Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, toinen aalto, oirekysely, pikatestaus, oirekartoitus, lentäminen

Puistojen ja saariston pilaajat saatava kuriin

Perjantai 24.7.2020 - Mia Laiho

Muuttolintujen paluuseen ei koronakevät vaikuttanut. Valkoposkihanhet ja merimetsot saapuivat kuten ennenkin. Suomessa pesii noin 34 000 valkoposkihanhea ja merimetson pesiä on laskettu olevan reilu 26 000.

Valkoposkihanhien suuret laumat pilaavat meille tärkeät rannat, puistot ja nurmikot. Saaristossa asuville ja siellä kesiään viettäville merimetsojen osalta tämä on myös tuttu ongelma. Vaarana on myös, että lapset syövät kakkaa, ja ulostetta kulkeutuu jalkojen mukana ympäriinsä ja huuhtoutuu vesistöihin. Espoossa jouduttiin viime viikolla sulkemaan kaksi suosittua järven uimarantaa ulosteperäisten bakteerien takia. Syitä selvitetään, mutta valkoposkihanhien uloste on yksi mahdollinen syy. Valkoposkihanhista aiheutuu jo ihmisille terveyshaittaa sekä huomattavia kustannuksia niin kaupungeille kuin maanomistajille. Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot pelkästään maataloudelle ovat tältä keväältä jo yli kaksi miljoonaa euroa.  

Monille kalastajille merimetsojen tuomat elinkeinohaitat ovat olleet viimeinen naula arkkuun. Merimetsojen parvet ovat harventaneet kalakantoja huomattavasti, mikä on hankaloittanut kalastajien elannon saamista. Kalaparvien harvennettua kalasaalis on jäänyt 100:n kilon sijasta 20:n kiloon. Yksi merimetso syö kalaa puolikiloa päivässä ja niiden parveen saattaa kuulua jopa tuhat lintua. Se tekee jo 500 kiloa kalaa päivässä. Määrä on valtava, sillä merimetsot oleskelevat rannikolla parista kuukaudesta jopa viiteen kuukauteen.  

Saaristoissa luonto myös kärsii lintujen valtavasta uloste määrästä. Jokainen saaristossa veneillyt tai risteilyllä ollut on varmasti nähnyt ne vaaleanharmaat pystyyn kuolleet pienet saaret ja luodot, jotka merimetsot ovat tuhonneet. Tämä ei ole enää normaalia luontoa.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen määrää on perusteltua rajoittaa. Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseksi on saavuttanut jo yli 50 000 allekirjoitusta. Vaikka molemmat näistä linnuista ovat EU:n lintudirektiivillä suojeltuja lajeja, haittojen takia Suomi pystyy kyllä niitä rajoittamaan. EU:n taakse ei voi piiloutua tässä asiassa. Valkoposkihanhen kannan kehitys kestäisi jo rajoitetun metsästyksen. Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhien metsästys on sallittu pelloilta satovahinkojen ehkäisemiseksi. Heillä on sallittua myös luvanvarainen rajoitettu metsästys esimerkiksi golf-kentillä ja puistoissa. Samoin voitaisiin toimia myös Suomessa. Jokaisella maalla on oikeus tehdä poikkeuslupia ja alueellisesti myös myöntää enemmän häätölupia.

Peltojen satoa, puistoja, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla, jos tuho on jo käynyt. Valkoposkihanhia koskeva kansalaisaloite toivottavasti saa eduskunnan enemmistön tuen. Saaristomatkailun saatua tänä kesänä suuren suosion, voisi merimetsojen rajoittaminen saada myös kansalaiskannatusta. Pidetään saaristo siistinä myös näistä jätöksistä ja rauhoitetaan pellot sadonkorjuulle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valkoposkihanhi, merimetso, muuttolinnut, saaristot, luonto

Liikennevalot käyttöön lihavuuden ehkäisyssä

Torstai 16.7.2020 - Mia Laiho

Suomalaisista yli 30-vuotiaista enää kolmasosa on normaalipainoisia. Ihmiset siis saavat syömästään ja juomastaan enemmän energiaa kuin mitä kuluttavat. Onko itsellesi selvää, kun ostat kaupasta ruokaa, paljonko siinä on energiaa? Ylipainon selättämiseen tarvitaan nyt uudenlaisia keinoja. Nykyinen ravintoarvotaulukko ei kerro monillekaan mitään ja se on merkitty pienellä jonnekin pakkauksen takapuolelle. Tutkimustenkin mukaan vain asiaan perehtyneet tajuavat taulukon päälle. Tarvitsemme elintarvikepakkauksiin selkeämmän merkinnän tuotteen energiamäärästä. Energiatiheydestä kertova liikennevalomerkintä, vihreä, keltainen tai punainen kertoisi heti ihmisille yhdellä silmäyksellä onko tuotteessa paljon energiaa tai ei.

Yksinkertaistettuna liikennevalo-järjestelmä tarkoittaa värikoodattua taulukkoa, jolla kiinnitetään kuluttajan huomio ruokien ja juomien ravintotietoihin ja energiatiheyteen. Nimenomaan ravinnon liian suuri energiatiheys, eli kuinka monta kaloria on sadassa grammassa, on ihmisten lihomisen taustalla. Vatsa ei tunnista syötyjä kaloreita, vaan ainoastaan syödyn ruuan määrän.

Koululaisten lihominen ja ylipaino on huolestuttavaa. Surullista on, että joka neljäs lapsi Suomessa on ylipainoinen. Vuonna 2018 tilastojen mukaan 2–16-vuotiaista pojista 27 % ja tytöistä 18 % oli vähintään ylipainoisia. Lapsena opituista tavoista on vaikea päästä eroon, jos ylipainoon ei puututa. On erittäin todennäköistä, että lapsena ylipainoinen on myös aikuisena ylipainoinen. On todettu myös, että koulutuksen tai tulojen perusteella alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvilla vanhemmilla ja heidän lapsillansa on suurempi riski ylipainolle.

Ylipaino on suuri riskitekijä monille sairauksille ja ennenaikaisille kuolemille sekä aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia kustannuksia. Ylipainosta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutuu jopa 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset vuodessa. Ennaltaehkäisevä työ neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa ei riitä, vaan ylipainon selättämiseen tarvitaan myös elintarviketeollisuuden apua. Lihavuus on koko yhteiskunnan ongelma ja koskettaa kaikkia toimialoja.

Englannissa elintarvikepakkausten liikennevalojärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään hyvin tuloksin. Värikoodattu energiatiheystaulukko on selkeä havaita yhdellä silmäyksellä. Liikennevalojärjestelmää on tutkittu maailmalla paljon ja tutkimusten mukaan sen hyödyt ovat moninkertaisesti suuremmat kuin elintarviketeollisuudelle koituvat kustannukset pakkausten etikettien uudelleen tekemisestä.

Yksinkertaistettuna vihreitä ruokia ovat kasvikset ja vihannekset sekä myös esim. kaurapuuro. Keltaisiin lukeutuu kananmuna, voileivät ja monet tavalliset kotiruuat. Punaisiin esim. munkit, sipsit, friteeratut ruuat. Jos aterian energiatiheys on alle 150kcal/100g kuten esim. lihamakaronilaatikko ja keitot, niin niitä voi syödä itsensä kylläiseksi lihomatta. Hampurilaisateriasta taas saa tuplasti enemmän kaloreita ilman, että vatsa ymmärtää asiasta mitään. Punainenkaan ei tarkoita sitä, että sitä ei saa syödä, mutta pitää tiedostaa sen suuri energiapitoisuus. Ruokatiheyksissä voi olla jopa 50-kertaisia eroja.

Ylipainoon liittyy monia vakavia kroonisia sairauksia kuten sepelvaltimotautia, verenpainetautia ja diabetesta, ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös koronavirusepidemia on osoittanut lihavuuden vaarat. Korona on ollut lihaville koronaviruspotilaille selkeästi rankempi kuin normaalipainoisille, ja he joutuvat useammin tehohoitoon.

Mikään SOTE-uudistus ei kykene vastaamaan väestön lisääntyneeseen palvelutarpeen kasvuun, jos ylipainon lisääntymistä ei saada hillittyä.  Selkeä pakkauksen värikoodi olisi yksi keino saada viesti ymmärrettävällä tavalla kuluttajille heidän koulutustaustasta ja iästä riippumatta.

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ylipainon ehkäisemisestä ruokasuositusten ja selkeän liikennevalomerkinnän avulla. Jään mielenkiinnolla odottamaan, onko hallitus valmis tarttumaan uusiin keinoihin yhteiskuntamme suurimpiin kuuluvien haasteiden hoidossa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ingen ska behöva skrika för att få hemvårdsplats

Torstai 9.7.2020

Hemvård Äldrevårdslagens personaldimensionering godkändes i riksdagen i slutet av juni. Det förbättrar förhoppningsvis äldreomsorgen i vårdhemmen. Lagen kommer ändå inte att förbättra hemvården eller närståendevårdens situation. När personaldimensioneringen ska fastställas i lagen finns det en risk att vårdare plockas över från hemvården till dygnet runt vård i vårdhem.

Inom hemvården finns det allt fler äldre som är krassliga och har många olika sjukdomar. Att få personal till hem-vården är redan nu mycket krävande. I och med personaldimensioneringen höjs troligen även tröskeln att få plats på vårdhem. I Finland behöver vi enhetliga rikstäckande kriterier på vars bas vård dygnet runt i vårdhem beviljas. På så sätt kan man försäkra sig om att de äldre behandlas jämlikt och enligt enhetliga kriterier och att tillgång till vårdhem förverkligas på samma sätt runtom i Finland. Platser för vård dygnet runt på vårdhem ska fördelas så att det beviljas till de som behöver det mest.

Kriterierna borde också vara offentliga för alla. Inom hemvården måste man ta hänsyn till individens behov och erbjuda tjänster i tillräcklig utsträckning och i rätt tid. När den gamla inte längre klarar sig hemma ensam, trots hjälp från hemvården, borde hen inte behöva köa orimligt länge för plats på vårdhem. Jag har lämnat in en åtgärdsmotion till riksdagen om dessa rikstäckande enhetliga kriterier för vård dygnet runt och en lagmotion om att skärpa väntetiderna från det nuvarande ”tre månader” till ”en månad”. Att bli beviljad en vårdhemsplats ska inte behöva vara en auktion om vem som skriker högst, utan besluten måste baseras på offentliga och tydliga rikstäckande kriterier. När kriterierna uppfylls borde en vårdplats ordnas inom en månad. Med dessa förändringar kunde vi delvis förbättra situationen inom hemvården och öka de äldres och anhörigas förtroende för servicesyste met i samhället. Det är redan bråttom med förbättringsåtgärder inom hemvården. Det är nödvändigt att regeringen förnyar äldrevårdslagen i sin helhet och tar den till riksdagen för behandling under den-na regeringsperiod.

