Hatkalasten turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista ei ole huolehdittu Suomessa

Tiistai 9.5.2023 - Mia Laiho

Suomessa on jatkuvasti pari sataa lasta kadoksissa. Tämä koskettaa vuosittain merkittävää määrää lastensuojelun sijaishuollossa asuvia nuoria. Huolestuttavinta on, että kukaan ei tunnu etsivän näitä lapsia. Nämä lapset ovat ikään kuin irtolaisia omassa maassaan. Tämä on vahingollista sekä lapsen edun toteutumisen että asiaan liittyvien monien eri lieveilmiöiden kannalta.

Nämä haavoittuvassa asemassa olevat lapset tulevat helposti hyväksikäytetyksi, joutuvat rikoksen uhriksi tai ajautuvat itse rikoksen tekijäksi. Myös päihteiden käyttö hatkaamisen aikana on yleistä. Pahimmillaan hatkaaminen voi johtaa jopa kuolemaan. Valitettavana esimerkkinä tästä oli Koskelassa tapahtunut erittäin raaka murha, jossa kolme alaikäistä poikaa pahoinpiteli kuoliaaksi samanikäisen lastensuojelun sijaishuollossa asuneen pojan. Kadonnutta poikaa ei oltu aktiivisesti etsitty, joten hänet löydettiin vasta kolme päivää surmateon jälkeen. Julkisuudessa on kerrottu myös katujengin johtohahmon Milan Jaffin syyllistyneen lapsenraiskaukseen, jossa käytettiin hyväksi uhrin alisteista ja avutonta tilaa. Uhri oli ollut hatkassa ja yöpynyt tekijän luona.

Matalan tason palvelut lähellä nuoria kuten koulujen psykologit, kuraattorit, kouluterveydenhoitajat sekä perustason mielenterveyspalvelut pitäisi olla helposti ja ilman kynnyksiä kaikkien nuorten saavutettavissa. Nyt niin ei ole. Nuoret saavat liian myöhään apua mielenterveys- tai päihdeongelmissa sekä kohdatessaan väkivaltaa. Kun nuoret eivät saa apua ajoissa, ongelmat hankaloituvat, perheiden tilanne helposti kriisiytyy, joudutaan päihteiden lisääntyvään käyttöön, rikollisiin piireihin ja kiireellisiin sijoituksiin. Tähän ongelmaan hallinnollisesta sote-muutoksesta ei ole apua. Lapset ja nuoret tarvitsevat palveluja sekä rajoja ja rakkautta, hallintorakenteet eivät siinä auta.

Todellisuudessa poliisi tai sosiaalihuolto eivät etsi aktiivisesti näitä alaikäisiä vaan poimivat heidät talteen, jos sattuvat heidät kohtaamaan. Miten tilannetta voitaisiin sitten parantaa? Ensiksi perustason mielenterveyspalveluihin pääsy pitäisi turvata ja varmistaa kouluissa matalan kynnyksen opiskelijahuollon palvelut.  Päihdehuollon palveluihin pääsy pitäisi olla myös sujuvaa ja oikea-aikaista. Yhteistyön parantamiseksi tarvitsemme parempaa viranomaisyhteistyötä ja vanhemmuuden tukemista. On myös huolehdittava siitä, että sosiaaliviranomaisilla lastensuojelulaitoksissa on riittävä osaaminen ja toimivaltuudet asettaa rajoja lapsen edun mukaisesti. Lainsäädännön tulee turvata myös lapsen oikeuden ja edun toteutuminen. Poliisin resurssit ja riittävät toimivaltuudet lasten etsinnässä on niin ikään varmistettava.

Lapsen etu ei toteudu, jos muutenkin heitteille jätetty lapsi jää ilman hänelle kuuluvaa suojaa ja turvaa. Lapsen hätä pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Lasten edun pitää toteutua myös Suomessa, joka on sitoutunut YK:n lasten oikeuksien sopimukseen. Suomen pitää olla turvallinen hyvinvointiyhteiskunta jokaiselle, ja meillä on erityinen vastuu huolehtia heikommassa asemassa olevista lapsista.

