Koronavilkku vilkuttaa - tiedätkö mitä tehdä?

Torstai 10.9.2020 - Mia Laiho


Koronavirustartunnat ovat rauhallisen kesän jälkeen taas selkeässä nousussa. Syyskuun alusta saatiin käyttöön odotettu Koronavilkku-sovellus yhdeksi apuvälineeksi tartuntojen jäljitykseen. Koronavilkku -sovellus on ladattu jo yli 1,7 miljoonaan puhelimeen eli suomalaiset ovat ottaneet sen innokkaasti vastaan.

Koronavilkku -sovelluksen ohjeistuksessa on kuitenkin käyttäjien ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten mukaan paljon epäselvää. Sovelluksen avulla nopeutetaan altistuksen saaneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista, mutta miten korona-altistustiedon jälkeen tulee toimia? Myös altistuneiden testauskriteerit ja olematon ohjeistus siitä, kuinka ammattilaiset ohjaavat koronavilkun altistusviestin saaneita on aiheuttanut epäselvyyttä kentällä. Tänään valtioneuvosto ilmoitti, että pääministeri Marin jää koronavilkun ilmoittaman mahdollisen altistuksen jälkeen etätöihin.

Koronavilkku ohjeistaa altistusviestin saanutta henkilöä välttämään ihmiskontakteja ja seuraamaan vointia kahden viikon ajan sekä huolehtimaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Nämä ovat hyviä ohjeita, mutta niiden toimivuus käytännön tasolla aiheuttaa monia ongelmia. Kun Koronavilkku kehottaa altistuksen saanutta välttämään ihmiskontakteja, niin tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan olisi jäätävä töistä kotiin, jos ihmiskontaktien välttäminen ei töissä onnistu ja etätyö ei ole mahdollista? Voiko koululainen mennä kouluun? Mista ihminen saa toimeentulonsa, jos hän joutuu jäämään kotiin? Voiko altistustiedon saanut hoitaa vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia?

Sovelluksen ohjeistus on aivan liian ympäripyöreä. Kun kansalainen saa tiedon altistumisesta sovelluksen kautta, herää ensimmäiseksi kysymys, miten tieto vaikuttaa omaan arkeen, päiväkotiin tai kouluun menemiseen sekä työssäkäyntiin ja pääseekö koronatestaukseen. Käytännössähän omaehtoinen karanteeni tarkoittaa palkattomia päiviä töistä. Harvalla on siihen varaa.

Toinen epäselvä aihe on, että millä kriteereillä altistunut pääsee koronatestaukseen? Jos altistunut kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riskiryhmään kuuluvia, niin vähintään silloin testausmahdollisuus pitäisi olla myös oireettomilla. Testauksella voisi myös vähentää työstä poissaoloaikaa. THL:n ja STM:n tulisi ohjeistaa ammattilaiset asianmukaisin ohjein ja kansalaisille tulee jakaa selkeät ohjeet, kuinka toimia altistustilanteissa.

On eettisesti väärin jättää asia yksittäisen kansalaisen pohdittavaksi mitä tehdä altistustilanteessa. Selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita tarvitaan pikaisesti niin kansalaisille kuin heitä neuvoville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime viikolla.

Syksyn syysflunssat ja koronaepäilyt ruuhkauttavat koronaneuvontapuhelimia ja lääkäreiden vastaanottoja. Neuvontapuhelimet ovat jo tällä hetkellä ruuhkautuneita ja selviytyvät työmäärästä vaivoin ja viiveellä. Jos koronapuhelut ja testauksen tarve esimerkiksi tuplaantuvat, tarkoittaa tämä, että henkilöstöä tarvitaan myös kaksinkertainen määrä. Korona-altistusviestin saaneet henkilöt myös ruuhkauttavat terveyskeskuksia. Kun tartuntojen määrä odotettavasti myös kasvaa, tarvitaan lisää henkilöstöä jäljitystyöhön. Pelkkä testauskapasiteetin lisäys ei riitä. Terveyskeskuslääkäreitä ja yksityisellä vastaanotolla työskenteleviä lääkäreitä ei ole ohjeistettu antamaan yhdenmukaisia ohjeita altistuneille potilaille.

Sovelluksen tarjoama tieto altistuneiden määrästä, niiden alueellisuudesta ja altistuneiden ikäjakaumasta on hyödyllistä. Kansalaisten tiedonsaamisen ja vilkun käyttöön motivoinnin kannalta on oleellista, että näistä tuloksista tiedotetaan ihmisiä ja päättäjiä säännöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen pitäisi olla julkisesti avoimesti helposti saatavilla.

Pääministeri pystyi jäämään koronavilkun vilkuttamisen jälkeen etätöihin ja pääsi todennäköisesti oireettomana myös testaukseen. Pääministerin asema on luonnollisesti erilainen, mutta olisi tärkeää nopealla aikataululla saada valtakunnalliset linjaukset siitä miten muut ihmiset toimivat vastaavassa tilanteessa, kun koronavilkku hälyttää.

Hallituksen vastuuministeri Kiurun ja hänen vastuullaan olevan STM:n ja THL:n olisi nyt tärkeää linjata, miten kansalaisten ja ammattilaisten toimia saatuaan koronavilkun altistustiedon. Ja aikaa ei ole selvitysryhmille, vaan tarvitaan ripeää reagointia. Muuten kohta meillä on aikamoinen härdelli päällä, kun sekä kansalaiset, työnantajat ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tiedä miten toimia altistuneiden määrän kasvaessa.  Ja vaarana on tietenkin myös, että tämä tärkeä leviämisen ehkäisyyn tarkoitettu sovellus sammutetaan yhä useammista puhelimista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Koronavilkku, testaus, ohjeistus, altistus

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Testitakuu, Korona, testaus, päiväkodit, kouluikäiset, nuha, pikatesti

Pitkiin hoitojonoihin on puututtava

Maanantai 10.8.2020 - Mia Laiho

Keväällä kiireetöntä hoitoa ajettiin alas, kun varauduttiin koronaviruspotilaiden hoitoon. Alkuun se oli tarpeen. Koronavirustilanne rauhoittui, mutta hallitus piti voimassa valmiuslakiin liittyvän hoitotakuun poikkeamisen sallivan asetuksen jopa kesäkuun loppuun asti. Sitten alkoi kesälomakausi. Jäljelle jäivät hoitojonot ja merkittävä hoitovelka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireettömän hoidon jonot ovat jopa kuusinkertaiset verrattuna edellisvuoteen. Todellisuudessa luku on vielä suurempi, koska kaikki hoitoa tarvitsevat eivät ole hakeutuneet tai päässeet perusterveydenhuoltoon ja saaneet lääkärin lähetettä jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muiden sairauksien tutkimuksia ja hoitoa ei voi enää siirtää koronaviruksen varjolla.

Julkisen terveydenhuollon henkilöstö on ollut koko kevään suuren kuormituksen alla, ja koronaviruksen toinen aalto kolkuttelee ovella. On kohtuutonta vaatia henkilökunnalta venymistä lisätyöhön purkamaan hoitojonoja, vaan siihen pitää löytyä muita keinoja.

Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Se keventäisi julkisen terveydenhuollon taakkaa ja nopeuttaisi ihmisten pääsyä hoitoon. Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta.

Budjettiriihessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on välttämätöntä osoittaa lisää rahaa hoitojonojen purkamiseen. Uudellamaalla jonotilanne on hankalin, ja pääkaupunkiseutu joutuu myös ottamaan toisen koronavirusaallon ensimmäisenä vastaan lentokentän ja sataman sijainnin sekä suuren väestömäärän vuoksi.

Sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja mielenterveysongelmat, eivät ole hävinneet mihinkään. Niiden aiheuttama lasku tulee olemaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtava, jos sairauksiin ei puututa ajoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitovelka, terveydenhuolto, korona, toinen aalto, perusterveydenhuolto, lisätyö

Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, toinen aalto, oirekysely, pikatestaus, oirekartoitus, lentäminen

Onko nykyisessä koronatilanteessa vielä välttämätöntä puuttua sote-henkilöstön työaikoihin?

Torstai 11.6.2020 - Mia Laiho

Valmiuslakiin liittyvä työvelvoiteasetus on pikaisesti purettava, jos sen käytölle ei ole enää välttämätöntä perustetta. Asetuksen toimintavaltuuksien käyttö sisältää väärinkäytön riskejä käytettyjen toimivaltuuksien suhteen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui keväällä voimaan valmiuslakien myötä. Tällä asetuksella määritellään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta. Lain tarpeellisuutta on perusteltu terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen turvaamisella pandemian aikana.

Koronavirusepidemian alkuvaiheessa asetuksen sääntelyä voitiin pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena. Nyt tilanne on aivan toisenlainen kun epidemian huippu on selätetty, tehohoitokapasiteettia on saatu nostettua ja tartuntamäärät ovat hyvin laskeneet.

Perustuslain 23 §:ssä perusoikeuksien poikkeuksille asetetaan aina välttämättömyysedellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että lain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Perustusvaliokunta on korostanut ajantasaisen tiedon merkitystä. Valmiuslain ja siinä säädettyjen toimivaltuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymisen arviointi korostuu poikkeusolojen jatkuessa. Perustuslakivaliokunta on valmiuslakiin liittyvässä arvioinnissa korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta.

Tietooni on tullut valitettavia valmiuslain toimintavaltuuksien väärinkäyttöä sekä hoitajien että lääkärien osalta.  Valmiuslain käytön tarkoitus ei voi olla hoitojonojen purkaminen, koronan muiden lieveilmiöiden hoitaminen tai virkaehtosopimuksen löyhempi tulkinta. Lain välttämättömyyden perusteita onkin syytä tarkastella pikaisesti. Koronatilanne on nyt rauhoittunut, joten onko Suomessa vielä todellakin sellainen tilanne, että henkilökunnan työvelvoitetta voidaan pitää edelleen yllä?