Kommentoi kirjoitusta.

Riittämättömät lukiopaikat romuttavat monen nuoren suunnitelmat

Keskiviikko 24.6.2020 - Mia Laiho

Kevään 2020 yhteishauntulokset lukioiden osaltaovat tulleet.

Päivä oli monelle espoolaiselle nuorelle pettymys. Moni nuori jäi ilmanlukiopaikkaa. Vaikka lukiopaikkojen määrää nostettiin Espoossa viime syksynä, niitä on edelleen liian vähäntarpeeseen nähden. Siitä kertovat edelleen nousseet lukioiden sisäänpääsyrajat. Kysynnän ja tarjonnan lakilukiopaikoissa ei ole tervettä. Tilanne myös muualla Uudellamaalla on hälyttävä.

Opiskelupaikat niin toisella asteella kuin yliopistoissaja korkeakouluissa eivät ole pysyneet väestökehityksen mukana. Lukio antaa hyvän yleissivistyspohjan ja on väylä muuhun jatkokoulutukseen. Jos motivoitunut nuori ei pääse lukioon peruskoulun jälkeen, rajaa se merkittävällä tavalla nuoren valinnanmahdollisuuksia jatkossa. Espoon lukiot eivät palvele vain oman kaupungin nuoria vaan niihin hakeutuu oppilaita myös kaupungin rajojen ulkopuolelta.

Pelkästään Espoossa oli tänä vuonna 2 823 peruskoulun päättävää. Samaan aikaan aloituspaikkoja oli suomenkielisissä lukioissa 1 819 ja ruotsinkielisessä 200. Alhaisin keskiarvo, jolla Espoon lukioon pääsi, oli 7,83. Ongelmalliseksi nuortenkannalta tilanteen tekee se, etteivät nuoret tiedä lukioon hakiessaan omaa päättötodistuksen keskiarvoa, eivätkä eri lukioiden alinta pääsyrajaa. Vaikka pääsyrajoja voidaan verrata edellisvuosiin niin se antaa eri lukioiden pääsyrajoista vain suuntaa-antavan arvauksen. Jos oma keskiarvo ei riitäkään juuri nuoren listaamiin lukioihin, niin nuori jää ilman lukiopaikkaa.

Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon lukiopaikkojen vähäisestä määrästä kärsivät ne nuoret ja useinpojat, jotka heräävät opiskeluun vasta myöhäisemmässä vaiheessa. Peruskoulun päättävä nuori ei useimmiten vielä tiedä mikä ammatti olisi itselle soveltuvin.

Lukioonpääsyn pitäisi olla mahdollista vähintäänkin kaikilla niillä nuorilla, joilla on lukioon motivaatiota ja keskiarvo on 7 tai sen yli. Valtakunnallisesti tarvitaan kunnille riittävästi rahoitusta toisen asteen opiskelupaikkoihin ja siinä on huomioitava pääkaupunkiseudun väestönkasvu. Espoo itsepystyy puolestaan vaikuttamaan nuorten tilanteeseen lisäämällä lukion aloituspaikkoja ja sijoittamalla ne tasaisemmin Espoon sisällä. Asian edistämiseksi tarvitsemme yhteistä tahtoa yli puoluerajojen.

Mia Laiho

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteishaku, lukiopaikat, lukio, yhteishaku

Onko nykyisessä koronatilanteessa vielä välttämätöntä puuttua sote-henkilöstön työaikoihin?

Torstai 11.6.2020 - Mia Laiho

Valmiuslakiin liittyvä työvelvoiteasetus on pikaisesti purettava, jos sen käytölle ei ole enää välttämätöntä perustetta. Asetuksen toimintavaltuuksien käyttö sisältää väärinkäytön riskejä käytettyjen toimivaltuuksien suhteen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui keväällä voimaan valmiuslakien myötä. Tällä asetuksella määritellään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta. Lain tarpeellisuutta on perusteltu terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen turvaamisella pandemian aikana.

Koronavirusepidemian alkuvaiheessa asetuksen sääntelyä voitiin pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena. Nyt tilanne on aivan toisenlainen kun epidemian huippu on selätetty, tehohoitokapasiteettia on saatu nostettua ja tartuntamäärät ovat hyvin laskeneet.

Perustuslain 23 §:ssä perusoikeuksien poikkeuksille asetetaan aina välttämättömyysedellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että lain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Perustusvaliokunta on korostanut ajantasaisen tiedon merkitystä. Valmiuslain ja siinä säädettyjen toimivaltuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymisen arviointi korostuu poikkeusolojen jatkuessa. Perustuslakivaliokunta on valmiuslakiin liittyvässä arvioinnissa korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta.

Tietooni on tullut valitettavia valmiuslain toimintavaltuuksien väärinkäyttöä sekä hoitajien että lääkärien osalta.  Valmiuslain käytön tarkoitus ei voi olla hoitojonojen purkaminen, koronan muiden lieveilmiöiden hoitaminen tai virkaehtosopimuksen löyhempi tulkinta. Lain välttämättömyyden perusteita onkin syytä tarkastella pikaisesti. Koronatilanne on nyt rauhoittunut, joten onko Suomessa vielä todellakin sellainen tilanne, että henkilökunnan työvelvoitetta voidaan pitää edelleen yllä?

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan soveltamisasetusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia on käytetty myös terveydenhoidon yksiköissä, jotka eivät liity koronaepidemian hoitoon. Palvelussuhteen ehtoja on myös sivuutettu laajemmin kuin mitä asetus sallii ja irtisanomisaikoja on pidennetty ilman selkeää liitäntää koronaepidemiaan ja pidennyksen välttämättömyyttä osoittamatta. Myös vuosilomia on siirretty ja peruttu vastoin asetuksen välttämättömyysedellytystä. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Hoitohenkilökunnan työaikoja ja lomia koskeva asetus on voimassa 30.6 asti. Valmiuslakiin liittyvän asetuksen valtioneuvosto voisi kuitenkin kumota päätöksellään vaikka samantien. Aivan kuten Uudenmaan rajojen avaamisen yhteydessä tehtiin. Ei tämä sen kummempi asia ole.

Selkeästi hallituksen ohjeistuksessa asetuksen käytöstä on myös puutteita, kun lakia on tulkittu kentällä liian laveasti ja myös sen valvonta on ontunut.

Hoitohenkilökunnan ja heidän perheidensä kesän ja loppuvuoden suunnitelmiin vaikutetaan tällä hetkellä koronan varjolla, kun henkilökunnan kesälomia, muita vapaita ja työvuoroja rajoitetaan valmiusasetukseen vedoten. Kun yhteiskunnassamme muuten rajoituksia on alettu purkamaan, ei vaikuta oikeudenmukaiselta pitää hoitajia ja lääkäreitä löyhässä hirressä vain varmuuden vuoksi.

Tämä on merkittävä asia kaikille koronan eturintamassa työskenteleville ammattilaisille, joilla on ollut muutenkin erittäin raskas kevät takana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvelvoite, valmiuslaki, hoitohenkilökunta, hoitajat, lääkärit, korona, eturintama

Koronan varjolla ei saa polkea ihmisten perusoikeuksia

Lauantai 6.6.2020 - Mia Laiho

Koronan riskiryhmiin kuuluvien määrä on Suomessa suuri. Heitä on yhteensä 1,2 miljoonaa ja heistä yli 70-vuotiaita on yli 800 000. On kohtuutonta, että yli miljoona ihmistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Kyse on myös ikäihmisten ihmisarvosta. Kategorinen yhteen ikärajaan liittyvä suositus eristäytyä lähes karanteenin omaisiin olosuhteisiin tai vierailukiellot hoivakoteihin horjuttavat oikeusvaltiomme ihmisoikeuspohjaa. Oikeusministeriön tulisi arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia myös oikeudellisesta näkökulmasta. Riskiryhmiin kuuluvien sosiaalisia kontakteja, palveluita ja liikkumista on rajoitettu maaliskuusta lähtien koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Vierailut vanhustenhoidon yksiköissä, sairaaloissa ja ympärivuorokautisissa hoitolaitoksissa ovat olleet pääsääntöisin kiellettyjä STM:n antamien vierailurajoitusten takia. On tehnyt pahaa katsoa niitä televisiopätkiä uutisista, joissa pariskunnat tapasivat toisiaan lasin takaa. Tämäkö on arvokasta vanhustenhoitoa? Missä ovat perusteet ikäihmisten ja riskiryhmien eristämiselle?

Pahiten rajoitukset ovat koskettaneet sairaalahoidossa olevia ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia. Heidän kohdallaan omaisten vierailuja ei ole sallittu lainkaan, poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Vaikka koronatilanne on ollut Suomessa rauhallinen ja koronasta johtuvia rajoituksia on päästy purkamaan, yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuuluvien rajoituksiin ei tullut suuria muutoksia eteenkään hoitolaitoksissa asuvien osalta. Jo ennen uusien ohjeistusten tuloa THL:N terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen arvioi HS:n haastattelussa 16.5, että hyväkuntoisten, itsekseen asuvien vanhusten ohjeistaminen pysymään karanteenissa on kyseenalaista.

Uusien ohjeistuksien 18.5 päälinjana on, että yli 70-vuotiaat voivat tavata muita ihmisiä, kuten lapsenlapsiaan, kunhan tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti ulkona ja huolehditaan hyvästä hygieniasta ja kahden metrin etäisyydestä. Miksi hoivakotien ja sairaaloiden vierailuihin ei puututtu lainkaan? Nämä ihmiset ovat edelleen yksin huoneissaan.

Tapauskohtaisesti sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on sallittu oireettomien läheisten vierailu kriittisesti sairaiden, lasten ja saattohoidossa olevien luona. On epäinhimillistä, että elämän viimeisinä hetkinä ihmiset eivät ole saaneet hyvästellä läheisiään niin kauan kuin haluavat. Monissa paikoissa vierailijat ovat sallittu vain kuolevan potilaan luokse ja silloinkin vain yksi tai kaksi henkilöä. En usko, että yksikään hoitolaitos purkaa omavaltaisesti rajoituksiaan, jos STM ei asiaa selvästi linjaa.

