Valtuustoaloite Laaksolahden jääurheilutoiminnan säilyttämiseksi

Maanantai 29.4.2019

VALTUUSTOALOITE LAAKSOLAHDEN JÄÄURHEILUTOIMINNAN SÄILYTTÄMISEKSI

 

Me valtuutetut esitämme, että Laaksolahden urheilupuistoa kehitetään niin, että kaupunki pystyy takaamaan alueen jääurheilutoiminnan jatkamisen myös jatkossa.

Uusimmat esitetyt suunnitelmat Laaksolahden urheilupuiston kehittämiseksi tulisivat käytännössä lopettamaan jääurheilutoiminnan Laaksolahdesta ja näin koko Pohjois-Espoon alueelta. Tämä ei missään suhteessa tue kaupungin tavoitteita olla ympäristöystävällinen tai taata kaupungin eri alueille yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa.

Vuoteen 2010 saakka Laaksolahdessa oli käytännössä yhteensä kaksi jäähallia (kaksi kaukaloa). Toisen hallin sulkeuduttua kattorakenteissa ilmenneiden ongelmia vuoksi, ainoaksi jäähalliksi on jäänyt vanha harjoitushalli. Tämän toiminta voi sellaisenaan jatkua 2020 alkupuolelle saakka. Kaupungin suunnitelmissa on tämän jälkeen korvata halli pelkällä ulkoluisteluradalla ja keskittää jääurheilutoimintaa Latokaskeen, Matinkylään ja Espoonlahteen. Laaksolahden urheilupuiston painopistettä kaupunki haluaa ohjata enemmän niin sanottuun vapaa-ajan liikuntaan.

Tämä on täysin käsittämätöntä koko Pohjois-Espoon kannalta. Alueella toimii useita jääurheiluseuroja ja ryhmiä, jotka käyttävät Laaksolahden jäähallia. Espoon Kiekkoseuralla on kilpailu ja harrastustoimintaa niin aikuisten jääkiekossa, tyttöjen ja poikien jääkiekossa sekä ringetessä. Myös taitoluisteluseurat ovat käyttäneet Laaksolahden hallia. Tällä nykyisellä suunnitelmalla olla rakentamatta jäähallia Laaksolahteen kaupunki haluaa ohjata noin tuhannen lapsen ja nuoren harrastamisen kymmenien kilometrien päähän pohjois-Espoosta etelä-Espooseen, jonne julkisilla kulkeminen on huonojen yhteyksien vuoksi lähes mahdotonta. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että jääurheilun harrastajat tulisivat ohjautumaan etelä-Vantaan sekä Kauniaisten seuroihin, joissa on tarjota lähiliikuntapaikka.

Me valtuutetut vaadimme, että Laaksolahden urheilupuiston uusimpaan suunnitelmaan lisätään vahva painopiste jääurheiluun. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhan jäähallin sulkeuduttua parin vuoden sisällä tilalle rakennetaan uusi jäähalli.  Tähän on budjetoitava varat heti seuraavaan budjettiin. Perustamme vaatimuksemme Espoo liikkuu periaatteen pohjalle, jossa halutaan taata lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa kaikkialla Espoossa. Toisekseen ratkaisu, jossa lähiliikuntapaikkoja näin suurilta alueilta ja seuroilta suljetaan tulisi lisäämään entisestään yksityisautoilua, jota emme voi missään olosuhteissa hyväksyä.

Mia Laiho (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk) 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuustoaloite, liikunta, urheilu, Espoo

Talousbudjetti vuodelle 2017 hyväksyttiin, varhaiskasvatus, opetus,kotihoito huomioitiin

Keskiviikko 7.12.2016 - Mia Laiho

Tänään päätettiin valtuustossa vuoden 2017 talousarviosta. Veroprosentti saatiin pidettyä nykyisellä tasolla. Talouden hallintaan kuuluu menojen järkevä hallinta ja työllisyyden parantaminen. Siinä veroprosentin maltillisena pito ovat avainasemassa. Joidenkin ryhmien, kuten SDP:n, vasemmiston ja vihreiden listalla tuntuu olevan jatkuvasti veroprosentin nostohalut. Ei pidä mennä kuitenkaan siitä mistä aita on matalin, koska se tie ei ole kestävällä pohjalla. Panostetaan työntekoon, ja sen kannattavuuteen. Kun on kannattavaa tehdä työtä, töitä myös otetaan helpommin vastaan ja työn kautta myös verorahoja saadaan palvelujen järjestämiseen.