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan soveltamisasetusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia on käytetty myös terveydenhoidon yksiköissä, jotka eivät liity koronaepidemian hoitoon. Palvelussuhteen ehtoja on myös sivuutettu laajemmin kuin mitä asetus sallii ja irtisanomisaikoja on pidennetty ilman selkeää liitäntää koronaepidemiaan ja pidennyksen välttämättömyyttä osoittamatta. Myös vuosilomia on siirretty ja peruttu vastoin asetuksen välttämättömyysedellytystä. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Hoitohenkilökunnan työaikoja ja lomia koskeva asetus on voimassa 30.6 asti. Valmiuslakiin liittyvän asetuksen valtioneuvosto voisi kuitenkin kumota päätöksellään vaikka samantien. Aivan kuten Uudenmaan rajojen avaamisen yhteydessä tehtiin. Ei tämä sen kummempi asia ole.

Selkeästi hallituksen ohjeistuksessa asetuksen käytöstä on myös puutteita, kun lakia on tulkittu kentällä liian laveasti ja myös sen valvonta on ontunut.

Hoitohenkilökunnan ja heidän perheidensä kesän ja loppuvuoden suunnitelmiin vaikutetaan tällä hetkellä koronan varjolla, kun henkilökunnan kesälomia, muita vapaita ja työvuoroja rajoitetaan valmiusasetukseen vedoten. Kun yhteiskunnassamme muuten rajoituksia on alettu purkamaan, ei vaikuta oikeudenmukaiselta pitää hoitajia ja lääkäreitä löyhässä hirressä vain varmuuden vuoksi.

Tämä on merkittävä asia kaikille koronan eturintamassa työskenteleville ammattilaisille, joilla on ollut muutenkin erittäin raskas kevät takana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvelvoite, valmiuslaki, hoitohenkilökunta, hoitajat, lääkärit, korona, eturintama

Tartuntatautilakiin ei kuulu alkoholipolitiikka

Keskiviikko 27.5.2020 - Mia Laiho

Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen asiakkailta on ollut merkittävä puuttuminen yrittäjien elinkeinonvapauteen kahden kuukauden ajan. Poikkeusolojen takia ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti, kun kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja työntekijöitä on lomautettu. On hienoa, että ravintolat saadaan nyt viimein auki 1.6 alkaen. Hallituksen tartuntatautilakiin liitetyillä rajoituksilla toiminta ei voi kuitenkaan jatkua vielä entisellään, jos laki hyväksytään eduskunnassa ylihuomenna. On muuten tosi ikävää, että eduskunnassa on jouduttu tämä laki käsittelemään järjettömässä aikataulussa ja vielä harmillisempaa se on kaikkien niiden ravintolayrittäjien kannalta, jotka eivät vieläkään tiedä millä ehdoin he voivat 1.6 avata ravintolansa. Samoin moni lomautettu työntekijä odottaa tietoa alkavatko työt.

Hallitus on esittänyt, että ravintolat saisivat avata ovensa kello 6 aamulla ja ne tulisi sulkea viimeistään kello 23. Alkoholin anniskelu tulisi kuitenkin lopettaa jo tuntia aiemmin klo 22. Näiden lisäksi ravintoloiden asiakasmäärää rajoitettaisiin niin, että ravintolassa saisi asioida vain puolet normaalista luvallisesta asiakasmäärästä. Olemme Kokoomuksessa huolissamme ravintola- ja kahvilayrittäjien tilanteesta. Olemmekin ehdottaneet että ravintolat saisivat olla auki aamu viidestä puoleen yöhön asti. Lisäksi olemme ehdottaneet, että sallittu asiakasmäärä nostettaisiin 75%. Näillä pienillä, mutta ravintoloiden kannalta merkittävillä muutoksilla olisi ravintoloille suuri merkitys. Nyt hallituksen kaavailemat ravintoloiden avaamisen rajoitukset saattavat jopa hankaloittaa joidenkin pienyrittäjien liiketoimintaa niin pahasti, että he joutuvat puntaroimaan, onko avaamisessa edes järkeä. Erityisesti pienet ravintolat ja kahvilat joutuvat punnitsemaan avaamisen kannattavuutta. Asia on siinäkin mielessä nurinkurinen, että pienessä ravintolassahan on vain pieni määrä ihmisiä samaan aikaan tilassa, kun taas esim. kaupoissa voi olla satoja ihmisiä ilman rajoituksia.

Päätöksenteossa olisi tärkeä ottaa huomioon tautitilanteen alueellisuus, hygienia- ja turvaväliohjeet sekä ravintoloitsijoiden ja ihmisten omavalvonta ja vastuu.

Rajoituksien purkamisessa tulisi ottaa vahvasti huomioon säännöllisesti ja laajasti kerätty tieto taudin kulusta ja esiintyvyydestä. Kerätyn tiedon avulla rajoituksia voitaisiin purkaa tai tarvittaessa uudelleen kiristää rajoituksia joillain alueilla.  Ja on tärkeää, että kaikki tieto, joiden perusteella rajoitusten väljentämistä ja kiristämistä tehdään perustuu taudin epidemiologiseen tilanteeseen ja tietoja kriteerit ovat kaikkien saatavilla.

Vieroksun ajatusta, että tartuntatautilain varjolla lähdetään tekemään alkoholipolitiikkaa. Jos ravintola on auki ja siellä huolehditaan varotoimista ja hygieniaohjeista niin ei sillä ole väliä juodaanko vai syödäänkö siellä. Oleellista on, että huolehditaan turvatoimista ja toimitaan tartuntoja ehkäisevillä toimintatavoilla. Suomessa on olemassa erikseen alkoholilaki, jonka kautta alkoholin rajoitukset tulee tehdä, jos alkoholiin tarjontaan halutaan puuttua. Yökerhoja ei ole järkevää tässä vaiheessa vielä avata, ymmärrämme hyvin siihen liittyvät riskit.

Peräänkuulutan tässä meidän kaikkien yhteistä vastuuta tartuntojen hillitsemiseksi. Ravintoloilla on oma vastuunsa huolehtia turvallisuudesta. Sama pätee jokaiseen ihmiseen. Tartuntojen hillitseminen on meidän jokaisen harteilla. Vain yhteisillä toimillamme voimme lisätä luottamusta palvelujen turvallisuuteen. Paras olisi tietenkin paluu normaaliin, mutta sinne on askellettava pikkuhiljaa.

Aukioloaikojen laajentaminen klo 24 asti olisi tärkeää niin yrittäjien kuin asiakkaiden kannalta. Monet ruokaravintolat ehtisivät pitää illan aikana kaksi kattausta, kun aikaa olisi enemmän. Ihmiset ehtisivät myös nauttimaan kesäillasta tunnin pidempään turvallisissa puitteissa. Jos ravintolat voisivat aueta jo klo 5 niin maantiellä liikkuvat kuljetusalan ammattilaisetkin voisivat pitää levähdystaukoja huoltoasemilla, päästä aamukahville ja wc:hen. Pitkänmatkan liikenteessä ja kuljetuksessa reissussa saatetaan olla pitkäänkin. Jos huoltoasemat eivät ole auki niin moni jää vaille heille tärkeitä palveluita.

Hallituksen tulisi antaa selkeät kriteerit milloin rajoituksia voi kiristää tai löyhentää. Maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulisi huomioida ravitsemusliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. Perustuslakivaliokuntakin edellytti vain välttämättömiä rajoituksia. Olemme Kokoomuksen lausumassa valiokunnassa vaatineet välttämättömyyden arviointia jo heti lain voimaanastuessa.

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan.  Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin, sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. Vain siten voidaan varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu ja säilyttää kansalaisten luottamus järjestelmään.

Kesäiset ravintolaillat eivät ole ainoastaan tärkeitä yrittäjille, ne ovat tärkeitä meille kaikille, jotka haluamme viettää kesäiltaa ystävien ja perheen kanssa. Ja jos istumme iltaa ravintolassa hyvän ruuan ja mahdollisesti viinin ääressä niin voimme tehdä sen rauhassa ja tottakai huomioiden koronaohjeet ja muut ruokailijat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartuntatutilaki, alkoholipolitiikka, aukioloajat, ravintolat, poikkeusolot, korona

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronatestaus, opettajat, koulut, etulinja

Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälle

Keskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho

Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. 

Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata.

Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ikäihmiset, riskiryhmä, tukiverkko, suojatoimet, rajoitukset

Kasvomaskien käyttövelvoitteella lisää turvallisuutta. Strategiana suojaa-testaa-jäljitä-hoida-eristä.

Lauantai 9.5.2020 - Mia Laiho

Jätin eilen ison joukon Kokoomuksen kansanedustajia kanssa toimenpidealoitteen hallitukselle kasvomaskien käytön velvoittamiseksi kaupoissa, joukkoliikennevälineissä sekä julkisissa tiloissa, joissa turvavälistä ei voida huolehtia. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_62+2020.aspx

Suomen turvalliseen avaamiseen ja tartuntojen minimointiin tarvitaan merkittävän testausten lisäämisen, jäljittämisen ja eristämisen lisäksi kasvomaskien käyttöä. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, joten jokainen uusi tartunta pitäisi pystyä ehkäisemään.

STM ja hallitus eivät ole kuitenkaan suosittaneet kasvomaskin käyttöä julkisissa tiloissa. He ovat perustelleet kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa, koska maskia kosketellaan herkästi ja ne saattavat loppua kesken, jos niitä aletaan käyttämään julkisilla paikoilla. On ollut esillä myös pelko niiden riittävyydestä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Ministeriö on luvannut tehdä kuitenkin selvityksen kasvomaskeista.