Kuinka perusterveet voisivat auttaa käytöksellään suojaamaan riskiryhmiin kuuluvia niin, että he voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää? Maskien käytön lisäämisellä ja hyvästä käsihygieniasta huolehtimisella mitään ihmisryhmää ei olisi tarvinnut jättää rajoitteiden purun ulkopuolelle.

Maskeista STM teki selvityksen, minkä perusteella he päätyivät siihen ratkaisuun ettei niitä tarvita kansan käytössä. Voisiko STM tehdä myös selvityksen siitä, mikä on vanhusten sairastuvuus ja kuolleisuus koronakriisin aikana muihin syihin kuin koronaan?

Toteutuuko koronarajoitusten osalta ihmisten perusoikeudet ja mikä on tosiasiallinen mahdollisuus omaisille olla mukana hoidossa? Monet omaiset ovat huolissaan miten läheisen toimintakyvystä pidetään huolta, miten hän jaksaa ja miten häntä voisi tukea ja auttaa.

Ei riitä, että omaiset pääsevät vasta saattohoidossa tapaamaan läheistään. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä asuvat ihmiset elävät viimeisiä vuosiaan. Heiltä ei voida viedä palveluita ja omaisia sillä verukkeella, ettei uskalleta tehdä päätöksiä heidän hyvinvointinsa eteen.

Erityisesti nyt kun varustetilanteen on kerrottu olevan hyvä ja koronaviruksen tarttuvuusluku on pieni, on välttämätöntä helpottaa myös riskiryhmiin kuuluvien elämää. Hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat tavata läheisiään turvallisesti sekä liikkua myös kodin ulkopuolella. Kansanmaskit ja hyvä käsihygienia ovat tärkeitä keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään.

Ikäihmisille ja muille riskiryhmille asetettuja rajoituksia on välttämätöntä tarkastella niiden oikeudellisesta perusteiden näkökulmasta. Kyse ei ole vain tartuntataudista ja sen hoitamisesta. Kyse on mitä suuremmassa määrin ihmisten perusoikeuksista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poikkeusolot, riskiryhmät, ihmisoikeudet, vanhukset, vaikutusarviointi, ihmisoikeusvaikutus

Tartuntatautilakiin ei kuulu alkoholipolitiikka

Keskiviikko 27.5.2020 - Mia Laiho

Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen asiakkailta on ollut merkittävä puuttuminen yrittäjien elinkeinonvapauteen kahden kuukauden ajan. Poikkeusolojen takia ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti, kun kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja työntekijöitä on lomautettu. On hienoa, että ravintolat saadaan nyt viimein auki 1.6 alkaen. Hallituksen tartuntatautilakiin liitetyillä rajoituksilla toiminta ei voi kuitenkaan jatkua vielä entisellään, jos laki hyväksytään eduskunnassa ylihuomenna. On muuten tosi ikävää, että eduskunnassa on jouduttu tämä laki käsittelemään järjettömässä aikataulussa ja vielä harmillisempaa se on kaikkien niiden ravintolayrittäjien kannalta, jotka eivät vieläkään tiedä millä ehdoin he voivat 1.6 avata ravintolansa. Samoin moni lomautettu työntekijä odottaa tietoa alkavatko työt.

Hallitus on esittänyt, että ravintolat saisivat avata ovensa kello 6 aamulla ja ne tulisi sulkea viimeistään kello 23. Alkoholin anniskelu tulisi kuitenkin lopettaa jo tuntia aiemmin klo 22. Näiden lisäksi ravintoloiden asiakasmäärää rajoitettaisiin niin, että ravintolassa saisi asioida vain puolet normaalista luvallisesta asiakasmäärästä. Olemme Kokoomuksessa huolissamme ravintola- ja kahvilayrittäjien tilanteesta. Olemmekin ehdottaneet että ravintolat saisivat olla auki aamu viidestä puoleen yöhön asti. Lisäksi olemme ehdottaneet, että sallittu asiakasmäärä nostettaisiin 75%. Näillä pienillä, mutta ravintoloiden kannalta merkittävillä muutoksilla olisi ravintoloille suuri merkitys. Nyt hallituksen kaavailemat ravintoloiden avaamisen rajoitukset saattavat jopa hankaloittaa joidenkin pienyrittäjien liiketoimintaa niin pahasti, että he joutuvat puntaroimaan, onko avaamisessa edes järkeä. Erityisesti pienet ravintolat ja kahvilat joutuvat punnitsemaan avaamisen kannattavuutta. Asia on siinäkin mielessä nurinkurinen, että pienessä ravintolassahan on vain pieni määrä ihmisiä samaan aikaan tilassa, kun taas esim. kaupoissa voi olla satoja ihmisiä ilman rajoituksia.

Päätöksenteossa olisi tärkeä ottaa huomioon tautitilanteen alueellisuus, hygienia- ja turvaväliohjeet sekä ravintoloitsijoiden ja ihmisten omavalvonta ja vastuu.

Rajoituksien purkamisessa tulisi ottaa vahvasti huomioon säännöllisesti ja laajasti kerätty tieto taudin kulusta ja esiintyvyydestä. Kerätyn tiedon avulla rajoituksia voitaisiin purkaa tai tarvittaessa uudelleen kiristää rajoituksia joillain alueilla.  Ja on tärkeää, että kaikki tieto, joiden perusteella rajoitusten väljentämistä ja kiristämistä tehdään perustuu taudin epidemiologiseen tilanteeseen ja tietoja kriteerit ovat kaikkien saatavilla.

Vieroksun ajatusta, että tartuntatautilain varjolla lähdetään tekemään alkoholipolitiikkaa. Jos ravintola on auki ja siellä huolehditaan varotoimista ja hygieniaohjeista niin ei sillä ole väliä juodaanko vai syödäänkö siellä. Oleellista on, että huolehditaan turvatoimista ja toimitaan tartuntoja ehkäisevillä toimintatavoilla. Suomessa on olemassa erikseen alkoholilaki, jonka kautta alkoholin rajoitukset tulee tehdä, jos alkoholiin tarjontaan halutaan puuttua. Yökerhoja ei ole järkevää tässä vaiheessa vielä avata, ymmärrämme hyvin siihen liittyvät riskit.

Peräänkuulutan tässä meidän kaikkien yhteistä vastuuta tartuntojen hillitsemiseksi. Ravintoloilla on oma vastuunsa huolehtia turvallisuudesta. Sama pätee jokaiseen ihmiseen. Tartuntojen hillitseminen on meidän jokaisen harteilla. Vain yhteisillä toimillamme voimme lisätä luottamusta palvelujen turvallisuuteen. Paras olisi tietenkin paluu normaaliin, mutta sinne on askellettava pikkuhiljaa.

Aukioloaikojen laajentaminen klo 24 asti olisi tärkeää niin yrittäjien kuin asiakkaiden kannalta. Monet ruokaravintolat ehtisivät pitää illan aikana kaksi kattausta, kun aikaa olisi enemmän. Ihmiset ehtisivät myös nauttimaan kesäillasta tunnin pidempään turvallisissa puitteissa. Jos ravintolat voisivat aueta jo klo 5 niin maantiellä liikkuvat kuljetusalan ammattilaisetkin voisivat pitää levähdystaukoja huoltoasemilla, päästä aamukahville ja wc:hen. Pitkänmatkan liikenteessä ja kuljetuksessa reissussa saatetaan olla pitkäänkin. Jos huoltoasemat eivät ole auki niin moni jää vaille heille tärkeitä palveluita.

Hallituksen tulisi antaa selkeät kriteerit milloin rajoituksia voi kiristää tai löyhentää. Maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulisi huomioida ravitsemusliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. Perustuslakivaliokuntakin edellytti vain välttämättömiä rajoituksia. Olemme Kokoomuksen lausumassa valiokunnassa vaatineet välttämättömyyden arviointia jo heti lain voimaanastuessa.

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan.  Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin, sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. Vain siten voidaan varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu ja säilyttää kansalaisten luottamus järjestelmään.

Kesäiset ravintolaillat eivät ole ainoastaan tärkeitä yrittäjille, ne ovat tärkeitä meille kaikille, jotka haluamme viettää kesäiltaa ystävien ja perheen kanssa. Ja jos istumme iltaa ravintolassa hyvän ruuan ja mahdollisesti viinin ääressä niin voimme tehdä sen rauhassa ja tottakai huomioiden koronaohjeet ja muut ruokailijat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartuntatutilaki, alkoholipolitiikka, aukioloajat, ravintolat, poikkeusolot, korona

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronatestaus, opettajat, koulut, etulinja

Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälle

Keskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho

Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. 

Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata.

Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ikäihmiset, riskiryhmä, tukiverkko, suojatoimet, rajoitukset

Kasvomaskien käyttövelvoitteella lisää turvallisuutta. Strategiana suojaa-testaa-jäljitä-hoida-eristä.

Lauantai 9.5.2020 - Mia Laiho

Jätin eilen ison joukon Kokoomuksen kansanedustajia kanssa toimenpidealoitteen hallitukselle kasvomaskien käytön velvoittamiseksi kaupoissa, joukkoliikennevälineissä sekä julkisissa tiloissa, joissa turvavälistä ei voida huolehtia. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_62+2020.aspx

Suomen turvalliseen avaamiseen ja tartuntojen minimointiin tarvitaan merkittävän testausten lisäämisen, jäljittämisen ja eristämisen lisäksi kasvomaskien käyttöä. Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, joten jokainen uusi tartunta pitäisi pystyä ehkäisemään.

STM ja hallitus eivät ole kuitenkaan suosittaneet kasvomaskin käyttöä julkisissa tiloissa. He ovat perustelleet kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa, koska maskia kosketellaan herkästi ja ne saattavat loppua kesken, jos niitä aletaan käyttämään julkisilla paikoilla. On ollut esillä myös pelko niiden riittävyydestä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Ministeriö on luvannut tehdä kuitenkin selvityksen kasvomaskeista.

