Super: Käyttäjälähtöisillä tietojärjestelmillä aikaa hoitotyölle

Perjantai 17.8.2018 - Mia Laiho

Näkymätön työ vie lääkärien ja hoitajien työaikaa, samalla kun hoitojonot pitenevät. Hoitohenkilökunnalla voi kulua toistakin tuntia päivässä erilaisten järjestelmien välillä sukkuloimiseen lukuisine salasanoineen. Jokainen entterin painallus ja tiimalasin odotus ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä. Eri tietojärjestelmät muodostavat riskin potilasturvallisuudelle ja ovat rasite sujuvalle hoitotyölle. Vapauttamalla henkilökunnan työaikaa tietojärjestelmien palvelemisesta asiakastyöhön saataisiin suunnattua resurssia asiakkaan suuntaan ja hillittyä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

Esimerkiksi päivystysyksiköissä on käytössä useita eri tietojärjestelmiä, joiden käyttö henkilökunnan tulee hallita. Päivystysten keskittämisen lisäännyttyä päivystyksessä joudutaan hakemaan potilastietoja eri sairauskertomusjärjestelmistä, kun alueellista yhteistä tietojärjestelmää ei ole saatavilla. Tietojärjestelmien käyttöön kuluu yhä enemmän aikaa koko sosiaali-ja terveydenhuollon alalla. Muutos on kuormittavaa henkilökunnalle ja yhä vähemmän on aikaa asiakkaille. Tietojärjestelmien käyttökatkokset aiheuttavat myös toistuvia potilasturvallisuuden vaaratilanteita. Järjestelmätoimittajien pitää pystyä takaamaan välttämättömän tiedon saanti myös käyttökatkojen aikana.

Valvira ja aluehallintovirastot toteuttivat valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman vuosina 2016-2017. Tuloksista ilmenee, että päivystystoiminnassa tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, jonka keskiössä on potilas, mutta potilasturvallisuuden toteutumiseen erityisesti tietojärjestelmien osalta kohdistuu riskejä. Päivystyksen ruuhkahuippuihin tarvitaan koko hoitoketjun osallistumista, ja siinä myös tietojärjestelmät voisivat olla avuksi.

Tietojärjestelmiä tulee kehittää tulevaisuudessa käyttäjäystävällisyyden lisäksi niin, että ne palvelevat laadun ja potilasturvallisuuden arviointia. Eri laatumittareiden seuranta ja niiden arviointi ovat jatkossa avainasemassa asiakaslähtöisempien ja yhdenvertaisten palvelujen mahdollistamiseksi sosiaali-ja terveydenhuollossa. Järjestelmien pitäisi tukea ja helpottaa sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnan työtä eikä päinvastoin.

Kirjoittaja on lääkäri ja kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietojärjestelmät, sairauskertomus, vuorovaikutus, asiakastyö, hoitajat, lääkäri

Valtuustoaloite: Kotihoidon toimivuuden parantaminen uudella työvuorosuunnittelulla

Maanantai 22.1.2018 - Mia Laiho

Valtuustoaloite:  Kotihoidon toimivuuden parantaminen uudella työvuorosuunnittelulla

Espoon kotihoidon asiakasarviossa kotihoidon toimivuus on arvioitu 2.95/5.  Kotihoidon selvityksen mukaan asiakkaan kotona kävi 1kk:n aikana jopa 15 eri hoitajaa. Viiden tutuimman hoitajan käyntien osuus 3kk:n aikana oli vain 52%. Asiakkaat toivoisivat kuitenkin tuttuja hoitajia. Tämä olisi perusteltua myös hoidon jatkuvuuden ja asiakkaiden turvallisuuden sekä hoidon laadun kannalta. Mitä paremmin hoitaja tuntee asiakkaansa, sitä pienempi on hoitovirheiden riski.
Helsingin kotihoidossa on saatu hyviä kokemuksia uudenlaisesta työvuorosuunnittelumallista (ns. VOIMA-mallista). Mallin avulla on mahdollistettu että sama hoitaja on voinut käydä saman asiakkaan luona kahdesti päivässä kun työvuoroja on rakennettu uudella tavalla. Hoitohenkilökunnan työn hallinnan kokemus ja työn mielekkyys ovat samalla parantuneet kun hoitajat tuntevat paremmin asiakkaansa, hoito on yksilöllisempää  ja hoitajilla on mahdollisuus enemmän vaikuttaa työvuoroihinsa. Asiakkaat saavat asiakaslähtöisempää ja laadukkaampaa hoitoa.
Me valtuutetut esitämme, että Espoon kotihoidossa selvitetään VOIMA-mallin käyttöönottoa kotihoidon asiakaskokemuksen, laadun ja henkilökunnan työn hallinnan parantamiseksi.