Itse en pidä realistisena pelkoa, että kasvomaskin käytön velvoittavuus vaarantaisi ammattilaisten käyttämien kirurgisten suunenäsuojusten saatavuutta. Kansalaisten käytössä voitaisiin käyttää hyvin kangassuojaimia, joita moni yritys valmistaa myös kotimaassa ja niitä voi itsekin tehdä. Jos niitä pitäisi käyttää laajemmin, niin on selvää, että yritykset myös lähtisivät laajemminkin niitä valmistamaan ja tarjonta lisääntyisi. Kansalaisia tulee luonnollisesti opastaa kasvomaskin oikeaan käyttöön. Lasten osalta olisi arvioitava kasvomaskin käyttöön soveltuva ikäraja.

Kasvomaskin käytön velvoittaminen olisi tärkeä työväline kohti normaalimpaa arkea. Kasvosuojaimen velvoittava käyttö muistuttaisi meitä kaikkia poikkeustilasta sekä turvavälien ja käsihygienian tärkeydestä tartuntojen ehkäisyssä.  Vaikka rajoituksia puretaan, tauti ei ole vielä täältä kadonnut. Kasvomaski lisäisi myös riskiryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia asioida turvallisesti kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Jos niitä käytettäisiin laajalti, vähentäisimme sekä riskiryhmien että myös kaikkien muiden riskiä saada tartunta.Kasvomaski ehkäisee koronatartuntoja

Kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50:ssä maassa ja monet maat, järjestöt ja tutkijat ovat tehneet selvityksiä kasvomaskien käytön kannattavuudesta. Esimerkiksi tiedemaailmassa arvovaltaiset Yhdysvaltain kansanterveysvirasto (CDC) ja Saksan tiedeakatemia kannattavat maskin käyttöä. Saksan tiedeakatemia julkaisi huhtikuussa lausunnon, jonka mukaan kasvomaskien käyttö on avain asemassa, kun julkisia palveluita ja maata lähdetään avaamaan. Raportin mukaan hengityssuojien käytöstä pitäisi tulla pakollista julkisessa liikenteessä, kaupoissa ja kaikkialla missä on paljon ihmisiä. Myös maailman johtavat lääketieteelliset lehdet Lancet, Jama, BMA ovat ottaneet kantaa maskien puolesta.

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä eikä ole inhimillistä pitää heitä eristettynä, kun muita rajoitteita puretaan. Myös heillä pitää olla mahdollisuus tavata läheisiään ja laajentaa elintilaansa.

Kasvomaskin käytön lisäksi on tietenkin edelleen tärkeä muistaa myös muut torjuntatoimet, kuten fyysinen etäisyys, käsienpesu, käsien desinfiointi ja yskimishygienia.

Jotta Suomi voi turvallisesti avata rajoitteita, tarvitaan työvälineitä, joilla saadaan tartunnat pidettyä matalina. Kansalaisten kasvomaskien laajalla käytöllä voitaisiin purkaa riskiryhmiin kohdistuvia tiukkoja ja epäinhimillisiä rajoitteita ja ehkäistä taudin leviämistä. Kasvomaski on myös osatyökalu koronakriisin aiheuttamien pelkojen hälventämisessä ja yhteiskunnan rattaiden käynnistämisessä. Suojain on myös merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä. Olisiko jatkossa siis strategia SUOJAA- testaa-jäljitä-hoida-eristä?

1 kommentti . Avainsanat: kasvomaski, korona, strategia, turvallisuus, riskiryhmä, varautuminen

Työperäisen koronatartunnan torjunnassa suojavarusteiden riittämättömyys voi käydä kalliiksi

Sunnuntai 3.5.2020 - Mia Laiho

Koronavirusinfektioon on sairastunut Suomessa jo yli 4500 ihmistä. Terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuu työn luonteen vuoksi kohonnut riski koronavirukselle ja siihen altistumiselle. Moni työntekijä onkin todellisessa etulinjassa koronapotilaiden kohtaamisessa. Suojavarusteiden puuttuminen, riittämättömät ohjeistukset ja koulutus sekä ylipitkät työvuorot voivat nostaa sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijöiden tartuntamääriä, lisätä sairastavuutta, taudin leviämistä ja lisätä yhteiskunnan kustannuksia.

Työperäinen tartunta huolestuttaa terveydenhuollossa työskentelevien lisäksi myös monia muita ammattilaisia kuten palvelualan ja turvallisuusalan ihmisiä. Myyjillä, poliiseilla, opettajilla ja julkisen liikenteen työntekijöillä on työnsä puolesta paljon kontakteja ihmisiin. Suojavarusteiden käyttö näissä ryhmissä on satunnaista eikä siihen ole useinkaan riittävää ohjeistusta tai suojavarusteita ei ole riittävästi heilläkään lähikontakteissa käytössä.

Koronavirusinfektio täyttää jo monessa maassa ammattitaudin merkit ja on korvattavissa ammattitaudin mukaisesti. Tutkimusten ja hoidon maksujen oikealla ohjautuvuudella on suuri vaikutus yrityksiin. Terveydenhuollon kulut ovat erityisesti koronan aiheuttamassa talouskriisissä suuri merkitys talousvaikeuksista kärsiville yrityksille, kun työterveyshuollon kulut pääosan maksaa yksityiset yritykset. Mikäli koronavirus on saatu työperäisenä altistuksena, olisi tärkeää heti hoidon alkuvaiheessa todeta se, jolloin myös siitä aiheutuvat kustannukset ohjautuisivat työtapaturmavakuutukselle.

Mikäli työntekijä saa koronaviruksen työpaikalta on kyseessä silloin työtapaturmaan verrattava ammattitauti. Jotta koronavirusinfektio korvattaisiin biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, tartuntalähde ja tartuntaolosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa, kuten työnteon yhteydessä, työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä tai työntekopaikan alueella. Ammattitautikorvaus edellyttää aina diagnosoitua sairautta.

Työntekijät, jotka ovat saaneet koronatartunnan johtuen välittömästä altistumisestaan sairaudelle työn luonteen takia, voivat hakea korvausta. Tämä on työntekijöiden kannalta merkittävä asia, koska emme voi tietää mitä pitkäaikaisia ja pysyviä haittoja koronaviruksesta jää sairastuneille. Onkin oleellista, että lääkärit kirjoittavat heti työperäisen tartunnan toteamisen yhteydessä potilaalle E-lausunnon.

Työperäisen tartunnan toteaminen jo alkuvaiheessa on tärkeää myös sen takia, että maksut ohjautuvat oikeaan paikkaan. Maksujen oikein ohjautuvuudella on myös suuri vaikutus talousvaikeuksissa kamppailevien yritysten kannalta. Ammattitautien hoidon maksut nimittäin ohjautuisivat työtapaturmavakuutukselle, ei työnantajalle. Koronavirusinfektio täyttääkin jo monessa maassa ammattitaudin merkit ja on korvattavissa ammattitaudin mukaisesti.

Pohjoismaiset sairaalalääkäriyhdistykset ovat olleet kannanotossaan huolissaan mm. suojavarusteiden riittävyydestä terveydenhuollon henkilökunnalle, terveydenhuollon henkilökunnan riittävästä levosta, ja työssä saadun COVID-19-tartunnan laskemisesta työtapaturmaksi. Myös Suomen Lääkärijärjestöt ja Tehy ovat olleet huolissaan työntekijöiden työturvallisuudesta, työn kuormittavuudesta ja suojainten puutteesta.

Työturvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista työntekijöiden suojelemiseksi tartunnoilta. Suojavarusteiden riittävyys ja asianmukainen koulutus ja ohjeistus ovat siinä avainasemassa. Jos kuitenkin työntekijä saa työperäisen tartunnan, on tärkeää sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta saada konkreettista tietoa korvattavuusmenettelyistä.

Ohessa tekemäni kirjalliset kysymykset hallitukselle liittyen työperäiseen tartuntaan ja suojavarusteiden riittävyyteen ja turvallisuuteen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_345+2020.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_277+2020.aspx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ammattitauti, suojavarusteet, terveydenhuolto,

Muut sairaudet eivät ole kadonneet koronan tieltä

Tiistai 28.4.2020 - Mia Laiho

Koronaepidemian myötä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimintaa on ajettu alas koronakriisin tieltä. Tämä tarkoittaa samalla hoitoon pääsyn viivästymistä ja jonojen lisääntymistä entisestään. Jonoissa ei kukaan parane, päinvastoin, siellä vaivat pahenevat ja myös kuollaan.

Suomessa määrällisesti isot kansansairaudet kuten sydän ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveys ongelmat eivät ole kadonneet minnekään koronaviruksen tieltä. Hoitamattomana muut sairaudet pahenevat ja voivat aiheuttaa jopa hengenvaaran. Esimerkiksi uusia sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman Suomessa. Jos sepelvaltimotauti todetaan ajoissa, ja ihminen saa asianmukaisen ohjauksen ja lääkehoidon tai tarvittaessa tehdään esim. suonensisäisiä toimenpiteitä pallolaajennuksen muodossa, moni pystyy elämään normaalia elämää ja monen elämä pelastuu. Monella ikäihmisellä todennäköisyys tilanteen huonontumiselle voi olla suurempi perussairauksien huonontuneen hoidon osalta kuin sairastua koronainfektioon. Perussairauksien hyvä hoito, hoitoon hakeutuminen tarvittaessa myös muiden oireiden takia ja toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeitä kulmakiviä, myös korona-aikana.

Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös pysäytetty. Suomen Syöpärekisterin mukaan ainakin 76 kunnassa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsuminen on keskeytetty ja rintasyöpä- ja suolistosyöpäseulonnat toimivat osassa kunnista harvennetuin aikatauluin. Seulontojen pysähtyminen on huolestuttavaa, sillä se tarkoittaa samalla sekä syövän toteamisen että hoidon viivästymistä. Monet syöpäepäilyt löytyvät kiireettömäksi arvioidun hoitokäynnin aikana, mutta näitä käyntejä on taas reippaalla kädellä alas ajettu.

Terveydenhuollon toimintojen supistamisen vaarana on myös syöpätapausten hukkuminen jonoihin, ja syövän hoidon aloituksen viivästyminen. Odotusaikana pienikin syöpämuutos voi kasvaa sen kokoiseksi, että ennen kirurgista hoitoa tarvitaan sytostaatteja kasvaimen pienentämiseksi. Se lisää hoitojen kustannuksia, huonontaa ennustetta ja lisää ihmisten kärsimyksiä.  STM:n ja THL:n aiemmissa selvityksissä syöpähoitojen hoitoon pääsy on normaaliaikanakin liian pitkä.  Koronatilanne ja kiireettömien aikojen alasajo eivät ainakaan helpota asiaa. Jätin viime viikolla syövän valtakunnallisesta hoitoonpääsystä ja koronan aiheuttamista hoitoviiveistä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Toimintayksikköjen supistaminen aiheuttaa harmia myös mielenterveys- kuin lapsi- ja perhepalveluita tarvitseville. Esimerkiksi neuvolatoimintaa on supistettu ja henkilökuntaa siirretty koronan takia muihin tehtäviin. Kriisitilanteen ratkaisut tullaan varmasti näkemään edessäpäin. Neuvolatoiminta on ratkaisevassa asemassa hyvän vauva-ajan hoidon ja lapsen turvallisen kasvun kannalta. Äidin masennus ja kyvyttömyys hoitaa lasta voi tulla ilmi kiireettömällä vastaanottokäynnillä. Jos aikaa ei voida tarjota, saattaa ongelman tunnistaminen viivästyä kohtuuttomasti. Kun sekä neuvolatoimintaa on vähennetty ja koulut ovat kiinni, perheiden kriisit ja lasten hätä voi jäädä piiloon.

Myös monille mielenterveyskuntoutujille koronan aiheuttamat sulut ovat kova paikka kun monia terapiaryhmiä on vain etänä, aikoja on peruttu ja kuntouttava päivätoiminta on tauolla. Monelle päivittäinen sosiaalinen kontakti muihin ihmisiin on ollut se lanka, joka pitää heidät kiinni arjessa ja elämässä. Taloudellinen tilanne monessa perheessä voi muuttua, kun yhteiskunnan sulkeuduttua on menetetty työpaikkoja ja monella yrityksellä menee huonosti. Taloudelliset huolet lisäävät kriisin aiheuttamaa taakkaa. Mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa kriisin aikana, ja sen tarvetta on myös paljon kriisin jälkeen.

Elämä kuitenkin jatkuu. Kriisi ei kestä ikuisesti. Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai koronaepidemia. Jokainen ylimääräinen odotuspäivä tuo lisä ahdistusta ja antaa sairauksille aikaa pahentua. Kukaan ei parane jonossa, vaan hoitoihin on päästävä ajoissa. Yhteiskunta ei voi sulkea silmiä muilta sairauksilta ja tiukkojen rajoitusten varjopuolilta. Hoitamattomina ne voivat johtaa meidät ojasta allikkoon ja pitkäkestoisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perussairaudet, koronavirus, hoitojonot, kiireetönhoito

Kiireessäkään hoitohenkilökunnalle ei voi hankkia sutta ja sekundaa

Lauantai 18.4.2020 - Mia Laiho

Joka puolella maailmaa on nyt kova pula terveydenhuollon suojavarusteista. Kun koko maailma tarvitsee suojavarusteita, hengityskoneita ja desinfektioaineita, niin sivuhaittana on myös rikollinen toiminta ja mustan pörssin kauppa. Luotettavista hankintaketjuista ja tuotteiden laadun varmistuksesta on kuitenkin huolehdittava myös kriisiaikana. Kiire ei ole tekosyy hankkia käyttökelvotonta materiaalia. Juuri kiiretilanteessa hoitohenkilökunnan on pystyttävä luottamaan siihen, että suojavarusteet ovat kunnollisia. Valinnanvaraa kun henkilökunnalla ei ole kentällä huutavan tarvikepulan takia. Kyse on sekä työntekijöiden että riskiryhmien turvallisuudesta. Huonolaatuiset ja jopa väärennetyt suojavarusteet voivat olla riski henkilökunnalle sekä niiden puutteellisen suojauksen että niiden sisältämien kemikaalien takia.

Suomeen saapui 7.4.2020 koneellinen Kiinasta tilattuja hengityssuojaimia. Suojaimet todettiin VTT:n laboratoriotestauksessa käyttökelvottomiksi sairaalaolosuhteisiin, eivätkä ne myöskään täyttäneet EU:n standardeja. Myöhemmin on noussut esille, että nämä maskit ovat aiheuttaneet henkilökunnalle myös allergisia reaktioita ja ne on asetettu käyttökieltoon. Jätin hallitukselle 14.4 kirjallisen koskien suojavarusteiden laadun ja turvallisuuden varmistamista, kun Kiinan lastin saavuttua itselläni heräsi huoli tuotteiden turvallisuudesta. Alkukuviot kun näissä hankinnoissa olivat jo julkisuudessa olleiden tietojen valossa epäilyttävät ja asia on edennyt sittemmin myös rikostutkintaan.

Normaaliolosuhteissa tiedetään, keiden kanssa asioidaan ja tuotteita voidaan ostaa kansainvälisesti tunnetuilta ja luotetuilta valmistajilta. Kun kriisitilanteessa ostopäätös joudutaan tekemään paineen alla ja markkinoilla on monen laatuista kauppatavaraa, on vaarana, että laatu ja turvallisuus kärsivät.

Huonolaatuiset ja jopa väärennetyt suojavarusteet eivät ainoastaan aiheuta vaaraa koronaviruksen suhteen, vaan niiden sisältämien kemikaalien pitoisuus on myös huolenaiheena. Osa kemiallisista aineista sisältää vaarallisia karsinogeenejä, jotka voivat aiheuttaa myös syöpää. Kemialliset aineet voivat aiheuttaa monenlaisia allergioita reaktioita, jotka voivat esiintyä välittömästi jopa hengenvaarallisina reaktioina tai viivästyneinä oireina.

Jos työntekijä saa oireita tai allergisen reaktion hengitettyään maskin läpi, jonka tuoteseloste puuttuu tai on luettavissa vain kiinaksi, mistä voidaan tietää mikä reaktion aiheutti työntekijälle? Jos tuotteet eivät ole laadullisesti sekä suojauskyvyn että materiaalin turvallisuuden osalta laatutestattuja, voi riskinä olla, että riittämättömän suojaustehon lisäksi maskin kautta siirtyy työntekijään terveydelle haitallisia kemikaaleja, kun työntekijä hengittää sen läpi. Tämän takia kriisitilanteessakaan hoitohenkilökunnalle ei voida ostaa sutta ja sekundaa, jos riskinä voi olla tartunta tai materiaalien mahdollisesti sisältämien vaarallisten aineiden aiheuttamat terveysriskit työntekijöille. Materiaalien turvallisuuden kannalta olisi syytä tarkastella ainakin kaikki ne hoitotyössä käytettävät tuotteet, joiden kautta hengitetään tai jotka ovat kosketuksessa ihon kanssa.

Henkilösuojainten markkinoita valvotaan työsuojeluviranomaistaholta, jotta ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja että suojaimet on saatettu asianmukaisesti markkinoille. STM toimii markkinavalvonnasta huolimatta ylimpänä työsuojeluviranomaisena ja on perimmäisenä vastuussa suojavarusteiden materiaalien turvallisuudesta. Viimekädessä hallituksen olisi tärkeä varmistaa, ettei Kiinasta ja muualta ulkomailta tilatut maskit aiheuta terveydellisiä riskejä hoitohenkilökunnalle. Hankinnassa on välttämätöntä huomioida tuotteiden laatu ja turvallisuus.

Tulevina kuukausina suojavarusteita joudutaan tilaamaan aikataulupaineessa edelleen suuria määriä ulkomailta. Suojavarusteiden riittävyyden lisäksi on oleellista selvittää, että suojavarusteet sisältävät tarpeelliset viruksen suojausominaisuudet ja ovat myös turvallisia käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitohenkilökuta, infeltiosairaudet, koronavirus

Miten riskiryhmään kuuluva selviää Uudellamaalla koronaepidemian aikana?

Maanantai 30.3.2020 - Mia Laiho

Kuka kuuluu vakavaan koronainfektion riskiryhmään? Yllätys, kyse ei ole vain ikäihmisistä yli 70-vuotiaista, vaikka heidän riskistään onkin paljon puhuttu. THL:n määrittelyn mukaan siihen kuuluu myös henkilöt, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta, leukemia- ja lymfoomapotilaat ja potilaat, joilla on vastustuskykyä heikentävät lääkitys. Kyseisiä sairauksia voi olla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, sekä ikäihmisillä.

Uudenmaan rajat suljettiin 28.3.20 valmiuslain 118§ päätöksellä. 1,7 miljoonaa ihmistä, reilu 30% Suomen väestöstä on erotettu muusta Suomesta. Kun tartunnat väistämättä lisääntyvät vielä Uudenmaan sisällä, Uudenmaan ihmisten tartuntariski kasvavat. Uudellamaalla riskiryhmään kuuluvat henkilöt ovat samalla myös suuremmassa riskissä sairastua koronainfektioon. Mitä sitten pitäisi tehdä heidän suojelemiseksi? Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Tässä joitakin nostoja siitä ja vähän muutakin.

