tuottamiksi, esim. Kaihileikkaukset, tekonivelleikkauksey joihin kuntien oma jono on pitkä ja kilpailuttaa suoraan osa perus-ja erikoissairaanhoidon tuottajista kuntien rinnalle. Myös pienten yritysten mahdollisuus osallistua tulisi huomioida. Tämä loisi aitoa kilpailua palveluntuottajien välille, lisäisi palvelujen kehittämispainetta, mahdollistaisi kuntia keskittymään itse asiakastyöhön ja antaisi valinnanmahdollisuuksia asukkaille. Asukkaille on merkityksellistä sillä että saa tarvitsemansa palvelun laadukkaasti kohtuuajassa, ei sillä kuka palvelut tuottaa.

Erikoista SOTE-kuviossa on ettei kunnilla lausuntoa antaessaan ole ollut käytössä tietoa siitä, mitä uudistus tarkoittaa kunnan taloudelle. Nyt on esitetty että rahoitus perustuu niin sanottuun kapitaatiomalliin, eli siihen vaikuttaa sairastavuus, väkiluku, ikäjakauma jne. Kuulostaa monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Todellisia kustannuslaskemia kunnilla ei ole ollut käytössä lausuntoa annettaessa. Olisikin välttämätöntä että SOTE-uudistuksessa kuultaisiin kuntia vielä uudelleen kun nämä luvut ovat käytössä ja rahoitutyöryhmä on saanut valmiiksi oman työnsä. Oikeusministeriö puuttui myös kuluneella viikolla SOTE-lakiin. Se vie kuntien päätäntävallasta merkittävän osan pois, ja sitä kautta se saattaa olla perustuslain vastainen.
SOTE-uudistus on merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Sitä ei saa tehdä hätiköiden, vaan huolellisella suunnittelulla ja oikeisiin faktoihin perustuen. Uudistuksen keskiössä pitäisi olla asiakas, potilas, joka palveluja tarvitsee ja käyttää. Varsin vähän asiakasnäkökulma, valinnanvapaus, tasa-arvoiset palvelut ja laatu ovat saaneet keskustelussa huomiota. paraneeko lääkäriin pääsy? Miten käy lähipalvelujen? Miten järjestetään ehkäisevä työ ja miten lastensuojelu? Onko asiakkaalla todellista mahdollisuutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin?

Resursseja tulisi suunnata itse asiakastyöhön, ei uusiin hallinnollisiin portaisiin. Viime kädessä kaikki ylimääräiset välikädet tarkoittavat että itse asiakkaan palveluihin jää vähemmän rahaa käytettäväksi.

Asiakaslähtöiset palvelut terveydenhuollossa

Perjantai 27.6.2014 - Mia Laiho

Vuonna 2011 voimaan tulleessa Terveydenhuoltolain tarkoituksena on ollut vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä ja pyrkiä myös parantamaan asiakkaiden asemaa ja lisätä hoitopaikan valinnanvapautta. Asiakaslähtöisyyden toteutumista on pyritty edistämään myös valtakunnallisin kehittämisohjelmin (Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2012-2015-ohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelma)  

Valtiovarainministeriö hyväksyi vuonna 2013 Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian ”Yhteistyössä palvelu pelaa”. Siinä määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020. Näkemyksen mukaan asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuu asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Suunnitelmassa on kuvattu keinot,joilla tavoitetilaan on mahdollista päästä: 1. Asiakas saa tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti, 2. Asiakas saa esteettömät ja helppokäyttöiset palvelut, 3. Asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, 4. Julkisia palveluita johdetaan asiakaslähtöisesti, ja 5. Julkiset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Nämä ovat hyviä keinoja, joita voidaan huomioida kaikissa julkisissa palveluissa, myös terveydenhuollossa.

Olen toiminut terveydenhuollon eri tehtävissä aina hoitoapulaisen, apuhoitajan, sairaanhoitajan tehtävistä lääkärin tehtäviin. Ominaista kaikille niille tehtävistä riippumatta on ollut ihmisen kohtaaminen, ja vuorovaikutuksen merkitys työssä.  Terveydenhuollon palvelujen kehittäminen vaatiikin monen eri tekijän huomioimista onnistuneen hoitokokemuksen saavuttamiseksi. Hyvä ja laadukas lääketieteellinen hoito ovat tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Sen lisäksi on kuitenkin oleellista miten potilas tai asiakas tuli kuulluksi ja miten hänen tarpeisiinsa vastattiin, ja miten hän tulee toimeen omien vaivojensa kanssa arjen keskellä.

Suomessa on lähivuosina peruskorjattu ja korjataan monia sairaaloita ja rakennetaan uusia. Uusien sairaaloiden etu on, jos niiden suunnitteluun päästään vaikuttamaan jo pohjapiirustusten suunnitteluvaiheessa. Tällöin voidaan huomioida paremmin toiminnan vaatimukset tiloille. Suunnittelussa voidaan tilaratkaisuissa ja toimintamalleissa huomioida paremmin asiakkaiden tarpeita. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää auttamaan asiakkaita hoidossa ja kuntoutuksessa sekä helpottamaan henkilökunnan työtä. Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana alkuvaiheen piirustuksista lähtien uuden syksyllä avattavan päivystävän sairaalan tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Kaiken suunnittelun keskiössä on ollut potilas. Ohessa on linkki artikkeliin aiheeseen liittyen.

http://www.lahitieto.fi/2014/06/25/sairaan-hieno-sairaala/