Itse en pidä realistisena pelkoa, että kasvomaskin käytön velvoittavuus vaarantaisi ammattilaisten käyttämien kirurgisten suunenäsuojusten saatavuutta. Kansalaisten käytössä voitaisiin käyttää hyvin kangassuojaimia, joita moni yritys valmistaa myös kotimaassa ja niitä voi itsekin tehdä. Jos niitä pitäisi käyttää laajemmin, niin on selvää, että yritykset myös lähtisivät laajemminkin niitä valmistamaan ja tarjonta lisääntyisi. Kansalaisia tulee luonnollisesti opastaa kasvomaskin oikeaan käyttöön. Lasten osalta olisi arvioitava kasvomaskin käyttöön soveltuva ikäraja.

Kasvomaskin käytön velvoittaminen olisi tärkeä työväline kohti normaalimpaa arkea. Kasvosuojaimen velvoittava käyttö muistuttaisi meitä kaikkia poikkeustilasta sekä turvavälien ja käsihygienian tärkeydestä tartuntojen ehkäisyssä.  Vaikka rajoituksia puretaan, tauti ei ole vielä täältä kadonnut. Kasvomaski lisäisi myös riskiryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia asioida turvallisesti kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Jos niitä käytettäisiin laajalti, vähentäisimme sekä riskiryhmien että myös kaikkien muiden riskiä saada tartunta.Kasvomaski ehkäisee koronatartuntoja

Kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50:ssä maassa ja monet maat, järjestöt ja tutkijat ovat tehneet selvityksiä kasvomaskien käytön kannattavuudesta. Esimerkiksi tiedemaailmassa arvovaltaiset Yhdysvaltain kansanterveysvirasto (CDC) ja Saksan tiedeakatemia kannattavat maskin käyttöä. Saksan tiedeakatemia julkaisi huhtikuussa lausunnon, jonka mukaan kasvomaskien käyttö on avain asemassa, kun julkisia palveluita ja maata lähdetään avaamaan. Raportin mukaan hengityssuojien käytöstä pitäisi tulla pakollista julkisessa liikenteessä, kaupoissa ja kaikkialla missä on paljon ihmisiä. Myös maailman johtavat lääketieteelliset lehdet Lancet, Jama, BMA ovat ottaneet kantaa maskien puolesta.

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa riskiryhmään kuuluvaa ihmistä eikä ole inhimillistä pitää heitä eristettynä, kun muita rajoitteita puretaan. Myös heillä pitää olla mahdollisuus tavata läheisiään ja laajentaa elintilaansa.

Kasvomaskin käytön lisäksi on tietenkin edelleen tärkeä muistaa myös muut torjuntatoimet, kuten fyysinen etäisyys, käsienpesu, käsien desinfiointi ja yskimishygienia.

Jotta Suomi voi turvallisesti avata rajoitteita, tarvitaan työvälineitä, joilla saadaan tartunnat pidettyä matalina. Kansalaisten kasvomaskien laajalla käytöllä voitaisiin purkaa riskiryhmiin kohdistuvia tiukkoja ja epäinhimillisiä rajoitteita ja ehkäistä taudin leviämistä. Kasvomaski on myös osatyökalu koronakriisin aiheuttamien pelkojen hälventämisessä ja yhteiskunnan rattaiden käynnistämisessä. Suojain on myös merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä. Olisiko jatkossa siis strategia SUOJAA- testaa-jäljitä-hoida-eristä?

1 kommentti . Avainsanat: kasvomaski, korona, strategia, turvallisuus, riskiryhmä, varautuminen

Työperäisen koronatartunnan torjunnassa suojavarusteiden riittämättömyys voi käydä kalliiksi

Sunnuntai 3.5.2020 - Mia Laiho

Koronavirusinfektioon on sairastunut Suomessa jo yli 4500 ihmistä. Terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuu työn luonteen vuoksi kohonnut riski koronavirukselle ja siihen altistumiselle. Moni työntekijä onkin todellisessa etulinjassa koronapotilaiden kohtaamisessa. Suojavarusteiden puuttuminen, riittämättömät ohjeistukset ja koulutus sekä ylipitkät työvuorot voivat nostaa sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijöiden tartuntamääriä, lisätä sairastavuutta, taudin leviämistä ja lisätä yhteiskunnan kustannuksia.

Työperäinen tartunta huolestuttaa terveydenhuollossa työskentelevien lisäksi myös monia muita ammattilaisia kuten palvelualan ja turvallisuusalan ihmisiä. Myyjillä, poliiseilla, opettajilla ja julkisen liikenteen työntekijöillä on työnsä puolesta paljon kontakteja ihmisiin. Suojavarusteiden käyttö näissä ryhmissä on satunnaista eikä siihen ole useinkaan riittävää ohjeistusta tai suojavarusteita ei ole riittävästi heilläkään lähikontakteissa käytössä.

Koronavirusinfektio täyttää jo monessa maassa ammattitaudin merkit ja on korvattavissa ammattitaudin mukaisesti. Tutkimusten ja hoidon maksujen oikealla ohjautuvuudella on suuri vaikutus yrityksiin. Terveydenhuollon kulut ovat erityisesti koronan aiheuttamassa talouskriisissä suuri merkitys talousvaikeuksista kärsiville yrityksille, kun työterveyshuollon kulut pääosan maksaa yksityiset yritykset. Mikäli koronavirus on saatu työperäisenä altistuksena, olisi tärkeää heti hoidon alkuvaiheessa todeta se, jolloin myös siitä aiheutuvat kustannukset ohjautuisivat työtapaturmavakuutukselle.

Mikäli työntekijä saa koronaviruksen työpaikalta on kyseessä silloin työtapaturmaan verrattava ammattitauti. Jotta koronavirusinfektio korvattaisiin biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, tartuntalähde ja tartuntaolosuhde on pystyttävä selvittämään. Altistumisen on pitänyt tapahtua työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisessa olosuhteessa, kuten työnteon yhteydessä, työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä tai työntekopaikan alueella. Ammattitautikorvaus edellyttää aina diagnosoitua sairautta.

Työntekijät, jotka ovat saaneet koronatartunnan johtuen välittömästä altistumisestaan sairaudelle työn luonteen takia, voivat hakea korvausta. Tämä on työntekijöiden kannalta merkittävä asia, koska emme voi tietää mitä pitkäaikaisia ja pysyviä haittoja koronaviruksesta jää sairastuneille. Onkin oleellista, että lääkärit kirjoittavat heti työperäisen tartunnan toteamisen yhteydessä potilaalle E-lausunnon.

Työperäisen tartunnan toteaminen jo alkuvaiheessa on tärkeää myös sen takia, että maksut ohjautuvat oikeaan paikkaan. Maksujen oikein ohjautuvuudella on myös suuri vaikutus talousvaikeuksissa kamppailevien yritysten kannalta. Ammattitautien hoidon maksut nimittäin ohjautuisivat työtapaturmavakuutukselle, ei työnantajalle. Koronavirusinfektio täyttääkin jo monessa maassa ammattitaudin merkit ja on korvattavissa ammattitaudin mukaisesti.

Pohjoismaiset sairaalalääkäriyhdistykset ovat olleet kannanotossaan huolissaan mm. suojavarusteiden riittävyydestä terveydenhuollon henkilökunnalle, terveydenhuollon henkilökunnan riittävästä levosta, ja työssä saadun COVID-19-tartunnan laskemisesta työtapaturmaksi. Myös Suomen Lääkärijärjestöt ja Tehy ovat olleet huolissaan työntekijöiden työturvallisuudesta, työn kuormittavuudesta ja suojainten puutteesta.

Työturvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista työntekijöiden suojelemiseksi tartunnoilta. Suojavarusteiden riittävyys ja asianmukainen koulutus ja ohjeistus ovat siinä avainasemassa. Jos kuitenkin työntekijä saa työperäisen tartunnan, on tärkeää sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta saada konkreettista tietoa korvattavuusmenettelyistä.

Ohessa tekemäni kirjalliset kysymykset hallitukselle liittyen työperäiseen tartuntaan ja suojavarusteiden riittävyyteen ja turvallisuuteen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_345+2020.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_277+2020.aspx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ammattitauti, suojavarusteet, terveydenhuolto,

Muut sairaudet eivät ole kadonneet koronan tieltä

Tiistai 28.4.2020 - Mia Laiho

Koronaepidemian myötä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimintaa on ajettu alas koronakriisin tieltä. Tämä tarkoittaa samalla hoitoon pääsyn viivästymistä ja jonojen lisääntymistä entisestään. Jonoissa ei kukaan parane, päinvastoin, siellä vaivat pahenevat ja myös kuollaan.

Suomessa määrällisesti isot kansansairaudet kuten sydän ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja mielenterveys ongelmat eivät ole kadonneet minnekään koronaviruksen tieltä. Hoitamattomana muut sairaudet pahenevat ja voivat aiheuttaa jopa hengenvaaran. Esimerkiksi uusia sepelvaltimotautipotilaita diagnosoidaan vuodessa noin 15 000. Sepelvaltimotauti aiheuttaa joka viidennen kuoleman Suomessa. Jos sepelvaltimotauti todetaan ajoissa, ja ihminen saa asianmukaisen ohjauksen ja lääkehoidon tai tarvittaessa tehdään esim. suonensisäisiä toimenpiteitä pallolaajennuksen muodossa, moni pystyy elämään normaalia elämää ja monen elämä pelastuu. Monella ikäihmisellä todennäköisyys tilanteen huonontumiselle voi olla suurempi perussairauksien huonontuneen hoidon osalta kuin sairastua koronainfektioon. Perussairauksien hyvä hoito, hoitoon hakeutuminen tarvittaessa myös muiden oireiden takia ja toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeitä kulmakiviä, myös korona-aikana.

Koronakriisin aikana monet syöpäseulonnat ovat myös pysäytetty. Suomen Syöpärekisterin mukaan ainakin 76 kunnassa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsuminen on keskeytetty ja rintasyöpä- ja suolistosyöpäseulonnat toimivat osassa kunnista harvennetuin aikatauluin. Seulontojen pysähtyminen on huolestuttavaa, sillä se tarkoittaa samalla sekä syövän toteamisen että hoidon viivästymistä. Monet syöpäepäilyt löytyvät kiireettömäksi arvioidun hoitokäynnin aikana, mutta näitä käyntejä on taas reippaalla kädellä alas ajettu.