Riskiryhmät joutuvat myös asioimaan kaupassa, ellei heillä ole sellaista apua, joka voisi sen heidän puolestaan tehdä tai osaamista ruokakassin tilaamiseen. Meillä on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden vanhemmat, joku perheenjäsen tai riskiryhmään kuuluva itse käy töissä. Jos etätyö ei ole mahdollista niin työnantajan kanssa on järkevä miettiä, voisiko työyksikön sisällä tehdä muutosta työtehtävien osalta vähemmän riskialttiiseen työympäristöön. Ruokakaupoissa hyvään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskärryt, ovien kahvat, hedelmä-ja vihannespuntarit ym ja niiden hygieniasta huolehtiminen oleellista. Irtotuotteet on jo monesta kaupasta korjattu pois, hyvä niin.

Riskiryhmiin kuuluvat joutuvat myös käyttämään perusterveitä ihmisiä enemmän sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita. Riski saada tartunta näissä palveluissa kasvaa, jos asiaa ei ole yksiköissä huomioitu riittävällä tavalla. Pelko sairastua on todellinen. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden tartuntariski tulee minimoida. Vaikka suosituksena on pysyä kotona niin monen on liikuttava itse julkisilla paikoilla ja käytävä sairaaloissa perussairauksiensa takia. Hygienia, ohjeistus ja riskien minimointi ovat nyt avainasemassa näiden ihmisten tartunnan saamisen ehkäisemiseksi. Jos esim. syöpähoidossa käyvä ihminen saa koronainfektion, on taudin aiheuttama kuolemanriski moninkertainen.

Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä testataan koronan kannalta edelleen samoissa pisteissä muiden potilaiden kanssa. Heitä ei tulisi altistaa testauspisteiden tartuntavaaroille. Julkisessa keskustelussa on noussut esille riskiryhmään kuuluvien ihmisten huoli saada tartunta viimeistään testauspisteillä.  Riskiryhmille riskialttiimpia paikkoja on testauspisteet, mikäli he joutuvat odottamaan testausta samassa tilassa oireellisten potilaiden kanssa. Riskiryhmien testaus tulisi hoitaa ennemminkin esimerkiksi kotikäynnillä tai drive-in-tyyppisissä paikoissa, ettei heidän tarvitse altistua julkisten testauspisteiden odotustiloille. Myös testauspisteiden hygienian on oltava niin hyvällä tasolla ettei testaukseen meneminen itsessään jo pelota riskiryhmään kuuluvia. Testauspisteillä tulisi olla desinfektioainetta saatavilla sekä turvavälistä olisi pystyttävä pitämään huolta. Odotusaika testaukseen olisi pidettävä myös mahdollisimman lyhyenä. Kenenkään ei tulisi pelätä saavansa tartuntaa testauspaikalla.

Viime päivinä lehdistä on saatu lukea myös tapauksesta, jossa lasten syöpäosastolla työskennellyt hoitaja oli sairastunut koronaan. Työntekijät, jotka ovat oireettomia saattavat tartuttaa. Heidät pitäisi testata, jotta voidaan turvallisesti hoitaa potilaita. Hoitajien testaamattomuus on riski potilaille, etenkin kun otetaan huomioon taudin tarttuvuus jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Hoitohenkilökuntaa tulisi testata erittäin matalalla kynnyksellä, jotta henkilökunta ei levitä tautia eteenpäin. Erityisesti syöpä- ja muita immuunipuutospotilaita hoidettaessa pitäisi testata myös oireettomia hoitajia, etteivät he tietämättään levitä virusta näihin haavoittuviin asiakasryhmiin. Heikon tai jopa olemattoman vastustuskyvyn omaavilla potilailla on merkittävä kuolemanriski, jos he saavat koronaviruksen.

Kannan huolta myös 75 000 kotihoidon asiakkaasta. Hoitajat heidän ympärillään voivat vaihtua jopa yli 60 kertaa kuukauden aikana.  Usein vaihtuvat hoitajat ja puutteellinen suojavarusteiden saatavuus ja ohjeistus lisäävät kotihoidon asiakkaiden tartuntariskiä merkittävästi. Ensin määrätään ikäihmiset pysymään kotona, mutta sitten kotona voi rampata saman vuorokauden sisällä jopa monta eri hoitajaa kotihoidosta. Ei vaikuta järkevältä infektion leviämisen ehkäisyn kannalta. Sosiaali-ja terveysministeriön pitäisi valtakunnallisesti ohjeistaa myös tätä asiaa.

Me kaikki voimme ja meidän tulee tehdä kaikki voitavamme sekä itsemme että riskiryhmien suojelemiseksi. Tavoitteena pitää olla viruksen pysäyttäminen. Aikaa ei ole hukattavana!

1 kommentti . Avainsanat: Korona, infektiosairaudet, testaus, kotihoito, kauppa, sote

Ulkomailta palaavat saatava todelliseen karanteeniin

Keskiviikko 25.3.2020 - Mia Laiho

THL:n arvion mukaan koronaepidemian riskialueilta saapuu takaisin Suomeen lähes 200 000 henkilöä ja osalla heistä on todennäköisesti matkassaan virustartunta. Matkustajien mukanaan tuomat koronavirustartunnat ovat todellinen riski ja niistä pitää olla oikeasti huolissaan.

Hallitus ohjeisti 16.3 ulkomailta palaavia sopimaan työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. Päivä tämän jälkeen liikenneministeri sanoi julkisesti, että ”nyt on päätettävä, haluaako Suomeen tulla”. Maailmalla pahentunut tilanne on selkeästi saanut ulkomailla asuvat Suomalaiset tekemään päätöksen paluusta. Useimmat Suomeen saapuvat eivät ole saaneet virallista tietoa karanteenista. Moni kriittisen alan työntekijä on mennyt jopa seuraavana päivänä töihin.

Kun suomalaisilla on ollut suuri huoli päästä takaisin kotimaahansa järjestettyjen lentojen myötä, oireita on voitu jopa piilotella, ettei kotiinpaluu peruuntuisi. Näin herkästi leviävän taudin kohdalla oireiden piilottelu on äärimäisen vaarallista kanssamatkustajia kohtaan. Vasta viime viikon lopulla lentokentälle saatiin ohjeita maahan takaisin palaaville, vaikka tartuntariskit oli tiedossa jo aiemmin. Edelleenkin lentokentältä voi kukin lähteä minne päin Suomea tahansa busseilla, junilla tai minkä kulkuvälineen itse kukin on valinnut.

Eihän se nyt voi näin mennä. Pitäisi olla selvä viranomaistaholta tuleva määräys, että ulkomailta tulevia koskee kahden viikon ehdoton karanteeni, ja matkustajilla pitää olla selvä suunnitelma, miten he siirtyvät lentokentältä kotiinsa ja etteivät he voi asioida esim. kaupassa tai huoltoasemalla. Suomi ja koko maailma on korona viruksen takia erittäin poikkeuksellisessa tilassa. Suomen lisäksi monet maat ovat laittaneet rajat kiinni ja nyt myös Suomen sisällä suunnitellaan liikkumista rajoittavien rajojen käyttöönottoa.

Etenkin nyt kun Uudenmaan rajoja on suunniteltu suljettavan, pitää olla selvät suunnitelmat, miten ulkomailta tulevat suomalaiset siirtyvät lentokentältä ja koteihinsa. Tulee myös miettiä voivatko he ylipäätänsä ylittää Uudenmaan rajan maan sisällä, jos heidän kotinsa on Uudenmaan ulkopuolella? Ja miten toimitaan satamista tulevien matkustajien suhteen? Viranomaisten tulee antaa ulkomailta palaaville selkeät määräykset ja ohjeet, jotta virus ei pääse laajenemaan edelleen maassamme. Nyt on viimeinen hetki vielä yrittää hillitä ulkomailta Suomeen palaavien mukana tuomaa koronakuormaa.

Lentokentältä palaaville ihmisille tulee tehdä selväksi, että määrätty karanteeni ei saa vuotaa. Tiukka ohjeistus ja eristäminen on tarpeen, jotta epidemian leviäminen maanlaajuiseksi saadaan pysäytettyä.

Olen myös huolissani lentohenkilökunnasta heidän altistuessaan virustartunnoille lennon aikana. Olisiko perusteltua, että myös lentohenkilökunta noudattaisi työnsä ulkopuolella myös karanteenia?

Hallituksen pitää nyt nopeasti tehdä päätöksiä Suomeen palaavien matkustajien todellisen karanteenin osalta. Helsinki-Vantaan lentokenttä on kansainvälinen ja sinne palaavat matkustajat ovat kotoisin ympäri Suomen. Ulkomailta palaavat ihmiset on eristettävä muista heti, jotta tämä äärimmäisen herkästi tarttuva tauti ei pääse leviämään lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, ennaltaehkäisy, turvallisuus, karanteeni, infektiosairaudet, terveydenhuolto

Terveydenhuollon suojavarusteita on valmistettava myös Suomessa

Tiistai 24.3.2020 - Mia Laiho

Koronaepidemian takia suojavarusteiden kuten hanskojen, suojatakkien ja suu-nenäsuojusten kysyntä ja käyttötarve on lisääntynyt räjähdysmäisesti Suomessa. Hoitohenkilökunnan suojaaminen on yksi tärkeimmistä asioista koronaviruspandemiataistelussa ja tähän tarvittavia suojavarusteita kuluu potilaiden hoidossa paljon. Suojavarusteita tarvitaan, jotta infektiopotilaita hoitava hoitohenkilökunta ei itse sairastu tai levitä tautia sekä riskiryhmien suojaamiseksi, esim. kotihoidon, pitkäaikaista perussairautta sairastavien, tai syöpähoidoissa olevien asiakkaiden hoidossa.

