Tieteen ja tutkimuksen rahoitus ei kestä enää punakynää

Maanantai 15.11.2021 - Mia Laiho

Laadukasta ja hyvää hoitoa ei saavuteta ja ylläpidetä ilman tutkimusta. Päivittäin saamme lukea lehdistä ja kuulla poliitikkojen suusta miten tärkeää on panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Siihen se sitten jääkin.

Jos Suomessa ei panosteta lääketieteelliseen tutkimukseen, jäämme auttamattomasti jälkeen tieteen aallonharjasta ja emme voi tarjota potilaille parasta mahdollista hoitoa ja tutkijoille houkuttelevaa työkenttää. Itseaiheutetussa aivovuodossa ei ole mitään järkeä vaan meidän pitäisi pystyä pitämään kiinni jokaisesta osaajastamme.  

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on pienentynyt viimeisen 20 vuoden aikana.  Suomen tavoite on ollut saavuttaa 4% TKI-osuus bruttokansantuotteesta, mutta suunnanmuutosta ei ole tapahtunut. Ensi vuoden budjetissa ei esitetä muutosta valtion tutkimusrahoitukseen (VTR) yliopistotasoisia terveydenhuollon yksiköitä ja sosiaalityötä koskien. Tämä on pettymys ja linjaus on myös eduskunnan tahdon vastainen. Jo vuoden 2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta edellyttää, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa”.  

Suomessa on viime vuosina haluttu panostaa myös perustamalla kansallisia osaamiskeskuksia kuten genomi-, syöpä-, neuro- ja lääkekehityskeskus. Osaamiskeskusten rahoitusta ollaan kuitenkin leikkaamassa budjettiesityksessä tämän vuoden 6,5 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon eli lähes 80 %! Huolestuttavaa on myös se, että puutteellisen rahoituksen lisäksi sote-uudistuksessa yliopistosairaaloiden asemaa ei ole varmistettu eikä niille ole varattu erillistä rahoitusta. Tieteen ja tutkimuksen rahoitus ei kestä enää yhtään punakynää.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti myös huolensa vuoden 2022 talousarviolausunnossaan sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja koulutuskorvauksiin varattujen määrärahojen niukkuudesta.

Suomen korkealaatuinen tutkimus ja hoito eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tutkimuksen perusrahoitus on saatettava pitkäjänteiselle kasvu-uralle ja varmistettava yliopistosairaaloiden rahoitus. Tulevaa ei ole varaa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tämä on tärkeää myös jokaisen päättäjän muistaa.

 

Kirjoitus on julkaistu MediUutisissa 15.11.2021

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tutkimus, tiede, rahoitus, yliopistollinen tutkimus

Hidas ja kankea järjestelmä ei saa viivästyttää syöpähoitoja

Maanantai 16.8.2021 - Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen

Syöpätutkimuksessa on otettu suuria edistysaskelia, joista yksi on potilaan oman puolustusjärjestelmän aktivointiin perustuva hoito. Suomessa immunologisten lääkehoitojen saamista potilaiden käyttöön hidastaa kuitenkin merkittävästi lääkkeiden korvausjärjestelmän byrokraattinen kankeus. Nykytilanne on syöpää sairastavien ja heidän läheistensä kannalta sietämätön ja jätämme asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Yksilötasolla syöpä ei odota, vaan syöpää sairastavalle jokainen viivytys voi olla liikaa. Immunologisten hoitojen avulla voidaan parhaassa tapauksessa parantaa levinnytkin syöpä sen sijaan, että saataisiin potilaalle hoitojen avulla vain jonkin verran lisää elinaikaa. Nyt kaksikanavarahoituksen byrokratia estää näiden hoitojen antamista, kun se ei esimerkiksi munuaissyöpäpotilaiden kohdalla taivu yhdistelmähoitojen rahoitukseen. Tilanne on korjattava. 

Suomessa hoitojen saatavuus raahaa muita Pohjoismaita jäljessä. Potilasjärjestöt Suomessa ovat olleet aktiivisia ja vaatineet valtionhallintoa purkamaan vanhentuneita rahoitusjärjestelmiä, toistaiseksi tuloksetta. Byrokraattiset esteet kuormittavat potilaiden lisäksi terveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttavat merkittävää lisätyötä. Pitkälle koulutetut ammattilaiset joutuvat laittamaan työaikaansa aikaa vievää paperinpyöritykseen Suomen jälkeenjääneen ja kankean lääkekorvausjärjestelmän takia. Tilannetta hankaloittaa myös se, että uusilla syöpälääkkeillä B-lausunto ja Kelan määräaikainen päätös on lääkevalmistekohtainen eikä lääkeryhmäkohtainen kuten yleensä. Mikäli Kela tekee hylkäävän päätöksen tai kun lääkettä vaihdetaan, tarvitaan uusi B-lausunto Kelaan tälle uudelle saman ryhmän lääkkeelle. Tällaisen uuden lausunnon kirjoittaminenkin vie erikoislääkäriltä aikaa yhden potilasvastaanoton verran.