Vaikka Espoossa on jouduttu laittamaan paljon rahaa mm. metroon, niin kaupunkilaisten palvelut on pystytty tekemään varsin laadukkaasti, mm. päivähoidon ja opetuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä asiakasmittausten mukaan. Lapset ja nuoret huomioitiin budjetissa onneksi niin, että leikkauksista opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta luovuttiin. Tämä turvaa mm. riittävän tuntikehyksen kouluissa, avustajat ja mahdollistaa jatkossakin jakotuntien järjestämisen ja ryhmäkokojen pitämisen maltillisina. Resurssin säilyttäminen oli myös siinä mielessä tärkeää, että uusi opetussuunnitelma sisältää enemmän yksilöllisiä tarpeita ja uudenlaisia opetusmalleja sisältävää opetusta. Toki uusia oppilaita v 2017 on tulossa taas 800, joten rahan suhteen on oltava opetustoimessakin tarkkana. Iltapäivähoidon mahdollisuus pystyttiin myös säilyttämään 2-luokkalaisille. He ovat vielä kovin pieniä koululaisia, koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäivä muuten kotona voi tuntua pitkältä ja turvattomalta. Subjektiiviseen päivähoito-oikeus ja Espoo-lisä säilyivät ennallaan.

Sisäilmaongelmat ovat päiväkotien ja koulujen suhteen ovat nykyään haaste. Investointisuunnitelmassa tämä huomioitiin niin että seuraavalle 10 vuodelle on suunniteltu rakennettavan 9 uutta koulua ja 26 päiväkotia. On varauduttu myös 18 koulun ja 13 päiväkodin peruskorjaukseen. Budjettiin saatiin lisäksi 10 miljoonan lisämääräraha mm. Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulujen korjauksiin ja listalla on myös muita peruskorjauksen tarpeessa olevia kouluja. Tilojen suhteen tarvitaan kuitenkin myös hyvää suunnittelua, tilojen hallintaa ja kiinteistöistä huolehtimista. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut ajamassa ns tyyppikoulu- ja päiväkoti-konseptia. Eli tämä tarkoittaa, että ei suunnitella hienoa, kalliita rakennuksia, vaan perushyviä ja kestäviä rakennuksia, joissa on huomioitu lasten ja työntekijöiden tarpeet varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta. Pääasia että tilat ovat tarkoitukseen sopivat, ja turvalliset, terveet ja kestävät.

Vanhuspalveluiden osalta saatiin lisämäärärahaa palvelujen kehittämiseen. Tätä tarvitaankin erityisesti kotihoidossa, jossa olisi tärkeää löytää sellaisia toiminta- ja organisointitapoja, joiden avulla työssä viihdytään, työ koetaan mielekkääksi ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Espoon uusi sairaala, joka avaa ovensa keväällä 2017 myös tuo uuden mahdollisuuden kehittää avohoidon palveluja yhteistyössä sairaalan kanssa. Hoitoon pääsyn kynnys ei saa myöskään nousta liian korkealle silloin, kun raskaampien ja pidempikestoisten hoidon tarve on.

Pienenä, mutta asukkaita jo pitkään kiusanneen aluepysäköinnin suhteen Kokoomus sai asiaa nitkautettua eteenpäin niin että määrärahan turvin voimme aloittaa vähitellen asteittaisen aluepysäköinnistä luopumisen. Se aloitetaan ensin yhdeltä alueelta, ja siitä tavoitteena sitten laajentaa muualle kaupunkiin. Toivottavasti sakkolappu ei enää jatkossa pilaa niin usean vierailijan päivää. Useinhan sakkoja ovat saaneet juuri ne ihmiset, jotka vierailijoina eivät tunne aluepysäköintijärjestelmää, eivätkä huomaa sen voimassaoloa.