Sote-muutos kurittaa Uuttamaata - rahoitus on korjattava

Perjantai 10.3.2023 klo 15:10 - Mia Laiho

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty kuluneella Marinin hallituskaudella valtavia hallinnollisia muutoksia kriiseistä välittämättä. Samanaikaisesti tuhansia hoivapaikkoja on suljettu  hallituksen ajaman henkilöstömitoituksen myötä ja hoitojonot ovat ennätyksellisen suuret. Henkilökunta on ollut kovilla eikä henkilöstöpulaan ole esitetty ratkaisuja.  

Vuoden 2023 alusta kaikki rahoitus sote-ja pelastuspalveluihin tulee suoraan valtion kukkarosta. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja samanaikaisten kela-korvausten alasajon myötä hallitus on omilla toimillaan pahentanut terveydenhuollon kriisiä.

Uudenmaan asukkaat ovat sote-muutoksen suurimpia häviäjiä. Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS joutuivat aloittamaan toimintansa vuoden alussa valmiiksi velkaisena. Kasvavien kaupunkien tarpeet ovat jääneet rahoitusmallissa huomiotta. Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi, sosiaaliset ongelmat, päihteet, syrjäytyminen, ja maahanmuutto lisäävät palvelutarpeita. Sote:n rahoitusperusteita on muutettava seuraavalla vaalikaudella. Uudenmaan sote-rahoitus on riittämätön edes nykyisen palvelutason säilyttämiseksi.  

Täytyykin ihmetellä, miksi Uudenmaan hallituspuolueiden (eli SDP, Vihreät, Keskusta, RKP, Vasemmistoliitto) kansanedustajat eivät ole puolustaneet maan hallituksessa Uudenmaan etua. Uudenmaan asukkailla tulee myös olla oikeus yhdenvertaisiin sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluihin. Nyt niin ei ole. On tärkeää, että hoitoon pääsy, ja hoiva turvataan sekä omaishoitajien arvokasta työtä tuetaan. 

Hoitojonot ovat Suomessa ennätyksellisen suuret. Sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa hoitoonpääsy takkuaa ja hoitotakuurajat paukkuvat. Tarvitsemme sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen tuottamia sosiaali-ja terveyspalveluja vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Henkilöstön saatavuusongelmiin tarvitsemme useita eri keinoja alkaen riittävistä koulutuspaikoista hyvään johtamiseen, oman työn hallintaan ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiakkaalle oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti sekä hoidon jatkuvuus. Olen johtanut eduskunnassa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä omatiimimalli-työryhmää. Omatiimimallilla voi parantaa hoitoonpääsyä ja hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa. Potilaan on siinä sujuvaa asioida tuttujen ammattilaisten kanssa. Terveyskeskustyöstä saadaan myös houkuttelevaa, kun työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Tavoitteena on saada omatiimimallia laajennettua valtakunnallisesti.   

Uudenmaan rahoitustilanteen korjaamiseksi tarvitsemme eduskunnassa vahvaa vaikuttamista, jotta Uudenmaan tarpeet huomioidaan paremmin. Olemme kokoomuksessa valmistelleet Sote:n valuvikojen korjaussarjaa. Olemme valmiin sote:n korjaushommiin heti seuraavan eduskuntakauden käynnistyttyä! Ensin on kuitenkin voitettava vaalit.

Hallituksen on turvattava Lastensairaalan toiminta

Torstai 2.2.2023 - Mia Laiho

HUS:n uuden lastensairaalan tilanne on kriisiytynyt henkilöstöpulan takia. Lastensairaalassa hoidetaan vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset ja sinne on keskitetty mm. lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot koko Suomesta. Sairaat lapset ovat riippuvaisia tästä erikoisosaamisen yksiköstä. Lastensairaalaan oli kuukausi sitten jonossa 110 sydänlasta, joista 50 oli jonottanut leikkaushoitoa yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. 

