Rokotteet ovat osa huoltovarmuutta ja varautumista

Lauantai 16.1.2021 - Mia Laiho

Suomen rokotustilanne on huolestuttava. Koronarokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU:n yhteishankinta on osoittanut jähmeytensä. Tähän mennessä olemme saaneet huomattavasti vähemmän rokotteita, kuin mitä oli sovittu. Suomeen on tullut rokotteita noin 100 000 ja EU:ssa on annettu myyntilupa vain kahdelle rokotteelle. Suomi ei ole tehnyt hankintoja itse vaan kaikki rokotteet on tarkoitus tulla EU-yhteishankinnan kautta. Markkinoille tarvitaan pikaisesti muitakin rokotteita, jotta rokotetta saadaan enemmän markkinoille, jaettavaksi ihmisille ja taudin nujertamiseen.

Mitä kauemmin rokottamiseen menee aikaa, ja mitä pidempään yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan, sitä pidempikestoiset ja vaikeammat ovat koronasta aiheutuvat vaikutukset sekä terveyden että talouden näkökulmasta. Rokotteet ovat Suomen toipumisessa koronasta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Meillä ei ole lainkaan omaa rokotetuotantoa ja olemme täysin riippuvaisia EU-hankinnoista.

Myös Suomessa on kehitteillä kaksi pitkälle tutkimuksissa edennyttä rokotetta. Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdään jo nyt huipputason tutkimusta. Niiden rahoitus on kuitenkin riittämätöntä. Toinen rokotteista on nenäsumuterokote, joka on edennyt eläinkoevaiheeseen ja siitä on alustavasti hyviä tuloksia. Virologian professori Kalle Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alatalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien. Tämän suomalaisrokotteen valtti on, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä on verrattain edullinen ja valmistus onnistuu Suomessa. Tampereella rokotetutkimuskeskuksessa puolestaan kehitetään proteiinipohjaista rokotetta, joten osaamista Suomesta löytyy. Professori Rämet on tehnyt merkittävää työtä rokotteiden parissa. Kuopiosta löytyisi myös soveltuvat tilat, osaaminen ja laitteisto rokotteiden tuottamiseen.

Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ettemme menetä näitä huippuosaajia ja tutkimusyksikköjä ulkomaille. Hallituksen olisi järkevää tukea Suomen omaa rokotetutkimusta ja kehitystä. Suomalaisella rokotetutkimuksella on arvostettu ja vankka taustansa ja Suomea asemaa korkeatasoisena rokotteiden tutkimusmaana ei kannata menettää. Suomalainen tutkimus ja kehitys on myös tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan nopeasti vastata terveyspandemioihin omalla tuotannolla. Aivan kuten tärkeimmät puolustusvälineet on tilattava hyvissä ajoin, rokotetutkimuksen tukeminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen on investointi kansalliseen terveysturvaamme tulevia pandemioita vastaan. Suomen huoltovarmuuteen liittyen oma rokotetuotanto on oleellisessa asemassa uusia terveysuhkia ajatellen. Ilman omaa tuotantoa, olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista ja sieltä saatavista hankinnoista. Suomessa olisi ymmärrettävä rokotteiden asema osana huoltovarmuutta, siinä kuin lääkkeet ja muu varautuminen kriisitilanteita varten. Rokotusten osalta olisi tärkeää, että meillä on omaa rokotetutkimusta, jossakin määrin myös omaa tuotantoa ja tarvittaessa valmiutta lisätä ja aloittaa uuden rokotteen tuotanto.

Vahva kansallinen rokotetutkimus- ja kehitystoiminta on sijoitus tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Rokotetutkimus ja rokotetuotannon ylläpito vaatii ilman muuta myös resursseja. Sen takia kansainvälinen huippuosaaminen on osattava myös hyödyntää Suomea hyödyttävällä tavalla. Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen tuottaisi Suomelle huoltovarmuuden lisäksi myös työpaikkoja, sekä houkuttelisi uusia yrityksiä ja tutkijoita Suomeen, vähentäisi aivovuotoa ulkomaille, edistäisi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomea hyödyttäviä innovaatioita. Suomi ei tule pärjäämään nykyisellä strategialla pienenä maana kansainvälisessä rokotejahdissa, jos oma huoltovarmuus ei ole kunnossa.

Suomessa valmistettujen rokotteiden myötä saatavilla oleva teknologia, osaaminen ja teollinen valmius auttavat Suomea merkittävästi varautumaan tuleviin pandemioihin. Tautitaakan pienentämisen ja riittävän nopean rokotesuojan kehittymisen kannalta rokotteita on saatava väestölle riittävästi ja nykyistä huomattavasti suuremmalla rokotustahdilla. Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan, eikä mutaatioiden kehittymiseen anneta aikaa. Kun rokote on todettu turvalliseksi käyttää ja se on saanut myyntiluvan, pitäisi rokote saada välittömästi jakoon suurilla määrillä ja etukäteen huolellisesti tehdyllä rokotesuunnitelmalla. Mitä nopeammin väestö saadaan rokotettua, sitä pienemmiksi jäävät pandemian aiheuttamat vauriot sekä terveydelle että taloudelle.

Kun tulevien rokotetoimitusten aikataulusta ja määristä ei ole varmuutta olisi järkevää tässä tilanteessa selvittää myös rokotelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin rokotetta voitaisiin alkaa valmistaa täällä. Tämä olisi myös hyvä lisäapu jo sovittuihin EU-hankintoihin, ja toisi lisävarmuutta sekä lisäisi luottamusta tulevaan.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitän seuraavia kysymyksiä. Niihin vastaukset pitäisi tulla kolmen viikon sisällä.

 

Aikooko hallitus turvata suomalaisen rokotetutkimuksen rahoituksen?

Aikooko hallitus edistää ja varata rahoitusta huoltovarmuuden varmistamiseksi rokotetuotannon käynnistämiselle Suomessa?

Onko hallitus harkinnut koronarokotteen lääkelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin voitaisiin EU-rokotehankintojen rinnalla valmistaa suomalaisille rokotetta myös maan sisällä tarpeita vastaavasti ja nopeasti?

Onko hallitus tehnyt kustannuslaskelmia rokoteaikataulun vaikutuksista koronan aiheuttamiin taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ja terveydellisiin haittoihin? Jos kustannusarvioita on tehty, missä ne ovat saatavilla?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronarokote, huoltovarmuus, maanpuolustus

Koronarokotteista puuttuu vastuunkanto ja johtajuus

Tiistai 5.1.2021 - Mia Laiho

Suomessa rokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU on jäämässä jalkoihin rokotteiden kilpajahdissa. Rokotteiden saamiseksi Suomi on mukana kansainvälisessä rokoteyhteistyömekanismissa. Rokotteet jaettiin Suomen viidelle sairaanhoidon erityisvastuualueelle ja niiden yliopistosairaaloille. Maahan saadut rokotemäärät ovat kuitenkin jääneet pieniksi ja niiden jakelussakin on ollut viivettä. Suomeen on saatu rokotetta vain 50 000 annosta, kun sitä piti saada tässä vaiheessa jo 300 000.

Miksi Suomi on rokotteissa sinisilmäisenä vain EU:n hankinnan varassa? Moni EU-maa on käyttänyt omaa väyläänsä rokotteiden saamiseksi, esim. Saksa ja Tanska ja he ovat saaneetkin rokotetta enemmän kuin Suomi. Pääministerin pitää huolehtia, että Suomi saa sen mitä on luvattu ja Suomen rokotehankinnoissa tehdään kaikki mahdollinen. Marinin pitää osoittaa johtajuutta EU-tasolla ja huolehtia, että Suomen etu toteutuu.

Koronarokotesuunnitelmat ovat käytännössä puuttuneet, vaikka aikaa niiden tekemiselle olisi ollut ensimmäisistä rokoteuutisista lähtien. Tällä hetkellä Suomella ei ole rokotesuunnitelmaa, josta kävisi ilmi kansallinen strategia muun muassa rokotuspaikoista, jakelusta, henkilökunnan hankinnasta, kuntien ja sairaanhoitopiirien korvauksista, kylmäketjujen sujuvuudesta, viestinnästä, rokotekutsuista ja yhteistyöstä viranomaisten välillä. Pelkkä rokotejärjestys ei ole riittävä, jos on tavoitteena rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat ja saada väestötasolla myös taudille suojaa kohtuullisessa ajassa. Koronarokotevastuuta ei vain sysätä kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulle, vaan ministeriöstä tarvitaan selkeät valtakunnalliset suunnitelmat ja resurssit tästä isosta rokotusurakasta selviytymiseen mahdollisimman tehokkaasti. 

Ihmettelen, miksi sekä julkisen että yksityisen työterveydenhuoltoa ei ole otettu rokottamiseen mukaan. Työterveydenhuollon piirissä toimii mittava joukko terveydenhoitajia, joiden ammattitaitoa ja osaamista kannattaisi hyödyntää. Työterveydenhuollon asiakkaina on myös riskiväestöä, joka pitää saada rokotettua.