 Lisäksi budjetissa varattiin kaupunginteatteriin suunnitteluun määräraha. Tarkoitus on suunnitella vaihtoehdot teatterin sijoittumiselle Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen. Suunnitellussa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja teatterin sijoittamiselle Kulttuurikeskuksen läheisyydessä, maanpäällisenä tai maanalaisena ratkaisuna.

Erilaisia pöytäkirjamerkintöjä tehtiin myös paljon, mm. liittyen Träskändan kartanon käyttövaihtoehtoihin jatkossa, Espoon uuden sairaalan käyttöasteen korkeana pitämiseen, sairaalan oikeahintaisiin vuodepaikkoihin, ja Espoonlahteen kirjaston rakentamisvaihtoehtojen suunnitteluun.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, lukiot, tuntikehys, jakotunnit, teatteri, Espoon sairaala, kotihoito

Kyllä itsenäiselle Espoolle, ei pakkoliitoksille

Maanantai 26.1.2015 - Mia Laiho

Espoon valtuutetut ovat on ilmaisseet useasti tahtotilansa Espoon kannasta ja suhtautumisesta kuntaliitoksiin. Espoo haluaa pysyä itsenäisenä eikä olla osa massiivista Suur-Helsinkiä. Vaikka Espoon näkemys on varmasti tullut hyvin selväksi, kuntajakoselvittäjät laitettiin tekemään käytännössä tilaustyötä, vaikka lopputulos oli jo selvä. Yllätys, yllätys - kuntajakoselvittäjät ehdottivatkin viiden kunnan (Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo) yhdistymistä.

Enemmistö espoolaisista vastustaa liitosta

Huolimatta selvästä Espoon kannasta itsenäisen Espoon puolesta, kuntia velvoitettiin tekemään kuntalaiskysely yhdistymisestä. Tehtiin työtä käskettyä. Tuloksena oli, että vastaajista yli 82 % espoolaisista vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukkaiden mielipidettä on kysytty myös syksyn aikana eri puolilla Espoota järjestetyissä asukasilloissa, sekä henkilöstöjärjestöiltä. Kaikissa näissä kyselyissä viesti on ollut vahva tuki itsenäiselle Espoolle.

Faktatiedot eivät puolla Suur-Helsinkiä

Suur-Helsingille ei löydy mitään sellaista faktatietoa tai selvitystä, joka puoltaisi siihen siirtymistä. Espoolaiset haluavat pysyä itsenäisinä. Ei olisi mitään mieltä järjestää myöskään kansanäänestystä, kun kuntalaisten mielipide on jo tiedossa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei pidä heittää rahaa hukkaan turhiin äänestyksiin. Äänestykset kun eivät ole ilmaisia. Resurssit on nyt käytettävä kuntalaisten palveluihin eikä turhaan byrokratiaan. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita ja muutos lisäisi byrokratiaa. Tämä tarkoittaisi resurssien vähentämistä peruspalveluista. Suurkunta olisi myös tappio lähidemokratialle ja kaventaisi oleellisesti kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia oman kunnan asioihin. Vastustan pakkoliitoksia ehdottomasti! Kaupunginhallituksen ehdotus vastaukseksi kuntajakoselvitykseen oli mielestäni hyvin perusteltu, jämäkkä ja Espoon näkemyksen mukainen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäinen, pakkoliitokset, kuntalaiset, kuntaliitos, kuntaliitokset, Espoo

Talousarvioneuvotteluissa kunnallisvero ei nouse, Espoo-lisä säilyy, tukea omaishoitoon ja kouluavustajiin