Vaikeassa tilanteessa on selvitetty lasten sydänleikkausten ostamista muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Riskisynnyttäjien osalta kansallinen työryhmä on ehdottanut riskisynnyttäjien ohjaamista muihin yliopistosairaaloihin. En pidä järkevänä ja inhimillisenä ratkaisuna lennättää lapsia ulkomaille leikkauksiin tai ohjata synnyttäjiä muualle Suomeen siksi, ettei Lastensairaala ole saanut riittäviä toimintaedellytyksiä.

Leikkauksiin odottaminen aiheuttaa suurta epävarmuutta ja huolta perheille. Samaan aikaan vanhemmilla on suuri huoli lapsen tilanteesta. Vaikea tilanne kuormittaa myös henkilöstöä. Tehohoidon henkilökunta on pitkälle koulutettua. Työn vaativuus, vastuu ja palkkataso eivät kohtaa. Erityisosaamisesta tulee maksaa korkeampaa palkkaa. Pääkaupunkiseudulla erityisenä haasteena henkilöstön saatavuudessa ovat korkeat asuin- ja elinkustannukset, mikä tulisi huomioida palkassa. Vuorotyössä liikenneyhteyksien on oltava sujuvat ja parkkipaikkoja tarvitaan riittävästi henkilökunnalle. Johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuksen rahoitus tulee suoraan valtiolta. Uudenmaan, Helsingin ja HUS:n sote-rahoitus on täysin riittämätön edes nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. Hallitus on vastuussa siitä, miten valtion raha jaetaan. Kyse on arvovalinnoista. SOTE-muutoksen maksajina eivät saa olla vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapset.

Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen sanomissa 2.2.2023

Kotitalouksien arjen kustannukset eivät saa karata käsistä

Keskiviikko 23.11.2022 - Mia Laiho

Sähkön ja ruuan hintojen nousu kurittavat kotitalouksia ennennäkemättömällä tavalla. Monessa perheessä joudutaan vakavasti pohtimaan, miten normaalista arjesta selvitään. Kiinteistövero uhkaa myös nousta ensi vuonna 7–9 prosenttia johtuen rakennuskustannusindeksin muutoksesta. Kiinteistöverojen korotus yhdistettynä energian, ruuan sekä muiden tuotteiden hinnannousuun asettaa monet eläkeläiset ja perheet ahtaalle.

Sähkömarkkinoiden korjaaminen on keskeisen tärkeä asia sekä kotitalouksille että yrityksille. Suomessa on tehty keski-Eurooppaan verrattuna monia hyviä energiaratkaisuja. Olemme satsanneet päästöttömään vesi- ja tuulivoimaan, nostaneet energiaomavaraisuuttamme ja ylläpitäneet nykyistä ydinvoimakapasiteettia. Suomi on jo nykyisellään yli 90-prosenttisesti omavarainen sähkön osalta ja jos Olkiluoto 3 saadaan pian toimimaan, sähköntuotannon omalle kansalle pitäisi olla turvattu.

Sähkön pörssihinnan voimakkaat vaihtelut johtuvat merkittävältä osin tuulisuuden päivittäisestä vaihtelusta, minkä takia säästä riippumatonta sähköntuotantoa tulee edistää pikaisesti. Tarvitsemme tuulivoimaa laajemmin ympäri maata sekä energian varastointiin ja kulutusjoustoihin liittyviä ratkaisuja. Jatkossa on myös varmistettava, että pohjoismaisessa sähköpoolissa mukanaolon tulisi hyödyntää suomalaisen kuluttajan etua.Hallituksen olisi välttämätöntä tehdä päätös, ettei kiinteistöveroa koroteta ensi vuonna.

Sähkön hintakriisin helpottamiseksi kaikki mahdollinen sähkön tuotantokapasiteetti pitää saada kuluttajien tarpeisiin ensi talvena. Kaikki energian tuotantotavat on huomioitava, mukaan lukien kivihiili ja turve. Hyvin toimivat sähkömarkkinat turvaavat päästöttömästi tuotetun sähkön edullisesti ja toimitusvarmasti. Sitä varten tarvitsemme sekä akuutteja että pitkän aikavälin toimia. Ilman rakenteellisia muutoksia sähkön hinta jatkaa voimakasta vaihtelua ja markkina on epävakaa.