Pelkästään julkisen sektorin henkilöstöä ei voi siirtää rokotustoimintaan muiden palveluiden siitä kärsimättä. Olisi hölmöläisten hommaa siirtää lapsilta ja nuorilta kouluterveydenhoitajia väestön rokotustoimintaan, kun lasten ja nuorten matalan kynnyksen palvelut muutenkin jo sakkaavat ja nuoret oirehtivat. Julkisen sektorin hoitojonot ovat myös mittavat, ja terveydellisiä haittoja ja kuolemia tapahtuu joka päivä pitkistä hoitojonoista johtuen.

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden viivästymisestä, rokotussuunnitelmasta ja rokotehankinnoista. Kysyin kirjallisessa kysymyksessä myös, aikooko hallitus korvata kunnille aiheutuneet rokottamistyön kustannukset. Kunnille aiheutuu merkittäviä kustannuksia henkilöstöstä, tiloista, säilytyksestä ja tiedottamisesta. Rokotuksista aiheutuvat kustannukset pitäisi korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille täysmääräisesti. Ei rokotusvastuuta voi vain sysätä kunnille antamatta siihen heille resursseja selviytyä siitä. Kuntien on saatava täysimääräiset korvaukset aiheutuneista kustannuksista, jotta kunnilla on myös tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa rokotusurakka sujuvasti ja tehokkaasti.

Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan ja ei anneta mutaatioiden kehittymiseen aikaa. Rokotusten organisoinnin ongelmia ei voi kuitata ihmisten perusoikeuksien rajoituksilla. Viivästyneestä rokottamisesta aiheutuu terveydellisten menetysten lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haittoja. Tämä sisältää riskejä myös Suomen hyvinvointipalveluiden säilyttämiselle, sekä yritysten säilymiselle Suomessa. Pääministeri Marinin on kannettava kokonaisvastuu ja johtajuus koronarokotteista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronarokote, rokotesuunnitelma, koronavirus

Koronaepidemia ei ole syy jättää ketään yksin

Keskiviikko 23.12.2020 - Mia Laiho

Suomessa on noin 400 000 yksinäistä ihmistä (THL:n selvitys vuodelta 2015). Koronarajoitukset ja niihin liittyvät tapaamisten välttämiset ja elämänpiirin supistuminen ovat lisänneet yksinäisyyttä. Erityisesti tämä on koskettanut ikääntyneitä, sekä kotona että hoivakodeissa.

Yksinäisyyden kokemus kannattaa tuoda esiin läheisille, sukulaisille tai viranomaisille. Aina läheiset eivät sitä itse huomaa arjen pyörteiden keskellä. Myös kirkolla ja vapaaehtoistoiminnalla on monia matalan kynnyksen tapoja auttaa.

Paras joululahja yksinäisyyteen on toinen ihminen ja hänen antamansa aika. Ihmisiin kannattaa olla yhteydessä puhelimitse, ja jos osaa käyttää teknisiä laitteita, niin videoyhteyksien avustuksella.

Läheisten tapaaminen, yhteinen kävelyretki tai kahvihetki voivat olla myös tärkeitä. Tällöin pitää muistaa, että tavataan vain terveenä, vältetään halaamista, huolehditaan käsienpesusta ja istutaan ruokapöydässä vähän etäämmällä toisistaan.

Koronatilanne ei ole syy jättää ketään yksin. Joulu ja joulun sanoma saavuttavat jokaisen kodin koronasta riippumatta.

Mia Laiho
lääkäri ja kansanedustaja (kok)

Kirjoitus on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 14.12.2020

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yksinäisyys, joulu, sukulaiset, ikääntyneet, vapaaehtoistoiminta

Kasvomaskivelvoitteella voitaisiin ehkäistä maan joutumista poikkeustilaan

Torstai 3.12.2020

Hallitus on luvannut tuoda ennen joulua tartuntatautilain eduskuntaan. Samalla kun asiaa käsitellään, olisi järkevää tehdä tartuntatautilakiin muutos, joka mahdollistaa kasvomaskien käyttövelvoitteen niillä alueilla, joissa epidemiatilanne sitä vaatii.

 

Tartuntatautilain hyödyntäminen on merkittävästi kevyempi toimenpide kuin poikkeusoloja vaativa valmiuslaki, jonka varjolla puututaan ihmisten liikkumiseen ja työntekijöiden työvelvoitteeseen ja hoitotakuun venymiseen. Kun ihmisillä on julkisissa tiloissa, kaupoissa, hisseissä ja busseissa maskit suojana niin sillä saadaan kaikille suojaa ja voidaan estää koronan leviäminen.

 

Jos kasvomaskien käyttö olisi velvoittavaa, niin muun muassa julkisessa liikenteessä ihmiset voisivat tehdä työmatkansa turvallisimmin mielin. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tai heillä ei ole mahdollisuutta tehdä etätyötä. Yhtenä tärkeänä työntekijäryhmänä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, jonka pitää päästä töihin. On kohtuutonta, että hoitajia rangaistaisiin valmiuslain työvelvoitteella joulun aikaan sen takia, ettei hallitus halua ottaa käyttöön selvästi kevyempää sääntelyä kasvomaskivelvoitteella.

 

Viime kevään äkillisesti pahentunut epidemiatilanne tuli ymmärrettävästi vähän yllätyksenä ja se vaati järeitä toimenpiteitä. Sen jälkeen hallituksella on ollut monta kuukautta aikaa valmistella normaalilainsäädäntöön muutoksia, joilla epidemiatilanne pystytään hoitamaan. Sen takia valmiuslain nostaminen keskusteluun, ennen kuin muita toimia on hyödynnetty, ei ole järkevää. Tartuntatautilain toimintavaltuuksia ei ole vielä kaikilta osin hyödynnetty ja siinä olisi vielä muutostarpeita. Muun muassa arvostettu professori Martin Scheinin on jo ehdottanut aiemmin tartuntatautilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kasvomaskien käytön. Hallitus ei ole halunnut siihen tarttua.

 

Jos maskipakkoon turvauduttaisiin, maskien jakamisesta huolehtisi kunnat ja valtio aivan kuten jo nytkin. Kansalaisille voitaisiin jakaa ilmaisia maskeja kouluissa ja ilmaisten maskien jakopisteillä. Aloitteessani maskipakko voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella yli 12-vuotiaille.

Yli 12-vuotias ymmärtää ja osaa kyllä käyttää kasvomaskia, kun hänelle se opetetaan. Tämä ikäraja olisi myös siinä mielessä perusteltu, että tähän ikähaarukkaan sopisi kaikki yläkouluikäiset lapset. Kasvomaskin käytön velvoitteesta voisi vapautua, jos henkilöllä olisi siihen perusteltu terveydellinen syy tai vamma. Jos ihmisiltä vaaditaan joukkoliikenteessä matkalippua ja uimahallissa uimahousuja niin kyllä tällaisen yleisvaarallisen taudin ollessa kyseessä, kasvomaskin käyttöön voidaan velvoittaa.

 

Jos kasvomaskivelvoite otettaisiin käyttöön, voitaisiin ehkäistä maan ajautumista poikkeustilaan ja valmiuslain toimenpiteisiin, kuten liikkumisrajoituksiin, terveydenhuollon henkilöstön työhön pakottamiseen ja laittomien hoitojonojen kasvattamiseen. Nyt on tehtävä kaikki ne toimet. Vetoan hallitukseen, jotta se tarttuu ennakoiviin toimenpiteisiin.

 

Olen jättänyt asiasta lakialoitteen 2.12.2020, joten tässä olisi hallitukselle suoraan valmis lakialoite eteenpäin vietäväksi. 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Lakialoite, kasvomaski, korona, maskivelvoite

Terapiatakuusta totta ennen joulua

Tiistai 17.11.2020 - Mia Laiho ja Sari Sarkomaa

Julkaistu Iltalehden päivän poiminta palstalla 17.11.2020

Olemme yhtä mieltä Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kansalaisaloite ansaitsee sen arvolle sopivan käsittelyn. Vuosi on kulunut aloitteen saapumisesta eduskuntaan, mutta aloite odottaa edelleen käsittelyä. Kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Se on sysätty syrjään odottamaan. 

Vetoamme hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. On välttämätöntä, että eduskunta käsittelee Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että aloite hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän sote-esityksen alle.

Huoli riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite. Aloitteen lähetekeskustelussa (21.11.2019) kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Ministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen Terapiatakuun toteuttamiseksi.

On yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Terapiatakuu rakentaisi Suomesta puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät eikä heidän läheisensä jää yksin ilman apua. Nyt se on monelle arkipäivää. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi Terapiatakuualoitteen. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä.

Mielenterveysongelmat ovat suuri, mutta alihoidettu kansansairautemme. Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Yhdenvertainen ja oikea-aikainen mielenterveyshoitoon pääsy on turvattava. Hoidon varhainen aloittaminen nopeuttaa toipumista ja helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta sekä vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.

