Rokotekattavuuden nostamiseksi rokotteita vietävä työpaikoille, apteekkeihin, Alkojen ja kauppojen yhteyteen

Perjantai 22.10.2021 - Mia Laiho

Rokottamattomien suuri osuus koronan suhteen on huolestuttava. Syitä rokottamattomuuteen on monia. Rokotushalukkuutta vähentävät oman sairastumisriskin vähättely, epäluottamus viranomaisia ja rokotteita kohtaan, rokotuksen hakemisen vaikeus, mutta varmasti myös välinpitämättömyys. Jos rokotuskattavuutta halutaan nostaa, on näitä syitä taklattava. Voihan olla tulevaisuudessa, että vakuutusyhtiöt tarttuvat rokottamattomuuteen vakuutusehdoissaan. Rokotustoimintaa on laajennettava ja vietävä pikaisesti työpaikoille, apteekkeihin sekä kauppojen ja Alkojen yhteyteen.

Jos hoitohenkilökunnalle voidaan antaa koronarokotteita työn lomassa sairaaloissa, niin miksi tämä ei onnistuisi myös muilla työpaikoilla. Ihmettelen, miksi työterveyshuoltoa ei ole otettu täysillä mukaan rokottamiseen. Meidän on vietävä rokotteet ihmisten luokse. Kun joillekin rokotteen ajanvaraus ja sen hakeminen vaikuttaa olevan liian vaivalloista, niin meidän on tehtävä vielä enemmän töitä rokotteiden saatavuuden helpottamiseksi. Työterveyshuollon ottaminen vahvasti rokotustoimintaan vapauttaisi julkisen sektorin sote-henkilökuntaa myös muihin tärkeisiin tehtäviin ja hoitojonoja purkamaan. Oleellista on, että rokotteita on helposti saatavilla. Ihmiset käyvät kaupoissa, joten rokotteita kannattaisi ilman muuta antaa siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Miksei myös Alkojenkin yhteydessä. Rokotteiden säilytys ei ole ongelma, se on vain järjestelykysymys.

Tiedetään, että rokottaminen on hyvä tapa suojata itseä ja lähimmäisiä, ja rokotteet suojaavat hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan. On kohtuutonta lisätä hoitohenkilökunnan työtaakkaa omalla rokottamattomuudella. Rokottamattomuus yleisvaarallisten taudin ollessa kyseessä on epäitsekästä ja epäreilua muita kohtaan. Saattaahan jatkossa myös vakuutusyhtiötkin vaatia rokotetta korvauksien saamiseksi, onhan kyse kuitenkin yleisvaarallisesta tartuntataudista, jonka sairastumisriskiin voi jokainen itse vaikuttaa.

Miksi pääministeri Marin pettää lupauksensa koronakustannusten korvaamisesta täysmääräisesti kunnille?

Maanantai 30.8.2021 - Mia Laiho

Moni varmaan muistaa, miten pääministeri Marin ja useat muutkin ministerit julkisesti lupasivat koronan tiedotustilaisuuksissa ja eduskunnan kyselytunneilla, että kunnille koronasta aiheutuneet kustannukset korvataan täysmääräisesti. Valmisteilla oleva ja kunnissa lausunnoilla oleva kustannusten korvausmalli ei ota epidemian aiheuttamia kustannuksia kuitenkaan riittävän laajasti huomioon eikä ole luvatun mukainen.

Uusi korvausmalli ei varmista täysimääräistä kustannusten korvaamista, sillä korvaus kattaa vain noin 40-65 % aiheutuneista kustannuksista. Esimerkiksi Espoon kaupungin osalta korvauksen jääminen puoleen toteutuneista kustannuksista tarkoittaa 30 miljoonan euron puuttuvaa rahoitusosuutta. Muidenkin kaupunkien summat ovat merkittäviä. Helsingiltä jää saamatta n.  70 miljoonaa euroa, Tampereelta noin 20 miljoonaa euroa, Vantaalta noin 20–30 miljoonaa euroa, Turulta noin 10–20 miljoonaa euroa ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.

Tilanne on kuntien ja kaupunkien kannalta sietämätön. Uusi kustannusmalli merkitsee monille isoille kaupungeille kymmenien miljoonien eurojen menetystä tilanteessa, jossa pitkittyneitä hoitojonoja pitää purkaa samaan aikaan kun koronan hoito, jäljitys ja rokottaminen muut erityisjärjestelyt tuovat edelleen kustannuksia kunnille. Vuoden 2020 budjettiriihen linjauksen mukainen korona-avustusten toteutuminen täytyy varmistaa, eli pandemian aiheuttamien kulujen täysimääräinen korvaaminen.

Kyse on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Valtion on välttämätöntä myös korvata siitä aiheutuneet kustannukset kunnille.

Pandemia ei ole kohdannut kaikkia kuntia yhdenvertaisesti. Etenkin pääkaupunkiseudulla pandemia on aiheuttanut kunnille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia haasteita. Laskennalliseen korvausmalliin perustuva korvaus ei ota riittävästi huomioon suurten kaupunkien ja lentokentän ja sataman matkustajaliikenteen koronaturvallisuuden vaatimia kustannuksia. Laskennallinen korvausmalli ei huomioi myöskään esimerkiksi suurten kaupunkien laajoja altistusketjuja tai rokotustoimipisteiden muuta maata korkeampia vuokrakustannuksia.

Korvauksissa kaikki koronan aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset tulee huomioida. Koronatestausta, -jäljitystä, hengitystiepotilaiden vastaanottoa, potilaiden hoitoa niin perus- kuin erikoissairaanhoidon puolella ja taudin aiheuttamien jälkitautien kustannuksia ei ole kuitenkaan huomioitu riittävästi.

Ministeri Kiuru vastasi kirjalliseen kysymykseeni koronan jäljityksestä ja kustannuksista 9/2020: ”Hallitus on linjannut, että koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät”. Ja toisessa kirjallisessa kysymyksessä 9/2020 liittyen kasvomaskien kustannuksiin, hän vastasi näin: ”Ilmaiseksi jaettavien kasvomaskien aiheuttamat kustannukset korvataan kunnille valtion talousarviomenettelyssä päätettävällä tavalla täysimääräisesti”

Näiden perusteella ja julkisesti esillä olleiden ministerien lupausten perusteella pitäisi olla päivänselvää, että kuntien tulee saada koronakorvaukset täysmääräisinä. Jos näin ei tapahdu, niin pääministeri ja muut hallituksen ministerit eivät ole puhuneet totta. Kunnilla on merkittävät hoitovelat koronan takia ja jos koronakorvauksia ei makseta luvatun mukaisesti, niillä on vielä huonommat mahdollisuudet vastata hoitovelkaan. Kunnat ovat tehneet parhaansa kaikissa koronatoimissa, jotta terveysturvallinen hoito ja vaikuttavat toimintatavat toteutuvat. On välttämätöntä, että tuki kohdennetaan oikeasti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt. Jos hallitus ei muuta esitystä, niin valitettavasti pääministeri Marinin ja muun hallituksen petetty lupaus osuu pahiten juuri hoitojonoissa oleviin ihmisiin ja heikommassa asemassa olevien palveluihin.

Hallitus jatkaa yrittäjien ja tapahtuma-alan kurittamista

Lauantai 29.5.2021 - Mia Laiho

Eduskunnassa päätettiin eilen tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti mietintöön vastalauseen, ja useita lausumaehdotuksia liittyen mm. aukioloaikoihin, yritysten tukeen, turvaetäisyyksiin, tilarajoituksiin, koronatodistukseen, ravintolatyyppeihin, voimassaolon pituuteen ja elinkeinotoiminnan sulkemisen välttämiseen. Hallituspuolueet kuitenkin äänestivät kaikki kokoomuksen lausumat kumoon.

Esitimme lakiehdotukseen useita muutoksia, sillä lakiesitys ei ota huomioon muuttunutta tautitilannetta, yrittäjien hyvin toteuttamia oma-valvontatoimenpiteitä, rokotuskattavuutta eikä kansanterveydelle ja taloudelle syntyneitä vahinkoja. Lisäksi esitysten mukaan rajoituksia voisi käyttää jopa vuoden loppuun saakka. Ravintoloilla, liikunta-alan ja tapahtuma-alan yrittäjillä ja työntekijöillä ei ole tähän enää varaa ja tilanne on epidemian suhteen oleellisesti muuttunut, rokotuskattavuus on lisääntynyt ja riskiryhmät on jo saatu pääosin suojattua.Sulkutoimet pitäisi olla erittäin korkean kynnyksen takana ja ne pitäisi päättää aina erikseen, ei antaa suoraan tällaista mahdollisuutta.

