Poliisin hätähuutoon on vastattavaTiistai 24.8.2021 - Mia Laiho ja Kari Tolvanen Hallituksen talouskehyksen sisältämä poliisin noin 40 miljoonan euron vaje uhkaa viivyttää ratkaisevasti ihmisten avun saantia ja heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta. Rahoitusvaje johtaisi säästöihin kaikissa poliisin toiminnoissa ja jopa 450 henkilötyövuoden vähentämiseen mm. määräaikaisia työtekijöitä irtisanomalla. Rahoitus ei riittäisi edes nykytasoiseen toimintaan. Näin rajuja toimia ei ole koskaan aikaisemmin jouduttu tekemään.
Ennen edellisiä eduskuntavaaleja kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat antoivat turvallisuuslupauksen, jossa poliisien määrä luvattiin Suomessa nostaa 7 850 poliisiin. Jo hallitusohjelmassa turvallisuuslupaus kuitenkin petettiin hallituksen laskiessa tavoitteeksi 7 500 poliisia vuoteen 2022 mennessä. Jos hallitus ei muuta budjettiesitystä, ei edes tuohon tavoitteeseen tulla pääsemään, vaan määrä tulee laskemaan noin 7000 poliisiin. Hallitus näyttääkin ohjaavan poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvia poliiseja suoraan työttömyyskortistoon.
Yhteiskunnan turvallisuus on monien eri toimijoiden vastuulla, mutta poliisin rooli turvallisuuden kivijalkana on kuitenkin merkittävä. Poliisin resurssien pienentäminen on tuhoisaa koko yhteiskunnan vakaudelle. Suomessa on jo nykyisin vähemmän poliiseja verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomen turvallisuus ei ole itsestään selvää. Toimintaympäristö on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan radikaalisti. Uudet uhat voivat nopeastikin muuttaa Suomen turvallisuustilannetta. Esimerkiksi järjestäytynyt rikolli-suus on lisääntynyt ja raaistunut, nuorten katujengejä on syntymässä, verkkorikollisuus on kasvanut ja sen tutkinta vaikeutunut ja seksuaalirikokset lisääntyneet. Viranomaisyhteistyön lisäämiseen lastensuojelun ja koulujen kanssa olisi myös suuri tarve, mutta siihen ei pystytä ilman lisäresursseja vastaamaan. Päivittäisrikoksia, kuten polkupyörävarkauksia ja omaisuusrikoksia ei enää kyetä juuri tutkimaan ja vaarassa on jo lisääntyneiden hälytys-tehtävien hoitaminen.
Suomessa kansalaisten luottamus poliisiin on korkealla tasolla. Poliisin resurssien väheneminen väistämättä vaikuttaa myös kansalaisten turvattomuuden lisääntymiseen avun saamisen viivästyessä ja luottamuksen vähenemiseen viranomaisia kohtaan. Hallituksen budjetin poliisiin kohdistetut säästötoimet ovat kestämättömiä turvallisuudelle. Sisäministerin ja muun hallituksen on syytä herätä poliisin kriittiseen tilanteeseen ja varmistaa budjettiriihessä sen riittävä rahoitus.
Kari Tolvanen (KOK)
Mia Laiho (KOK)
Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 24.8.2021 s.4.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvallisuus, poliisi, budjettiriihi |
Valtuustoaloite: Kouluille yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen/väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhönMaanantai 26.4.2021 - Mia Laiho Käsittelimme 26.4.21 Espoon valtuustossa minun ja valtuutettu Kari Tolvasen yhteistä valtuustolaloitetta, jonka jätimme syksyllä Espoon valtuustossa. Valtuustoaloite: Kouluille yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen/väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön Koulukiusaaminen on yksi kesto puheenaihe. Hyvä, että siitä puhutaan, mutta pelkkä puhe ei riitä, vaan tarvitaan myös toimia. Kiusaaminen on vakava rikos, joka jättää pysyvät jäljet lapsen ja nuorelle, ja ne seuraavat usein mukana koko elämän. Meidän on taattava kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset olosuhteet turvalliseen koulunkäyntiin ilman jatkuvaa pelkoa kiusatuksi tulemisesta, ja toisinaan myös kiusaamisen vähättelystä. Meiltä löytyy paljon erilaisia toimintamalleja, mm. Kiva koulu-malli, mutta yhteiset selkeät toimintalinjat ja käsittelytavat kouluissa kuitenkin vaihtelevat. Kiva koulu-malli ei sovellu myöskään kaikkeen kiusaamiseen. Kiusaamisen ja väkivallan muodot voivat olla myös erilaisia, minkä takia teon vakavuuden pitäisi vaikuttaa myös sen käsittelyyn. Espoo tarinassa yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että koulukiusaamiselle on nollatoleranssi ja taataan koulurauha. Keinot ovat jääneet kuitenkin puutteellisiksi tähän tärkeään ja hyvään tavoitteeseen pääsemiseksi. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisella tasolla keinoja. Koulukiusaamisen ehkäisyn ja hoidon tulee olla kuntatasolla suunnitelmallista ja toimintamalleiltaan yhtenäistä. Ei voi olla niin, että näköyhteyden päässä toisistaan olevissa kouluissa on täysin erilaiset toimintatavat ja suunnitelmat ja sen takia kouluissa kiusaamiseen liittyvä toiminta on hyvin eritasoista. Kun toimintaa yhtenäistetään ja sovitaan selvät toimintamallit ja vastuutahot, se on paljon tuloksellisempaa. Liian vähän käytetään myös sitä, että kiusaaja ja kiusattu ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän vanhempansa olisivat mukana keskustelemassa ja sovittelemassa tapahtunutta. Olisi tarpeen olla myös yhteinen toimintamalli siihen, milloin on tarpeen tehdä lastensuojeluilmoitus ja asia on senlaatuinen esim. vakavuudeltaan tai hankaluudeltaan ettei sitä voida ratkaista koulun sisällä, vaan asia on vietävä poliisille. Tarvitsemme Espooseen kiusaamisen/väkivallanvastaisen nykyajan toimintaympäristön haasteisiin soveltuvan toimintasuunnitelman ja siihen liittyvät keinot ja tavoitteet. Suunnitelman käyttöä myös seurattaisiin systemaattisesti. Koulutus kiusaamisen/väkivallan ehkäisemiseksi, hoitamiseksi ja eri viranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on tärkeää. Tässä valtuustoaloitteessa esitetään, että luodaan yhteinen laajennettu toimintamalli koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn ja käsittelyyn kaikissa Espoon kouluissa. Laaditaan siihen liittyen yhteinen toimintamalli, milloin asia on senlaatuinen esim. vakavuudeltaan tai hankaluudeltaan ettei sitä voida ratkaista koulun työyhteisön sisällä, vaan asian käsittelyyn on otettava mukaan sosiaaliviranomaiset/terveydenhuoltoviranomaiset/poliisi. Toimintamallin käyttöä seurataan sekä koulun että Espoon tasolla. Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoossa otetaan käyttöön yhtenäinen toimintamalli kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden käsittelyyn ja viranomaisyhteistyöhön. Mia Laiho Kari Tolvanen
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kouluväkivalta, väkivalta, koulu, poliisi, nuoret, lastensuojelu |
Eläinpoliiseja tarvitaan koko SuomeenMaanantai 19.10.2020 - Mia Laiho Helsingin poliisi perusti eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen yksikön syksyllä 2018. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Helsingin eläinpoliisi on saanut runsaasti kiitosta toiminnastaan ja heillä on ollut kädet täynnä töitä heti yksikön perustamisesta saakka. Eläinten kaltoinkohtelu jää helposti yhteiskunnassamme piiloon, valvonta ontuu ja puuttumiskeinot ovat vaillinaiset. Suomen muihinkin poliisilaitoksiin olisi tarpeen perustaa eläinpoliisiyksikkö. Tavallisella poliisilla ei ole eläinsuojelupuolen asiantuntemusta ja taitoa puuttua eläinrikoksiin samalla tavalla kuin tähän erikoistuneella poliisilla. Eläinsuojelurikokset vaativat erikoisosaamista ja tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkäreiden ja muiden eläinlääkäreiden ja viranomaisten kanssa. Laitonta pentutehtailua tapahtuu paljon ja nämä eläimet saattavat joutua elämään kammottavissa olosuhteissa. Laittomien eläinten välityksellä leviää myös paljon tauteja ja nämä taudit aiheuttavat kärsimystä eläimelle. Eläinpoliisilla on paikallisesti mahdollisuuksia tehdä näkyväksi sekä laiton pentutehtailu että lisätä ihmisten tietoisuutta eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista. Tällä hetkellä eläinpoliisi on vain Helsingin poliisissa. Olisi tärkeää saada toimintaa laajennettua, sillä salakuljetuksia tapahtuu paljon myös Helsingin ulkopuolella. Muualla Suomessa tuotantoeläimiin kohdistuvat väärinkäytökset ja kaltoinkohtelut vaatisivat niinikään eläinpoliisitoiminnan osaamisen laajentamista. Helsingin yksikön työmäärä osoittaa, että sille on suuri tarve. Eläinpoliisin toiminta keskittyy kitkemään etenkin harmaata taloutta sekä torjumaan tautiriskejä. Ryhmän tarkoituksena on puuttua metsästysrikoksiin, sekä eläinsuojelurikkomuksiin, sekä muun muassa pentutehtailuun ja laittomien pentujen myyntiin. Helsingin eläinpoliisi on saanut paljon kiitosta toiminnastaan. Nykyiset Helsingin eläinpoliisin resurssit ovat kuitenkin niin pienet, että esimerkiksi rajan yli tapahtuvaa eläinten salakuljetusta voidaan valvoa vain pistokokein. Ihmisten eläinten hyvinvoinnin laiminlyöminen on hyvin usein kytköksissä omistajan omiin elämänhallinnan ongelmiin kuten päihteiden käyttöön, toimeentulon tai mielenterveyden ongelmiin. Sen takia viranomaisyhteistyön toimivuus ja hyvä tiedonkulku ovat avainasemassa tilanteihin puuttumisessa ja seurannassa. Eläinpoliisin työ parantaa huomattavasti eläinlääkäreiden ja poliisin viranomaisyhteistyötä ja sen tuloksellisuutta eläinsuojeluasioissa. Jotta kaikkialla Suomessa eläinten hyvinvointiin ja kärsimyksen vähentymiseen voitaisiin tosiasiallisesti puuttua, määrärahat poliisivirkojen perustamiseen tarvitaan. Jätin asiasta 16.10 talousarvioaloitteen ensi vuoden budjettiin. Kyse on vain kahdesta miljoonasta, mutta sillä voitaisiin parantaa tuhansien eläinten hyvinvointia, kitkeä eläinsalakuljetukseen liittyvää salakuljetusta ja harmaata taloutta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, eläintensuojelu, eläinpoliisi, eläinlääkäri |