Kokoomus ehdottaa, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terapiatakuu, mielenterveys, mielenterveyspalvelut

Nuorten päihdeongelmien hoito on retuperällä

Lauantai 14.11.2020 - Mia Laiho

Päihdeongelmaisten nuorten hoitoon pääsyssä on merkittäviä ongelmia ja hoitoviiveitä. Poissaolot koulusta ja koulun keskeyttämiset liittyvät moniin erilaisiin ongelmiin, mutta valitettavan usein taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Kouluterveyskyselyn mukaan huumeiden käyttö ja käyttökokeilut ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Tilannetta ei helpota se, että julkisuudessa annetaan välillä jopa ruusuista kuvaa luksuselämää viettävistä päihteiden käyttäjistä. Huumeriippuvaisen arki on jotain aivan muuta. Kehitysvaiheessa olevalle nuorelle päihteiden käyttö voi aiheuttaa yllättäviä reaktioita, ja se voi ilmentyä mm. impulsiivisena käyttäytymisenä ja väkivaltana. Huumeiden hankkiminen ajaa nuoria myös rikollisuuteen ja elämän kurjistumiseen.

Päihdehoitopaikkojen saatavuuden kanssa on Suomessa suuria ongelmia. Päihderiippuvuuksien katkaisupaikkoja on Suomessa vain kourallinen. Monien nuorten kohdalla päädytään jopa heti huostaanottoon, kun nuoret ja perheet tarvitsisivat apua ja tukea päihde- tai mielenterveysongelmiin. Myös lastensuojelu on mahdottoman edessä, jos sielläkään ei ole osaamista ja päihdehuollon tukea laitoksissa asuville, päihdeongelmaisille nuorille.

Perheillä ja lastensuojelulaitoksilla pitäisi olla mahdollisuuksia saada nuori hoitoon ja päihdetyöntekijöiden osaamista käyttöönsä, kun sitä tarvitaan. Perheiden tulee myös saada apua nuoren kanssa ilman, että heidän tarvitsee pelätä huostaanottoa.

Miksi Suomessa ei tilastoida päihderiippuvuuden vaikutusta koulun keskeyttämiseen? Tämä olisi tärkeä tieto ja oleellinen kohta myös tarttua nuoren ongelmiin ja auttaa häntä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan päihteet ovat yksi merkittävä syy, jos nuorilla on paljon koulupoissaoloja tai koulunkäynnin keskeytyksiä.

Päihteet ja erityisesti huumeet aiheuttavat nuorille elämänhallinnan ongelmia, koulupoissaoloja, syrjäytymistä sekä ajaa heitä myös rikollisuuteen. Valitettavasti päihteiden väärinkäyttöön liittyy myös itsehillinnän puutetta ja väkivaltaista käyttäytymistä kouluissa tai kaduilla. Pelkästään erottaminen koulusta ei ole ratkaisu, jos nuori jää kaiken muun tuen ulkopuolelle. Suomeen tarvittaisiin käytännönläheinen nuorten tarpeet huomioiva päihdeohjelma, jossa luotaisiin selkeät ohjeet ammattilaisten käyttöön hoitoon ohjaukselle ja viranomaisyhteistyölle.

Esimerkiksi työterveyshuollossa on olemassa päihdeohjelma, jossa työnantajalla on velvollisuus ohjata päihdeongelmainen työntekijä päihdehuoltoon.

Koulu ja opiskelu on nuoren työtä. Vastaavalla tavalla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja oppilashuollossa päihdeongelmiin pitäisi tarttua tehokkaammin, hoitoonohjauspolut pitäisi olla sovitut ja selkeät, ja nuoren opintopolku tulisi suunnitella moniammatillisessa yhteistyössä.

Vieroitushoitopaikkojen ja päihdehoidon tulisi olla nimenomaan nuorille räätälöityjä. Ei ole nuoren edun mukaista sijoittaa heitä samoihin yksiköihin päihderiippuvaisten aikuisten kanssa. Myös kouluväkivaltatapauksissa koulun, poliisin ja sosiaaliviranomaisten selkeästi sovittu yhteistyömalli sekä sujuva hoitoonpääsy päihde- ja mielenterveyspalveluihin ovat aivan oleellisessa roolissa. Nyt on korkea aika luoda uusia toimintamalleja ennen kuin päihde- ja väkivaltatilanteet karkaavat käsistä.

Jätin hallitukselle eilen kaksi erillistä kirjallista kysymystä. Ensimmäinen koskee lasten ja nuorten päihdehoidon puutteita ja päihdeohjelman tarvetta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_860+2020.aspx ja toinen kirjallinen kysymys koskee  päihdeongelmaisten nuorten moniammatillista tukea ja opintopolun varmistamista kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päihdehoito, hoitoonpääsy, mielenterveys, terapiatakuu, nuoret, koulu, lastensuojelu

Yksityisten ihmisten verotietoihin liittyy tietoturva-ja väärinkäytösriskejä

Maanantai 2.11.2020 - Mia Laiho

Vastaamon tietoturvarikoksen myötä 40 000 ihmisen henkilötiedot ovat valuneet verkkoon. Pian tapahtuneen jälkeen eli 3.11 julkaistaan ihmisten verotiedot vuodelta 2019 kaikkien, myös rikollisten ulottuville. Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille listan niiden henkilöiden verotiedoista, joiden Suomeen maksetut ansio- ja pääomatulot olivat edellisvuonna yhteensä vähintään 100 000 euroa. Vetoankin verohallintoon, tiedotusvälineisiin ja hallitukseen, ettei tuloverotuksen tietoja vuodelta 2019 asetettaisi julkiseksi vielä 3.11 ja ilman kontrollointia. Listauksen julkistamiseen liittyy ihmisten turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä uhkia.

Tässä tilanteessa on erittäin kyseenalaista julkaista yksityisistä ihmisistä tällaisia tietoja, jotka sisältävät mm. ihmisten nimen, syntymäajan, tulotiedot ja asuinpaikan. On täysin mahdollista, että kiristys, uhkailu, ilkivalta ja varkaudet voivat kohdentua juuri verotietojen perusteella tehdyn listauksen kautta ihmisiin. Tällaista on tapahtunut myös Suomessa.

Vuonna 2009 tapahtui poikkeuksellinen kidnappaus ja kiristystapaus, jossa perheeltä kiristettiin miljoonia euroja tyttären vapauttamiseksi. Verotietojen julkistaminen sekä median julkaisemat nimi- ja kuvalistat kansalaisten tulotietoineen listaavat samalla tarjottimella rikollisille kidnappaus- ja kiristyskohteet. Tiedot ovat nykyisin vielä helpommin saatavilla, kun ne ovat sähköisessä muodossa ja napinpainalluksen takana.

Viime vuonna kansalaisille annettiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastustaa tietojen luovuttamista ilmoittamalla verohallinnolle 1.10 mennessä kiellosta. Taustalla on EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR.

Verohallinto päätti kyseisestä päivämäärästä käytännön syistä eli 1.10 päivämäärä ei perustu lakiin.

Omien tietojen julkistamisen kieltomahdollisuutta ei ole viestitty ihmisille juurikaan, eikä se enää hyödytä Vastaamon uhreja, koska Vastaamon tietoturvarikos nousi esille vasta 1.10 jälkeen, jolloin Verohallinto ei enää ota vastaan kieltoilmoituksia.

Verotietojen julkisuustietojen kielto pitäisi pystyä tekemään esim. veroilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Harmaan talouden kitkemiseen ja julkisten virkojen palkkioiden esiin nostamiselle täytyy löytyä muitakin keinoja kuin kaikkien suomalaisten verotietojen julkisuus.

Vetoankin verovirastoon, hallitukseen ja mediaan, että tietojen julkistamisen kiellon määräaikaa pidennettäisiin, jotta kaikilla niillä kansalaisilla, joilla on siihen perusteltu tarve, ehtisivät tehdä kiellon. Myös Vastaamon tietoturvarikosten uhreja kohtaan on kohtuutonta lisätä yhteiskunnan taholta riskejä tulla hyväksikäytetyksi.

Tulevaisuudessa on myös syytä arvioida, liittyykö verohallinnon sähköiseen rekisteriin turvallisuusriskejä ja uudenlaisia uhkia ihmisten kannalta. Onko järkevää yhteiskunnan taholta tarjota kuin tarjottimella rikollisille kansalaistemme tulo- ja henkilötietoja ja lisätä tätä kautta riskejä hyväksikäytölle?

Verohallinnon olisi syytä merkitä myös ylös, kuka pyytää kenenkin tietoja. Jälkikäteen voisi tällöin esim. rikoksen sattuessa tarkastaa, kuka on käynyt tiedoissa. Tämä parantaisi uhrin asemaa.

Digitalisaation myötä yhteiskunta on muuttunut ja se asettaa haasteensa sekä tietoturvan tasolle, että ihmisten yksityisyydelle. Tämän takia nykyistä lainsäädäntöämme pitäisi pystyä arvioimaan uudelleen nykymaailman tietoturvallisuus uhkien valossa. Digitalisaatio on mennyt jättiloikin eteenpäin, mutta laki on jäänyt taakse. Ihmisen yksityisyyttä ja turvallisuusuhkia pitää pystyä ehkäisemään myös verkossa.

Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vastaamo, tietoturva, rikollisuus, identiteettuvarkaus, tietosuoja, vero

Terapiapalvelujen tietoturvarikos on uhrin henkinen raiskaus

Torstai 29.10.2020 - Mia Laiho

Terapiapalveluja tuottavan yrityksen laaja tietoturvamurto on nostanut esille huolen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvan tasosta. Vastaamon tietoturvamurto ja kiristys ei koske vain uhreja, vaan myös ihmisten luottamusta potilastietojen tietoturvaan kaikkialla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jätin 26.10 hallitukselle kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta. Halusin nostaa keskusteluun, kuinka varmistetaan, että terveydenhuollon digitalisaation myötä potilastietojärjestelmien, lääkinnällisten laitteiden, ohjelmistojen, etähallittavien laitteiden tietoturva ja siirrettävät sisällöt on huomioitu nykyisin ja miten tietoturva ja siihen liittyvät riskit on arvioitu suunnitellussa sote-uudistuksessa.

On huomioitava, että digitalisaatiossa on oltava korkeat laatuvaatimukset asiakkaan tietoturvan osalta. Tämä pätee niin sairaskertomuksia sisältävien potilastietojärjestelmien, etävastaanottojen että potilasvalvontajärjestelmien tietoturvaan sekä erilaisiin hälytyslaitteisiin liittyen. Ihmisten on voitava luottaa siihen, etteivät sosiaali-ja terveystiedot tiedot pääse ulkopuolisten käsiin.

Terveydenhuollon digitalisaatioon liittyy paljon muutakin kuin pelkät potilastiedot. Hoitotyötä helpotetaan monilla erilaisilla hälytys- ja valvontajärjestelmillä kuten diabeteksien ja sydämenrytmin etäseurannalla. Etävastaanottojen lisäksi etäyhteyksillä saadaan suorayhteys myös vanhusten koteihin, joten yksityisyydensuojan lisäksi myös tietoturvan tulee olla aukoton näissä palveluissa. Tärkeää on, että ihmiset voivat luottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja ettei tietoturvavuodon pelossa jätetä apua hakematta.

Asiakastietolaissa tietojärjestelmät jaetaan valvonnan kannalta kahteen luokkaan. Kanta-palveluun liitetyt järjestelmät ovat ns. A-luokassa, ja kaikki muut luokassa B. Tietoturvakäytännöt ovat kuitenkin hyvin moninaiset ja Valviran mahdollisuudet valvoa kaikkia yrityksiä ovat riittämättömät.

Ne yritykset, jotka ovat pitkälti oman kontrollin luokassa eli B-luokassa, ovat tulevaisuudessakin korkeammassa riskissä tietoturvamurroille. Ihmisten henkilökohtaisia tietoja keräävät järjestelmät sekä digitaalisesti etäohjattavat hoitolaitteet tulisi mielestäni olla aina automaattisesti valvonnalta korkeammassa A-luokassa turvallisuusriskin takia.

Kyberturvallisuutta ei voi ajatella erillisenä tietoteknisenä kysymyksenä, vaan se on potilasturvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaamme ja sen palveluihin. Kyse on myös kansallisesta turvallisuudesta. SOTE-lakien valmistelussa olisi välttämätöntä olla tehtynä riskinarvio ja riskinhallintasuunnitelma liittyen hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin ja tietoturvaan. Myös työntekijöiden tietoturva tulee varmistaa sote-alueen moninkertaiseksi kasvavan henkilöstöhallinnon myötä. Myös tietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön uudistus olisi saatava nopealla aikataululla hallituksen työpöydälle.

Kun tällainen rikos on tehty, uhrien on saatava hoidettua rikosilmoitus, henkilötunnuksen vaihto, tietojenluovutuskielto, sekä vapaaehtoinen luottokielto ym. tärkeät yksityisyyttä suojaavat toimenpiteet nopeasti ilman hallinnollisia viiveitä. Näiden toimenpiteiden tulee myös olla tehtävissä ympäri vuorokauden ja ilman kuluja. Valtavan ahdistuksen, pelon ja epävarmuuden hoitoon tarvitaan myös tukea ja hoitoa. Terapiatietojen väärinkäyttöä voidaan pitää ihmisen henkisenä raiskauksena, josta voi jäädä pitkäkestoiset vauriot. Ihmisiä ei saa jättää yksin, oli sitten kyse käytännön järjestelyistä henkilötietorikoksen yhteydessä tai hoidon saamisesta tasapainoa järkyttäneessä tilanteessa ja sen jälkeen. Tietoturvarikoksen uhreja on Vastaamon yhteydessä tuhansia ja vaikutukset ovat laajat ja pitkäkestoiset. Toivottavasti tekijä saadaan oikeusteen vastuuseen teoistaan.

Sähköisen asioinnin käyttö, digitalisaatio ja robotiikka lisääntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa koko ajan. On päättäjien, ministeriöiden, ja palveluja järjestäviä ja tuottavien toimijoiden vastuulla, että tietoturvasta on huolehdittu asianmukaisesti ja myös valvonnan resurssit ovat riittävät. Turvalliset tietoturvakäytänteet ovat myös meidän jokaisen vastuulla omassa toiminnassamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vastaamo, tietoturva, tietoturvarikos, psykoterapia

Eläinpoliiseja tarvitaan koko Suomeen

Maanantai 19.10.2020 - Mia Laiho

Helsingin poliisi perusti eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen yksikön syksyllä 2018. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Helsingin eläinpoliisi on saanut runsaasti kiitosta toiminnastaan ja heillä on ollut kädet täynnä töitä heti yksikön perustamisesta saakka.

Eläinten kaltoinkohtelu jää helposti yhteiskunnassamme piiloon, valvonta ontuu ja puuttumiskeinot ovat vaillinaiset. Suomen muihinkin poliisilaitoksiin olisi tarpeen perustaa eläinpoliisiyksikkö.

Tavallisella poliisilla ei ole eläinsuojelupuolen asiantuntemusta ja taitoa puuttua eläinrikoksiin samalla tavalla kuin tähän erikoistuneella poliisilla. Eläinsuojelurikokset vaativat erikoisosaamista ja tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkäreiden ja muiden eläinlääkäreiden ja viranomaisten kanssa.

Laitonta pentutehtailua tapahtuu paljon ja nämä eläimet saattavat joutua elämään kammottavissa olosuhteissa. Laittomien eläinten välityksellä leviää myös paljon tauteja ja nämä taudit aiheuttavat kärsimystä eläimelle. Eläinpoliisilla on paikallisesti mahdollisuuksia tehdä näkyväksi sekä laiton pentutehtailu että lisätä ihmisten tietoisuutta eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Tällä hetkellä eläinpoliisi on vain Helsingin poliisissa. Olisi tärkeää saada toimintaa laajennettua, sillä salakuljetuksia tapahtuu paljon myös Helsingin ulkopuolella. Muualla Suomessa tuotantoeläimiin kohdistuvat väärinkäytökset ja kaltoinkohtelut vaatisivat niinikään eläinpoliisitoiminnan osaamisen laajentamista.

Helsingin yksikön työmäärä osoittaa, että sille on suuri tarve. Eläinpoliisin toiminta keskittyy kitkemään etenkin harmaata taloutta sekä torjumaan tautiriskejä. Ryhmän tarkoituksena on puuttua metsästysrikoksiin, sekä eläinsuojelurikkomuksiin, sekä muun muassa pentutehtailuun ja laittomien pentujen myyntiin. Helsingin eläinpoliisi on saanut paljon kiitosta toiminnastaan. Nykyiset Helsingin eläinpoliisin resurssit ovat kuitenkin niin pienet, että esimerkiksi rajan yli tapahtuvaa eläinten salakuljetusta voidaan valvoa vain pistokokein.

Ihmisten eläinten hyvinvoinnin laiminlyöminen on hyvin usein kytköksissä omistajan omiin elämänhallinnan ongelmiin kuten päihteiden käyttöön, toimeentulon tai mielenterveyden ongelmiin. Sen takia viranomaisyhteistyön toimivuus ja hyvä tiedonkulku ovat avainasemassa tilanteihin puuttumisessa ja seurannassa. Eläinpoliisin työ parantaa huomattavasti eläinlääkäreiden ja poliisin viranomaisyhteistyötä ja sen tuloksellisuutta eläinsuojeluasioissa. Jotta kaikkialla Suomessa eläinten hyvinvointiin ja kärsimyksen vähentymiseen voitaisiin tosiasiallisesti puuttua, määrärahat poliisivirkojen perustamiseen tarvitaan. Jätin asiasta 16.10 talousarvioaloitteen ensi vuoden budjettiin. Kyse on vain kahdesta miljoonasta, mutta sillä voitaisiin parantaa tuhansien eläinten hyvinvointia, kitkeä eläinsalakuljetukseen liittyvää salakuljetusta ja harmaata taloutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, eläintensuojelu, eläinpoliisi, eläinlääkäri

Miksi ministeri Kiuru ei nauti luottamustani?