Tartuntatautilain pykälien kesken ei huomioida edelleenkään toimialojen erilaisuutta ja rajoitustoimissa ei ole toisiinsa nähden johdonmukaisuutta eri toimialojen kesken. Esityksen voimassaoloaika on aivan liian pitkä huomioiden suotuisa epidemiatilanne ja rokotuskattavuuden nousu.

Toimialoja, joita esitys koskee ovat mm. ruoka- ja juomaravintolat, liikunta- ja urheilutilat, yleiset saunat,liikennevälineet, uimahallit ja sisäleikkipuistot ja tartuntalain säädökset vaikuttavat myös kulttuurialaan ja tapahtumien järjestämiseen mm. turvavälivaatimuksen osalta. Koronaepidemian leviämisen estämiseksi on näiden toimialojen toimintaa rajoitettu eri tavoin käytännössä jo yli vuoden ajan ja alan toimijat ovat kärsineet merkittäviä tappioita.

Tässä tilanteessa, kun olemme saaneet rokotukset hyvin käyntiin ja tautia selkeästi nujerrettua, meillä pitäisi olla jo muita työkaluja käytössä, joilla yhteiskuntaa pystytään lähteä avaamaan. Sulkutoimet pitäisi olla suuren kynnyksen takana.  Hallitus on kuitenkin käyttänyt sulku- ja rajoitustoimia liian pitkään ja liian matalalla kynnyksellä. Tämä tulee verottamaan yritysvaikutusten lisäksi myös ihmisten sosiaalista- ja terveydellistä hyvinvointia.

Olen hyvin pettynyt äänestystulokseen. Ehdotettu laki niputtaa saman lain alle liian monta eri toimialaa, katsomatta niiden toimintaa yksilöllisemmin. Sisätiloihin kohdistuvat rajoitukset ovat liian ankaria ja tulevat kurittamaan niin ravintola- kuin liikunta- ja hyvinvointi ja kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohtuuttomasti.

Monissa yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Tällaisessa päätöksenteossa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon epidemiologisten vaikutusten lisäksi terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

Kun torjutaan virusta, pitäisi muistaa myös, ettei sen torjunnalla saisi aiheuttaa suurempaa vahinkoa ihmisille ja yhteiskunnalle kuin itse virus. Ja jotta rajoituksista ylipäätänsä pääsisi eroon ja uusia ei tarvittaisi, pitää rajojen terveysturvallisuus saada kuntoon ettei sieltä taas vuoda uusia virusmuunnoksia matkustusmäärien lisääntyessä. Hallituksen on kannettava tästä viimein vastuunsa.

Hallitus ei voi väistää vastuutaan tikittävästä mielenterveyspommista

Keskiviikko 21.4.2021 - Mia Laiho

Ensi viikon kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus päättää terapiatakuusta, jos hallitukselle mielenterveydellä on merkitystä.

Mielenterveysongelmissa hoitoonpääsy oli jo ennen koronaa ongelmallista ja koronaepidemia on entisestään kärjistänyt tilannetta. Hallituspuolueet puhuvat kauniisti Terapiatakuusta, mutta ainoa teko on yli vuoden kestänyt jarrutus sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta ovat itse pysäyttäneet aloitteen käsittelyn valiokuntaan. Kansalaisten laajasti kannattama aloite on haudattu valiokuntaan ja lupaukset jätetty lunastamatta.

Konkurssit, työttömyys ja lomautukset ovat lisänneet ihmisten yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme, mutta silti sen hoito on täysin aliresursoitu ja hoitoon on vaikea päästä ikäryhmään katsomatta.

Erityisen huolissani olen lasten ja nuorten tilanteesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin hoitoonpääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisännyt syrjäytymisen vaaraa entisestään. Noin kolmasosa lasten huostaanotoista on arvioitu johtuvan puutteellisista mielenterveyspalveluista. Nuorilla mielenterveyden häiriöiden kasvu vuodesta 2004 vuoteen 2018 oli yli 110%.

Monet lapset ja nuoret tarvitsevat kipeästi vaikuttavia mielenterveyspalveluita, joita he eivät tällä hetkellä saa. Perustason mielenterveyspalveluihin pääsy tulee turvata terapiatakuulla. Se varmistaisi sen, että ihmiset myös saavat hoidon, joka heille kuuluu.

Hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä.

Nykyään mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyseläkkeiden tavallisin syy. Meillä ei ole enää varaa lisätä niiden määrää puhumattakaan yksilötason tragedioista.

Terapiatakuun toteuttamiseen vaadittavat varat kalpenevat sen rinnalla, mihin hallituksella on rahaa riittänyt edellisen ja tämän vuoden budjeteissa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle.

Koronakriisi ei ole syy lykätä terapiatakuuta jonnekin hämärään tulevaisuuteen hoitotakuun yhteyteen. Päinvastoin hoitoon pääsyn ongelmiin tulee puuttua välittömästi. Jos mitään ei tehdä, koronan jälkeen edessämme on järkyttävän suuri mielenterveysepidemia. Mielenterveys ei voi odottaa. Muuten sitä ei enää ole.

Miten riskiryhmään kuuluva selviää Uudellamaalla koronaepidemian aikana?

Tiistai 30.3.2021

Kuka kuuluu vakavaan koronainfektion riskiryhmään? Yllätys, kyse ei ole vain ikäihmisistä yli 70-vuotiaista, vaikka heidän riskistään onkin paljon puhuttu. THL:n määrittelyn mukaan siihen kuuluu myös henkilöt, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta, leukemia- ja lymfoomapotilaat ja potilaat, joilla on vastustuskykyä heikentävät lääkitys. Kyseisiä sairauksia voi olla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, sekä ikäihmisillä.

Uudenmaan rajat suljettiin 28.3.20 valmiuslain 118§ päätöksellä. 1,7 miljoonaa ihmistä, reilu 30% Suomen väestöstä on erotettu muusta Suomesta. Kun tartunnat väistämättä lisääntyvät vielä Uudenmaan sisällä, Uudenmaan ihmisten tartuntariski kasvavat. Uudellamaalla riskiryhmään kuuluvat henkilöt ovat samalla myös suuremmassa riskissä sairastua koronainfektioon. Mitä sitten pitäisi tehdä heidän suojelemiseksi? Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Tässä joitakin nostoja siitä ja vähän muutakin.

Riskiryhmät joutuvat myös asioimaan kaupassa, ellei heillä ole sellaista apua, joka voisi sen heidän puolestaan tehdä tai osaamista ruokakassin tilaamiseen. Meillä on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden vanhemmat, joku perheenjäsen tai riskiryhmään kuuluva itse käy töissä. Jos etätyö ei ole mahdollista niin työnantajan kanssa on järkevä miettiä, voisiko työyksikön sisällä tehdä muutosta työtehtävien osalta vähemmän riskialttiiseen työympäristöön. Ruokakaupoissa hyvään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskärryt, ovien kahvat, hedelmä-ja vihannespuntarit ym ja niiden hygieniasta huolehtiminen oleellista. Irtotuotteet on jo monesta kaupasta korjattu pois, hyvä niin.

Riskiryhmiin kuuluvat joutuvat myös käyttämään perusterveitä ihmisiä enemmän sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita. Riski saada tartunta näissä palveluissa kasvaa, jos asiaa ei ole yksiköissä huomioitu riittävällä tavalla. Pelko sairastua on todellinen. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden tartuntariski tulee minimoida. Vaikka suosituksena on pysyä kotona niin monen on liikuttava itse julkisilla paikoilla ja käytävä sairaaloissa perussairauksiensa takia. Hygienia, ohjeistus ja riskien minimointi ovat nyt avainasemassa näiden ihmisten tartunnan saamisen ehkäisemiseksi. Jos esim. syöpähoidossa käyvä ihminen saa koronainfektion, on taudin aiheuttama kuolemanriski moninkertainen.

Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä testataan koronan kannalta edelleen samoissa pisteissä muiden potilaiden kanssa. Heitä ei tulisi altistaa testauspisteiden tartuntavaaroille. Julkisessa keskustelussa on noussut esille riskiryhmään kuuluvien ihmisten huoli saada tartunta viimeistään testauspisteillä.  Riskiryhmille riskialttiimpia paikkoja on testauspisteet, mikäli he joutuvat odottamaan testausta samassa tilassa oireellisten potilaiden kanssa. Riskiryhmien testaus tulisi hoitaa ennemminkin esimerkiksi kotikäynnillä tai drive-in-tyyppisissä paikoissa, ettei heidän tarvitse altistua julkisten testauspisteiden odotustiloille. Myös testauspisteiden hygienian on oltava niin hyvällä tasolla ettei testaukseen meneminen itsessään jo pelota riskiryhmään kuuluvia. Testauspisteillä tulisi olla desinfektioainetta saatavilla sekä turvavälistä olisi pystyttävä pitämään huolta. Odotusaika testaukseen olisi pidettävä myös mahdollisimman lyhyenä. Kenenkään ei tulisi pelätä saavansa tartuntaa testauspaikalla.