Lauantai 15.11.2014 - Mia Laiho

Valtuustoryhmän sisällä eri puolueiden välillä on eilen saavutettu neuvottelutulos vuoden 2015 kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Sosiaali- ja terveystoimi saa lisärahaa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi  0,4 miljoonaa euroa.Näillä näkymin kunnallisvero tulee pysymään 18.0%:ssa. Tuloveroprosentin säilyminen ennallaan on tärkeää ostovoiman säilymisen ja talouden pitämiseksi vireänä. Esityksessä ollut kotihoidon tuen Espoo-lisä tulee säilymään myös v2015. Olisikin ollut perheitä kohtaan kohtutonta muuttaa perusteita näin nopealla aikataululla, kun perheet ovat suunnitelleet hoitojärjestelyt jo sillä oletuksella että se säilyy.  Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin ja  perhe- ja sosiaalipalveluihin. Kouluavustajia tulee olla riittävästi, jotta oppilaat saavat riittävän tuen opetuksen mukana pysymisessä ja kouluavustajilla on merkitystä myösluokan työrauhalle, ja kaikkien luokan oppilaiden hyvinvoinnille. Minusta merkittävää on myös että erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon saadaan lisätukea. Espoossa omaishoidon kriteerit eivät saa olla muita kuntia tiukemmat. Omaishoitajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Ilman heidän panostaan, kotihoito ei monesti onnistuisi, mikä tarkoittaisi raskaampaa ja kalliimpaa hoitomuotoa laitoksessa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.  Espoossa kaavoitus on ollut hidasta, ja prosessi on ollut hidasta ja paikoin tehotontakin. Siihen on luvassa nopeuttamista. Talousarvioehdotuksesta valtuuston päätöksentekoon tulee ensimmäiseksi tuloveroprosentti 17.11.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talousarvioneuvotteluissa Espoo-lisä säilyy, kunnallisvero ei nouse, omaishoitoon ja kouluavustajille lisätukea

Espoon talouden seurantaraportti, valtuustopuheenvuoro 9.9.13

Tiistai 10.9.2013 klo 0:38 - Mia Laiho

 Euroopan talouden epävakaus näkyy myös Espoon taloudessa. Väestö ikääntyy, ja työikäisen väestön määrä vähenee, mikä tarkoittaa sitä että yhtä työssäkävijää kohti nousee huollettavien määrä. Palvelutarpeiden määrä on kasvanut ja tuotettu työ, raha ei riitä palveluiden rahoittamiseen. Haasteena on, että väestörakenteen vuoksi kuntien menot kasvavat tuloja enemmän. Myös Espoossa verotulot ovat vähentyneet, ja työttömyysluvut ovat kasvaneet viime vuodesta. Erityisen huolestuttavaa on parhaassa työiässä olevien  nuorten työttömien kasvu, mikä suuntaus olisi saatava ehdottomasti pikaisesti taittumaan.

Espoon talouden seurantaraportin luvut kertovat karua kieltään. Useilla toimialoilla on ylitysuhka budjetin osalta. Alijäämää tulisi pystyä kuromaan umpeen mahdollisimman paljon sisäisillä toiminnan sopeuttamisratkaisuilla. On muutettava toimintatapoja vaikuttavimmiksi, ja keskityttyvä oleelliseen. Toimialojen välillä olisi myös pyrittävä ratkaisuihin ja päätöksiin, jotka vähentävät epätarkoituksenmukaista byrokratiaa ja päällekkäisyyttä. Henkilöstösuunnitelmissa olisi huomioitava henkilöstötarve yli toimialojen ja mahdollistettava joustava henkilöstön käyttö. Näin voitaisiin suosia mahdollisimman pysyviä palvelusuhteita ja mahdollistaa monipuolinen ja henkilöstön ammattitaitoa ylläpitävä työnkuva.

Palvelujen ostojen reilut ylitykset on saatava hallintaan, ja suunniteltava jatkossa tarkemmin ja suunnitelmallisemmin niiden tarve jotta vältytään merkittäviltä budjetin ylityksiltä.