Keskiviikko 14.10.2020 - Mia Laiho

Eduskunta äänestää tänään keskiviikkona esittämästäni epäluottamuslauseesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. 

Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Jotta onnistumme sen selättämisessä, eduskunnan ja suomalaisten on voitava luottaa kriisinhoitoa johtavaan ministeriin. Tämä luottamus ei saa horjua. Haluamme, että suomalaiset voivat ilman pienintäkään epäilyksen varjoa luottaa ministeriin, sosiaali- ja terveysministeriöön ja terveysviranomaisiin. 

Luottamuksesta

Kysymys on viime kädessä luottamuksessa. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että valtion johto, hallinto ja viranomaiset antavat sille rehellisen kuvan tilanteesta. Voivatko he uskoa, että asiantuntijat ja tässä tapauksessa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin korkeimmaksi asiantuntijaviranomaiseksi perustettu THL saavat toimia vapaasti omaan asiantuntemukseensa nojaten. Suomen länsimaisena oikeusvaltiona pitää pystyä luottamaan kriisistä johtovastuussa olevaan ministeriin ja virkamiehiin. Virkamiesten sanavapautta ja asiantuntijuutta ei voi sivuuttaa.

Näistä periaatteista ei voi poiketa edes kriisin keskellä – päinvastoin. Kriisin keskellä jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen säilyttäminen.

Varautumisesta

Kesän ajan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut mahdollisuus rakentaa johtamisjärjestelmä ja säädöspohja, jotka mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä kohdennetummat koronatoimet. Merkittävin esimerkki tästä on ravintoloihin kohdistuvat kaavamaiset rajoitustoimet, jotka maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. Tietoa tartuntojen lähteistä ei ole avattu. Esim. ravintoloiden osalta uskoisi olevan merkitystä tartuntoihin sillä, onko kyseessä ruokaravintola vai yökerho. Näitä tietoja ei ole saatu, vaikka niitä koskevat päätökset tulevat koskemaan tuhansia työpaikkoja ja merkittäviä ongelmia työttömyyden kautta sekä perheille että Suomen taloudelle.

Kesän suvantovaiheen olisi voinut hyödyntää varmistamalla edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä ollut laajasti tyytymätön hallituksen toimiin.

Viestinnästä

Kriisissä viestintä on tekoja. Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta vakauden sijaan. Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Viime keväänä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön ohjeistus oli sekavaa ja poukkoilevaa. Myös kansalle kasvomaskien hyödyistä ei ole kerrottu avoimesti ja neutraalisti ennemminkin on varoiteltu niiden aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Ihmiset oppivat käyttämään pelastusliivejä ja turvavyötäkin niin miksei kasvomaskiakin.

Myös hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista kuvasi sekavaa toimintaa, kun hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi. Tämän jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla.

Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja koronatoimien valmistelun sekavuudesta ovat olleet uutiset siitä, ettei tieto kulje edes hallituksen sisällä. Elinkeinoministeri Lintilän viimeviikkoisista lausunnoista kävi ilmi, ettei hänellä tai TEM:llä ollut mitään tietoa siitä, millaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. Kun on maanlaajuinen kriisi kyseessä, joka vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan ja eri toimialojen, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on välttämätöntä tehdä.

Ministeri Kiuru esitti myös aiemmassa tiedotustilaisuudessa pakkokaranteenia kaikille Suomeen tulijoille. Lainsäädännön rajoitteet eivät häirinneet Kiurun koronatoimien valmistelua. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. Tämän toi esiin muun muassa oikeuskansleri, jonka asiantuntemukseen Kiuru ja STM olisivat voineet nojata jo valmisteluvaiheessa. Ministerin on nojattava päätöksissään voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Epäluottamuksesta

Kysymys on kokonaisuudesta. Toiseen aaltoon varautumisessa on ollut puutteita. Hallituksen ja ministeri Kiurun viestinnässä ja toiminnassa on ollut merkittäviä epäselvyyksiä. Viimeisimpänä ja raskaimpana asiana on tieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaviestinnän rajoittamisesta viime keväänä. Suomi elää koronan toista aaltoa. Onko meillä varaa ottaa enää riskiä huonosta johtamisesta? Minusta ei. Meillä on vielä paljon haasteita edessä koronan selättämisessä liittyen ihmisten terveydenhoitoon, myönteiseen suhtautumiseen rokotuksiin, ihmisten toimeentuloon ja kansan luottamukseen tulevaisuuteen ja talouden elpymiseen.

Ministeri Kiuru vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtamisesta ja koronan hoidosta. Luottamus on peruskivi. Kun se murenee, sitä on vaikea korjata. Kun luottamus rapautuu on ministerin kannettava poliittinen vastuu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Epäluottamuslause, Kiuru, kriisin hoito, koronarajoitukset, lainsäädäntö

Lääkärihelikopterihankintaa on valmisteltu suljetuin ovin

Sunnuntai 11.10.2020 - Mia Laiho

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmien takia valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua. Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuussa 2020 FinnHEMS Oy:n siirtämisestä viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Uusi valtionyhtiö valmistautuisi toteuttamaan varsinaisen lentotoiminnan itse sekä ostaisi omat helikopterit valtion rahoittamana.

Lääkärihelikopteritoimintaa järjestää tällä hetkellä valtio-omisteiseksi muuttunut Finnhems Oy ja palvelut tuottaa kaksi yksityistä yritystä, SHT ja Babcock Air Ambulance.

Kun asiasta ei kuulunut mitään, aikaa kului  ja pelkäsimme, että kohta suomalaiset jäävät ilman helikoptereiden tuomaa ensihoitoa, jätimme kansanedustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen 17.4.20 STM:lle lääkärihelikopteritoiminnan toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä valtiolle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/Kk_291+2020.aspx. Vastaus kysymykseemme oli mitäänsanomaton. Sen olisi voinut laittaa saunansytykkeeksi.

Hiljaisuus jatkui, kunnes FinnHEMS tiedotti 18.9.2020, että FinnHEMS ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SHT:n koko osakekanta, liiketoiminta ja siihen liittyvät helikopterien leasing-sopimukset siirtyvät FinnHEMSin omistukseen. Kauppasummaa ei julkistettu. Kaupan kerrotaan olevan ensiaskel FinnHEMSin omaan lentotoimintaan, jonka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut tavoitteeksi taloudellisten ja toiminnallisten perusteiden pohjalta.

Tiedotteen mukaan Valtioneuvosto on eduskunnan käsiteltävänä olevassa lisätalousarvioehdotuksessaan esittänyt, että valtion osakevarallisuutta, jonka siirtämisen FinnHEMSille eduskunta on aiemmin hyväksynyt, voidaan käyttää oman lentotoiminnan edellyttämään yritysjärjestelyyn.

Helikoptereiden tilanteesta ja hankinnoista on annettu julkisuuteen vain vähän tietoa, vaikka sitä on erikseen kysytty hallitukselta useammalla kirjallisella kysymyksellä. Julkisuuteen ei ole avattu toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ja sitä, miten kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valmistelua on tehty suljetuin ovin. Aikataulu on kiireinen, sillä uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022.

Huolenaiheena on myös, miten turvata lääkintähenkilöstön saatavuus ja korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, jos heidät eriytetään sairaanhoitopiireistä erilliseen yhtiöön. Osaavan ja riittävän henkilökunnan kannalta on tärkeää, että ensihoitajat ja lääkärit pysyvät osana muuta toimivaa ensihoitojärjestelmää. Se on tärkeää sekä henkilöstön osaamisen että sujuvien palveluketjujen ja kustannusten hallinnan kannalta.Uudistusten myötä myös Lapin alueen helikopteri on tärkeä säilyttää. Vaikka Lappi on harvaanasuttua seutua, ovat välimatkat pitkiä, maasto paikoin haasteellista ja väestömäärä sesonkiaikoina moninkertainen.

Koptereiden hankintaprosessi vaikutti siinämäärin erikoiselta, sen valmistelu oli suljettua ja olimme huolestuneita kansalaisten ensihoidon palveluista niin päädyin jättämään 21.9.20 kansanedustajien Pauli Kiurun ja Paula Risikon kanssa kaksi kirjallista kysymystä lääkärihelikoptereista. Ensimmäinen kirjallinen kysymys koskee lääkärihelikoptereiden hankintaa, riskejä, vastuuta ja avoimuutta. Ja toinen kirjallinen kysymys koskee helikoptereiden lääkintähenkilökunnan osaamisen ja saatavuuden turvaamista.

Avaan tähän lääkärihelikoptereiden hankinnasta, riskeistä, vastuusta ja avoimuudesta tehtyä kirjallista kysymystä, ja mihin haluamme hallitukselta vastauksia. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy ensimmäisen linkin takaa.