Viime päivinä lehdistä on saatu lukea myös tapauksesta, jossa lasten syöpäosastolla työskennellyt hoitaja oli sairastunut koronaan. Työntekijät, jotka ovat oireettomia saattavat tartuttaa. Heidät pitäisi testata, jotta voidaan turvallisesti hoitaa potilaita. Hoitajien testaamattomuus on riski potilaille, etenkin kun otetaan huomioon taudin tarttuvuus jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Hoitohenkilökuntaa tulisi testata erittäin matalalla kynnyksellä, jotta henkilökunta ei levitä tautia eteenpäin. Erityisesti syöpä- ja muita immuunipuutospotilaita hoidettaessa pitäisi testata myös oireettomia hoitajia, etteivät he tietämättään levitä virusta näihin haavoittuviin asiakasryhmiin. Heikon tai jopa olemattoman vastustuskyvyn omaavilla potilailla on merkittävä kuolemanriski, jos he saavat koronaviruksen.

Kannan huolta myös 75 000 kotihoidon asiakkaasta. Hoitajat heidän ympärillään voivat vaihtua jopa yli 60 kertaa kuukauden aikana.  Usein vaihtuvat hoitajat ja puutteellinen suojavarusteiden saatavuus ja ohjeistus lisäävät kotihoidon asiakkaiden tartuntariskiä merkittävästi. Ensin määrätään ikäihmiset pysymään kotona, mutta sitten kotona voi rampata saman vuorokauden sisällä jopa monta eri hoitajaa kotihoidosta. Ei vaikuta järkevältä infektion leviämisen ehkäisyn kannalta. Sosiaali-ja terveysministeriön pitäisi valtakunnallisesti ohjeistaa myös tätä asiaa.

Me kaikki voimme ja meidän tulee tehdä kaikki voitavamme sekä itsemme että riskiryhmien suojelemiseksi. Tavoitteena pitää olla viruksen pysäyttäminen. Aikaa ei ole hukattavana!

Rokottamaton hoitohenkilökunta on turvallisuusriski sekä työntekijöille että asiakkaille

Sunnuntai 28.2.2021 - Mia Laiho

Pääministeri on sanonut, että Suomeen julistetaan huomenna poikkeusolot. Valmiuslakia, joka mahdollistaa terveydenhuollon työntekijöiden työvelvoitteen, ei ole vielä suunniteltu otettavaksi käyttöön. Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui viime keväänä voimaan valmiuslakien myötä ja sillä pystyttiin määrittelemään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.Valmiuslain käyttöönottoa on kuitenkin pitkin matkaa hallitus väläytellyt, jopa uhkaamissävyisesti. Aiemmin viikolla THL linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvien rokottamiset keskeytetään, sillä rokottaminen kohdistetaan riskiryhmiin. Vaikuttaa erikoiselta ja kohtuuttomalta ettei sosiaali-ja terveydenhuollon rokotussuojasta huolehdita koronan osalta.

Olen erittäin huolissani sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuudesta ja myös riskiryhmiin tai sairastuneista potilaista, joille henkilökunta voi viedä tartunnan. Potilastyössä 2 metrin turvavälin noudattaminen on usein sula mahdottomuus. Olisi tärkeää, että kaikki välittömässä asiakastyössä toimivat sote-alan työntekijät saisivat rokotteen mahdollisimman pian.  Rokotuksista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista työntekijöiden suojelemiseksi tartunnoilta. Työntekijöiden ja hoidettavien potilaiden terveyden kannalta olisi tärkeää, että kaikki sote-alan työntekijät saisivat rokotteen. Asiakkaat tulevat monin eri oirein vastaanotolle, jopa hengitystieoirein ohjeista huolimatta. Koskaan ei voi tietää kenellä on koronainfektio. Kaikkien asiakkaiden kohdalla ei voida suojautua vain varmuuden vuoksi raskain suojavarustein. 

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon.

Työntekijän koronatartunta aiheuttaa poissaoloja sekä oman sairastumisen ja työyhteisön altistuksen kautta. Koronasta voi aiheutua myös pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa jopa pidempää työkyvyttömyyttä. Rokottamattomien työntekijöiden kautta koronatartunta voi levitä myös potilaisiin. Pidän koko sotealan asiakastyötä tekevien työntekijöiden rokottamista sekä työturvallisuusasiana että infektion leviämisen kannalta merkittävänä asiana.

Ihmetystä herättää myös, miksi suun terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole huomioitu rokotus järjestyksessä, vaikka viime keväänä kaikki kiireetön suun terveydenhoito ajettiin alas koronan takia. On tärkeää, että syntynyttä hoitovelkaa päästään purkamaan ja suun terveydenhuoltoa ei jouduta alasajamaan toistamiseen. Hoitamaton suu altistaa monille vakavillekin infektioille ja pahentaa muita sairauksia.

Jätin viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden koronarokotuksista ja työturvallisuudesta. Kysyin siinä nimenomaan hoitajien työvelvoitteesta ilman rokotuksen antamaa suojaa.  Jos valmiuslaki jouduttaisiin ottamaan taas käyttöön, velvoitetaanko rokottamattomia työntekijöitä osallistumaan koronapotilaiden tutkimuksiin ja hoitoon?  Jos Suomessa joudutaan taas valmiuslain käyttöönottoon, niin voidaanko siinä tilanteessa velvoittaa myös rokottamattomat töihin suuririskisiin koronapisteisiin?  Onhan se absurdi tilanne, että hoitajia ja lääkäreitä velvoitettaisiin siirtymään koronayksiköihin töihin, ilman että heitä on rokotettu koronaa vastaan. Olemme kuitenkin toisenlaisessa tilanteessa vuodentakaiseen verrattuna, jolloin ainoa suojautumiskeino oli suojavarusteet.

On tärkeää suojata koko välitöntä asiakastyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstö, huolehtia heidän työturvallisuudesta ja varmistaa terveydenhuollon toimintakyky epidemian mahdollisesti edelleen pahentuessa. Sote-henkilöstön riittävyys on siinä

Terveydenhoitajia ei saa viedä neuvoloista ja kouluista muun väestön rokotuksiin

Perjantai 29.1.2021 - Mia Laiho

Lasten ja nuorten tilanne ollut hankala jo koronakeväästä lähtien, kun harrastustoimintaa supistettiin ja koulut olivat etänä. Vaikka Uudenmaan koronakoordinaatioryhmä päättikin helmikuun alusta höllentää lasten ja nuorten harrastustoimintaa koronarajoituksista, on tilanne lasten ja nuorten suhteen edelleen haastava. Maan sisällä rajoitukset myös vaihtelevat. Uudenmaan lasten ja nuorten osalle on kohdistunut rajoituksia eniten ja pisimpään. Harrastustoiminnan lisäksi toinen aste, lukio ja ammatillinen koulutus ovat pääsääntöisesti etäopetuksessa. Huolestuttavaa myös on, että samaa aikaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, ahdistuneisuus ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet.

Kun koronarokotetta saadaan Suomeen lisää, alkaa kunnissa massarokotukset, jotka ovat viemässä kouluterveydenhuollosta, neuvoloista ja opiskelijaterveydenhuollosta terveydenhoitajia kuntien rokotustoimintaan.  Ei ole kuitenkaan järkevää imeä henkilökuntaa näistä paikoista rokotustoimintaan vaan hoitajat rokotuksiin pitäisi järjestää rokotustoimintaan muulla tavoin. Lasten ja nuorten palveluista vähentäminen on lyhytnäköistä.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koronarokotteen saa antaa lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö. Monilla sairaanhoitajilla ja kätilöillä on täysi rokotusoikeus. Sairaanhoitajat saavat rokottaa, kunhan rokottamiseen vaadittava lisäkoulutus on suoritettu. Myös yksityisellä sektorilla olisi paljon sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia rokotustoimintaan.

Nyt pitää pystyä katsomaan tilannetta laajemmin ja pidemmälle. Lasten ja nuorten palvelut eivät saa olla se kohde, josta tingitään. Olen erityisen huolestunut kasvaneesta hoitovelasta sekä erityisesti lasten ja nuorten lisääntyneistä ongelmista, joita korona-aika on entisestään pahentanut. Myös lapsiasiavaltuutettu on esittänyt vakavan huolensa lasten oikeuksien toteutumisesta korona-aikana.