Mia Laiho (Kok)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotihoito, asiakaslähtöinen, työvuorosuunnittelu, yksilöllisyys, vanhukset

Kirkko ja kaupunki: Sähköiset palvelut syrjäyttävät ikäihmisiä

Tiistai 28.2.2017 - Mia Laiho

Yhteiskunnan ja yritysten palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa niiden ihmisten asiointia, joille netin käyttö on tuttua ja helppoa. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Monet eivät omista edes tietokonetta, ja yhteistietokoneen käyttö esimerkiksi kirjastossa tuntuu vieraalta.

Erityisesti julkisten ja pankkien palvelujen tulisi olla kaikille tasavertaisesti saatavilla. Ei saa olla niin, että puhelinpalvelussa joutuu odottamaan pitkiä aikoja tai pankissa joutuu maksamaan jopa kymmenen euroa laskun maksamisesta. Tämä ei ole hyvää palvelua. Se tulee kalliiksi eikä ole tasavertaista ihmisten kohtelua.

Ihmisiä ei saa syyllistää tai sakottaa siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. On eri asia syntyä tähän digimaailmaan kuin opetella sen käyttäjäksi iäkkäämpänä.

Yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä nähdä ihmisten rajoitukset sähköisten palvelujen käytössä. Voimme mieluummin olla tyytyväisiä siitä, että kasvokkain tai puhelimen kautta tapahtuvaa asiakaspalvelua edelleen tarvitaan ja ihmisille riittää asiakaspalvelussa vielä työpaikkoja. Ja onhan asioilla käyminen edelleen hyvä tapa saada liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

Mia Laiho

lääketieteen tohtori

kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, sähköiset palvelut, netti, asiakaspalvelu, syrjintä, arvostus

SoTe-uudistukseen järkeä

Keskiviikko 4.3.2015 - Mia Laiho

Sosiaali- ja terveydenhuollon (SoTe)uudistus on seuraavan eduskuntakauden suurin yksittäinen uudistus. Kuntien menoista yli puolet koostuu sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksista. Ei ole yhdentekevää miten SoTe-uudistus toteutetaan. SoTe-uudistuksessa on kyse isoista rahoista ja ihmisten palveluista. SoTe-uudistuksen ratkaisulla on merkittävät vaikutukset talouden tasapainoon, työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan esittämän SoTe-esityksen pohjalla ei ole ollut käytössä kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Tähän mennessä saatujen laskelmien perusteella useimpien Uudenmaan kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi, mikä tarkoittaisi käytännössä kunnallisveroprosentin nousua. Kustannusten hallinnan kannalta olennaiset ennaltaehkäisevät palvelut ovat jääneet esitetyissä malleissa huomiotta, ja kannustimet niiden toteuttamiseen puuttuvat. Samanaikainen järjestämis-ja tuottamisvastuu asettaa myös haasteita terveelle kustannuksia hillitsevälle kilpailulle.

SoTe-uudistus on tehtävä huolellisen suunnittelun, todellisten lukujen ja taloudellisesti kestävän rahoitusmallin pohjalta. Valmisteluprosessin tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Demokratiaan kuuluisi myös että kuntia kuultaisiin ennen lopullista päätöstä. Hyvään kokonaisratkaisuun ei ole pikatietä. Nyt on mentävä palvelut ja kestävä talous edellä. Tätä massiivia meitä jokaista koskettavaa uudistusta ei pidä pilata liialla kiireellä ja poliittisella pelillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SoTe-uudistus, peruspalvelut, asiakas, kunnallisveroprosentti

Uusimaa 16.12.2014, mielipidekirjoitus: Mihin jäivät SOTE:n leveiden hartioiden tuomat säästöt?

Keskiviikko 17.12.2014 - Mia Laiho

Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa  tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja, jotta koulutettu henkilöstö ja kuntien rahat riittävät. Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, ja järjestää yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti. Missä nyt ollaan?