-Onko lääkärihelikopterihankinnasta tehty oikeudellista, toiminnallista ja taloudellista riskikartoitusta, ja jos on, niin miten se on vaikuttanut hankintaprosessiin

– Miksi toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ei ole avattu julkisuuteen

– Onko 18.9.2020 tehdyn yrityskaupan myötä helikoptereita riittävästi lääkintähelikopteritoiminnan toteuttamiseen

– Mihin perustuu päätös jättää FinnHEMSin ja SHT:n välistä kauppaa koskeva kauppahinta julkistamatta

-Onko 18.9.2020 yrityskaupan yhteydessä huomioitu kilpailutus hankintalain mukaisesti

– Aikooko hallitus julkistaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiot

– Jos on arvioitu, etteivät yrityskaupan hinta ja muistiot ole julkista tietoa, niin mihin lakipykälään salaaminen perustuu

-Paljonko valtion osakevarallisuutta on otettu käyttöön helikopteritoimintaa varten,

-Kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat vuodesta 2022 alkaen ja miten ne vertautuvat nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin

-Onko hallitus varmistanut, ettei valtio maksa koptereista ylihintaa, että kilpailuneutraliteetti toteutuu ja EU-oikeudelliset näkökulmat on huomioitu

-Miten hallitus varmistaa, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset pysyvät kurissa ja laatu korkeana ja niiden keskeytyksettömään toimintavarmuuteen voidaan luottaa myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä

-Miten eduskunta voi seurata ja valvoa kustannuskehitystä, jos valtion omistuksessa olevan yhtiön toimintaan liittyviä tietoja käsitellään salaisina ja riittäviä tietoja ei ole käytössä?

Eduskunnan ohjeiden mukaan vastaus kirjalliseen kysymykseen pitäisi tulla kolmen viikon sisällä sen jättämisestä eli huomenna. Sitä odotamme.

Näin kalliissa ja mittavassa hankinnassa on tärkeää, että päätökset perustuvat riittäviin ja perusteellisiin riskiarvioihin ja kustannusanalyyseihin. Kun on kyse valtion rahoituksesta, valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää niin hankintaan, takauksiin, kustannuksiin ja toimintaan liittyen. Eduskunnalla ja kansalla on oikeus saada tietää mihin ja miten verorahoja käytetään ja sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus riittävään tiedonsaantiin ja avoimuuteen päätöksenteossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Avoimuus, luottamus, lääkärihelikopteri, hallitus, Kiuru

Epäuottamuslause täysistunnossa ministerin toiminnasta

Perjantai 9.10.2020 - Mia Laiho

Arvoisa puhemies!
Koronan toinen aalto on tuonut esiin merkittäviä puutteita koronakriisin hoitamisessa. Hallitus ei käyttänyt epidemian suvantovaiheen tuomaa mahdollisuutta organisoida epidemian torjunnan johtamista niin, että se olisi johdonmukaista, tehokasta ja vaikuttavaa.
Hiljaisempi kesä olisi pitänyt käyttää täysimääräisesti toiseen aaltoon varautumiseen ja selkeän suunnitelman laatimiseen. Esimerkiksi ravintoloiden osalta olisi voitu valmistella massarajoitusten sijaan edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä laajasti tyytymätön hallituksen toimin. Hallituksen valmistelun puutteellisuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. 
Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta.  
Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Yksi kuvaava esimerkki tästä oli hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista, ja siinä hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi, minkä jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla. 
Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja valmistelun sekavuudesta olivat ministeri Lintilän lausunnot siitä, että hänellä tai työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole mitään tietoa siitä, minkälaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. 
Räikein esimerkki on kuitenkin ministeri Kiurun tiedotustilaisuudessa esittämä pakkokaranteeni kaikille Suomeen tulijoille. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. 
Arvoisa puhemies!
Muun muassa WHO, Euroopan tartuntatautivirasto, USA:n kansanterveysvirasto, Saksan tiedeakatemia ja monet kansainväliset korkeatasoiset lääketieteelliset julkaisut ovat suosittaneet kasvomaskien tärkeyttä yleisvaarallisen tartuntataudin torjunnassa. Tällä linjalla oli keväällä myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, joka suositteli maskien käyttöä haastattelussa 14.4. Asiantuntijanäkemys tyrmättiin välittömästi ministeriöstä THL:n pääjohtajan omaksi ajatteluksi. Asiantuntijoiden kokema poliittinen ohjaus nousi aiheellisesti julkiseen keskusteluun. 
6.5. hallitus teki periaatepäätöksen maskiselvityksestä. Eilen saamiemme tietojen valossa on vakavasti syytä epäillä, että tätä selvitystä on poliittisesti ohjattu ja sillä on pyritty johtamaan suomalaisia harhaan. Miksi ministerit tai ylin virkamiesjohto eivät sanoneet suoraan, että maskisuositusta ei annettu, koska maskeja ei ollut riittävästi? Sen sijaan väisteltiin, vähäteltiin maskien merkitystä ja annettiin tietoisesti jopa harhaanjohtava ohje maskien käytön merkityksestä koronaepidemian torjuntaan. On äärimmäisen vakavaa, että ministeri ohittaa asiantuntijanäkemyksiä, mikäli ne eivät sovi ministeriön johdon linjaan. 
Hallituksen ja johtavien virkamiesten viestintä maskien ongelmista tai jopa niiden haitallisuudesta on omiaan heikentämään ihmisten luottamusta maskin käytön hyötyihin. Jos tosiasiat olisi tunnustettu jo keväällä, olisimme välttyneet siltä, että osa kansalaisista luulee maskien käyttöä edelleen haitalliseksi. 
Olemme johdonmukaisesti tukeneet hallitusta koronakriisin hoidossa. Olemme halunneet, että Suomi onnistuu siinä mahdollisimman hyvin. Se on Suomen ja suomalaisten etu. Toisen aallon torjuntaan varautuminen, hallituksen ja erityisesti ministeri Kiurun epäselvä viestintä sekä eilen tulleet raskauttavat tiedot poliittisesti ohjatuista maskilinjauksista tekevät tämän kuitenkin vaikeaksi. On kiistatonta, että valtaosa näistä luottamusta rapauttavista ongelmista palautuu ministeri Kiurun toimintaan. 
Arvoisa puhemies!
Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Sen onnistunut hoitaminen edellyttää, että eduskunta ja Suomen kansa voivat järkähtämättä luottaa kriisinhoitoa johtavaan vastuuministeriin. Nyt näin ei ole. Tapahtuneen valossa suomalaiset eivät voi enää luottaa vastuuministeri Kiurun ja hänen johdollaan toimivan ministeriön tekevän linjauksensa parhaan tiedon valossa ja esittävän kaikissa tilanteissa niille rehelliset perustelut.  
Siksi esitän, että eduskunta toteaa, että koronakriisin hoidosta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei nauti eduskunnan luottamusta. 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: epäluottamus, hallitus, luottamus, johtaminen, tieto, kasvomaski

Terhokodin toiminta on turvattava

Sunnuntai 13.9.2020 - Mia Laiho

Tieto Terhokodin yt-neuvotteluista pysäytti (HS 11.9). Kuolevien määrä ja saattohoidon tarve eivät ole laskeneet. Kuoleman edessä pitäisi pystyä valitsemaan missä haluaa viettää viimeiset elinpäivänsä. Terhokotiin ovat ohjautuneet vaativaa saattohoitoa tarvitsevat potilaat HUS:n kautta. Tämä järjestely pitää toimimattomana purkaa. Kuoleman luokittelu vaativaksi tai tavalliseksi ei ole oleellista. Jokainen kuolema on omanlaisensa. Kuolevalle ja omaisille on tärkeää, että saattohoito on laadukasta, yksilöllistä ja kivunhoito on riittävää. Jos haluaa kuolla Terhokodissa ja siellä on tilaa, paikka pitäisi järjestyä sujuvasti suoraan omasta kunnasta käsin. Terhokodin toiminnan turvaamisessa ei ole kyse rahasta vaan arvoista ja mitä pidämme yhteiskunnassa tärkeänä.  

 

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, Kansanedustaja  (Kok)

Julkaistu Helsingin sanomissa 13.9.2020  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saattohoito, terhokoti, kuolema, HUS

Koronavilkku vilkuttaa - tiedätkö mitä tehdä?

Torstai 10.9.2020 - Mia Laiho


Koronavirustartunnat ovat rauhallisen kesän jälkeen taas selkeässä nousussa. Syyskuun alusta saatiin käyttöön odotettu Koronavilkku-sovellus yhdeksi apuvälineeksi tartuntojen jäljitykseen. Koronavilkku -sovellus on ladattu jo yli 1,7 miljoonaan puhelimeen eli suomalaiset ovat ottaneet sen innokkaasti vastaan.

Koronavilkku -sovelluksen ohjeistuksessa on kuitenkin käyttäjien ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten mukaan paljon epäselvää. Sovelluksen avulla nopeutetaan altistuksen saaneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista, mutta miten korona-altistustiedon jälkeen tulee toimia? Myös altistuneiden testauskriteerit ja olematon ohjeistus siitä, kuinka ammattilaiset ohjaavat koronavilkun altistusviestin saaneita on aiheuttanut epäselvyyttä kentällä. Tänään valtioneuvosto ilmoitti, että pääministeri Marin jää koronavilkun ilmoittaman mahdollisen altistuksen jälkeen etätöihin.