Tärkeää on myös, että henkilökunta, joka osallistuu rokottamiseen, saa rokotteen. Rokottajat kohtaavat satoja ihmisiä sekä riskiryhmäläisiä ja meidän on huolehdittava, että heidän kauttansa korona ei leviä näihin haavoittuviin ryhmiin.

Kesällä kouluterveydenhoitajia voidaan toki käyttää rokottamiseen, kun koulut ovat kiinni, mutta kun koulut ovat auki terveydenhoitajia tarvitaan siellä missä lapsetkin ovat. Oppilailla on lisääntyvästi masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia. Kouluterveydenhuolto on se paikka, jossa näihin ongelmiin voidaan tarttua ennen kuin ne pahenevat.

Huolestuttavaa on, että rokotusohjelman mukaiset rokotukset, sekä määräaikaiset että laajat terveystarkastukset laahaavat myös perässä. On myös lapsia ja nuoria, joita kouluterveydenhuolto ei ole välttämättä tavannut puoleentoista vuoteen.

Yksityisen sektorin ja työterveyshuollon osaamista pitää käyttää laajemmin rokotuksiin. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työterveyshuolto kattaa n. 82 % Suomen työllisestä työvoimasta ja 91 % palkansaajista. Työterveyshuollon sopimusten piirissä on noin 1,9 miljoonaa suomalaista.

Tämänhetkinen rokotusvauhti on huolestuttavan hidasta, kun rokotetta ei ole saatu Suomeen sovittuja määriä. Siinä vaiheessa, kun rokotetta saadaan lisää, meillä on oltava selvät suunnitelmat mistä rokottajat saadaan. On kohtuutonta, jos heidät otetaan lasten ja nuorten palveluista.

Rokotteet ovat osa huoltovarmuutta ja varautumista

Lauantai 16.1.2021 - Mia Laiho

Suomen rokotustilanne on huolestuttava. Koronarokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU:n yhteishankinta on osoittanut jähmeytensä. Tähän mennessä olemme saaneet huomattavasti vähemmän rokotteita, kuin mitä oli sovittu. Suomeen on tullut rokotteita noin 100 000 ja EU:ssa on annettu myyntilupa vain kahdelle rokotteelle. Suomi ei ole tehnyt hankintoja itse vaan kaikki rokotteet on tarkoitus tulla EU-yhteishankinnan kautta. Markkinoille tarvitaan pikaisesti muitakin rokotteita, jotta rokotetta saadaan enemmän markkinoille, jaettavaksi ihmisille ja taudin nujertamiseen.

Mitä kauemmin rokottamiseen menee aikaa, ja mitä pidempään yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan, sitä pidempikestoiset ja vaikeammat ovat koronasta aiheutuvat vaikutukset sekä terveyden että talouden näkökulmasta. Rokotteet ovat Suomen toipumisessa koronasta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Meillä ei ole lainkaan omaa rokotetuotantoa ja olemme täysin riippuvaisia EU-hankinnoista.

Myös Suomessa on kehitteillä kaksi pitkälle tutkimuksissa edennyttä rokotetta. Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdään jo nyt huipputason tutkimusta. Niiden rahoitus on kuitenkin riittämätöntä. Toinen rokotteista on nenäsumuterokote, joka on edennyt eläinkoevaiheeseen ja siitä on alustavasti hyviä tuloksia. Virologian professori Kalle Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alatalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien. Tämän suomalaisrokotteen valtti on, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä on verrattain edullinen ja valmistus onnistuu Suomessa. Tampereella rokotetutkimuskeskuksessa puolestaan kehitetään proteiinipohjaista rokotetta, joten osaamista Suomesta löytyy. Professori Rämet on tehnyt merkittävää työtä rokotteiden parissa. Kuopiosta löytyisi myös soveltuvat tilat, osaaminen ja laitteisto rokotteiden tuottamiseen.

Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ettemme menetä näitä huippuosaajia ja tutkimusyksikköjä ulkomaille. Hallituksen olisi järkevää tukea Suomen omaa rokotetutkimusta ja kehitystä. Suomalaisella rokotetutkimuksella on arvostettu ja vankka taustansa ja Suomea asemaa korkeatasoisena rokotteiden tutkimusmaana ei kannata menettää. Suomalainen tutkimus ja kehitys on myös tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan nopeasti vastata terveyspandemioihin omalla tuotannolla. Aivan kuten tärkeimmät puolustusvälineet on tilattava hyvissä ajoin, rokotetutkimuksen tukeminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen on investointi kansalliseen terveysturvaamme tulevia pandemioita vastaan. Suomen huoltovarmuuteen liittyen oma rokotetuotanto on oleellisessa asemassa uusia terveysuhkia ajatellen. Ilman omaa tuotantoa, olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista ja sieltä saatavista hankinnoista. Suomessa olisi ymmärrettävä rokotteiden asema osana huoltovarmuutta, siinä kuin lääkkeet ja muu varautuminen kriisitilanteita varten. Rokotusten osalta olisi tärkeää, että meillä on omaa rokotetutkimusta, jossakin määrin myös omaa tuotantoa ja tarvittaessa valmiutta lisätä ja aloittaa uuden rokotteen tuotanto.

Vahva kansallinen rokotetutkimus- ja kehitystoiminta on sijoitus tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Rokotetutkimus ja rokotetuotannon ylläpito vaatii ilman muuta myös resursseja. Sen takia kansainvälinen huippuosaaminen on osattava myös hyödyntää Suomea hyödyttävällä tavalla. Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen tuottaisi Suomelle huoltovarmuuden lisäksi myös työpaikkoja, sekä houkuttelisi uusia yrityksiä ja tutkijoita Suomeen, vähentäisi aivovuotoa ulkomaille, edistäisi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomea hyödyttäviä innovaatioita. Suomi ei tule pärjäämään nykyisellä strategialla pienenä maana kansainvälisessä rokotejahdissa, jos oma huoltovarmuus ei ole kunnossa.

Suomessa valmistettujen rokotteiden myötä saatavilla oleva teknologia, osaaminen ja teollinen valmius auttavat Suomea merkittävästi varautumaan tuleviin pandemioihin. Tautitaakan pienentämisen ja riittävän nopean rokotesuojan kehittymisen kannalta rokotteita on saatava väestölle riittävästi ja nykyistä huomattavasti suuremmalla rokotustahdilla. Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan, eikä mutaatioiden kehittymiseen anneta aikaa. Kun rokote on todettu turvalliseksi käyttää ja se on saanut myyntiluvan, pitäisi rokote saada välittömästi jakoon suurilla määrillä ja etukäteen huolellisesti tehdyllä rokotesuunnitelmalla. Mitä nopeammin väestö saadaan rokotettua, sitä pienemmiksi jäävät pandemian aiheuttamat vauriot sekä terveydelle että taloudelle.

Kun tulevien rokotetoimitusten aikataulusta ja määristä ei ole varmuutta olisi järkevää tässä tilanteessa selvittää myös rokotelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin rokotetta voitaisiin alkaa valmistaa täällä. Tämä olisi myös hyvä lisäapu jo sovittuihin EU-hankintoihin, ja toisi lisävarmuutta sekä lisäisi luottamusta tulevaan.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitän seuraavia kysymyksiä. Niihin vastaukset pitäisi tulla kolmen viikon sisällä.

Aikooko hallitus turvata suomalaisen rokotetutkimuksen rahoituksen?

Aikooko hallitus edistää ja varata rahoitusta huoltovarmuuden varmistamiseksi rokotetuotannon käynnistämiselle Suomessa?

Onko hallitus harkinnut koronarokotteen lääkelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin voitaisiin EU-rokotehankintojen rinnalla valmistaa suomalaisille rokotetta myös maan sisällä tarpeita vastaavasti ja nopeasti?

Onko hallitus tehnyt kustannuslaskelmia rokoteaikataulun vaikutuksista koronan aiheuttamiin taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ja terveydellisiin haittoihin? Jos kustannusarvioita on tehty, missä ne ovat saatavilla?

Koronarokotteista puuttuu vastuunkanto ja johtajuus

Tiistai 5.1.2021 - Mia Laiho

Suomessa rokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU on jäämässä jalkoihin rokotteiden kilpajahdissa. Rokotteiden saamiseksi Suomi on mukana kansainvälisessä rokoteyhteistyömekanismissa. Rokotteet jaettiin Suomen viidelle sairaanhoidon erityisvastuualueelle ja niiden yliopistosairaaloille. Maahan saadut rokotemäärät ovat kuitenkin jääneet pieniksi ja niiden jakelussakin on ollut viivettä. Suomeen on saatu rokotetta vain 50 000 annosta, kun sitä piti saada tässä vaiheessa jo 300 000.