Sähköyhtiöiden takoessa voittoja valtion tulee varmistaa tarvittavin lainsäädännöllisin toimenpitein, ettei tavallinen kuluttaja joudu maksumieheksi välttämättömän sähkönsaannin osalta, energian hinta pysyy kohtuullisena ja kotitaloudet eivät ajaudu kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin.

Hallituksen olisi välttämätöntä tehdä päätös, ettei kiinteistöveroa koroteta ensi vuonna. Lisäksi on varmistettava, että ruuan hinta pysyy kuluttajille kohtuullisena. Talouskriisistä huolimatta on pystyttävä huolehtimaan arjen perustarpeista. Ihmisten on päästävä töihin, ruokaa tarvitaan ja talojen on lämmittävä.

Mia Laiho

Kela-korvausten leikkaaminen on vastuutonta

Tiistai 8.11.2022 - Mia Laiho

On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen lakiesitys, joka käytännössä romuttaa yksityisen puolen Kela-korvaukset muun muassa lääkärikäynneistä, fysioterapiasta, tutkimuksista ja hoidoista.

Kelan mukaan valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla. Tällä summalla Kelan sairaanhoitokorvauksiin valtio saa potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuoltoon. Kela-rahoituksen avulla on tuotettu siis yksityisellä sektorilla kymmenen yleislääkärin vastaanottoa yhden julkisessa terveydenhuollossa tuotetun käynnin kustannuksella.

Kela-korvauksien alasajossa ei ole järjen häivää varsinkaan tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on kriisiytymässä hoitajapulan, sote-muutoksen ja pitkien hoitojonojen takia. Jos hoitojonoja pahennetaan romuttamalla perusterveydenhuollon Kela-korvaukset, yhä useampi apua tarvitseva jää hoitamatta.

Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen aiheuttamaan julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä. Monia palveluita, kuten silmälääkärin tai gynekologin, ei ole edes saatavilla terveyskeskuksista. Kela-korvaukset ovat myös hallinnollisesti suoraviivainen ja asiakasystävällinen tapa vaikuttaa jonoihin ja turvata osaltaan väestön palvelujen saatavuutta.

On erikoista, että samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä laki, joka mahdollistaa sen, että ulkomailta voi hakea yksityisen puolen hoitoa Suomen valtion piikkiin. Eli jatkossa hallitus haluaa, että esimerkiksi Virosta tai Ruotsista voi hakea yksityiseltä puolelta hoitoa, kun taas Suomessa yksityislääkärikäynnistä ei saa edes pientä korvausta.

Kela-korvausten leikkaamisen vaikutuksia julkiseen terveydenhuoltoon tai hyvinvointialueen rahoitukseen ei ole edes huomioitu esityksessä. On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä ja lisää hoitohenkilöstön ja lääkäreiden pakoa julkisesta terveydenhuollosta. Sote-henkilöstöä ei voida asettaa mahdottoman eteen. Poliittisten päättäjien pitäisi kantaa vastuunsa.

Yrittäjäeläkevakuutuksen muutos kurittaisi yrittäjiä

Perjantai 21.10.2022 - Mia Laiho

Hallitus on muuttamassa yrittäjien lakisääteistä ja pakollista yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvavakuutusta (YEL). Yrittäjien sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää on tarpeen kehittää. Lakiesitys on kuitenkin valitettavan puutteellinen, yrittämistä nujertava ja valmistelu ei ole ollut asianmukaista. Esityksen tavoitteena vaikuttaakin olleen vain rahan kerääminen valtion kirstuun.

Esitys sisältää yrittäjien kannalta monia ongelmakohtia kuten yrittäjän puutteellisen mahdollisuuden vaikuttaa työtulon määrityksen tasoon ja niputtaa yrittäjät samaksi massaksi huomioimatta yrittäjän tilannetta. Lain valmistelu ei ole noudattanut myöskään normaalia ja asianmukaista lainvalmistelua siihen kuuluvine lausuntokierroksineen ja vaikutusarvioineen.