Jätin eilen hallitukselle toimenpidealoitteen suojavarusteiden omatuotannon käynnistämiseksi ja niiden saatavuuden turvaamiseksi.

Tilanne on huolestuttava. Suomessa varmuusvarastot on jouduttu jo avaamaan, vaikka epidemia-aalto on vasta edessä. Huoli niiden riittävyydestä onkin suuri. Suuren kysynnän takia suojavarusteissa joudutaan tekemään jo nyt tiukempia ohjeistuksia niiden käytön suhteen. Ylisuojausta ei pidä olla, mutta sen pitää olla kuitenkin riittävä. Meille ei saa tulla sellaista tilannetta, että henkilökunta joutuu työskentelemään ilman asianmukaista suojausta.

Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että muutkin maat kilpailevat samoista tuotteista, koska kyseessä on maailmanlaajuinen pandemia ja kysyntä tarvikkeille on valtava. Jos jäämme ulkomailta tuotavien suojavarusteiden varaan, olemme todella pulassa.

Hallituksen on luotava ripeästi yrityksille mahdollisuudet aloittaa ilman turhaa byrokratiaa suojavarusteiden valmistaminen, jotta toimituspula ei aiheuta täällä samanlaisia hoitohenkilökuntaan vaikuttavia työturvallisuusriskejä kuin maailmalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen olisi välttämätöntä alkaa valmistaa suojatarvikkeita myös itse. Suojatarvikkeiden kysyntä vain kasvaa ja huoltovarmuusvarastot hupenevat vauhdilla. Maskien ja suojatakkien valmistus ei pitäisi olla ylivoimaista. Kyse on kuitenkin varsin yksinkertaisista malliltaan olevista tuotteista, joiden tarkoitus on suojata. Suojaustarkoitukseen käytettävät tarvikkeet ovat ns. puhtaita tuotteita, mutta niiden ei tarvitse olla steriilejä, eli leikkaussaliolosuhteisiin sopivia. Steriilit tuotteet ovat sitten asia erikseen, ne vaativat lisäkäsittelyä.

Suomessa on edelleen paperiteollisuutta, joten osaamista, laitteita ja materiaalia kyllä löytyy. Saamani tiedon mukaan myös kangasta olisi varastoissa.

Huoltovarmuuden varmistamisessa elinkeinoelämän ja julkishallinnon välinen yhteistyö on ratkaisevassa asemassa. Työ-ja elinkeinoministeriön tulisi toimia promoottorina, saattaa toimijoita yhteen ja luoda yrityksille sellaiset olosuhteet, että ne voivat muuttaa toimintaansa ja alkaa helposti tuottaa markkinoille suojavälineitä. Yhteistyö ja koordinaatio sosiaali-ja terveysministeriön kanssa on tietenkin tärkeätä tarpeiden ja tuotannon kohtaamisen sovittamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on välttämätöntä olla käytössä tarpeellinen suojaus heidän hoitaessaan tarttuvia tauteja sairastavia potilaita. Jotta suojavarusteiden käyttö on turvallista, niitä on oltava riittävästi ja niitä on pystyttävä vaihtamaan riittävän usein.

Sosiaali-ja terveydenhuollon suojatarpeiden lisäksi meillä on Suomessa muillakin ammattiryhmillä tällaisissa tilanteissa ainakin väliaikaista suojaustarvetta, kuten poliiseilla, varusmiehillä, rajavartiomiehillä. Kysyntää on siis myös yli sosiaali-ja terveydenhuollon tarpeen puhumattakaan väestön omaehtoisesta suojautumisesta.

Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi meillä on oltava myös omaa tuotantoa, jota voidaan tarpeen mukaan lisätä epidemia- ja kriisitilanteissa. Emme saa jäädä Kiinasta riippuvaiseksi näin tärkeässä asiassa. Emme tiedä vielä tämän epidemian kestoa ja uusia epidemioita aina tulee, joten jos haluamme hoitaa tämän ja seuraavat epidemiat Suomessa laadukkaasti ja väestön terveydenhuoltopalvelut turvaten, varautuminen pitää olla kunnossa. Toivottavasti hallitus tarttuu asiaan pikaisesti. Katkokset suojavarusteiden saannissa voivat olla väestölle kohtalokkaita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, ennaltaehkäisy, suojavarusteet, huoltovarmuus, pisaratartunta, terveydenhuolto

Koronakriisi haastaa ruokaketjun turvallisuuden ja toimivuuden

Sunnuntai 22.3.2020 - Mia Laiho

Suomessa vallitsee nyt poikkeustila. Koronan aiheuttamat vaikutukset Suomeen ja maailmalle ovat tuntuvia. Sadat tuhannet ihmiset ovat sairastuneet, talous on suistunut kriisiin, kouluja on suljettu, ihmisiä on määrätty etätöihin ja joistakin lääkkeistä ja elintarvikkeista on ollut tilapäistä pulaa. Koronapandemia on syystä saanut aikaan huolta myös elintarvikkeiden riittävyydestä ja myös tuotantoketjussa toimivien ihmisten terveydestä.

Kentälle kaivataan nopealla aikataululla ohjeistusta, kuinka koko ruokatuotantoketju ja työvoima turvataan koronakriisin aikana. Pelkät THL:n yleiset ohjeet eivät riitä, vaan Ruokaviraston ja aluevalvontaviraston olisi ohjeistettava kentän toimijoita heille soveltuvilla ohjeilla.

Jätinkin perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen, miten ruokaketjun turvallisuus ja katkeamattomuus on varmistettu koronaepidemiassa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_189+2020.aspx

Elintarvikkeiden kulutuksen hamstraaminen yhdessä koronaviruksen aiheuttamien sairauspoissaolojen ja karanteenien kanssa aiheuttavat huolta elintarviketuotantoketjujen toimivuudessa.

Useat kauppaketjut ja valmistajat ovat vakuutelleet etteivät tuotteet lopu ja uusia saadaan joka päivä. Vaikka tavaravirta olisikin kauppiaiden tilausten puolella kunnossa, koronapandemia voi vaikuttaa myös ruuan alkulähteillä, kuten meijereissä, viljan käsittelyn reiteillä, teurastamoilla tai kuljetuksessa.

Elintarvikeketjun kaikkien työntekijöiden on itse kiinnitettävä nyt erityinen huomio oman tartuntariskin pienentämiseen ja hygieniatasoon. Tuotannon on välttämätöntä pysyä koko pandemia-ajan käynnissä. Toimiva ruokahuolto on kriisistä selviämisen merkittävimpiä ydinkysymyksiä.  Erinomaista on, että päivittäistavaroiden ostaminen onnistuu nykyään verkon välityksellä. Sairastuneelle ja eristyksissä olevalle kotiin kannettu kauppakassi on iso apu arjessa. Tarvitaan luovia ratkaisuja, jotta ihmisten ja erityisesti riskiryhmien päivittäinen ruokahuolto ei vaarannu. Kauppakassista saatava kotitalousvähennys olisi iso etu monelle. Henkilökunnan riittävyys kuljetuksiin on myös varmistettava niin, että elintarvikkeet saadaan myös kauppoihin tai ruokakasseina ovelle.

Valtion tasolta on tullut runsaasti ohjeistusta ja huomiota terveydenhuollon toimijoille, mutta elintarviketuotanto on unohdettu täysin. Meijerit, viljantuottajat ja lihanjalostamot joutuvat itse tekemään ohjeita henkilökunnalle koronatartuntatapauksien ehkäisemiseksi ja työvuorojen suunnittelemiseksi riittämättömin ohjeistuksin. Myös tuotannon jatkuvuus on toimijoiden huolenaihe. Elintarvikeala huutaa toimintaohjeita. Myös kauppojen hygieniatason nostoon olisi kiinnitettävä huomiota.

Hallituksen olisi pikaisesti ruvettava toimiin, jotta keskeisille toimijoille saadaan kriisiajan toimintaohjeet, ennen kuin tilanne leviää täysin käsiin.

Jo pelkästään meijereitä on Suomessa yritysrekisterin mukaan 54 ja teurastamoja 118. Nämä toimijat toimivat ruuantuotannon alkulähteillä ja matka kaupanhyllyille vaatii monia toimijoita. Mitä tehdä, jos esimerkiksi teurastamon työntekijä sairastuu ja koko vuoro joutuu karanteeniin? Tästä seuraa valtava prosessi hygienian ja työjärjestelyjen suhteen. Toimijat tarvitsevat selkeitä ohjeita valtion tasolta, jotta tietävät, että toimivat poikkeusoloissa oikein.

Elintarvikeketjujen kriittiset toimijat on turvattava, jotta suomalainen lähiruokatuotanto pysyy voimissaan koronakriisin yli. S-ryhmä on ilmoittanut siirtävänsä suljetuista ravintoloista henkilökuntaa ruokakauppoihin. On erittäin järkevää ennakointia siirtää henkilökuntaa sinne, missä on sille suurin tarve. Ja työntekijöille työn jatkuvuus on tärkeää.

Ruuan alkulähteillä on tärkeä pohtia etukäteen kriittisimmät toimijat eli mistä saadaan lomittajia, sijaisia tai kuinka toimintaa muutetaan niin, että tuotanto pysyy käynnissä.  Suomalaisessa ruokapöydässä ei tarvita kaikkein hienoimpia saframeja, mutta suomalaista perunaa, maitotaloustuotteita, viljaa, lihaa ja kasviksia on oltava saatavilla. Onneksi suomalainen ruoka ja erityisesti lähiruoka on ollut trendinä meidän suomalaisten keskuudessa jo pitkään. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä vähentää välikäsien määrää ja sitä kautta myös tartuntariskiä. Lähiruuan valvonta on myös helpommin valvottavissa paikallisten viranomaisten toimesta. Suomalaisten yritysten käyttö myös tukee suomalaisten yritysten selviämistä kriisin yli tässä taloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa.