Miksi Suomi on rokotteissa sinisilmäisenä vain EU:n hankinnan varassa? Moni EU-maa on käyttänyt omaa väyläänsä rokotteiden saamiseksi, esim. Saksa ja Tanska ja he ovat saaneetkin rokotetta enemmän kuin Suomi. Pääministerin pitää huolehtia, että Suomi saa sen mitä on luvattu ja Suomen rokotehankinnoissa tehdään kaikki mahdollinen. Marinin pitää osoittaa johtajuutta EU-tasolla ja huolehtia, että Suomen etu toteutuu.

Koronarokotesuunnitelmat ovat käytännössä puuttuneet, vaikka aikaa niiden tekemiselle olisi ollut ensimmäisistä rokoteuutisista lähtien. Tällä hetkellä Suomella ei ole rokotesuunnitelmaa, josta kävisi ilmi kansallinen strategia muun muassa rokotuspaikoista, jakelusta, henkilökunnan hankinnasta, kuntien ja sairaanhoitopiirien korvauksista, kylmäketjujen sujuvuudesta, viestinnästä, rokotekutsuista ja yhteistyöstä viranomaisten välillä. Pelkkä rokotejärjestys ei ole riittävä, jos on tavoitteena rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat ja saada väestötasolla myös taudille suojaa kohtuullisessa ajassa. Koronarokotevastuuta ei vain sysätä kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulle, vaan ministeriöstä tarvitaan selkeät valtakunnalliset suunnitelmat ja resurssit tästä isosta rokotusurakasta selviytymiseen mahdollisimman tehokkaasti. 

Ihmettelen, miksi sekä julkisen että yksityisen työterveydenhuoltoa ei ole otettu rokottamiseen mukaan. Työterveydenhuollon piirissä toimii mittava joukko terveydenhoitajia, joiden ammattitaitoa ja osaamista kannattaisi hyödyntää. Työterveydenhuollon asiakkaina on myös riskiväestöä, joka pitää saada rokotettua.

Pelkästään julkisen sektorin henkilöstöä ei voi siirtää rokotustoimintaan muiden palveluiden siitä kärsimättä. Olisi hölmöläisten hommaa siirtää lapsilta ja nuorilta kouluterveydenhoitajia väestön rokotustoimintaan, kun lasten ja nuorten matalan kynnyksen palvelut muutenkin jo sakkaavat ja nuoret oirehtivat. Julkisen sektorin hoitojonot ovat myös mittavat, ja terveydellisiä haittoja ja kuolemia tapahtuu joka päivä pitkistä hoitojonoista johtuen.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden viivästymisestä, rokotussuunnitelmasta ja rokotehankinnoista. Kysyin kirjallisessa kysymyksessä myös, aikooko hallitus korvata kunnille aiheutuneet rokottamistyön kustannukset. Kunnille aiheutuu merkittäviä kustannuksia henkilöstöstä, tiloista, säilytyksestä ja tiedottamisesta. Rokotuksista aiheutuvat kustannukset pitäisi korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille täysmääräisesti. Ei rokotusvastuuta voi vain sysätä kunnille antamatta siihen heille resursseja selviytyä siitä. Kuntien on saatava täysimääräiset korvaukset aiheutuneista kustannuksista, jotta kunnilla on myös tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa rokotusurakka sujuvasti ja tehokkaasti.

Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan ja ei anneta mutaatioiden kehittymiseen aikaa. Rokotusten organisoinnin ongelmia ei voi kuitata ihmisten perusoikeuksien rajoituksilla. Viivästyneestä rokottamisesta aiheutuu terveydellisten menetysten lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haittoja. Tämä sisältää riskejä myös Suomen hyvinvointipalveluiden säilyttämiselle, sekä yritysten säilymiselle Suomessa. Pääministeri Marinin on kannettava kokonaisvastuu ja johtajuus koronarokotteista.

Kasvomaskivelvoitteella voitaisiin ehkäistä maan joutumista poikkeustilaan

Torstai 3.12.2020

Hallitus on luvannut tuoda ennen joulua tartuntatautilain eduskuntaan. Samalla kun asiaa käsitellään, olisi järkevää tehdä tartuntatautilakiin muutos, joka mahdollistaa kasvomaskien käyttövelvoitteen niillä alueilla, joissa epidemiatilanne sitä vaatii.

Tartuntatautilain hyödyntäminen on merkittävästi kevyempi toimenpide kuin poikkeusoloja vaativa valmiuslaki, jonka varjolla puututaan ihmisten liikkumiseen ja työntekijöiden työvelvoitteeseen ja hoitotakuun venymiseen. Kun ihmisillä on julkisissa tiloissa, kaupoissa, hisseissä ja busseissa maskit suojana niin sillä saadaan kaikille suojaa ja voidaan estää koronan leviäminen.

Jos kasvomaskien käyttö olisi velvoittavaa, niin muun muassa julkisessa liikenteessä ihmiset voisivat tehdä työmatkansa turvallisimmin mielin. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tai heillä ei ole mahdollisuutta tehdä etätyötä. Yhtenä tärkeänä työntekijäryhmänä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, jonka pitää päästä töihin. On kohtuutonta, että hoitajia rangaistaisiin valmiuslain työvelvoitteella joulun aikaan sen takia, ettei hallitus halua ottaa käyttöön selvästi kevyempää sääntelyä kasvomaskivelvoitteella.

Viime kevään äkillisesti pahentunut epidemiatilanne tuli ymmärrettävästi vähän yllätyksenä ja se vaati järeitä toimenpiteitä. Sen jälkeen hallituksella on ollut monta kuukautta aikaa valmistella normaalilainsäädäntöön muutoksia, joilla epidemiatilanne pystytään hoitamaan. Sen takia valmiuslain nostaminen keskusteluun, ennen kuin muita toimia on hyödynnetty, ei ole järkevää. Tartuntatautilain toimintavaltuuksia ei ole vielä kaikilta osin hyödynnetty ja siinä olisi vielä muutostarpeita. Muun muassa arvostettu professori Martin Scheinin on jo ehdottanut aiemmin tartuntatautilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kasvomaskien käytön. Hallitus ei ole halunnut siihen tarttua.

Jos maskipakkoon turvauduttaisiin, maskien jakamisesta huolehtisi kunnat ja valtio aivan kuten jo nytkin. Kansalaisille voitaisiin jakaa ilmaisia maskeja kouluissa ja ilmaisten maskien jakopisteillä. Aloitteessani maskipakko voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella yli 12-vuotiaille.

Yli 12-vuotias ymmärtää ja osaa kyllä käyttää kasvomaskia, kun hänelle se opetetaan. Tämä ikäraja olisi myös siinä mielessä perusteltu, että tähän ikähaarukkaan sopisi kaikki yläkouluikäiset lapset. Kasvomaskin käytön velvoitteesta voisi vapautua, jos henkilöllä olisi siihen perusteltu terveydellinen syy tai vamma. Jos ihmisiltä vaaditaan joukkoliikenteessä matkalippua ja uimahallissa uimahousuja niin kyllä tällaisen yleisvaarallisen taudin ollessa kyseessä, kasvomaskin käyttöön voidaan velvoittaa.

Jos kasvomaskivelvoite otettaisiin käyttöön, voitaisiin ehkäistä maan ajautumista poikkeustilaan ja valmiuslain toimenpiteisiin, kuten liikkumisrajoituksiin, terveydenhuollon henkilöstön työhön pakottamiseen ja laittomien hoitojonojen kasvattamiseen. Nyt on tehtävä kaikki ne toimet. Vetoan hallitukseen, jotta se tarttuu ennakoiviin toimenpiteisiin.

Olen jättänyt asiasta lakialoitteen 2.12.2020, joten tässä olisi hallitukselle suoraan valmis lakialoite eteenpäin vietäväksi. 

Miksi ministeri Kiuru ei nauti luottamustani?

Keskiviikko 14.10.2020 - Mia Laiho

Eduskunta äänestää tänään keskiviikkona esittämästäni epäluottamuslauseesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. 

Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Jotta onnistumme sen selättämisessä, eduskunnan ja suomalaisten on voitava luottaa kriisinhoitoa johtavaan ministeriin. Tämä luottamus ei saa horjua. Haluamme, että suomalaiset voivat ilman pienintäkään epäilyksen varjoa luottaa ministeriin, sosiaali- ja terveysministeriöön ja terveysviranomaisiin. 