Terveydenhuollon toimintojen supistamisen vaarana on myös syöpätapausten hukkuminen jonoihin, ja syövän hoidon aloituksen viivästyminen. Odotusaikana pienikin syöpämuutos voi kasvaa sen kokoiseksi, että ennen kirurgista hoitoa tarvitaan sytostaatteja kasvaimen pienentämiseksi. Se lisää hoitojen kustannuksia, huonontaa ennustetta ja lisää ihmisten kärsimyksiä.  STM:n ja THL:n aiemmissa selvityksissä syöpähoitojen hoitoon pääsy on normaaliaikanakin liian pitkä.  Koronatilanne ja kiireettömien aikojen alasajo eivät ainakaan helpota asiaa. Jätin viime viikolla syövän valtakunnallisesta hoitoonpääsystä ja koronan aiheuttamista hoitoviiveistä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Toimintayksikköjen supistaminen aiheuttaa harmia myös mielenterveys- kuin lapsi- ja perhepalveluita tarvitseville. Esimerkiksi neuvolatoimintaa on supistettu ja henkilökuntaa siirretty koronan takia muihin tehtäviin. Kriisitilanteen ratkaisut tullaan varmasti näkemään edessäpäin. Neuvolatoiminta on ratkaisevassa asemassa hyvän vauva-ajan hoidon ja lapsen turvallisen kasvun kannalta. Äidin masennus ja kyvyttömyys hoitaa lasta voi tulla ilmi kiireettömällä vastaanottokäynnillä. Jos aikaa ei voida tarjota, saattaa ongelman tunnistaminen viivästyä kohtuuttomasti. Kun sekä neuvolatoimintaa on vähennetty ja koulut ovat kiinni, perheiden kriisit ja lasten hätä voi jäädä piiloon.

Myös monille mielenterveyskuntoutujille koronan aiheuttamat sulut ovat kova paikka kun monia terapiaryhmiä on vain etänä, aikoja on peruttu ja kuntouttava päivätoiminta on tauolla. Monelle päivittäinen sosiaalinen kontakti muihin ihmisiin on ollut se lanka, joka pitää heidät kiinni arjessa ja elämässä. Taloudellinen tilanne monessa perheessä voi muuttua, kun yhteiskunnan sulkeuduttua on menetetty työpaikkoja ja monella yrityksellä menee huonosti. Taloudelliset huolet lisäävät kriisin aiheuttamaa taakkaa. Mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa kriisin aikana, ja sen tarvetta on myös paljon kriisin jälkeen.

Elämä kuitenkin jatkuu. Kriisi ei kestä ikuisesti. Potilaat eivät saa jäädä jonoihin, oli sitten normaali tilanne tai koronaepidemia. Jokainen ylimääräinen odotuspäivä tuo lisä ahdistusta ja antaa sairauksille aikaa pahentua. Kukaan ei parane jonossa, vaan hoitoihin on päästävä ajoissa. Yhteiskunta ei voi sulkea silmiä muilta sairauksilta ja tiukkojen rajoitusten varjopuolilta. Hoitamattomina ne voivat johtaa meidät ojasta allikkoon ja pitkäkestoisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perussairaudet, koronavirus, hoitojonot, kiireetönhoito

Kiireessäkään hoitohenkilökunnalle ei voi hankkia sutta ja sekundaa

Lauantai 18.4.2020 - Mia Laiho

Joka puolella maailmaa on nyt kova pula terveydenhuollon suojavarusteista. Kun koko maailma tarvitsee suojavarusteita, hengityskoneita ja desinfektioaineita, niin sivuhaittana on myös rikollinen toiminta ja mustan pörssin kauppa. Luotettavista hankintaketjuista ja tuotteiden laadun varmistuksesta on kuitenkin huolehdittava myös kriisiaikana. Kiire ei ole tekosyy hankkia käyttökelvotonta materiaalia. Juuri kiiretilanteessa hoitohenkilökunnan on pystyttävä luottamaan siihen, että suojavarusteet ovat kunnollisia. Valinnanvaraa kun henkilökunnalla ei ole kentällä huutavan tarvikepulan takia. Kyse on sekä työntekijöiden että riskiryhmien turvallisuudesta. Huonolaatuiset ja jopa väärennetyt suojavarusteet voivat olla riski henkilökunnalle sekä niiden puutteellisen suojauksen että niiden sisältämien kemikaalien takia.

Suomeen saapui 7.4.2020 koneellinen Kiinasta tilattuja hengityssuojaimia. Suojaimet todettiin VTT:n laboratoriotestauksessa käyttökelvottomiksi sairaalaolosuhteisiin, eivätkä ne myöskään täyttäneet EU:n standardeja. Myöhemmin on noussut esille, että nämä maskit ovat aiheuttaneet henkilökunnalle myös allergisia reaktioita ja ne on asetettu käyttökieltoon. Jätin hallitukselle 14.4 kirjallisen koskien suojavarusteiden laadun ja turvallisuuden varmistamista, kun Kiinan lastin saavuttua itselläni heräsi huoli tuotteiden turvallisuudesta. Alkukuviot kun näissä hankinnoissa olivat jo julkisuudessa olleiden tietojen valossa epäilyttävät ja asia on edennyt sittemmin myös rikostutkintaan.

Normaaliolosuhteissa tiedetään, keiden kanssa asioidaan ja tuotteita voidaan ostaa kansainvälisesti tunnetuilta ja luotetuilta valmistajilta. Kun kriisitilanteessa ostopäätös joudutaan tekemään paineen alla ja markkinoilla on monen laatuista kauppatavaraa, on vaarana, että laatu ja turvallisuus kärsivät.

Huonolaatuiset ja jopa väärennetyt suojavarusteet eivät ainoastaan aiheuta vaaraa koronaviruksen suhteen, vaan niiden sisältämien kemikaalien pitoisuus on myös huolenaiheena. Osa kemiallisista aineista sisältää vaarallisia karsinogeenejä, jotka voivat aiheuttaa myös syöpää. Kemialliset aineet voivat aiheuttaa monenlaisia allergioita reaktioita, jotka voivat esiintyä välittömästi jopa hengenvaarallisina reaktioina tai viivästyneinä oireina.

Jos työntekijä saa oireita tai allergisen reaktion hengitettyään maskin läpi, jonka tuoteseloste puuttuu tai on luettavissa vain kiinaksi, mistä voidaan tietää mikä reaktion aiheutti työntekijälle? Jos tuotteet eivät ole laadullisesti sekä suojauskyvyn että materiaalin turvallisuuden osalta laatutestattuja, voi riskinä olla, että riittämättömän suojaustehon lisäksi maskin kautta siirtyy työntekijään terveydelle haitallisia kemikaaleja, kun työntekijä hengittää sen läpi. Tämän takia kriisitilanteessakaan hoitohenkilökunnalle ei voida ostaa sutta ja sekundaa, jos riskinä voi olla tartunta tai materiaalien mahdollisesti sisältämien vaarallisten aineiden aiheuttamat terveysriskit työntekijöille. Materiaalien turvallisuuden kannalta olisi syytä tarkastella ainakin kaikki ne hoitotyössä käytettävät tuotteet, joiden kautta hengitetään tai jotka ovat kosketuksessa ihon kanssa.

Henkilösuojainten markkinoita valvotaan työsuojeluviranomaistaholta, jotta ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja että suojaimet on saatettu asianmukaisesti markkinoille. STM toimii markkinavalvonnasta huolimatta ylimpänä työsuojeluviranomaisena ja on perimmäisenä vastuussa suojavarusteiden materiaalien turvallisuudesta. Viimekädessä hallituksen olisi tärkeä varmistaa, ettei Kiinasta ja muualta ulkomailta tilatut maskit aiheuta terveydellisiä riskejä hoitohenkilökunnalle. Hankinnassa on välttämätöntä huomioida tuotteiden laatu ja turvallisuus.

Tulevina kuukausina suojavarusteita joudutaan tilaamaan aikataulupaineessa edelleen suuria määriä ulkomailta. Suojavarusteiden riittävyyden lisäksi on oleellista selvittää, että suojavarusteet sisältävät tarpeelliset viruksen suojausominaisuudet ja ovat myös turvallisia käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitohenkilökuta, infeltiosairaudet, koronavirus

Pääsykokeet on järjestettävä, tavalla tai toisella

Perjantai 17.4.2020 - Mia Laiho

Moni korkeakoulujen valintakokeisiin valmistuva yllättyi 9.4 tulleesta tiedosta, etteivät ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestä kevään valintakokeita perinteisellä tavalla. Yliopistot ovat linjanneet, että perinteisiä valintakokeita ei ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti, ottaen huomioon koetilanteeseen liittyvät riskit ja riskiryhmien tunnistamisen vaikeuden. Opiskelijavalinnat järjestetään mahdollisesti perinteisten pääsykokeiden sijaan kevään ja kesän aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla. Tarkempia ja konkreettisia ohjeita valintakokeista joudutaan siis vielä odottamaan. Tämä vaikuttaa tuhansien nuorien elämään.  Nuorten oikeusturva ja yhdenvertaisuus saattaa vaarantua, kun aiemmin ilmoitettuihin pääsykokeisiin tulee nopealla aikataululla yllättäviä ja merkittäviä muutoksia. Haluan vielä muuten selvyyden takia tuoda esille, että itselläni lapset eivät ole nyt hakemassa yliopistoon, kun olen saanut palautetta nostettuani esille nuorten oikeusturvakysymyksen, että minulla olisi ns. oma lehmä ojassa. Ei ole. Olen aidosti huolestunut niiden tuhansien nuorten tilanteesta, joita tämä äkillinen muutos koskettaa.

Ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kehittäneet valintakoe järjestelmäänsä yhdessä, joten kyvykkyyttä etäpääsykokeiden järjestämiseen löytyy. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetäänkin etäkokeena kesäkuun alussa. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa pääsykokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee asian tilanteensa mukaan. Myös joiltakin yliopistolinjoilta on jo ilmoitettu, että pääsykokeen suorittaminen etänä onnistuu. Esimerkiksi julkisuuteen on kerrottu, että oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt pidetään ennallaan. Oikeustieteen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti ja lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.

Suurin osa yliopistoista ei ole kuitenkaan vielä ilmoittanut miten pääsykoe järjestetään. Aiemmin suunniteltuihin pääsykoemalleihin on tulossa mitä ilmeisimmin merkittäviä muutoksia.