Yhteistyötä tarvitaan nyt kaikkien toimesta, jotta Suomi selviää tästä kriisistä niin terveydellisesti kuin taloudellisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, elintarvikeketju, poikkeusolot, työvoima, torjunta, lähiruoka, turvallisuus

Koronatestien puute lisää tartuntoja ja suojavarusteiden tarvetta

Lauantai 14.3.2020 - Mia Laiho

Hoitajia, lääkäreitä ja heidän perheen jäseniään sairastuu koronaan aivan kuin muissakin ammateissa. He kohtaavat koronapotilaita enemmän tai vähemmän riippuen työtehtävistään, joissa toimivat. Henkilökunnan suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää heidän suuren tartuntariskin takia ja että he pysyisivät terveinä ja voisivat hoitaa sairastuneita.

Suomessa on tehty vähän testejä, mistä johtuen meillä ei ole luotettavaa kuvaa tartuntatapausten määrästä täällä. Testauksia on hyvin valikoidusti erikoissairaanhoidossa lukuun ottamatta viime viikolla testaukset aloittanutta Terveystaloa, ja niidenkin näytteiden ottamiseen on pitänyt saada siunaus infektiolääkäriltä. Ensin avoterveydenhuolto siis sivuutettiin kokonaan ja nyt sitten äkisti terveysasemat, työterveyshuolto, ja yksityiset lääkäriasemat laitetaan ottamaan kaikki potilaat vastaan ilman riittävää ohjeistusta miten toiminnassa tähän tulee varautua ja suojautua ja testimahdollisuutta, jolla voisi saada tietoa ja tuntumaa, millaisilla oireilla olevilla potilailla on koronavirustartunta. On kuolleena syntynyt ajatus, että jokaisesta mahdollisesta koronapotilaasta konsultoidaan ensin infektiolääkäriä, ja pohditaan tarvitaanko testiä ja jos niin miten käytännön järjestelyt hoidetaan. Kun flunssapotilaita on jonoksi asti ja avoterveydenhuollossa ei ole testiä käytössä, on koronapotilaiden seulonta tästä joukosta käytännössä mahdotonta ilman riittäviä työkaluja. Käytännössä siis vain ne potilaat, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa tulevat ohjautumaan tutkimuksiin. Saadaanko näin luotettavaa kuvaa koronatilanteesta? Miten pystytään suojaamaan henkilökuntaa, kun käytännön kokemuksia avoterveydenhuollossa ei ole saatu koronapotilaista eikä siihen ole edes mahdollisuutta kuin erikoissairaanhoidossa?

Leviämisen kannalta on oleellista, miten tautia saadaan rajattua ihmisten keskuudessa. Kun kaikki asiakkaat on yhtäkkiä sysätty perusterveydenhuollon vastuulle ilman riittäviä testausmahdollisuuksia, on todella tärkeää, että suojavarusteita on henkilökunnalla myös käytettävissä riittävästi. Avoterveydenhuollossa kaikkia flunssapotilaita on käytännössä pidettävä mahdollisena koronapotilaana. STM:n ja THL:n pitäisi ottaa nyt vastuu koko terveydenhuollon kentästä ja varmistaa, että jokaisella mahdollisia koronapotilaiden hoitoon osallistuvalla hoitajalla ja lääkärillä on käytettävissään riittävät suojavarusteet. Suojavarusteiden saatavuus pitää varmistaa sekä avoterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja ohjeistaa toimipaikat riittävän yksityiskohtaisilla ohjeilla riippumatta siitä onko kyse julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollosta. Poikkeuksellisen laajan epidemian hoitamiseen tarvitaan mukaan kaikkia toimijoita huolehtien samalla riittävästä ohjeistuksesta ja välineistöstä.

Eduskunnassa hallitus on vakuuttanut kyselytunnilla ja vastannut kirjalliseen kysymykseeni että suojavarusteet riittävät. Niiden saatavuus on ensiarvoisen tärkeää henkilökunnan suojaamiseksi tartunnoilta.

On ollut hyvä huomata, että ainakin suurista kaupungeista Espoo ja Helsinki ovat varautuneet ensi viikosta keskittämään infektiopotilaita tietyille terveysasemille. Tällöin suojautuminenkin tarunnoilta on selkeämpää. Samantyyppistä toimintamallia voisi harkita myös yksityinen sektori omassa toiminnassaan, jos siihen vain on edellytyksiä käytännössä.

Kun työmäärä on valtava ja potilaita paljon, on muistettava huolehtia hoitajien ja lääkäreiden jaksamisesta. Työmäärä lisääntyy, lomia perutaan ja työvelvoitteet painavat hoitajien ja koko heidän perheidensä niskaan. Työvuorot eivät voi olla kohtuuttoman pitkiä edes kriisitilanteessa. Hoitohenkilökunta tarvitsee myös lepoa ja heillä on myös perhettä. Epidemia tullee kestämään useita viikkoja. Jos hoitohenkilökunta ja lääkärit ajetaan jo alkuvaiheessa piippuun, emme voi turvata henkilökunnan riittävyyttä koko epidemian ajaksi. Hyvä johtaminen ja riittävien resurssien turvaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vaikka Ministeri Kiuru totesikin kyselytunnilla, että hoitohenkilökunnan tulee olla terveenä – ei sellaista voi tietenkään vaatia. Jokainen hoitaja haluaa, että heidän läheisensä ja he itse pysyvät itse terveinä. Hoitohenkilökunnan työmoraali on usein korkealla tasolla ja tekevät varmasti parhaansa ja ymmärtävät oman tärkeän osuutensa tässä terveydenhuoltoa ja koko muuta yhteiskuntaa järisyttävässä tilanteessa. Suomessa lääketiede ja henkilökunnan ammattitaito ovat korkealla tasolla, ja tähän osaamiseen voimme luottaa. Tässä poikkeuksellisessa epidemiatilanteessa on yhdistettävä kaikkien voimavarat ja puhallettava yhteen hiileen, jotta tästä tämän vuosisadan suurimmasta kriisistä selvitään. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, infektiosairaus, turvallisuus, ennaltaehkäisy, näytteenotto, pisaratartunta, terveydenhuolto

Koronataisteluun tarvitaan mukaan yksityinen sektori ja lisää näytteenottopaikkoja

Maanantai 2.3.2020 - Mia Laiho

Suomeen on rantautunut koronavirus. Uusi koronavirustyyppi COVID-19 on lisätty helmikuussa 2020 yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Uusi virus on rakenteeltaan ja tartuntatavoiltaan samankaltainen kuin aiemmin tunnetut, vakavia sairauksia aiheuttavat SARS- ja MERS-koronavirukset, jotka ovat jo yleisvaarallisten tartuntatautien luettelossa. Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä, kuten karanteenilla tai eristyksellä. Suomessa on jouduttu jo karanteeritoimenpiteisiin. Karanteenissa on kyse järeästä toimenpiteestä taudin leviämisen ehkäisemiseksi, ja sillä on sekä sosiaalisia että kustannusvaikutuksia.

Luotan viranomaistoimintaan ja heidän arviointikykyynsä karanteenin tarpeellisuudesta. Valmiussuunnitelmat ja tartuntatautilaki antaa viranomaisille hyvät lähtökohdat toimia.

Samaan aikaan olen kuitenkin ihmetellyt sitä, miten ennaltaehkäisyssä ei ole hyödynnetty ja otettu mukaan avoterveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa ja yksityisiä toimijoita. Oli hyvin jo ennalta tiedossa, että ensimmäisenä sairastuvat ovat todennäköisesti työ-tai lomamatkailijoita. Kun tauti leviää maan sisällä, aiempaa matkaa infektioalueelle ei voi myöskään enää jatkossa käyttää erottelevana tekijänä muihin liikkeellä oleviin infektiotauteihin. Olisikin todella tärkeää saada kaikki toimijat mukaan. Kasvukunnissa työterveyshuolto vastaa suurimman osan työväestön perusterveydenhuollon palveluista. Palveluiden sisällössä on toki eroa, mutta monilla työterveysasiakkailla työterveyspalveluihin sisältyy myös sairaanhoito. Olisikin järkevää hyödyntää toimivaa työterveyshuoltoa. Monissa yksityisen terveydenhuollon pisteissä on myös laboratorionäytteiden ottoa. Mutta koronavirusnäytteitä ei oteta siellä. On sanottu, että näytteenotto pitää tehdä ilmavarotoimin sairaalassa. Kun normaaleja kausi-influenssanäytteitä otetaan kuitenkin avoterveydenhuollossa, niin käsittääkseni sen yhteydessä tartuntariski on kuitenkin olemassa yhtä lailla. Jos kausi-influenssanäyte siis osoittautuu negatiiviseksi niin voihan asiakkaalla olla oireiden taustalla koronavirus. Kun näytteenotto on tällä hetkellä hyvin keskittynyttä, nostaa se myös kynnystä koronavirustutkimuksiin, ja diagnosoimattomia tapauksia voi jäädä levittämään tautia.