Luottamuksesta

Kysymys on viime kädessä luottamuksessa. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että valtion johto, hallinto ja viranomaiset antavat sille rehellisen kuvan tilanteesta. Voivatko he uskoa, että asiantuntijat ja tässä tapauksessa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin korkeimmaksi asiantuntijaviranomaiseksi perustettu THL saavat toimia vapaasti omaan asiantuntemukseensa nojaten. Suomen länsimaisena oikeusvaltiona pitää pystyä luottamaan kriisistä johtovastuussa olevaan ministeriin ja virkamiehiin. Virkamiesten sanavapautta ja asiantuntijuutta ei voi sivuuttaa.

Näistä periaatteista ei voi poiketa edes kriisin keskellä – päinvastoin. Kriisin keskellä jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen säilyttäminen.

Varautumisesta

Kesän ajan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut mahdollisuus rakentaa johtamisjärjestelmä ja säädöspohja, jotka mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä kohdennetummat koronatoimet. Merkittävin esimerkki tästä on ravintoloihin kohdistuvat kaavamaiset rajoitustoimet, jotka maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. Tietoa tartuntojen lähteistä ei ole avattu. Esim. ravintoloiden osalta uskoisi olevan merkitystä tartuntoihin sillä, onko kyseessä ruokaravintola vai yökerho. Näitä tietoja ei ole saatu, vaikka niitä koskevat päätökset tulevat koskemaan tuhansia työpaikkoja ja merkittäviä ongelmia työttömyyden kautta sekä perheille että Suomen taloudelle.

Kesän suvantovaiheen olisi voinut hyödyntää varmistamalla edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä ollut laajasti tyytymätön hallituksen toimiin.

Viestinnästä

Kriisissä viestintä on tekoja. Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta vakauden sijaan. Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Viime keväänä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön ohjeistus oli sekavaa ja poukkoilevaa. Myös kansalle kasvomaskien hyödyistä ei ole kerrottu avoimesti ja neutraalisti ennemminkin on varoiteltu niiden aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Ihmiset oppivat käyttämään pelastusliivejä ja turvavyötäkin niin miksei kasvomaskiakin.

Myös hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista kuvasi sekavaa toimintaa, kun hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi. Tämän jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla.

Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja koronatoimien valmistelun sekavuudesta ovat olleet uutiset siitä, ettei tieto kulje edes hallituksen sisällä. Elinkeinoministeri Lintilän viimeviikkoisista lausunnoista kävi ilmi, ettei hänellä tai TEM:llä ollut mitään tietoa siitä, millaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. Kun on maanlaajuinen kriisi kyseessä, joka vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan ja eri toimialojen, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on välttämätöntä tehdä.

Ministeri Kiuru esitti myös aiemmassa tiedotustilaisuudessa pakkokaranteenia kaikille Suomeen tulijoille. Lainsäädännön rajoitteet eivät häirinneet Kiurun koronatoimien valmistelua. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. Tämän toi esiin muun muassa oikeuskansleri, jonka asiantuntemukseen Kiuru ja STM olisivat voineet nojata jo valmisteluvaiheessa. Ministerin on nojattava päätöksissään voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Epäluottamuksesta

Kysymys on kokonaisuudesta. Toiseen aaltoon varautumisessa on ollut puutteita. Hallituksen ja ministeri Kiurun viestinnässä ja toiminnassa on ollut merkittäviä epäselvyyksiä. Viimeisimpänä ja raskaimpana asiana on tieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaviestinnän rajoittamisesta viime keväänä. Suomi elää koronan toista aaltoa. Onko meillä varaa ottaa enää riskiä huonosta johtamisesta? Minusta ei. Meillä on vielä paljon haasteita edessä koronan selättämisessä liittyen ihmisten terveydenhoitoon, myönteiseen suhtautumiseen rokotuksiin, ihmisten toimeentuloon ja kansan luottamukseen tulevaisuuteen ja talouden elpymiseen.

Ministeri Kiuru vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtamisesta ja koronan hoidosta. Luottamus on peruskivi. Kun se murenee, sitä on vaikea korjata. Kun luottamus rapautuu on ministerin kannettava poliittinen vastuu.

Koronavilkku vilkuttaa - tiedätkö mitä tehdä?

Torstai 10.9.2020 - Mia Laiho

Koronavirustartunnat ovat rauhallisen kesän jälkeen taas selkeässä nousussa. Syyskuun alusta saatiin käyttöön odotettu Koronavilkku-sovellus yhdeksi apuvälineeksi tartuntojen jäljitykseen. Koronavilkku -sovellus on ladattu jo yli 1,7 miljoonaan puhelimeen eli suomalaiset ovat ottaneet sen innokkaasti vastaan.

Koronavilkku -sovelluksen ohjeistuksessa on kuitenkin käyttäjien ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten mukaan paljon epäselvää. Sovelluksen avulla nopeutetaan altistuksen saaneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista, mutta miten korona-altistustiedon jälkeen tulee toimia? Myös altistuneiden testauskriteerit ja olematon ohjeistus siitä, kuinka ammattilaiset ohjaavat koronavilkun altistusviestin saaneita on aiheuttanut epäselvyyttä kentällä. Tänään valtioneuvosto ilmoitti, että pääministeri Marin jää koronavilkun ilmoittaman mahdollisen altistuksen jälkeen etätöihin.

Koronavilkku ohjeistaa altistusviestin saanutta henkilöä välttämään ihmiskontakteja ja seuraamaan vointia kahden viikon ajan sekä huolehtimaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Nämä ovat hyviä ohjeita, mutta niiden toimivuus käytännön tasolla aiheuttaa monia ongelmia. Kun Koronavilkku kehottaa altistuksen saanutta välttämään ihmiskontakteja, niin tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan olisi jäätävä töistä kotiin, jos ihmiskontaktien välttäminen ei töissä onnistu ja etätyö ei ole mahdollista? Voiko koululainen mennä kouluun? Mista ihminen saa toimeentulonsa, jos hän joutuu jäämään kotiin? Voiko altistustiedon saanut hoitaa vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia?

Sovelluksen ohjeistus on aivan liian ympäripyöreä. Kun kansalainen saa tiedon altistumisesta sovelluksen kautta, herää ensimmäiseksi kysymys, miten tieto vaikuttaa omaan arkeen, päiväkotiin tai kouluun menemiseen sekä työssäkäyntiin ja pääseekö koronatestaukseen. Käytännössähän omaehtoinen karanteeni tarkoittaa palkattomia päiviä töistä. Harvalla on siihen varaa.

Toinen epäselvä aihe on, että millä kriteereillä altistunut pääsee koronatestaukseen? Jos altistunut kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riskiryhmään kuuluvia, niin vähintään silloin testausmahdollisuus pitäisi olla myös oireettomilla. Testauksella voisi myös vähentää työstä poissaoloaikaa. THL:n ja STM:n tulisi ohjeistaa ammattilaiset asianmukaisin ohjein ja kansalaisille tulee jakaa selkeät ohjeet, kuinka toimia altistustilanteissa.

On eettisesti väärin jättää asia yksittäisen kansalaisen pohdittavaksi mitä tehdä altistustilanteessa. Selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita tarvitaan pikaisesti niin kansalaisille kuin heitä neuvoville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime viikolla.

Syksyn syysflunssat ja koronaepäilyt ruuhkauttavat koronaneuvontapuhelimia ja lääkäreiden vastaanottoja. Neuvontapuhelimet ovat jo tällä hetkellä ruuhkautuneita ja selviytyvät työmäärästä vaivoin ja viiveellä. Jos koronapuhelut ja testauksen tarve esimerkiksi tuplaantuvat, tarkoittaa tämä, että henkilöstöä tarvitaan myös kaksinkertainen määrä. Korona-altistusviestin saaneet henkilöt myös ruuhkauttavat terveyskeskuksia. Kun tartuntojen määrä odotettavasti myös kasvaa, tarvitaan lisää henkilöstöä jäljitystyöhön. Pelkkä testauskapasiteetin lisäys ei riitä. Terveyskeskuslääkäreitä ja yksityisellä vastaanotolla työskenteleviä lääkäreitä ei ole ohjeistettu antamaan yhdenmukaisia ohjeita altistuneille potilaille.

Sovelluksen tarjoama tieto altistuneiden määrästä, niiden alueellisuudesta ja altistuneiden ikäjakaumasta on hyödyllistä. Kansalaisten tiedonsaamisen ja vilkun käyttöön motivoinnin kannalta on oleellista, että näistä tuloksista tiedotetaan ihmisiä ja päättäjiä säännöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen pitäisi olla julkisesti avoimesti helposti saatavilla.

Pääministeri pystyi jäämään koronavilkun vilkuttamisen jälkeen etätöihin ja pääsi todennäköisesti oireettomana myös testaukseen. Pääministerin asema on luonnollisesti erilainen, mutta olisi tärkeää nopealla aikataululla saada valtakunnalliset linjaukset siitä miten muut ihmiset toimivat vastaavassa tilanteessa, kun koronavilkku hälyttää.

