Espoon talouden seurantaraportti, valtuustopuheenvuoro 9.9.13

Tiistai 10.9.2013 klo 0:38 - Mia Laiho

 Euroopan talouden epävakaus näkyy myös Espoon taloudessa. Väestö ikääntyy, ja työikäisen väestön määrä vähenee, mikä tarkoittaa sitä että yhtä työssäkävijää kohti nousee huollettavien määrä. Palvelutarpeiden määrä on kasvanut ja tuotettu työ, raha ei riitä palveluiden rahoittamiseen. Haasteena on, että väestörakenteen vuoksi kuntien menot kasvavat tuloja enemmän. Myös Espoossa verotulot ovat vähentyneet, ja työttömyysluvut ovat kasvaneet viime vuodesta. Erityisen huolestuttavaa on parhaassa työiässä olevien  nuorten työttömien kasvu, mikä suuntaus olisi saatava ehdottomasti pikaisesti taittumaan.

Espoon talouden seurantaraportin luvut kertovat karua kieltään. Useilla toimialoilla on ylitysuhka budjetin osalta. Alijäämää tulisi pystyä kuromaan umpeen mahdollisimman paljon sisäisillä toiminnan sopeuttamisratkaisuilla. On muutettava toimintatapoja vaikuttavimmiksi, ja keskityttyvä oleelliseen. Toimialojen välillä olisi myös pyrittävä ratkaisuihin ja päätöksiin, jotka vähentävät epätarkoituksenmukaista byrokratiaa ja päällekkäisyyttä. Henkilöstösuunnitelmissa olisi huomioitava henkilöstötarve yli toimialojen ja mahdollistettava joustava henkilöstön käyttö. Näin voitaisiin suosia mahdollisimman pysyviä palvelusuhteita ja mahdollistaa monipuolinen ja henkilöstön ammattitaitoa ylläpitävä työnkuva.

Palvelujen ostojen reilut ylitykset on saatava hallintaan, ja suunniteltava jatkossa tarkemmin ja suunnitelmallisemmin niiden tarve jotta vältytään merkittäviltä budjetin ylityksiltä.

Maan hallitus julkisti elokuun viimeisellä viikolla rakennepoliittisen ohjelman, jolla on tarkoitus keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä. Tehtävien ja velvoitteiden keventämisen toimintaohjelma toteutetaan vuosina 2014-2017. Ohjelma on parhaillaan Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän valmistelussa, ja päätökset sen sisällöstä tehdään marraskuun loppuun mennessä. Mielenkiinnolla voimme odottaa mitä velvoitteita työryhmä tulee ehdottamaan kunnan velvoitteiden vähentämiseksi. Toivoa saattaa kuitenkin että velvoitteiden vähentämisehdotukset eivät liity niihin palveluihin, jotka suoraan koskettavat heikommassa asemassa olevia kuten lapsia tai vanhuksia. On myös huolehdittava että ennaltaehkäiseviä palveluita tarjotaan niin ettei ongelmat pääse kasaantumaan ja aiheuttamaan suurempia ongelmia. Mitä suuremmiksi ongelmat muodostuvat sitä suurempi on siitä aiheutuva lisälasku puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä pidemmällä aikavälillä.

Valtion kunnille asettamien erilaisten velvoitteiden lisäksi valtion kuntien toimintaa ohjaa valtionosuusjärjestelmä. Valtionosuudet ovat edelleenkin samalla tasolla kuin vuonna 1990. Vuoden 1990 jälkeen kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut. Suuret kaupungit ovat myös vanhassa järjestelmässä reippaasti maksajien puolella, vaikka suurissa kaupungeissa kuten Espoossa on tapahtunut suuria muutoksia väestörakenteessa mm. maahanmuuton lisääntymisen myötä. Valtionosuuskriteereiden suhteen onkin asetettu selvitystyöryhmä. Toivotaan että kun kriteerit laitetaan ajan tasalle niin se tarkoittaisi myös Espoon suhteen myönteistä muutosta valtionosuuksien suhteen.

Tiukassa taloustilanteessa on pidettävä pää kylmänä ja jalat maassa. On muistettava että pienistä puroista kertyy suuret virrat. Tarvitaan myös toiminnallisia, uusia ajattelumalleja tuottaa palvelut. Muutokset vaativat aikaa, mutta niiden aloitusta ei voida kuitenkaan siirtää. Toimet talouden tasapainottamiseksi on aloitettava välittömästi.