Ministeriön päätöstä poiketa aiemmin ilmoitetuista valintakokeella sisään otettavista opiskelijoista ei voida jättää yliopistojen oman harkinnan varaan. Nuoret ovat voineet ottaa jopa kuukausia palkatonta lomaa töistä lukeakseen pääsykokeisiin sekä maksaa tuhansia euroja valmennuskursseista. Nuorten yhdenvertaisuus ja oikeusturva pitää turvata korkeakouluhauissa.

Jos pääsykokeella valittavien määrä laskee, tulee se johtamaan lisääntyneisiin välivuosiin ja väliinputoajiin. Täysin uudentyyppinen pääsykoe saattaa myös osoittautua esteeksi, jos joku on harjoitellut kokeeseen vanhan ja oletetun koemallin mukaan. Lukutyönmäärää ja stressiä, ei voida palkita näin. Monet ovat keskittyneet pääsykokeisiin kuukausien ajan, moni lopettanut työnsä valmistautumisen takia, ja osallistunut myös kalliille valmennuskursseille. Kyseessä on nuorille taloudellisesti myös merkittävästä asiasta. Meillä on myös merkittävä määrä varusmiehiä, jotka eivät ole voineet hakea edellisenä vuonna palveluksen takia pääsykokeiden kautta opiskelemaan varusmiespalveluksen ajoituksen tai riittämättömän lukuajan takia, jolloin heillä voi tulla 2-3 välivuotta, jos he eivät tänä keväänä pääse hakemaan pääsykokeiden kautta yliopistoihin. Tämä ei ole heillekään kohtuullista ja eriarvoistaa hakijoita. On myös yleisesti hyvin tiedossa, että pojat usein kypsyvät myöhempään ja pääsykokeet voivat olla heille merkittävä väylä yliopistoon. Jos pääsykokeita ei järjestetä samassa määrin kuin aiemmin, hankaloituu tilanne heidän osaltaan entisestään. Kyse on myös tasa-arvosta niin sukupuolen kuin mahdollisuuksien suhteen.

Osa pääsykokeiden valvojista voi pelätä koetilannetta, jos siihen liittyisi terveysuhkaa. On ymmärrettävää, että uusi virus voi aiheuttaa pelkoja. Tämä on kuitenkin vain yksittäinen tilanne. Ja jos tämä koetaan uhkana niin kokeen valvojille ja osallistujille voisi jakaa käsidesiä, hanskat ja suumaskit kokeen ajaksi. Sekä heidät voitaisiin sijoittaa useisiin tiloihin tai isoihin tiloihin, jonka voi jakaa pienemmiksi.  Kyse on siitä, halutaanko oikeasti järjestää asia opiskelijoiden tilanne huomioiden.

Digitaaliset valintatavat, verkkokurssit sekä todistusvalinnan laajentaminen tai avoimen yliopiston väylän valinta ei sovellu korvaamaan kaikilla linjoilla pääsykoetta. Kaikilla yliopistoilla ja tiedekunnilla ei ole myöskään järjestelmää, jolla kaikki pääsykokeet voitaisiin järjestää etänä. Pääsykokeen perusteella sisään otettavien määrä pitää olla sama kuin aiemmin yhteishaussa ilmoitettu määrä. Olisi epäreilua pääsykokeisiin lukeneita kohtaan, jos valintaperustetta muutettaisiin jälkikäteen. Pääsykoe pitää järjestää tavalla tai toisella niin, että pääsykokeen perusteella sisäänotettavien määrä ei laske ja pääsykokeen sisältö vastaa pääsykokeisiin annettua ennakkomateriaalia.

Pääsykokeita olisi mahdollisuus siirtää vielä toukokuun lopulle tai kesäkuun alkuun. Tällöin aikaa järjestelyille olisi enemmän. Jos tahtoa ja halua oikeasti on, valintakokeet voidaan toteuttaa. Ministeriön on nyt kuitenkin otettava asiassa johtovastuu, ja annettava selkeät ohjeet ja linjaukset yliopistoille ja korkeakouluille pääsykokeiden järjestämisen välttämättömyydestä. Yliopistot ovat isoimmissa kaupungeissa, joten tyhjiä tiloja löytyy varmasti, jos yhteistyötä tehdään esim. kaupunkien kanssa. Tyhjiä kouluja, messuhalleja, urheiluhalleja yms. löytyy varmasti, jos yliopistolla tai korkeakoululla ei ole omia tiloja riittävästi.

Jätin tällä viikolla aiheesta hallitukselle toimenpidealoitteen. Aloitteessa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että opiskelijoiden oikeusturva, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu varmistetaan yliopistojen ja korkeakoulujen valintamenettelyssä, pääsykokeet järjestetään ja pääsykokeiden perusteella valittavien oppilaiden osuutta ei vähennetä. Opiskelijavalinnoissa pitää toteutua alkuperäiset kiintiöt, sillä muuten valinta laittaa hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. Tämä on mitä suuremmassa määrin opiskelemaan hakevien oikeusturva ja yhdenvertaisuusasia.  Toivon vilpittömästi, että tiede- ja kulttuuriministeri tarttuu aktiivisesti tähän asiaan, ja velvoittaa yliopistot ja korkeakoulut pääsykokeiden järjestämiseen nuorille. Pääsykoe on hakijoille merkittävä virstanpylväs, joka myös määrittää nuoren elämän suunnan.

1 kommentti .

Koronaperheet

Sunnuntai 12.4.2020 - Mia Laiho

Miten tästä selvitään? Miten jaksan ja kestän olla kotona? Miten perheeni selviää? Mistä rahaa ruokaan ja laskuihin?

Vallitsevan koronatilanteen takia ihmiset kohtaavat arjessaan uusia huolia ja ongelmia. Tuhansia ihmisiä on menettänyt työpaikkansa ja yli 100 000 ihmistä on lomautettu. Koululaiset ovat siirtyneet etäopetukseen ja vastuu päivän opetuksesta on kasaantunut perheille. Harrastustoiminta on katkolla. Kavereita tavataan vain etänä. Eristäminen voi ahdistaa ja laukaista tai pahentaa perheissä mielenterveys-ja päihdeongelmia. Epävarmuus tulevasta, taloudellisesta tilanteesta, terveydestä ja yksinäisyys ovat lisääntyneet koronaeristyksen myötä. Pääsiäisen lomia vietetäänkin monessa perheessä ahdistuneissa tunnelmissa. Eristäytyminen neljän seinän sisälle, sosiaalisten kontaktien katkeaminen ja kodin kiristynyt ilmapiiri saattavat kärjistyä johtaen jopa väkivaltaan ja itsemurhiin. Erityisen hankala tilanne on perheissä, joissa on jo ennalta esiintynyt päihderiippuvuutta tai väkivaltaa.

Turvakotien asiakasmäärät ovat nyt poikkeustilan aikana kääntyneet kasvuun. Samaa ilmiötä on nähtävissä myös muualla Euroopassa, kuten esimerkiksi Ranskassa perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 30% koronakriisin myötä.

Huolestuttavaa on, että samaan aikaan lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt. Kun koulut ovat etäopetuksessa, koulun tekemien lastensuojeluilmoitukset ovat laskeneet. Lapsen hätä ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Ulkopuolisten on vaikea huomata lapsen hätää, kun ei ole sosiaalisia kontakteja ja tilanteita, joissa huoli voisi herätä. Pienet lapset eivät osaa pyytää apua itse ja etäopiskelun aikana opettajien on vaikea huomata lasten huolta. Opettajien rooli tuen havaitsemisessa on suuressa merkityksessä. Koulun säännöllinen yhteydenpito jokaiseen lapseen korostuu nyt etäopetuksen aikana. Sitä varten jokaisessa kunnassa ja koulussa on varattava riittävät opettaja- ja oppilashuoltoresurssit. Erityisen tärkeää on, että koulun ja sosiaalipalvelujen välillä on toimiva yhteys kriisin aikana, jotta jokainen lapsi, josta herää huoli tulee kohdatuksi ja hän ja hänen perheensä saavat apua. Jos koulussa herää huoli lapsen voinnista, niin koulun kannattaa nyt herkästi olla yhteydessä kunnan sosiaalipalvelujen perhetyöhön. Nyt jos koskaan eri toimijoiden yhteystyö on tärkeää lapsen edun huomioimiseksi.

On myös tärkeää, että lapsille olisi oma yhteydenottokanava, jos elämä tuntuu kaatuvan päälle. Tein toimenpidealoitteen hallitukselle lasten ja nuorten auttavasta puhelimesta, joka olisi toiminnassa jatkuvasti, riippumatta kellonajasta tai viikonpäivästä. Pääministeri Marin eduskunnassa suhtautui asiaan positiivisesti ja lupasi selvittää asiaa. Toivottavasti valtakunnallinen lasten auttava puhelin saataisiin pian käynnistettyä.

Muutama sana kouluruuasta. Kouluruuan merkitys on ruokaa suurempi. Kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä kouluruokailun suhteen. Olisin toivonut eduskunnan linjaavan kouluruoka-asiaa vahvemmin. Nyt osa kunnista ei tarjoa etäopetuksessa oleville mitään ruokaa, osa lämpimän ruuan ja osassa on erilaisia eväspussikäytäntöjä. Peräänkuulutan kuntia huolehtimaan, että jokaisella myös etäopetuksessa olevalla lapsella on mahdollisuus matalalla kynnyksellä saada ruokaa oli se sitten eväspussin muodossa tai ruokana lautasella. Eväspussi ei saa olla köyhäinapua, vaan tarjolla ihan kaikille. Silloin siihen tartutaan myös helpommin. Ja voisihan eväspussin hakeminen olla samalla edes lyhyt kohtaaminen lapsen kanssa, ja ainakin näkyvään hätään voisi tarttua. Lapsen hätä ei saa peittyä koronan alle. Lapsen hätää on olemassa edelleen, joka päivä, valitettavasti. Jos sitä ei huomata, seuraukset voivat olla vakavat.

Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat hankaloittaneet myös monien päihteistä eroon yrittäviä ja mielenterveysongelmista kärsiviä rajulla tavalla. Vertaistukiryhmät ovat olleet monille se pelastusrengas, jonka varassa he pärjäävät arjessa. Monet ihmisiä kannattelevat mielenterveyden tukiryhmät ja kuntoutustoiminta on keskeytyneenä. Heissä on mukana myös useita lasten ja nuorten vanhempia. Kun vanhempi tai vanhemmat ratkeavat juomaan, tietää se joissain perheissä perhehelvetin alkamista. Lapsille se on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta.Tässä vaiheessa uskalletaan vain arvailla millainen jälkipyykki koronasta jää Suomen sosiaali- ja päihdehuollolle.

