Työterveyshuollosta mallia perusterveydenhuoltoon

Perjantai 13.5.2022 - Mia Laiho

Julkisesti esitetty kritiikki työterveyshuoltoa kohtaan on hämmästyttävää. Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ohella hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon järjestelmästämme.

On erikoinen ajatus, että haluttaisiin rikkoa toimivaa vain sen takia, ettei muu julkinen perusterveydenhuolto toimi. Ongelman ydin ei ole työterveyshuolto, vaan aliresursoitu ja riittämätön julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Useat yritykset tarjoavat myös sairaanhoitoa, mikä on sekin järkevää. Sairausongelmiin on tartuttava ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairauslomilta, jotka kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta edullinen järjestelmä, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Työterveyshuollossa on varmasti myös kehitettävää, erityisesti sairaanhoidossa, jonka saatavuus ja sisältö vaihtelevat työnantajasta riippuen.Erityisesti työterveyshuollossa käytössä olevasta vastuulääkäri-hoitaja-mallista on hyviä kokemuksia, sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Vastuulääkärihoitajamallilla voisi parantaa myös julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta sekä laatua, ja se toisi toimintaan jatkuvuutta. Ei olisi mitään järkeä romuttaa toimivaa järjestelmää, vaan työterveyshuollosta voisi ottaa mallia myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Ikäihmisillä, lapsiperheillä, opiskelijoilla ja työttömillä on myös oikeus päästä hoitoon kohtuuajassa ja saada laadukkaita palveluja.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 13.5.2022

Rokotekattavuuden nostamiseksi rokotteita vietävä työpaikoille, apteekkeihin, Alkojen ja kauppojen yhteyteen

Perjantai 22.10.2021 - Mia Laiho

Rokottamattomien suuri osuus koronan suhteen on huolestuttava. Syitä rokottamattomuuteen on monia. Rokotushalukkuutta vähentävät oman sairastumisriskin vähättely, epäluottamus viranomaisia ja rokotteita kohtaan, rokotuksen hakemisen vaikeus, mutta varmasti myös välinpitämättömyys. Jos rokotuskattavuutta halutaan nostaa, on näitä syitä taklattava. Voihan olla tulevaisuudessa, että vakuutusyhtiöt tarttuvat rokottamattomuuteen vakuutusehdoissaan. Rokotustoimintaa on laajennettava ja vietävä pikaisesti työpaikoille, apteekkeihin sekä kauppojen ja Alkojen yhteyteen.

Jos hoitohenkilökunnalle voidaan antaa koronarokotteita työn lomassa sairaaloissa, niin miksi tämä ei onnistuisi myös muilla työpaikoilla. Ihmettelen, miksi työterveyshuoltoa ei ole otettu täysillä mukaan rokottamiseen. Meidän on vietävä rokotteet ihmisten luokse. Kun joillekin rokotteen ajanvaraus ja sen hakeminen vaikuttaa olevan liian vaivalloista, niin meidän on tehtävä vielä enemmän töitä rokotteiden saatavuuden helpottamiseksi. Työterveyshuollon ottaminen vahvasti rokotustoimintaan vapauttaisi julkisen sektorin sote-henkilökuntaa myös muihin tärkeisiin tehtäviin ja hoitojonoja purkamaan. Oleellista on, että rokotteita on helposti saatavilla. Ihmiset käyvät kaupoissa, joten rokotteita kannattaisi ilman muuta antaa siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Miksei myös Alkojenkin yhteydessä. Rokotteiden säilytys ei ole ongelma, se on vain järjestelykysymys.

Tiedetään, että rokottaminen on hyvä tapa suojata itseä ja lähimmäisiä, ja rokotteet suojaavat hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan. On kohtuutonta lisätä hoitohenkilökunnan työtaakkaa omalla rokottamattomuudella. Rokottamattomuus yleisvaarallisten taudin ollessa kyseessä on epäitsekästä ja epäreilua muita kohtaan. Saattaahan jatkossa myös vakuutusyhtiötkin vaatia rokotetta korvauksien saamiseksi, onhan kyse kuitenkin yleisvaarallisesta tartuntataudista, jonka sairastumisriskiin voi jokainen itse vaikuttaa.

Työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii nopeaa reagointia

Tiistai 13.1.2015 - Mia Laiho

Taloustilanteen kohentamiseksi tarvitaan sekä työtä että työkykyistä työvoimaa. Julkinen keskustelu on pääosin keskittynyt eläkeikään, lähinnä sen nostoon. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeet, joille Suomessa jäädään jo noin 52-vuotiaana.  Suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat mielenterveydenhäiriöt sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden vuoksi eläkkeelle jää huolestuttavasti erityisesti nuoria, joilla voisi olla vielä kymmeniä työvuosia edessä.

Työhyvinvointi ehkäisee työkyvyttömyyttä

Työ itsessään antaa paljon, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja auttaa arjen rytmityksessä. Nämä voivat merkittävästi edistää toipumista, ja auttaa samalla ihmisen muussa elämänhallinnassa.  Työhyvinvointiin satsaaminen, nopea puuttuminen tilanteisiin, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ovat avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon pitäisi päästä myös ilman viiveitä.

Tavoitteena selkeä ja sujuva toimintamalli

Kuntoutuksen ja työn tulisi kulkea joustavasti rinnakkain. Jos työhön paluuta aletaan miettiä vasta kuntoutuksen loppuvaiheessa, ollaan usein myöhässä. Kevennettyjä työmalleja tarvitaan jo aiemmin, ja niiden tulisi olla joustavasti käytettävissä ilman suurta paperinpyöritystä.  Loppuvuonna 2015 voimaan suunniteltu osakuntoutusrahalaki tuo yhdistämiselle paremmat edellytykset. Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen vaatii kuitenkin selkeää ja sujuvaa toimintamallia, jotta mahdollisimman moni osatyökykyinen työllistyisi. Osatyön vastaanottaminen tulee myös aina olla kannattavampaa kuin pelkkä sosiaaliturva.

Työelämän ulkopuolelle joutuminen lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa väestön terveyseroja yksilöllisten ja taloudellisten menetysten lisäksi.  Työkyvyn heiketessä hälytyskellojen pitäisikin soida ja ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.