Hallituksen vastuuministeri Kiurun ja hänen vastuullaan olevan STM:n ja THL:n olisi nyt tärkeää linjata, miten kansalaisten ja ammattilaisten toimia saatuaan koronavilkun altistustiedon. Ja aikaa ei ole selvitysryhmille, vaan tarvitaan ripeää reagointia. Muuten kohta meillä on aikamoinen härdelli päällä, kun sekä kansalaiset, työnantajat ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tiedä miten toimia altistuneiden määrän kasvaessa.  Ja vaarana on tietenkin myös, että tämä tärkeä leviämisen ehkäisyyn tarkoitettu sovellus sammutetaan yhä useammista puhelimista.

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Pitkiin hoitojonoihin on puututtava

Maanantai 10.8.2020 - Mia Laiho

Keväällä kiireetöntä hoitoa ajettiin alas, kun varauduttiin koronaviruspotilaiden hoitoon. Alkuun se oli tarpeen. Koronavirustilanne rauhoittui, mutta hallitus piti voimassa valmiuslakiin liittyvän hoitotakuun poikkeamisen sallivan asetuksen jopa kesäkuun loppuun asti. Sitten alkoi kesälomakausi. Jäljelle jäivät hoitojonot ja merkittävä hoitovelka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireettömän hoidon jonot ovat jopa kuusinkertaiset verrattuna edellisvuoteen. Todellisuudessa luku on vielä suurempi, koska kaikki hoitoa tarvitsevat eivät ole hakeutuneet tai päässeet perusterveydenhuoltoon ja saaneet lääkärin lähetettä jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muiden sairauksien tutkimuksia ja hoitoa ei voi enää siirtää koronaviruksen varjolla.

Julkisen terveydenhuollon henkilöstö on ollut koko kevään suuren kuormituksen alla, ja koronaviruksen toinen aalto kolkuttelee ovella. On kohtuutonta vaatia henkilökunnalta venymistä lisätyöhön purkamaan hoitojonoja, vaan siihen pitää löytyä muita keinoja.

Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Se keventäisi julkisen terveydenhuollon taakkaa ja nopeuttaisi ihmisten pääsyä hoitoon. Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta.

Budjettiriihessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on välttämätöntä osoittaa lisää rahaa hoitojonojen purkamiseen. Uudellamaalla jonotilanne on hankalin, ja pääkaupunkiseutu joutuu myös ottamaan toisen koronavirusaallon ensimmäisenä vastaan lentokentän ja sataman sijainnin sekä suuren väestömäärän vuoksi.

Sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja mielenterveysongelmat, eivät ole hävinneet mihinkään. Niiden aiheuttama lasku tulee olemaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtava, jos sairauksiin ei puututa ajoissa.

Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Onko nykyisessä koronatilanteessa vielä välttämätöntä puuttua sote-henkilöstön työaikoihin?

Torstai 11.6.2020 - Mia Laiho

Valmiuslakiin liittyvä työvelvoiteasetus on pikaisesti purettava, jos sen käytölle ei ole enää välttämätöntä perustetta. Asetuksen toimintavaltuuksien käyttö sisältää väärinkäytön riskejä käytettyjen toimivaltuuksien suhteen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui keväällä voimaan valmiuslakien myötä. Tällä asetuksella määritellään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta. Lain tarpeellisuutta on perusteltu terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen turvaamisella pandemian aikana.

Koronavirusepidemian alkuvaiheessa asetuksen sääntelyä voitiin pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena. Nyt tilanne on aivan toisenlainen kun epidemian huippu on selätetty, tehohoitokapasiteettia on saatu nostettua ja tartuntamäärät ovat hyvin laskeneet.

Perustuslain 23 §:ssä perusoikeuksien poikkeuksille asetetaan aina välttämättömyysedellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että lain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Perustusvaliokunta on korostanut ajantasaisen tiedon merkitystä. Valmiuslain ja siinä säädettyjen toimivaltuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymisen arviointi korostuu poikkeusolojen jatkuessa. Perustuslakivaliokunta on valmiuslakiin liittyvässä arvioinnissa korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta.

Tietooni on tullut valitettavia valmiuslain toimintavaltuuksien väärinkäyttöä sekä hoitajien että lääkärien osalta.  Valmiuslain käytön tarkoitus ei voi olla hoitojonojen purkaminen, koronan muiden lieveilmiöiden hoitaminen tai virkaehtosopimuksen löyhempi tulkinta. Lain välttämättömyyden perusteita onkin syytä tarkastella pikaisesti. Koronatilanne on nyt rauhoittunut, joten onko Suomessa vielä todellakin sellainen tilanne, että henkilökunnan työvelvoitetta voidaan pitää edelleen yllä?

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan soveltamisasetusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia on käytetty myös terveydenhoidon yksiköissä, jotka eivät liity koronaepidemian hoitoon. Palvelussuhteen ehtoja on myös sivuutettu laajemmin kuin mitä asetus sallii ja irtisanomisaikoja on pidennetty ilman selkeää liitäntää koronaepidemiaan ja pidennyksen välttämättömyyttä osoittamatta. Myös vuosilomia on siirretty ja peruttu vastoin asetuksen välttämättömyysedellytystä. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Hoitohenkilökunnan työaikoja ja lomia koskeva asetus on voimassa 30.6 asti. Valmiuslakiin liittyvän asetuksen valtioneuvosto voisi kuitenkin kumota päätöksellään vaikka samantien. Aivan kuten Uudenmaan rajojen avaamisen yhteydessä tehtiin. Ei tämä sen kummempi asia ole.

Selkeästi hallituksen ohjeistuksessa asetuksen käytöstä on myös puutteita, kun lakia on tulkittu kentällä liian laveasti ja myös sen valvonta on ontunut.

Hoitohenkilökunnan ja heidän perheidensä kesän ja loppuvuoden suunnitelmiin vaikutetaan tällä hetkellä koronan varjolla, kun henkilökunnan kesälomia, muita vapaita ja työvuoroja rajoitetaan valmiusasetukseen vedoten. Kun yhteiskunnassamme muuten rajoituksia on alettu purkamaan, ei vaikuta oikeudenmukaiselta pitää hoitajia ja lääkäreitä löyhässä hirressä vain varmuuden vuoksi.

Tämä on merkittävä asia kaikille koronan eturintamassa työskenteleville ammattilaisille, joilla on ollut muutenkin erittäin raskas kevät takana.

Tartuntatautilakiin ei kuulu alkoholipolitiikka

Keskiviikko 27.5.2020 - Mia Laiho

Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen asiakkailta on ollut merkittävä puuttuminen yrittäjien elinkeinonvapauteen kahden kuukauden ajan. Poikkeusolojen takia ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti, kun kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja työntekijöitä on lomautettu. On hienoa, että ravintolat saadaan nyt viimein auki 1.6 alkaen. Hallituksen tartuntatautilakiin liitetyillä rajoituksilla toiminta ei voi kuitenkaan jatkua vielä entisellään, jos laki hyväksytään eduskunnassa ylihuomenna. On muuten tosi ikävää, että eduskunnassa on jouduttu tämä laki käsittelemään järjettömässä aikataulussa ja vielä harmillisempaa se on kaikkien niiden ravintolayrittäjien kannalta, jotka eivät vieläkään tiedä millä ehdoin he voivat 1.6 avata ravintolansa. Samoin moni lomautettu työntekijä odottaa tietoa alkavatko työt.

Hallitus on esittänyt, että ravintolat saisivat avata ovensa kello 6 aamulla ja ne tulisi sulkea viimeistään kello 23. Alkoholin anniskelu tulisi kuitenkin lopettaa jo tuntia aiemmin klo 22. Näiden lisäksi ravintoloiden asiakasmäärää rajoitettaisiin niin, että ravintolassa saisi asioida vain puolet normaalista luvallisesta asiakasmäärästä. Olemme Kokoomuksessa huolissamme ravintola- ja kahvilayrittäjien tilanteesta. Olemmekin ehdottaneet että ravintolat saisivat olla auki aamu viidestä puoleen yöhön asti. Lisäksi olemme ehdottaneet, että sallittu asiakasmäärä nostettaisiin 75%. Näillä pienillä, mutta ravintoloiden kannalta merkittävillä muutoksilla olisi ravintoloille suuri merkitys. Nyt hallituksen kaavailemat ravintoloiden avaamisen rajoitukset saattavat jopa hankaloittaa joidenkin pienyrittäjien liiketoimintaa niin pahasti, että he joutuvat puntaroimaan, onko avaamisessa edes järkeä. Erityisesti pienet ravintolat ja kahvilat joutuvat punnitsemaan avaamisen kannattavuutta. Asia on siinäkin mielessä nurinkurinen, että pienessä ravintolassahan on vain pieni määrä ihmisiä samaan aikaan tilassa, kun taas esim. kaupoissa voi olla satoja ihmisiä ilman rajoituksia.