Jos tilanne pitkittyy, yhä useampi ihminen tulee tarvitsemaan tukea arkeensa ja siihen Suomen on varauduttava. Jalkautuvaa sosiaalityötä ja mielenterveystyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Sekä kiireellisiä että ihmisiä kannattelevia mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitaan erityisesti poikkeusoloissa. Mutta elämä jatkuu. Päivä päivältä eteenpäin. Me jaksamme. Rajoituksista huolimatta toinen toistamme tukien.

Kommentoi kirjoitusta.

Uusimaa on kiinni, länsiraja vuotaa, suojavarustus poliiseilla ja rajoilla riittämätön

Sunnuntai 5.4.2020 - Mia Laiho

Poliisit, pelastajat ja rajavartiolaitoksen henkilökunta tekevät työtä, jossa lähikontaktia ihmisiin ei voi välttää. Heitä tarvitaan ympäri Suomen. Suomen ulkorajojen sulkeminen 19.3 on lisännyt rajavartiolaitoksen töitä. Kun Uudenmaan rajat suljettiin 28.3 ja rajatarkastukset sisärajoilla aloitettiin, poliisien tarve ja lähikontaktit lisääntyivät merkittävästi. Rajoitusten lisäännyttyä ulko- ja sisärajoilla Ruotsin vastaisella länsirajalla liikkuu edelleen päivittäin yli 1000 ihmistä edestakaisin. Ihmettelenkin, miten hallitus ja ministeri Ohisalo ei ole vieläkään saanut vuotoa tukittua. Eduskuntaa siihen ei tarvita, päätös voidaan tehdä hallituksessa, mutta sitä ei vain saada siellä tehtyä. Aikaa ei ole hukattavana. Länsirajalta linkoaa koronatartuntoja jatkuvasti, onhan tautia Ruotsissa yli kolme kertaa enemmän koronatartuntoja ja kuolemantapauksia yli 16 kertaa enemmän kuin Suomessa. Ruotsin löperön koronan hoidon seuraukset ovat jo ikävällä tavalla nähtävissä ihmishenkien menehtymisinä.

Poliiseilla, rajavartiomiehillä, ensihoidossa ja palomiehillä kenttätyössä voi tulla mitä vaan vastaan, myös kohtaamisia koronatartuntakaranteenissa olevien kanssa. Epidemian ja poikkeusolojen aikana lähikontaktitilanteiden ohjeistuksen tulee olla selvä, eikä se voi perustua työntekijän omaan harkintaan. Ja varusteita pitää olla myös saatavilla. Työntekijöiden työturvallisuudesta ei voi tinkiä tämän erittäin tarttuvan viruksen edessä.Poliiseille ja rajojen työntekijöille tarvitaan ohjeistus, miten työssä tulee huomioida tartuntariski ja miten suojautua.

YLEn uutisoinnin mukaan New Yorkin koronaviruspesäkkeessä 10% poliiseista on jo sairaana tai karanteenissa tartuntaepäilyn takia. Samaan aikaan poliiseille kohdistuneet hätäpuhelut ovat olleet ennätysmäisessä nousussa.

Monissa kohteissa ja viranomaistehtävissä käsienpesumahdollisuutta ei ole heti saatavilla ja suojavarusteet on kannettava itse mukana. Esim. poliisilla on päivittäin työssään lähikontakteja alkaen Uudenmaan rajojen valvonnasta ja kenttätyöstä kiinniottoihin. Heille on tehtävä selkeät suojautumisen lähikontaktiohjeet, ettei New Yorkin poliisien vastaava tilanne tapahdu Suomessa.

Jos koronataistelu halutaan oikeasti voittaa, meidän on huolehdittava myös Suomen turvallisuuden ammattilaisten suojautumisesta ja työturvallisuudesta.

Työntekijöiden tiedontarve koronan suhteen on todellinen. Työntekijäjärjestöihin ja liittoihin on tullut kuukaudessa lähes koko vuoden verran kysymyksiä koronatilanteesta, työnteosta ja suojautumisesta. Tämä jos mikä kielii ihmisten tiedonjanosta ja epävarmuudesta. Tällä hetkellä ministeriön tasolta ei ole määritelty lähikontakteihin yhteneviä ohjeita, joilla suojella työntekijää ja asiakasta.

Kentälle tarvitaan konkreettiset ohjeet, miten tartunnan saamista voi ehkäistä ja miten suojautua lähikontaktissa. Ohjeistusten tekemistä ei voida jättää yksittäisille esimiehille vaan heidän on saatava tässä tilanteessa selvät linjaukset ja ohjeet ministeriöstä, jotta he voivat puolestaan ohjeistaa työntekijöitä ja huolehtia asianmukaisesti työturvallisuudesta. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle 3.4. Toivottavasti siihen vastataan nopealla aikataululla. Jokainen työvuoro ilman riittäviä suojavarusteita on riski. Kriittisten työntekijöiden kohdalla meillä ei ole varaa riskeerata heidän työturvallisuutta. Miehistön vajaus voi kostautua yhteiskunnalle mittavin seurauksin.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsille valtakunnallinen auttava linja (24/7) koronakriisihätään

Keskiviikko 1.4.2020 - Mia Laiho

Koronan aiheuttama kriisi on ajanut suomalaisen yhteiskunnan poikkeustilaan. Ihmisiä on eristetty koteihinsa, koulut ovat siirtyneet pääsääntöisesti etäopetukseen, satoja tuhansia työikäisiä ihmisiä on lomautettu töistä ja monet ei-kiireelliset-sosiaali- ja terveyspalvelut on peruttu. Koulun kontrolli ja sen tarjoama turva puuttuu monien mielenterveys- ja päihdeongelmaperheiden arjesta. Lapset jäävät nyt vaille sitä kanavaa, jossa huolen ja pelon voi sanoa turvallisesti. Koulu on osalle näistä lapsista myös se turvallinen hengähdyspaikka kodin ongelmilta. Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhempien mielenterveys ja päihdeongelmat aiheuttavat vakavimmillaan lapsille kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikentymistä. Perheiden ongelmat heijastuvat suoraan lapsiin. Vanhempien ongelmat voivat näkyä riitelynä, väkivaltana, mielenterveys ja alkoholiongelmina sekä heitteille jättönä. Nämä kaikki aiheuttavat lapsessa pelkoa. Tapaamisten vähennyttyä moni ongelma voi jäädä auttajilta piiloon. Lisääntyneet talousvaikeudet ja alkoholin käyttö tulee näkymään perheissä.

Tähän on oikeasti varauduttava. Emme voi jäädä vain seuraamaan ja odottamaan kriisin aiheuttamia ongelmia lapsille, joiden korjaaminen voi kestää pitkään tai jättää lapsillemme elinikäisiä traumoja. Jätin eilen toimenpidealoitteen hallitukselle lasten ja nuorten valtakunnallisen palvelulinjan käynnistämisestä. Eduskunnan täysistunnossa eilen nostin asian esille, ja oli ilahduttavaa, että pääministeri Marin kiinnostui asiasta ja lupasi selvittää asiaa.

Aikuisille turvakotien ja auttavien puhelimien etsiminen on varmasti helpompaa kuin lapsille ja nuorille. Etäopetuksen aikana tulisi huomioida lasten riittävät auttavat digipalvelut, jotta lapsi ja nuori voi ottaa yhteyttä silloin, kun hätä on. Nyt etäopetuksen aikana opettajat kantavat myös huolta ja ovat neuvottomia, kun lapsiin ei saa yhteyttä samalla tavalla, jos ollenkaan. Opettajat tekevät parhaansa tässä haastavassa kriisitilanteessa, että kaikkiin lapsiin saataisiin yhteys. Mutta ei se ole aina niin helppoa, varsinkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Yhteydenpito voi tapahtua vain vanhempien välityksellä ja sekin voi ontua. Koulukuraattoreiden työnkuva on muuttunut myös haastavammaksi etäkoulun myötä, resurssit ovat hyvin rajalliset ja ne ovat vain virka-aikaan käytössä. Huoli lasten hyvinvoinnista on suurta niin kouluissa, lapsiperhetyössä, lastensuojelussa ja lasten kanssa toimivissa järjestöissä.

Monet palvelupuhelimet toimivat vapaaehtoisten avulla. Kaikki se järjestöjen ja vapaehtoisten toimijoiden apu on kullanarvoista ja edelleen myös tarpeen. Näiden puhelinlinjojen aukioloajat kuitenkin vaihtelevat ja tiedot niistä ovat jokseenkin hajallaan. Olisi tärkeää, että meillä olisi myös valtakunnallinen 24/7 numero, johon lapset ja nuoret voisivat olla yhteydessä tarvittaessa. Perheitä akuuteissa tilanteissa auttava henkilön tulisi olla koulutuksen saanut ammattilainen, joka osaisi tehdä nopean tilanne arvion ja ohjata lapsen tai nuoren oman alueensa avun piiriin. Valtakunnalliselta palvelulinjalta asiakkaan hoito voitaisiin ohjata tarvittaessa myös alueellisiin sosiaali-ja kriisipäivystyksiin, jos vaikuttaa siltä, että lapsi tai nuori on kiireellisessä sosiaalihuollon tuen, esim. lastensuojelun tarpeessa tai ottamaan yhteyttä koulun kuraattoriin tai psykologiin, jos asia senlaatuinen, että hoituisi siellä.

Lisääntyneet talousvaikeudet ja alkoholin käyttö tulee näkymään perheissä. Lapsilla ja nuorilla on myös piileviä tai jo todettuja mielenterveysongelmia, jotka voivat pahentua kriisin aikana. Tähän on oikeasti varauduttava.  Ei voi olla niin, että nuorten ympäriltä kaikki palvelut katoavat, kun etäopetus on alkanut, kiireetöntä hoitoa on alasajettu ja yhteiskunnassa on rajoitettu myös sosiaalisia kontakteja.

Suomeen tarvitaan pikaisesti valtakunnallinen ja ympärivuorokautinen auttavapuhelin, jossa olisi myös digitaalinen yhteys viranomaisiin, esim. chat -palvelu. Olisi tärkeää, että lapsen hätään ja huoleen vastataan matalalla kynnyksellä sosiaali- ja terveyden huollon ammattiosaamista hyödyntäen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvallisuus, Lapset, auttavapuhelin, sosiaalipalvelut, poikkeustila, nuoret, mielenterveyshätä

Miten riskiryhmään kuuluva selviää Uudellamaalla koronaepidemian aikana?