Koronavilkku ohjeistaa altistusviestin saanutta henkilöä välttämään ihmiskontakteja ja seuraamaan vointia kahden viikon ajan sekä huolehtimaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Nämä ovat hyviä ohjeita, mutta niiden toimivuus käytännön tasolla aiheuttaa monia ongelmia. Kun Koronavilkku kehottaa altistuksen saanutta välttämään ihmiskontakteja, niin tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan olisi jäätävä töistä kotiin, jos ihmiskontaktien välttäminen ei töissä onnistu ja etätyö ei ole mahdollista? Voiko koululainen mennä kouluun? Mista ihminen saa toimeentulonsa, jos hän joutuu jäämään kotiin? Voiko altistustiedon saanut hoitaa vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia?

Sovelluksen ohjeistus on aivan liian ympäripyöreä. Kun kansalainen saa tiedon altistumisesta sovelluksen kautta, herää ensimmäiseksi kysymys, miten tieto vaikuttaa omaan arkeen, päiväkotiin tai kouluun menemiseen sekä työssäkäyntiin ja pääseekö koronatestaukseen. Käytännössähän omaehtoinen karanteeni tarkoittaa palkattomia päiviä töistä. Harvalla on siihen varaa.

Toinen epäselvä aihe on, että millä kriteereillä altistunut pääsee koronatestaukseen? Jos altistunut kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riskiryhmään kuuluvia, niin vähintään silloin testausmahdollisuus pitäisi olla myös oireettomilla. Testauksella voisi myös vähentää työstä poissaoloaikaa. THL:n ja STM:n tulisi ohjeistaa ammattilaiset asianmukaisin ohjein ja kansalaisille tulee jakaa selkeät ohjeet, kuinka toimia altistustilanteissa.

On eettisesti väärin jättää asia yksittäisen kansalaisen pohdittavaksi mitä tehdä altistustilanteessa. Selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita tarvitaan pikaisesti niin kansalaisille kuin heitä neuvoville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime viikolla.

Syksyn syysflunssat ja koronaepäilyt ruuhkauttavat koronaneuvontapuhelimia ja lääkäreiden vastaanottoja. Neuvontapuhelimet ovat jo tällä hetkellä ruuhkautuneita ja selviytyvät työmäärästä vaivoin ja viiveellä. Jos koronapuhelut ja testauksen tarve esimerkiksi tuplaantuvat, tarkoittaa tämä, että henkilöstöä tarvitaan myös kaksinkertainen määrä. Korona-altistusviestin saaneet henkilöt myös ruuhkauttavat terveyskeskuksia. Kun tartuntojen määrä odotettavasti myös kasvaa, tarvitaan lisää henkilöstöä jäljitystyöhön. Pelkkä testauskapasiteetin lisäys ei riitä. Terveyskeskuslääkäreitä ja yksityisellä vastaanotolla työskenteleviä lääkäreitä ei ole ohjeistettu antamaan yhdenmukaisia ohjeita altistuneille potilaille.

Sovelluksen tarjoama tieto altistuneiden määrästä, niiden alueellisuudesta ja altistuneiden ikäjakaumasta on hyödyllistä. Kansalaisten tiedonsaamisen ja vilkun käyttöön motivoinnin kannalta on oleellista, että näistä tuloksista tiedotetaan ihmisiä ja päättäjiä säännöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen pitäisi olla julkisesti avoimesti helposti saatavilla.

Pääministeri pystyi jäämään koronavilkun vilkuttamisen jälkeen etätöihin ja pääsi todennäköisesti oireettomana myös testaukseen. Pääministerin asema on luonnollisesti erilainen, mutta olisi tärkeää nopealla aikataululla saada valtakunnalliset linjaukset siitä miten muut ihmiset toimivat vastaavassa tilanteessa, kun koronavilkku hälyttää.

Hallituksen vastuuministeri Kiurun ja hänen vastuullaan olevan STM:n ja THL:n olisi nyt tärkeää linjata, miten kansalaisten ja ammattilaisten toimia saatuaan koronavilkun altistustiedon. Ja aikaa ei ole selvitysryhmille, vaan tarvitaan ripeää reagointia. Muuten kohta meillä on aikamoinen härdelli päällä, kun sekä kansalaiset, työnantajat ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tiedä miten toimia altistuneiden määrän kasvaessa.  Ja vaarana on tietenkin myös, että tämä tärkeä leviämisen ehkäisyyn tarkoitettu sovellus sammutetaan yhä useammista puhelimista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Koronavilkku, testaus, ohjeistus, altistus

Varusmiesten maastoruokailun puutteet on korjattava

Lauantai 29.8.2020 - Mia Laiho

Koronavirusepidemian hillitseminen on muuttanut puolustusvoimien toimintaa ja samalla varuskuntien ruokahuollon käytänteitä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki eivät voi ruokailla ruokalassa samaan aikaan, vaan osa saa ruokansa maastossa. Maastoruokailussa ruoka tarjoillaan yleensä pakista. Ruoka on sose tai muhennostyyppistä ruokaa tai keittoa. Salaattia tai hedelmiä ei yleensä ole.

Olen saanut paljon viestejä riittämättömästä ja yksipuolisesta maastoruokailusta. Pakkiruokailussa ruoka on yksipuolista, se voi loppua kesken ja siitä jää nälkä. Jotkut varusmiehet ovat laihtuneet useita kiloja poikkeusjärjestelyjen aikana. Kun koronan aiheuttamat poikkeusjärjestelyt näyttäisivät edelleen jatkuvan varuskunnissa, tulee nuorten varusmiesten riittävään ja ravitsemuksellisesti monipuoliseen ruokaan kiinnittää huomiota. On ymmärrettävää ja kuuluu asiaan, että pakkiruokaa on jonkin aikaa leireillä, mutta pidempiaikaiseen ruokailuun sen energiataso ja ravitsemuksellinen sisältö ei ole riittävää.

Myös erityisruokavalioiden osalta on ollut puutteita. Kasvis- ja gluteeniton ruoka sekä muut erityisruokavaliot ovat saattaneet puuttua maastoruokailun tarjonnasta kokonaan. Tällöin varusmies on joutunut syömään esimerkiksi välipalapatukoita, jos niitä on ollut tarjolla.  

Koronaviruksen aiheuttamat muutokset ruokailuun ovat vaikuttaneet selvästi ruoan laatuun ja ruoan ravintoarvoon. Monet varusmiehet ovat syöneet pakkiruokaa useiden viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Ruuan riittämättömyys ja laaduttomuus koskee nimenomaan varusmiesten maastoruokailuja.

Riittävän ravitseva ja energiapitoinen ruoka on tärkeää paljon energiaa kuluttavalle nuorelle. Pitkien maastoruokajaksojen aikana riittävästä energian, vitamiinien, sekä proteiinin saannista tulee huolehtia. Terveellinen ja laadukas ruoka on varusmiehen terveenä pysymisen, jaksamisen ja harjoituksissa pärjäämisen kannalta tärkeää. Ravintosisällöltään laadukas ja riittävä ruoka pienentävät myös infektioiden ja rasitusvammojen riskiä. Varusmiehet ovat suorittamassa maanpuolustukseen liittyvää velvollisuuttaan ja ovat valtion vastuulla. Vaikka koronan takia on jouduttu poikkeusjärjestelyihin, ei varusmiestemme riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta voi tinkiä. Varusmieskoulutus kestää kuitenkin useita kuukausia, koronasta huolimatta elämme rauhan aikaa ja varusmiehillä on oikeus riittävään ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseen ravintoon palveluksensa ajan. Jätin eilen eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen , johon pitäisi saada ministeriltä vastaus kolmen viikon sisällä. Toivottavasti siihen mennessä maastoruokailun puutteisiin on puolustusvoimissa tartuttu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varusmies, maastoruokailu, maanpuolustus, ruokavalio

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Testitakuu, Korona, testaus, päiväkodit, kouluikäiset, nuha, pikatesti

Koulut alkavat koronapilven alla

Keskiviikko 12.8.2020 - Mia Laiho

Kouluvuoden aloitus on jännittävä ja odotettu päivä. Monelle perheelle koulun aloitus on myös muutos arkeen, kun 60 000 pientä ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelujen parissa aloittaa myös moni nuori opiskelut nyt tai lähiviikkoina. Uusi ympäristö ja uudet opiskelukaverit varmasti jännittävät myös vanhempia opiskelijoita. Samalla kavereiden ja työkavereiden näkemistä on jo odotettu.