Lakiesityksen vaarana on, että moni luopuu yrittämisestä tai toteaa ettei yrittämisen tielle kannata lähteä. Liian korkeat eläkemaksut voivat ajaa pienyrittäjän jopa ulosottoon, sillä eläkemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Monen start-up yrittäjän innostus tuleekin tyssäämään jo alkumetreillä yhteiskunnan rakentamiin esteisiin, jos laki hyväksytään tällaisenaan.

YEL-maksujen määräytymisessä ei huomioida, onko yrittäjä päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä. Jos esimerkiksi fysioterapeutti tekee päätyönään julkiselle puolelle kokopäiväisesti töitä ja sen lisäksi vapaa-aikanaan oman yrityksen kautta personal trainerin töitä, joutuu hän maksamaan kaksinkertaista eläkemaksua alan mediaanipalkan mukaan.

Jotta yrittäjä todellisuudessa hyötyisi perusturvassaan myös maksamistaan maksuista, tulisi YEL-maksun määräytymisen alarajaa nostaa vähintäänkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle, eli noin 13 000€ vuodessa. Tämä helpottaisi monen pienyrittäjän, yksinyrittäjän ja startup-yrittäjän tilannetta ja vähentäisi niin yrittäjän kuin yhteiskunnan byrokratiaa. On myös erikoista, ettei yrittäjävakuutuksen maksuja rahastoida kuten palkansaajien eläkemaksuja vaan ne käytetään suoraan valtion kulujen kattamiseen.

Yrittäjät ymmärtävät kyllä riittävän sosiaali- ja eläketurvan tärkeyden. On kohtuullista, että yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työtulon määrittämiseen riippuen yrityksen tilanteesta. Yrittäjä kuitenkin viime kädessä vastaa yritystoiminnan riskeistä sekä työntekijöidensä työpaikkojen säilymisestä. Nykyisessä tilanteessa ei pitäisi heittää yrittämisen tielle kapuloita ja nostaa yrittämisen kynnystä. Vain työn kautta Suomi voidaan saada nousuun, velkakierre katkaistua ja turvattua ihmisten palvelut.

Omatiimimallilla vetovoimaa terveyskeskuksiin

Lauantai 8.10.2022 - Mia Laiho

Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintomuutosta, joka sisältää valtavia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Uudenmaan sote-rahoitusta. Hallituksen aidosti palveluja parantavat toimet loistavat poissaolollaan. Ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. On välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa ja turvata erikoissairaanhoidon laatu Uudellamaalla.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on hyvä ratkaisu. Useissa kunnissa, myös Espoossa joillakin terveysasemilla käyttöönotettu tiimimalli on nopeuttanut hoitoon pääsyä, ja myös henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia tarpeen mukaan. Asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti riippuen ihmisen palveluntarpeesta ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa henkilökunnalle tärkeät koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan joustavammin järjestää niin, etteivät ne heijastu palvelujen saatavuuteen. Avustavaa henkilökuntaa on oltava riittävästi, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä koulutusta vastaavaan työhön.

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville on tärkeää nimetä oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja hillitsee kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.Terveyskeskustyö on houkuttelevaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan. Tiimimallin ja yhdenvertaisten palvelujen edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä -lehdessä lauantaina 8.10.2022. 

Marinin hallitus pahentaa terveydenhuollon kriisiä omilla toimillaan

Keskiviikko 17.8.2022 - Mia Laiho

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edellytykset toteuttaa potilasturvallista hoitoa. Patoutuneet hoitojonot, hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet vaatimukset, kuten hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kriisiin. Jätin viime viikolla ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen asiasta.

Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti eteenpäin vuosisadan suurinta sote- hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muita mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin.

Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön saatavuusongelmien takia, asetetaan kunnat ja jatkossa tulevat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen.

Ympärivuorokautisesta hoivasta on Suomessa suljettu huomattava määrä paikkoja henkilöstömitoitus-lainsäädännön tultua voimaan. Huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja. Tämä taas vaikuttaa päivystyksiin, jotka ruuhkautuvat. Toimimaton hoitoketju vaarantaa näin myös ensihoitoa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitoa. Eduskunta on epäonnistunut työssään ja on väärin ihmisiä ja henkilöstöä kohtaan säätää velvoittavia lakeja ilman riittäviä resursseja.