Maanantai 30.3.2020 - Mia Laiho

Kuka kuuluu vakavaan koronainfektion riskiryhmään? Yllätys, kyse ei ole vain ikäihmisistä yli 70-vuotiaista, vaikka heidän riskistään onkin paljon puhuttu. THL:n määrittelyn mukaan siihen kuuluu myös henkilöt, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta, leukemia- ja lymfoomapotilaat ja potilaat, joilla on vastustuskykyä heikentävät lääkitys. Kyseisiä sairauksia voi olla lapsilla, nuorilla, aikuisilla, sekä ikäihmisillä.

Uudenmaan rajat suljettiin 28.3.20 valmiuslain 118§ päätöksellä. 1,7 miljoonaa ihmistä, reilu 30% Suomen väestöstä on erotettu muusta Suomesta. Kun tartunnat väistämättä lisääntyvät vielä Uudenmaan sisällä, Uudenmaan ihmisten tartuntariski kasvavat. Uudellamaalla riskiryhmään kuuluvat henkilöt ovat samalla myös suuremmassa riskissä sairastua koronainfektioon. Mitä sitten pitäisi tehdä heidän suojelemiseksi? Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Tässä joitakin nostoja siitä ja vähän muutakin.

Riskiryhmät joutuvat myös asioimaan kaupassa, ellei heillä ole sellaista apua, joka voisi sen heidän puolestaan tehdä tai osaamista ruokakassin tilaamiseen. Meillä on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden vanhemmat, joku perheenjäsen tai riskiryhmään kuuluva itse käy töissä. Jos etätyö ei ole mahdollista niin työnantajan kanssa on järkevä miettiä, voisiko työyksikön sisällä tehdä muutosta työtehtävien osalta vähemmän riskialttiiseen työympäristöön. Ruokakaupoissa hyvään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskärryt, ovien kahvat, hedelmä-ja vihannespuntarit ym ja niiden hygieniasta huolehtiminen oleellista. Irtotuotteet on jo monesta kaupasta korjattu pois, hyvä niin.

Riskiryhmiin kuuluvat joutuvat myös käyttämään perusterveitä ihmisiä enemmän sairaaloiden ja terveyskeskusten palveluita. Riski saada tartunta näissä palveluissa kasvaa, jos asiaa ei ole yksiköissä huomioitu riittävällä tavalla. Pelko sairastua on todellinen. Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden tartuntariski tulee minimoida. Vaikka suosituksena on pysyä kotona niin monen on liikuttava itse julkisilla paikoilla ja käytävä sairaaloissa perussairauksiensa takia. Hygienia, ohjeistus ja riskien minimointi ovat nyt avainasemassa näiden ihmisten tartunnan saamisen ehkäisemiseksi. Jos esim. syöpähoidossa käyvä ihminen saa koronainfektion, on taudin aiheuttama kuolemanriski moninkertainen.

Riskiryhmään kuuluvia ihmisiä testataan koronan kannalta edelleen samoissa pisteissä muiden potilaiden kanssa. Heitä ei tulisi altistaa testauspisteiden tartuntavaaroille. Julkisessa keskustelussa on noussut esille riskiryhmään kuuluvien ihmisten huoli saada tartunta viimeistään testauspisteillä.  Riskiryhmille riskialttiimpia paikkoja on testauspisteet, mikäli he joutuvat odottamaan testausta samassa tilassa oireellisten potilaiden kanssa. Riskiryhmien testaus tulisi hoitaa ennemminkin esimerkiksi kotikäynnillä tai drive-in-tyyppisissä paikoissa, ettei heidän tarvitse altistua julkisten testauspisteiden odotustiloille. Myös testauspisteiden hygienian on oltava niin hyvällä tasolla ettei testaukseen meneminen itsessään jo pelota riskiryhmään kuuluvia. Testauspisteillä tulisi olla desinfektioainetta saatavilla sekä turvavälistä olisi pystyttävä pitämään huolta. Odotusaika testaukseen olisi pidettävä myös mahdollisimman lyhyenä. Kenenkään ei tulisi pelätä saavansa tartuntaa testauspaikalla.

Viime päivinä lehdistä on saatu lukea myös tapauksesta, jossa lasten syöpäosastolla työskennellyt hoitaja oli sairastunut koronaan. Työntekijät, jotka ovat oireettomia saattavat tartuttaa. Heidät pitäisi testata, jotta voidaan turvallisesti hoitaa potilaita. Hoitajien testaamattomuus on riski potilaille, etenkin kun otetaan huomioon taudin tarttuvuus jo muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista. Hoitohenkilökuntaa tulisi testata erittäin matalalla kynnyksellä, jotta henkilökunta ei levitä tautia eteenpäin. Erityisesti syöpä- ja muita immuunipuutospotilaita hoidettaessa pitäisi testata myös oireettomia hoitajia, etteivät he tietämättään levitä virusta näihin haavoittuviin asiakasryhmiin. Heikon tai jopa olemattoman vastustuskyvyn omaavilla potilailla on merkittävä kuolemanriski, jos he saavat koronaviruksen.

Kannan huolta myös 75 000 kotihoidon asiakkaasta. Hoitajat heidän ympärillään voivat vaihtua jopa yli 60 kertaa kuukauden aikana.  Usein vaihtuvat hoitajat ja puutteellinen suojavarusteiden saatavuus ja ohjeistus lisäävät kotihoidon asiakkaiden tartuntariskiä merkittävästi. Ensin määrätään ikäihmiset pysymään kotona, mutta sitten kotona voi rampata saman vuorokauden sisällä jopa monta eri hoitajaa kotihoidosta. Ei vaikuta järkevältä infektion leviämisen ehkäisyn kannalta. Sosiaali-ja terveysministeriön pitäisi valtakunnallisesti ohjeistaa myös tätä asiaa.

Me kaikki voimme ja meidän tulee tehdä kaikki voitavamme sekä itsemme että riskiryhmien suojelemiseksi. Tavoitteena pitää olla viruksen pysäyttäminen. Aikaa ei ole hukattavana!

1 kommentti . Avainsanat: Korona, infektiosairaudet, testaus, kotihoito, kauppa, sote

Ulkomailta palaavat saatava todelliseen karanteeniin

Keskiviikko 25.3.2020 - Mia Laiho

THL:n arvion mukaan koronaepidemian riskialueilta saapuu takaisin Suomeen lähes 200 000 henkilöä ja osalla heistä on todennäköisesti matkassaan virustartunta. Matkustajien mukanaan tuomat koronavirustartunnat ovat todellinen riski ja niistä pitää olla oikeasti huolissaan.

Hallitus ohjeisti 16.3 ulkomailta palaavia sopimaan työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. Päivä tämän jälkeen liikenneministeri sanoi julkisesti, että ”nyt on päätettävä, haluaako Suomeen tulla”. Maailmalla pahentunut tilanne on selkeästi saanut ulkomailla asuvat Suomalaiset tekemään päätöksen paluusta. Useimmat Suomeen saapuvat eivät ole saaneet virallista tietoa karanteenista. Moni kriittisen alan työntekijä on mennyt jopa seuraavana päivänä töihin.

Kun suomalaisilla on ollut suuri huoli päästä takaisin kotimaahansa järjestettyjen lentojen myötä, oireita on voitu jopa piilotella, ettei kotiinpaluu peruuntuisi. Näin herkästi leviävän taudin kohdalla oireiden piilottelu on äärimäisen vaarallista kanssamatkustajia kohtaan. Vasta viime viikon lopulla lentokentälle saatiin ohjeita maahan takaisin palaaville, vaikka tartuntariskit oli tiedossa jo aiemmin. Edelleenkin lentokentältä voi kukin lähteä minne päin Suomea tahansa busseilla, junilla tai minkä kulkuvälineen itse kukin on valinnut.

Eihän se nyt voi näin mennä. Pitäisi olla selvä viranomaistaholta tuleva määräys, että ulkomailta tulevia koskee kahden viikon ehdoton karanteeni, ja matkustajilla pitää olla selvä suunnitelma, miten he siirtyvät lentokentältä kotiinsa ja etteivät he voi asioida esim. kaupassa tai huoltoasemalla. Suomi ja koko maailma on korona viruksen takia erittäin poikkeuksellisessa tilassa. Suomen lisäksi monet maat ovat laittaneet rajat kiinni ja nyt myös Suomen sisällä suunnitellaan liikkumista rajoittavien rajojen käyttöönottoa.

Etenkin nyt kun Uudenmaan rajoja on suunniteltu suljettavan, pitää olla selvät suunnitelmat, miten ulkomailta tulevat suomalaiset siirtyvät lentokentältä ja koteihinsa. Tulee myös miettiä voivatko he ylipäätänsä ylittää Uudenmaan rajan maan sisällä, jos heidän kotinsa on Uudenmaan ulkopuolella? Ja miten toimitaan satamista tulevien matkustajien suhteen? Viranomaisten tulee antaa ulkomailta palaaville selkeät määräykset ja ohjeet, jotta virus ei pääse laajenemaan edelleen maassamme. Nyt on viimeinen hetki vielä yrittää hillitä ulkomailta Suomeen palaavien mukana tuomaa koronakuormaa.

Lentokentältä palaaville ihmisille tulee tehdä selväksi, että määrätty karanteeni ei saa vuotaa. Tiukka ohjeistus ja eristäminen on tarpeen, jotta epidemian leviäminen maanlaajuiseksi saadaan pysäytettyä.

Olen myös huolissani lentohenkilökunnasta heidän altistuessaan virustartunnoille lennon aikana. Olisiko perusteltua, että myös lentohenkilökunta noudattaisi työnsä ulkopuolella myös karanteenia?

Hallituksen pitää nyt nopeasti tehdä päätöksiä Suomeen palaavien matkustajien todellisen karanteenin osalta. Helsinki-Vantaan lentokenttä on kansainvälinen ja sinne palaavat matkustajat ovat kotoisin ympäri Suomen. Ulkomailta palaavat ihmiset on eristettävä muista heti, jotta tämä äärimmäisen herkästi tarttuva tauti ei pääse leviämään lisää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, ennaltaehkäisy, turvallisuus, karanteeni, infektiosairaudet, terveydenhuolto

Vanhemmat kirjoitukset »