Sairastunut levittää tautia pisaratartuntana pärskiessään ympäristöönsä ja lähellä olevat ihmiset ovat tartunnan vaarassa. Koronaviruksen oireet ovat samantyyppisiä kuin tavallisessa influenssassa tai muissa flunssassa, joten voi olla vaikea erottaa, mikä on juuri koronan oiretta. Eikä sitä pystytäkään käytännössä ilman testausta. Olisikin todella tärkeää saada näytteenottopaikkoja lisää. Viime viikolla oli käytössä vasta Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloissa näytteenottomahdollisuus. Tavoite oli ministeriöllä saada laajennettua verkkoa kaikkiin yliopistosairaaloihin. Toivottavasti näin on jo tapahtunut ja tarve olisi tietenkin kaikissa päivystyksissä. Täytyy myöntää, etten tiedä miten näytteenotto on järjestetty pohjoisemmassa Suomessa. Pääkaupunkiseudulla ihmiset siirtyvät erikseen paikkaan, jossa näyte otetaan. Maalaisjärjelläkin ajateltuna on selvää, että jatkotartuntojen riskit sitä myöten kasvavat. Ihmiset pärskiessään levittävät tautia pisaratartuntana lähellä oleviin. Ja millä kyydillä nämä sairastuneet siirtyvät näytteenottopaikkaan? Taksilla, metrolla, bussissa? Oma auto olisi tietenkin paras, mutta sitä ei ole kaikilla, sairaana ajaminen ei ole suositeltavaa ja parkkipaikan löytäminen ainakin pääkaupungissa on vaikeaa.

Lisäksi työturvallisuudesta on huolehdittava myös muiden ammattiryhmien osalta. Ymmärränkin hyvin taksinkuljettajien huolen työturvallisuuden suhteen, jos he kyyditsevät asiakasta, jolla epäillään koronavirustartuntaa. Asianmukaisesta suojauksesta, ohjauksesta ja informoinnista on huolehdittava.

Toivoisinkin, että nopealla aikataululla THL ja sairaanhoitopiirit arvioisivat, miten näytteenottopisteitä saadaan laajennettua vähintäänkin kaikkiin päivystäviin sairaaloihin. Lisäksi miten näytteenotto voitaisiin mahdollisimman turvallisesti ottaa myös niissä avoterveydenhuollon pisteissä, joihin asiakas on hakeutunut. Jos asiakas on ollut puhelimitse yhteydessä neuvontanumeroon niin silloin ohjaus suoraan näytteenottoon on helpompi toteuttaa. Mutta tosielämässä tiedämme, ettei asiat näin toimi. Ihmisiä hakeutuu terveysasemalle, työterveyshuoltoon ja yksityisille lääkäriasemille suoraan moninaisine oirekuvineen. Mitä vähemmän tartunnan saanut kohtaa muita ihmisiä, sen parempi ja tartuntaketju saataisiin katkaistua. Eikö voisi sopia turvallisen näytteenoton lisäksi, että vain näyte kuljetettaisiin analysoitavaksi, jolloin potilas voisi mennä kotiin odottamaan tuloksia ja jatkotartuntariskit vähenisivät.

Julkinen terveydenhuoltomme ei tule yksin selviämään koronahaasteesta, jos ja kun tauti leviää. Olisi järkevää sekä ihmisten että yhteiskunnan kustannusten kannalta hyödyntää toimivaa sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Julkinen terveydenhuolto on haasteellisessa tilanteessa jo ilman koronavirustakin. Kaikkia toimijoita tarvitaan mukaan, jotta tästä kevään eri infektioiden lisääntyneestä määrästä selvitään ja ihmiset saadaan kunnialla ja hyvin hoidettua. Tämä vaatii maan hallitukselta myös riittävää taloudellista resurssointia infektiotautien ja muiden ammattilaisten palkkaamiseen, tutkimuskustannuksiin, suojavarusteisiin, kuljetuskustannuksiin sekä karanteenin aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, ennaltaehkäisy, näytteenotto, pisaratartunta, terveydenhuolto

Koronavirus etenee - onko Suomi valmis?

Lauantai 22.2.2020 - Mia Laiho

Koronavirustartuntoja on tähän päivään mennessä todettu 76 700  ympäri maailmaa ja kuolleita on yli 2 000. Uusi virus on rakenteeltaan ja tartuntatavoiltaan samankaltainen kuin aiemmin tunnetut, vakavia sairauksia aiheuttavat SARS- ja MERS-koronavirukset. Jos tauti leviää yhtä voimakkaasti usealle mantereelle, on vaarana sen eteneminen epidemiaksi myös meillä Suomessa. Runsaan matkailun vuoksi tautien siirtyminen toiselle puolelle maapalloa voi tapahtua nopeasti. Mitä tapahtuu, jos kansastamme on tuhansia ihmisiä samaa aikaa sairaalahoidossa, karanteenissa tai tartuttajina? Onko Suomi valmis?

Viruksen saaneista noin 81 %:lla tauti on ollut lievä, ja he toipuvat normaalisti, mutta 14 %:lla on todettu keuhkokuume ja noin 2 % on kuollut tautiin. Kuolleisuus keskittyy erityisesti vanhempiin ikäluokkiin. Jos virustartunta osuu heikkoihin vanhuksiin, riski joutua sairaalahoitoon on suuri. Esimerkiksi pelkässä säännöllisen kotihoidon piirissä on tällä hetkellä Suomessa vajaat 60 000 vanhusta. Suurin piirtein saman verran vanhuksia on ympärivuorokautisessa hoivassa.  Suomen sairaaloissa on hyvä valmius tutkia ja hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa. Mutta onko järjestelmässä varauduttu lisääntyneisiin sairaalahoitopaikkoihin sekä siihen, miten iäkkäitä vanhuksia hoidetaan epidemiatilanteessa, jos he sairastuvat? Kotihoidossa olevien vanhusten toimintakyky on jo äärirajoilla, ja jos he saavat infektion, he vaativat käytännössä sairaalahoitoa. Ja heidän lisäksi on toki kaikki muut sairaalahoitoa vaativat potilaat.

Terveydenhuollon henkilöstö on keskeisessä asemassa tartuntojen torjunnan kannalta. Hoitajilta on kuulunut huolta epäselvistä ohjeistuksista ja konkreettisia käytännön ohjeita kaivattaisiin. Muun muassa siitä miten suojata muita ihmisiä tartunnoilta, jos henkilöllä on vahvistamaton tautiepäily. Sosiaali-ja terveydenhuollon toimipisteiden kirjo on laaja ja on tärkeää, että kaikilla toimijoilla olisi riittävät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet. Jos  tartuntaepäily herää perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa tai lääkäriasemalla, on suunniteltava missä näyte otetaan ja miten kuljetus  järjestetään, julkisella liikenteellä, taksilla, ambulanssilla? Miten järjestetään ulkopuolisten suojaus? Vai luotetaanko vain siihen, ettei tautia ole ja ryhdytään jäljitystoimiin, jos tauti sitten todetaan? Saadaanko kaikki mahdolliset altistuneet enää siinä vaiheessa kiinni? Mahdollisten tautitapausten nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta tehokkailla torjuntatoimilla voidaan vähentää jatkotartuntojen riskiä.

THL ja puolustusvoimat ovat tehneet ohjeistuksia epäiltäessä koronavirus COVID-19 sekä epidemian varalle.  Kansallisissa ohjeistuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös muihin rakenteisiin, joissa ihmisiä liikkuu. Toistaiseksi Suomessa on ollut vasta yksi todettu tartunta ja ei ole aihetta pelolle. Kansalaisten ja eri toimijoiden ajantasainen ja riittävä informointi eri tiedotusvälineitä hyödyntäen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Myös palvelualojen, kauppojen, päiväkotien ja koulujen henkilökunta tulisi huomioida paremmin tiedottamisessa. Työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä päivän aikana. Jos tilanteeseen ei ole ennakolta varauduttu, yksi sairastunut päiväkotilapsi voi esim. ehtiä sairastuttaa jo monta ihmistä ennen kuin tilanteeseen havahdutaan. Talvilomasesongin ollessa kuumimmillaan ihmiset matkustavat myös mantereiden välillä, mikä lisää tartuntariskiä.

Koronavirus voi lisätä entisestään lääkkeiden saatavuusongelmia. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat merkittävästi lisääntyneet parin viime vuoden aikana. Fimean mukaan häiriöiden taustalla on valmistuksen hajauttaminen. Lääkkeiden raaka-aine saatetaan valmistaa Kiinassa, tabletti Intiassa ja pakkaus Irlannissa. Jos joku tökkii pitkässä tuotantoketjussa, se voi vaikuttaa lääkevalmisteiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti. Myös se, että tehtaiden sairastuneet työntekijät ovat karanteenissa vaikuttaa lääketehtaiden toimivuuteen. Suomessa on käytössä lääkkeiden velvoitevarastointi kriisitilanteita varten. Se ei kuitenkaan riitä epidemiatilanteessa turvaamaan ihmisten kaikkia nykyisiä lääkityksiä. Kun Suomessa jo nykytilanteessa on useissa lääkkeissä saatavuusongelmia, niin miten järjestelmä on varautunut ennakolta koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamiin kuljetushäiriöihin tai lääkkeiden tuotannollisiin ongelmiin? Asiaa ei voi jättää vain seurannan varaan, vaan asiaan on varauduttava etukäteen. Jos hoito- ja suojavarusteita ei ole etukäteen osattu tilata riittävästi, Suomi voi jäädä nuolemaan näppejään, kun niitä ei ole saatavilla tai niiden hinta nousee pilviin.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronavirusepidemiaan varautumisesta sekä epidemiaan liittyvistä lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja sairaalapaikkojen riittävyydestä. Olen mukana myös Elina Lepomäen jättämässä kirjallisessa kysymyksessä liittyen koronaviruksen taloudellisiin vaikutuksiin. Hyvä ennakointi ja varautuminen ovat merkittävässä roolissa, jos tilanne infektion leviämisen suhteen etenee. Maan hallitus ei voi sivuuttaa asian tärkeyttä Suomelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, infektiosairaudet, kansantalous, sote, ennaltaehkäisy