Päätöksenteossa olisi tärkeä ottaa huomioon tautitilanteen alueellisuus, hygienia- ja turvaväliohjeet sekä ravintoloitsijoiden ja ihmisten omavalvonta ja vastuu.

Rajoituksien purkamisessa tulisi ottaa vahvasti huomioon säännöllisesti ja laajasti kerätty tieto taudin kulusta ja esiintyvyydestä. Kerätyn tiedon avulla rajoituksia voitaisiin purkaa tai tarvittaessa uudelleen kiristää rajoituksia joillain alueilla.  Ja on tärkeää, että kaikki tieto, joiden perusteella rajoitusten väljentämistä ja kiristämistä tehdään perustuu taudin epidemiologiseen tilanteeseen ja tietoja kriteerit ovat kaikkien saatavilla.

Vieroksun ajatusta, että tartuntatautilain varjolla lähdetään tekemään alkoholipolitiikkaa. Jos ravintola on auki ja siellä huolehditaan varotoimista ja hygieniaohjeista niin ei sillä ole väliä juodaanko vai syödäänkö siellä. Oleellista on, että huolehditaan turvatoimista ja toimitaan tartuntoja ehkäisevillä toimintatavoilla. Suomessa on olemassa erikseen alkoholilaki, jonka kautta alkoholin rajoitukset tulee tehdä, jos alkoholiin tarjontaan halutaan puuttua. Yökerhoja ei ole järkevää tässä vaiheessa vielä avata, ymmärrämme hyvin siihen liittyvät riskit.

Peräänkuulutan tässä meidän kaikkien yhteistä vastuuta tartuntojen hillitsemiseksi. Ravintoloilla on oma vastuunsa huolehtia turvallisuudesta. Sama pätee jokaiseen ihmiseen. Tartuntojen hillitseminen on meidän jokaisen harteilla. Vain yhteisillä toimillamme voimme lisätä luottamusta palvelujen turvallisuuteen. Paras olisi tietenkin paluu normaaliin, mutta sinne on askellettava pikkuhiljaa.

Aukioloaikojen laajentaminen klo 24 asti olisi tärkeää niin yrittäjien kuin asiakkaiden kannalta. Monet ruokaravintolat ehtisivät pitää illan aikana kaksi kattausta, kun aikaa olisi enemmän. Ihmiset ehtisivät myös nauttimaan kesäillasta tunnin pidempään turvallisissa puitteissa. Jos ravintolat voisivat aueta jo klo 5 niin maantiellä liikkuvat kuljetusalan ammattilaisetkin voisivat pitää levähdystaukoja huoltoasemilla, päästä aamukahville ja wc:hen. Pitkänmatkan liikenteessä ja kuljetuksessa reissussa saatetaan olla pitkäänkin. Jos huoltoasemat eivät ole auki niin moni jää vaille heille tärkeitä palveluita.

Hallituksen tulisi antaa selkeät kriteerit milloin rajoituksia voi kiristää tai löyhentää. Maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulisi huomioida ravitsemusliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. Perustuslakivaliokuntakin edellytti vain välttämättömiä rajoituksia. Olemme Kokoomuksen lausumassa valiokunnassa vaatineet välttämättömyyden arviointia jo heti lain voimaanastuessa.

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan.  Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin, sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. Vain siten voidaan varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu ja säilyttää kansalaisten luottamus järjestelmään.

Kesäiset ravintolaillat eivät ole ainoastaan tärkeitä yrittäjille, ne ovat tärkeitä meille kaikille, jotka haluamme viettää kesäiltaa ystävien ja perheen kanssa. Ja jos istumme iltaa ravintolassa hyvän ruuan ja mahdollisesti viinin ääressä niin voimme tehdä sen rauhassa ja tottakai huomioiden koronaohjeet ja muut ruokailijat.

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälle

Keskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho

Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. 

Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata.

Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo

Kasvomaskien käyttövelvoitteella lisää turvallisuutta. Strategiana suojaa-testaa-jäljitä-hoida-eristä.

Lauantai 9.5.2020 - Mia Laiho

Jätin eilen ison joukon Kokoomuksen kansanedustajia kanssa toimenpidealoitteen hallitukselle kasvomaskien käytön velvoittamiseksi kaupoissa, joukkoliikennevälineissä sekä julkisissa tiloissa, joissa turvavälistä ei voida huolehtia. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_62+2020.aspx

Suomen turvalliseen avaamiseen ja tartuntojen minimointiin tarvitaan merkittävän testausten lisäämisen, jäljittämisen ja eristämisen lisäksi kasvomaskien käyttöä. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, joten jokainen uusi tartunta pitäisi pystyä ehkäisemään.

STM ja hallitus eivät ole kuitenkaan suosittaneet kasvomaskin käyttöä julkisissa tiloissa. He ovat perustelleet kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa, koska maskia kosketellaan herkästi ja ne saattavat loppua kesken, jos niitä aletaan käyttämään julkisilla paikoilla. On ollut esillä myös pelko niiden riittävyydestä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Ministeriö on luvannut tehdä kuitenkin selvityksen kasvomaskeista.

Itse en pidä realistisena pelkoa, että kasvomaskin käytön velvoittavuus vaarantaisi ammattilaisten käyttämien kirurgisten suunenäsuojusten saatavuutta. Kansalaisten käytössä voitaisiin käyttää hyvin kangassuojaimia, joita moni yritys valmistaa myös kotimaassa ja niitä voi itsekin tehdä. Jos niitä pitäisi käyttää laajemmin, niin on selvää, että yritykset myös lähtisivät laajemminkin niitä valmistamaan ja tarjonta lisääntyisi. Kansalaisia tulee luonnollisesti opastaa kasvomaskin oikeaan käyttöön. Lasten osalta olisi arvioitava kasvomaskin käyttöön soveltuva ikäraja.

Kasvomaskin käytön velvoittaminen olisi tärkeä työväline kohti normaalimpaa arkea. Kasvosuojaimen velvoittava käyttö muistuttaisi meitä kaikkia poikkeustilasta sekä turvavälien ja käsihygienian tärkeydestä tartuntojen ehkäisyssä.  Vaikka rajoituksia puretaan, tauti ei ole vielä täältä kadonnut. Kasvomaski lisäisi myös riskiryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia asioida turvallisesti kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Jos niitä käytettäisiin laajalti, vähentäisimme sekä riskiryhmien että myös kaikkien muiden riskiä saada tartunta.

Kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50:ssä maassa ja monet maat, järjestöt ja tutkijat ovat tehneet selvityksiä kasvomaskien käytön kannattavuudesta. Esimerkiksi tiedemaailmassa arvovaltaiset Yhdysvaltain kansanterveysvirasto (CDC) ja Saksan tiedeakatemia kannattavat maskin käyttöä. Saksan tiedeakatemia julkaisi huhtikuussa lausunnon, jonka mukaan kasvomaskien käyttö on avain asemassa, kun julkisia palveluita ja maata lähdetään avaamaan. Raportin mukaan hengityssuojien käytöstä pitäisi tulla pakollista julkisessa liikenteessä, kaupoissa ja kaikkialla missä on paljon ihmisiä. Myös maailman johtavat lääketieteelliset lehdet Lancet, Jama, BMA ovat ottaneet kantaa maskien puolesta.

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä eikä ole inhimillistä pitää heitä eristettynä, kun muita rajoitteita puretaan. Myös heillä pitää olla mahdollisuus tavata läheisiään ja laajentaa elintilaansa.

Kasvomaskin käytön lisäksi on tietenkin edelleen tärkeä muistaa myös muut torjuntatoimet, kuten fyysinen etäisyys, käsienpesu, käsien desinfiointi ja yskimishygienia.

Jotta Suomi voi turvallisesti avata rajoitteita, tarvitaan työvälineitä, joilla saadaan tartunnat pidettyä matalina. Kansalaisten kasvomaskien laajalla käytöllä voitaisiin purkaa riskiryhmiin kohdistuvia tiukkoja ja epäinhimillisiä rajoitteita ja ehkäistä taudin leviämistä. Kasvomaski on myös osatyökalu koronakriisin aiheuttamien pelkojen hälventämisessä ja yhteiskunnan rattaiden käynnistämisessä. Suojain on myös merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä. Olisiko jatkossa siis strategia SUOJAA- testaa-jäljitä-hoida-eristä?