Tämän syksyn aloitus on kuitenkin erilainen kuin aiemmin, kun taustalla on koronakevät ja syksyä varjostaa koronapilvet. Koulua aloitetaankin koronakevään jälkiä korjatessa ja odottavin tunnelmin. Koronan aiheuttamat käytännön järjestelyt ja kevään etäkoulun aiheuttama oppimisvaje ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota normaalin opetuksen ohella. Kouluille tulee järjestää sellaiset resurssit ja tuki, että he voivat priorisoida oppimista ja oppimisvajeen kiinni kuromista. Korona jätti jälkensä myös lapsiin ja perheisiin. Osa perheistä selvisi vähemmällä, mutta osalla korona aiheutti enemmän kuormitusta mm. perheen taloustilanteen, mielenterveysongelmien tai kotitilanteen hankaloiduttua. Oppilashuollon riittävyys ja oikea-aikaisuus sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus ovat siinä myös merkittävässä roolissa.

Kun etäkoulujärjestelyjä kunnissa mietitään tulevana syksynä niin päätöksiä ei voi tehdä kevein perustein. Alakoululaisille etäkoulu on suuri pala vastuuta. Ja aikamoinen työtaakka vanhemmille omien töidensä ohella. Yläkoululaisilla etätyö sujuu helpommin, mutta hekin tarvitsevat opettajan tukea ja tiivistä yhteydenpitoa sekä oppilashuollon palveluja. Koronakevään jälkeen moni meistä konkreettisesti ymmärsi vuorovaikutuksen tärkeyden. Etänä ihmisten tapaaminen tai etäopetus ovat aina toisenlaisia. Ihminen kaipaa vuorovaikutusta, ja palautetta, joita ei pystytä läheskään kaikilta osin toteuttamaan etänä. Etäopetuksessa on myös monia hyviä ulottuvuuksia, joita kannattaa hyödyntää, oli korona-aika tai ei.

Opettajilla on kädet täynnä työtä syyskauden alussa jo opetuksen aloituksessa, ja kun siihen lisätään vielä koronan ehkäisyn turvajärjestelyt, jokainen ymmärtää työn raskauden. Turvaohjeita noudatetaan kouluissa niiden raamien puitteissa, mitä on mahdollista. Mahdottomia ei voi kouluilta tai opettajilta vaatia, vaikka ne ministeriön pöydillä näyttäisivät esimerkillisiltä. Lähi-ja etäopetus ei voi olla saman opettajan vastuulla. Tiloja ei useimmiten pystytä myöskään kasvattamaan. Valtiolta on saatava lisätukea niille alueille, jotka kärsivät koronasta eniten. Myös oppilashuolto vaatii lisäresurssia.

Koronan toinen aalto on kuitenkin valitettavasti nostanut jo päätään ja todennäköisesti tulee aiheuttamaan myös koulujen alueellisia tai yksittäisiä sulkuja ja karanteeneja jatkossa. Jos ja kun alueellisiin toimenpiteisiin joudutaan, niin on tärkeää turvata jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta ja huomioida kaikissa tilanteissa sekä oppilaiden että henkilökunnan terveysturvallisuus.

Taudin leviämisen ehkäisy ja tartuntariskin pienentäminen ovat asioita, joihin meidän kaikkien tulee panostaa. Kun jokainen tekee parhaansa, se riittää.

Mukavaa koulunalkua kaikille koululaisille, opiskelijoille ja opettajille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oppimisvaje, koulun aloitus, lähiopetus, etäkoulu, oppilashuolto, toinen aalto

Pitkiin hoitojonoihin on puututtava

Maanantai 10.8.2020 - Mia Laiho

Keväällä kiireetöntä hoitoa ajettiin alas, kun varauduttiin koronaviruspotilaiden hoitoon. Alkuun se oli tarpeen. Koronavirustilanne rauhoittui, mutta hallitus piti voimassa valmiuslakiin liittyvän hoitotakuun poikkeamisen sallivan asetuksen jopa kesäkuun loppuun asti. Sitten alkoi kesälomakausi. Jäljelle jäivät hoitojonot ja merkittävä hoitovelka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireettömän hoidon jonot ovat jopa kuusinkertaiset verrattuna edellisvuoteen. Todellisuudessa luku on vielä suurempi, koska kaikki hoitoa tarvitsevat eivät ole hakeutuneet tai päässeet perusterveydenhuoltoon ja saaneet lääkärin lähetettä jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muiden sairauksien tutkimuksia ja hoitoa ei voi enää siirtää koronaviruksen varjolla.

Julkisen terveydenhuollon henkilöstö on ollut koko kevään suuren kuormituksen alla, ja koronaviruksen toinen aalto kolkuttelee ovella. On kohtuutonta vaatia henkilökunnalta venymistä lisätyöhön purkamaan hoitojonoja, vaan siihen pitää löytyä muita keinoja.

Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Se keventäisi julkisen terveydenhuollon taakkaa ja nopeuttaisi ihmisten pääsyä hoitoon. Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta.

Budjettiriihessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on välttämätöntä osoittaa lisää rahaa hoitojonojen purkamiseen. Uudellamaalla jonotilanne on hankalin, ja pääkaupunkiseutu joutuu myös ottamaan toisen koronavirusaallon ensimmäisenä vastaan lentokentän ja sataman sijainnin sekä suuren väestömäärän vuoksi.

Sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja mielenterveysongelmat, eivät ole hävinneet mihinkään. Niiden aiheuttama lasku tulee olemaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtava, jos sairauksiin ei puututa ajoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitovelka, terveydenhuolto, korona, toinen aalto, perusterveydenhuolto, lisätyö

Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, toinen aalto, oirekysely, pikatestaus, oirekartoitus, lentäminen

Puistojen ja saariston pilaajat saatava kuriin

Perjantai 24.7.2020 - Mia Laiho

Muuttolintujen paluuseen ei koronakevät vaikuttanut. Valkoposkihanhet ja merimetsot saapuivat kuten ennenkin. Suomessa pesii noin 34 000 valkoposkihanhea ja merimetson pesiä on laskettu olevan reilu 26 000.

Valkoposkihanhien suuret laumat pilaavat meille tärkeät rannat, puistot ja nurmikot. Saaristossa asuville ja siellä kesiään viettäville merimetsojen osalta tämä on myös tuttu ongelma. Vaarana on myös, että lapset syövät kakkaa, ja ulostetta kulkeutuu jalkojen mukana ympäriinsä ja huuhtoutuu vesistöihin. Espoossa jouduttiin viime viikolla sulkemaan kaksi suosittua järven uimarantaa ulosteperäisten bakteerien takia. Syitä selvitetään, mutta valkoposkihanhien uloste on yksi mahdollinen syy. Valkoposkihanhista aiheutuu jo ihmisille terveyshaittaa sekä huomattavia kustannuksia niin kaupungeille kuin maanomistajille. Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot pelkästään maataloudelle ovat tältä keväältä jo yli kaksi miljoonaa euroa.  

Monille kalastajille merimetsojen tuomat elinkeinohaitat ovat olleet viimeinen naula arkkuun. Merimetsojen parvet ovat harventaneet kalakantoja huomattavasti, mikä on hankaloittanut kalastajien elannon saamista. Kalaparvien harvennettua kalasaalis on jäänyt 100:n kilon sijasta 20:n kiloon. Yksi merimetso syö kalaa puolikiloa päivässä ja niiden parveen saattaa kuulua jopa tuhat lintua. Se tekee jo 500 kiloa kalaa päivässä. Määrä on valtava, sillä merimetsot oleskelevat rannikolla parista kuukaudesta jopa viiteen kuukauteen.  

Saaristoissa luonto myös kärsii lintujen valtavasta uloste määrästä. Jokainen saaristossa veneillyt tai risteilyllä ollut on varmasti nähnyt ne vaaleanharmaat pystyyn kuolleet pienet saaret ja luodot, jotka merimetsot ovat tuhonneet. Tämä ei ole enää normaalia luontoa.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen määrää on perusteltua rajoittaa. Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseksi on saavuttanut jo yli 50 000 allekirjoitusta. Vaikka molemmat näistä linnuista ovat EU:n lintudirektiivillä suojeltuja lajeja, haittojen takia Suomi pystyy kyllä niitä rajoittamaan. EU:n taakse ei voi piiloutua tässä asiassa. Valkoposkihanhen kannan kehitys kestäisi jo rajoitetun metsästyksen. Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhien metsästys on sallittu pelloilta satovahinkojen ehkäisemiseksi. Heillä on sallittua myös luvanvarainen rajoitettu metsästys esimerkiksi golf-kentillä ja puistoissa. Samoin voitaisiin toimia myös Suomessa. Jokaisella maalla on oikeus tehdä poikkeuslupia ja alueellisesti myös myöntää enemmän häätölupia.

Peltojen satoa, puistoja, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla, jos tuho on jo käynyt. Valkoposkihanhia koskeva kansalaisaloite toivottavasti saa eduskunnan enemmistön tuen. Saaristomatkailun saatua tänä kesänä suuren suosion, voisi merimetsojen rajoittaminen saada myös kansalaiskannatusta. Pidetään saaristo siistinä myös näistä jätöksistä ja rauhoitetaan pellot sadonkorjuulle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valkoposkihanhi, merimetso, muuttolinnut, saaristot, luonto

Vanhemmat kirjoitukset »