Asiakasnäkökulmaa ei ole huomioitu, perusterveydenhuolto on vaarassa jäädä erikoissairaanhoidon jalkoihin, hallinto lisääntyy, ja rahat uhkaavat karata kuntien käsistä ilman todellista vaikutusmahdollisuutta palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Itäisellä Uudellamaalla SOTE-järjestämislaki nostaisi huomattavasti kustannuksia Sipoossa, Porvoossa, Loviisassa, Askolassa, Pukkilassa, Myrskylässä, Pornaisissa ja Lapinjärvellä.

SOTE-uudistus on Suomen terveydenhuollon historiassa merkittävin muutos vuosikymmeniin. Kaikkia kuntalaisia ja taloudellisiltakin mittasuhteiltaan jättimäistä muutosta ei tule tehdä riittämättömin tiedoin ilman kattavaa tietoa sen aiheuttamista vaikutuksista. Olisiko tarpeen nostaa jalka pois kaasulta ja ottaa aikalisä kunnes uudistuksen kokonaisvaikutukset palveluihin ja kustannuksiin on perusteellisesti arvioitu?

 uusimaa_161214mm.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, perusterveydenhuolto, kustannukset, valinnanvapaus, asiakaslähtöisyys

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

Lauantai 18.10.2014 - Mia Laiho

SOTE-uudistuksesta uhkaa tulla jähmeä ja kallis malli

SOTE-laki on menossa eduskunnan käsittelyyn lokakuussa. Kunnat antoivat viime viikolla omat lausuntonsa. Suomen taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia kustannusten hallintaan olisi kiinnitettävä erityinen huomio.Esitetyssä mallissa kuitenkin jo etukäteen hirvittää miten nousupaineessa olevia sosiaali- ja terveysmenoja saataisiin esitetyllä mallilla hillittyä. Tuotanto nojaa mallissa nykyisiin rakenteisiin. Nykyisten rakenteiden päälle tulee lisäksi kuntayhtymien päätöksentekoelimet, ja SOTE-alueen hallinto. Kunnilla sosiaali- ja terveystoimeen käytettävissä olevat resurssit eivät tule lähivuosina kasvamaan mikä tarkoittaa että sama raha pitää saada riittämään suuremmalle joukolle palveluita. SOTE-lain myötä kuntien vaikutusmahdollisuudet kustannusten hallintaan tulevat heikentymään entisestään. Pahoin pelkään että kunnista tulee SOTE:n laskuautomaatteja ilman vaikutusmahdollisuutta laskun suuruuteen. Rahaa olisi käytettävä välittömän asiakastyön lisäämiseen, ei byrokratiaan. Miksei SOTE-alue voisi esim. Suoraan itse valita joitakin palveluntuottajia kuntien ulkopuolelta ja sitä kautta vapauttaa kunnissa tehtävää työtä itse asiakastyöhön? Näin voisi saavuttaa säästöä, ja varmistua siitä että asukkaat koko SOTE-alueella saavat laadullisesti samantasoista palvelua. Mitä järkeä on että SOTE-alueella kunnat tai kuntayhtymät erikseen näpertelevät omien kilpailutustensa kanssa saavuttaen erilaisia palvelukokonaisuuksia. SOTE-alueella voitaisiin valita huolellisesti ne palvelut, jotka soveltuisivat muidenkin kuin kuntien tuottamiksi, esim. Kaihileikkaukset, tekonivelleikkauksey joihin kuntien oma jono on pitkä ja kilpailuttaa suoraan osa perus-ja erikoissairaanhoidon tuottajista kuntien rinnalle. Myös pienten yritysten mahdollisuus osallistua tulisi huomioida. Tämä loisi aitoa kilpailua palveluntuottajien välille, lisäisi palvelujen kehittämispainetta, mahdollistaisi kuntia keskittymään itse asiakastyöhön ja antaisi valinnanmahdollisuuksia asukkaille. Asukkaille on merkityksellistä sillä että saa tarvitsemansa palvelun laadukkaasti kohtuuajassa, ei sillä kuka palvelut tuottaa.