Lakeja tehdessä olisi syytä arvioida alueiden resurssien riittävyys ja mahdollisuudet toteuttaa lakia. Ei ole mitään järkeä tehdä lakia, jota ei voida todellisuudessa toteuttaa. Potilasturvallisuuden pitää toteutua kaikilla soten alueilla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Jätin asiasta ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen KK 412/2022 vp (eduskunta.fi), jossa kysyn, miten hallitus varmistaa omilla toimillaan tosiasialliset edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Potilasturvallisuus on kuitenkin ministeri Lindénin vastuulle kuuluva tärkeä asia.

Lisäksi olen huolissani siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu sitä, miten sairaanhoidon ja tutkimusten kela-korvauksia on maksettu eri puolilla Suomea. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja kela-korvausten alasajamisen myötä hallitus on edesauttamassa itse ihmisten terveyspalvelujen entistä pahempaa kriisiytymistä. Osalla hyvinvointialueilla tulee jatkossa olemaan käytössä suhteellisesti vähemmän rahaa palveluihin kuin aiemmin sote-hallintomuutoksen myötä. Huomioiden samanaikainen Kela-korvausten alasajo, seuraukset tulevat olemaan vakavat erityisesti Uudellamaalla. Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia potilasturvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta.

Nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty valtavia lainsäädännöllisiä muutoksia nopealla aikataululla. Lakiin kirjatut muutokset vaikuttavat organisaatioihin, palveluihin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Henkilöstöpula näkyy laajalti sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös sairaaloissa. Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti vuosisadan suurinta sote-hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muuallakin mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla.

Valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteisten palvelunsa. Toivottavasti ministeriössä ymmärretään tilanteen vakavuus ja ryhdytään sen vaatimiin toimenpiteisiin kiireellisesti. Kokoomus jättää välikysymyksen Marinin hallitukselle. Näin ei voi enää jatkua.

Puhelinmyyntiin saadaan vihdoin rajat

Maanantai 25.7.2022 - Mia Laiho

Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille ja ikäihmisille, puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Olen ollut asiasta huolissani jo pidempään, ja kaikilla on varmasti myös lähipiirissä ollut puhelinmyynnistä karvaita kokemuksia, myös itselläni omien vanhempieni osalta. Tänään viimeksi saimme lukea Helsingin sanomien mielipidekirjoituksen, jossa ikäihmiselle oli myyty useita puhelin-ja nettiliittymiä. Tämä on häikäilemätöntä markkinointia, jota ei voi hyväksyä. Tein eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen alkutalvesta ja oli hienoa, että eduskunnassa kuluttajasuojalain uudistamisen yhteydessä aloitteeni huomioitiin ja puhelinmyyntiin saatiin vihdoin vaatimus kirjallisesta vahvistamisesta.

Ihmisen heikentynyttä kognitiivista kykyä ei pidä voida käyttää myyntitilanteessa hyväksi, ja kuluttajalla pitää olla riittävästi aikaa perehtyä äkillisesti tulleeseen yhteydenottoon ja ilman painostusta. En halua leimata tietenkään kaikkea puhelinmyyntiä sopimattomaksi, mutta liian paljon siinä on ollut epäreilua toimintaa. Ja on kaikkien etu, niin palvelun tai tuotteen myyjän kuin asiakkaan kannalta, että pelisäännöt ovat selvät.

Kuluttajille kaupataan puhelimitse erilaisia tavaroita, vitamiineja, remontteja ja lehtiä. Sen lisäksi, että puhelinmyynti voi olla harhaanjohtavaa myyntiä, saattaa ihminen tietämättään tehdä kestotilauksen asiaan, jota ei edes tarvitse. Puhelinmyynnin toinen riski piilee siinä, että myyjän on hankala tehdä todellista kartoitusta ostajan kognitiivisesta tilanteesta. Pahimmassa tapauksessa vanhukselle on voitu myydä useita saman lehden tilauksia, jos lehtimyyjät eivät seuraa myyntejä tai saa selville asiakkaan todellista tilannetta.