Tämä kaikki byrokratia syö henkilöstön voimavaroja, viivästyttää potilaan hoidon aloitusta ja on vaikuttamassa potilaan ennusteeseen.Vallitsevan tilanteen takia potilaille ei voida aina taata nopeaa hoitoon pääsemistä, vaikka oikea hoito saattaisi olla olemassa. Lääkkeiden ja hoitojen saatavuudessa on myös alueellisia eroja, joiden pelätään kasvavan entisestään hallituksen sote-uudistuksen myötä. Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut uudistamaan lääkehuollon kokonaisuutta. Toistaiseksi vielä mitään ei ole tehty. Vaadimme hallitusta korjaamaan lääkekorvausjärjestelmän epäkohdat pikaisella aikataululla, jotta suomalaisilla on mahdollisuus saada syöpään parasta mahdollista hoitoa yhdenvertaisesti ja ilman turhia viivytyksiä.

Anna-Kaisa Ikonen, kansanedustaja (kok)

Mia Laiho, kansanedustaja (kok) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 16.8.2021 sivulla 6. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syöpätutkimus, lääkehoito, kela, byrokratia

Lääketieteen tutkimusrahoitus turvattiin budjettiriihessä

Keskiviikko 29.8.2018 - Mia LAiho

Lääketieteen tutkimus on resepti huomisen hyvinvoinnille. Tieteen kehitys on perustunut kautta aikojen tutkimukselle, ja sitä kautta uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden löytymiselle. Alexander Fleming keksi vuonna 1928 penisilliinin, joka esti bakteerien kasvua. Pensisilliinin myötä märkäbakteerien aiheuttamia tauteja voitiin hoitaa, millä oli merkittävä vaikutus kuolleisuuden vähenemiseen bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Tutkimusta tarvitaan jatkuvasti sairauksien muuttaessa muotoaan, ihmisten ikääntyessä, syövän lisääntyessä ja ympäristön muuttuessa, ja mm. Bakteerien vastustuskyvyn lisääntyessä. Tarvitsemme tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi ja ihmisten auttamiseksi.

 Hallitus päätti lisätä tutkimuksen ja osaamisen rahoitusta yli 100 miljoonalla. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen erityisvaltionosuuksiin päätettiin tehdä 6 miljoonan euron tasokorotus. Vielä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tutkimukseen osoitettiin ainoastaan 15 miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita. Lisäksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle lisätään 5 miljoonaa euroa.

 Tutkimusrahoitus on ollut tiukilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Rahoituksen pudotus on ollut kuitenkin dramaattinen, sillä vielä vuonna 2010 määräraha oli yli kaksinkertainen. Eduskunta on ilmaissut huolensa vuosittain tilanteen suhteen puoluekirjaan katsomatta. Nyt meillä on oleellinen hetki katsoa strategisesti tärkeitä kohteita, joilla pohjustetaan tulevaisuuden hyvinvointia ja kasvua. Uskottava rahoitus on osoitus tutkimuksen arvostuksesta. Tutkimustyö on pitkäjänteistä, aikaa ja huolellisuutta vaativaa työtä, joka vaatii asianmukaiset resurssit.

 Tutkimustoiminnan positiiviset vaikutukset näkyvät innovaatioiden muodossa suoraan potilaiden hoidossa ja sairaalan muussa toiminnassa. Tutkimuksella on esimerkiksi välittömiä parannuksia tautien tunnistamiseen tai potilashoitoon. Vaikuttavampi hoito on sekä potilaan, että yhteiskunnan etu. Näin saavutetaan suoria kustannussäästöjä. Myös leikkausten tehon ja vaikuttavuuden tai uusien hoitomuotojen toimivuuden arviointi ovat tutkimustyön tuloksia.

Nyt tehty päätös tuo valoa pimeneviin iltoihin. Ei voi olla kuitenkaan niin, että kliinisen tutkimuksen rahoituksen merkitys on perusteltava syksystä toiseen. Tarvitsemme pitkän aikavälin sitoutumista lääketieteelliseen kliiniseen ja perustutkimukseen. Sosiaali- ja terveysysministeriön tulee valmistella askelmerkit tähän. Muuten on vaarana, että näivetymme tutkimuksen kansainväliseltä huipulta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tutkimus, koulutus, budjettiriihi