Erikoista SOTE-kuviossa on ettei kunnilla lausuntoa antaessaan ole ollut käytössä tietoa siitä, mitä uudistus tarkoittaa kunnan taloudelle. Nyt on esitetty että rahoitus perustuu niin sanottuun kapitaatiomalliin, eli siihen vaikuttaa sairastavuus, väkiluku, ikäjakauma jne. Kuulostaa monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Todellisia kustannuslaskemia kunnilla ei ole ollut käytössä lausuntoa annettaessa. Olisikin välttämätöntä että SOTE-uudistuksessa kuultaisiin kuntia vielä uudelleen kun nämä luvut ovat käytössä ja rahoitutyöryhmä on saanut valmiiksi oman työnsä. Oikeusministeriö puuttui myös kuluneella viikolla SOTE-lakiin. Se vie kuntien päätäntävallasta merkittävän osan pois, ja sitä kautta se saattaa olla perustuslain vastainen.
SOTE-uudistus on merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Sitä ei saa tehdä hätiköiden, vaan huolellisella suunnittelulla ja oikeisiin faktoihin perustuen. Uudistuksen keskiössä pitäisi olla asiakas, potilas, joka palveluja tarvitsee ja käyttää. Varsin vähän asiakasnäkökulma, valinnanvapaus, tasa-arvoiset palvelut ja laatu ovat saaneet keskustelussa huomiota. paraneeko lääkäriin pääsy? Miten käy lähipalvelujen? Miten järjestetään ehkäisevä työ ja miten lastensuojelu? Onko asiakkaalla todellista mahdollisuutta vaikuttaa saamiinsa palveluihin?

Resursseja tulisi suunnata itse asiakastyöhön, ei uusiin hallinnollisiin portaisiin. Viime kädessä kaikki ylimääräiset välikädet tarkoittavat että itse asiakkaan palveluihin jää vähemmän rahaa käytettäväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, asiakaslähtöisyys, rahoitus, valinnanvapaus

Asiakaslähtöiset palvelut terveydenhuollossa

Perjantai 27.6.2014 - Mia Laiho

Vuonna 2011 voimaan tulleessa Terveydenhuoltolain tarkoituksena on ollut vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä ja pyrkiä myös parantamaan asiakkaiden asemaa ja lisätä hoitopaikan valinnanvapautta. Asiakaslähtöisyyden toteutumista on pyritty edistämään myös valtakunnallisin kehittämisohjelmin (Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa 2012-2015-ohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelma)  

Valtiovarainministeriö hyväksyi vuonna 2013 Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian ”Yhteistyössä palvelu pelaa”. Siinä määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020. Näkemyksen mukaan asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuu asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Suunnitelmassa on kuvattu keinot,joilla tavoitetilaan on mahdollista päästä: 1. Asiakas saa tilanteeseensa sopivat palvelut sujuvasti, 2. Asiakas saa esteettömät ja helppokäyttöiset palvelut, 3. Asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, 4. Julkisia palveluita johdetaan asiakaslähtöisesti, ja 5. Julkiset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Nämä ovat hyviä keinoja, joita voidaan huomioida kaikissa julkisissa palveluissa, myös terveydenhuollossa.

Olen toiminut terveydenhuollon eri tehtävissä aina hoitoapulaisen, apuhoitajan, sairaanhoitajan tehtävistä lääkärin tehtäviin. Ominaista kaikille niille tehtävistä riippumatta on ollut ihmisen kohtaaminen, ja vuorovaikutuksen merkitys työssä.  Terveydenhuollon palvelujen kehittäminen vaatiikin monen eri tekijän huomioimista onnistuneen hoitokokemuksen saavuttamiseksi. Hyvä ja laadukas lääketieteellinen hoito ovat tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Sen lisäksi on kuitenkin oleellista miten potilas tai asiakas tuli kuulluksi ja miten hänen tarpeisiinsa vastattiin, ja miten hän tulee toimeen omien vaivojensa kanssa arjen keskellä.

Suomessa on lähivuosina peruskorjattu ja korjataan monia sairaaloita ja rakennetaan uusia. Uusien sairaaloiden etu on, jos niiden suunnitteluun päästään vaikuttamaan jo pohjapiirustusten suunnitteluvaiheessa. Tällöin voidaan huomioida paremmin toiminnan vaatimukset tiloille. Suunnittelussa voidaan tilaratkaisuissa ja toimintamalleissa huomioida paremmin asiakkaiden tarpeita. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää auttamaan asiakkaita hoidossa ja kuntoutuksessa sekä helpottamaan henkilökunnan työtä. Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana alkuvaiheen piirustuksista lähtien uuden syksyllä avattavan päivystävän sairaalan tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Kaiken suunnittelun keskiössä on ollut potilas. Ohessa on linkki artikkeliin aiheeseen liittyen.

http://www.lahitieto.fi/2014/06/25/sairaan-hieno-sairaala/

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiakaslähtöisyys, tarpeet