Maan hallitus julkisti elokuun viimeisellä viikolla rakennepoliittisen ohjelman, jolla on tarkoitus keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä. Tehtävien ja velvoitteiden keventämisen toimintaohjelma toteutetaan vuosina 2014-2017. Ohjelma on parhaillaan Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän valmistelussa, ja päätökset sen sisällöstä tehdään marraskuun loppuun mennessä. Mielenkiinnolla voimme odottaa mitä velvoitteita työryhmä tulee ehdottamaan kunnan velvoitteiden vähentämiseksi. Toivoa saattaa kuitenkin että velvoitteiden vähentämisehdotukset eivät liity niihin palveluihin, jotka suoraan koskettavat heikommassa asemassa olevia kuten lapsia tai vanhuksia. On myös huolehdittava että ennaltaehkäiseviä palveluita tarjotaan niin ettei ongelmat pääse kasaantumaan ja aiheuttamaan suurempia ongelmia. Mitä suuremmiksi ongelmat muodostuvat sitä suurempi on siitä aiheutuva lisälasku puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä pidemmällä aikavälillä.

Valtion kunnille asettamien erilaisten velvoitteiden lisäksi valtion kuntien toimintaa ohjaa valtionosuusjärjestelmä. Valtionosuudet ovat edelleenkin samalla tasolla kuin vuonna 1990. Vuoden 1990 jälkeen kuntien tehtävien lukumäärä on kaksinkertaistunut. Suuret kaupungit ovat myös vanhassa järjestelmässä reippaasti maksajien puolella, vaikka suurissa kaupungeissa kuten Espoossa on tapahtunut suuria muutoksia väestörakenteessa mm. maahanmuuton lisääntymisen myötä. Valtionosuuskriteereiden suhteen onkin asetettu selvitystyöryhmä. Toivotaan että kun kriteerit laitetaan ajan tasalle niin se tarkoittaisi myös Espoon suhteen myönteistä muutosta valtionosuuksien suhteen.

Tiukassa taloustilanteessa on pidettävä pää kylmänä ja jalat maassa. On muistettava että pienistä puroista kertyy suuret virrat. Tarvitaan myös toiminnallisia, uusia ajattelumalleja tuottaa palvelut. Muutokset vaativat aikaa, mutta niiden aloitusta ei voida kuitenkaan siirtää. Toimet talouden tasapainottamiseksi on aloitettava välittömästi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon talous, seurantaraportti

Kuntarakennelakiuudistus

Tiistai 26.2.2013 klo 23:43 - Mia Laiho

 

Espoon kuntarakennelaista antama lausunto oli eilen päätettävänä valtuustossa. Olemme käsitelleet asiaa jo Kaupunginhallituksessa viikko sitten. Kuntarakennelaki on merkittävä asia koko Suomen kuntien kannalta.

Pääkaupunkiseutu ei ole verrattavissa muihin Suomen alueisiin vaan aluetta on tarkasteltava metropolinäkökulmasta. Pääkaupunkiseudulla on jo väestömäärältään suuria ja vahvoja kuntia.  Pääkaupunkiseudun kuntien välillä on tehty paljon hyvää yhteistyötä, mm. julkisen liikenteen (HSL), HSY:N kautta vesi-ja jätehuollon osalta, päivähoidon, kuntarajat ylittävän terveyskeskuspäivystyksen osalta. Kun katsotaan muutamia vuosia taaksepäin niin pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyön tuloksena on saatu huomattavan paljon parannuksia aikaan ja kehitettyä kaupunkirakennetta toimivammaksi. Paljon hedelmällistä yhteistyötä on tehty ja ei pidä muuttaa hyvin toimivia systeemejä. Toki aina löytyy parannettavaa ja yhteistyötä tulee edelleen kehittää. Yhteistyötä tulee tehdä niin ettei synny monimutkaista lisäbyrokratiaa,ja päätöksenteossa huomioidaan asukkaiden tarpeet.

Suomen sosiaali-ja terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuudistus on tarpeen.On harmillista ettei SOTE-uudistusta perustetun selvitysryhmän esitystä ole vielä käytössä kun kuntarakennelaista annetaan lausuntoja. Kun se valmistuu niin on arvioitava sen vaikutuksia kokonaisuuteen. Mielenkiintoisia aikoja siis elellään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntarakenneuudistus, vahva toimiva Espoo,