Minulle on useasti kommentoitu, että aina voi tehdä markkinointikiellon, jos ei halua mainontaa. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Kieltoprosessi on aika monimutkainen eikä se ole tavallisen ikäihmisen helposti hoidettavissa. Ja tätä osaamattomuutta ja tietämättömyyttä onkin käytetty hyväksi.

Yli 75-vuotiaita on väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on runsaasti muistisairaiden ohella myös muista aivojen toiminnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Iäkkäät ihmiset, kuten myös monet muut yhteiskunnan heikoimmassa asemessa olevat, ovat usein myös taloudellisesti heikommassa tilanteessa. Heitä on suojeltava turhilta ostopäätöksiltä ja turhalta ostamiselta, joka voi johtaa myös taloudellisiin toimeentulovaikeuksiin ja jopa ulosottoon. Myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä. On oikeus ja kohtuus, että ihmisillä on oikeus harkita ostopäätöstään rauhassa!  

Aborttilainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen

Perjantai 1.7.2022 - Mia Laiho

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös yleisen aborttioikeuden kumoamisesta oli järkyttävä askel taantumuksen suuntaan. Se heikentää merkittävästi naisten itsemääräämisoikeutta sekä vaarantaa tuhansien naisien terveyden ja hengen. Erityisesti laki tulee koskettamaan kaikkein vähävaraisimpia, joilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia matkustaa toiseen osavaltioon tekemään raskaudenkeskeytystä.

Vaikka Suomessa aborttilainsäädäntöämme on toteutettu ihmisoikeuslähtöisesti, abortin saaminen on täälläkin kankea ja raskas prosessi niin asiakkaan, ammattilaisten sekä yhteiskunnan kannalta.

Suomen vuodelta 1970 oleva aborttilainsäädäntö vaatii kokonaisuudistusta. Lainsäädäntö on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen, on byrokraattinen, kallis ja jopa paikoin raskauden keskeytystä hakevan tilannetta aliarvioiva ja nöyryyttävä. 1970-luvulla ihmisten seksuaali- ja terveyskasvatus ja -tietous oli vähäisempää ja keskeytettävät raskaudet olivat yleensä edenneet pidemmälle. Myös lääketiede on kehittynyt niistä ajoista ehkäisymenetelmien ja jälkiehkäisyn myötä. Raskaudenkeskeytyksiä voidaan tehdä nykyään turvallisesti ja myös lääkkeellisesti aiempien kajoavien toimenpiteiden sijaan.

Raskaudenkeskeytystilanteet koskevat harvoin suunniteltuja raskauksia. Usein keskeytyksissä on kyse hankalista elämäntilanteista, kuten mielenterveysongelmista, päihdeongelmista, avioeroista ja yksinhuoltajuudesta. Oli syy mikä tahansa, naisella tulee olla mahdollisuus itse päättää kehostaan ja raskaudenkeskeytyksestä alkuraskauden aikana ja saada se turvallisesti.

Olemme käsitelleet kuluneen kevään aikana eduskunnassa Oma tahto -kansalaisaloitetta. Aloitteella kunnioitetaan naisen omaa tahtoa raskauden keskeytykseen ja sillä halutaan luopua kahden lääkärin vaateesta kokonaan ja abortin perusteluista. Aloite on kannatettava ja suunta oikea.

On järkevää luopua ylimääräisestä byrokratiasta huomioiden myös sote-henkilöstön riittävyys ja tarkoituksenmukainen käyttö. Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että nainen ja perhe saavat aina riittävän tiedon, tuen ja avun riippumatta siitä, mihin ratkaisuun nainen päätyy.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 1.7.2022

Yliopistosairaaloiden alasajo pitää estää

Keskiviikko 8.6.2022 - Mia Laiho ja Sari Tanus

Yliopistosairaaloiden tärkein tehtävä vaativan erikoissairaanhoidon lisäksi on lääketieteellisen koulutuksen ja korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekeminen. Ne ovat edellytyksiä sille, että Suomi voi pysyä korkeatasoisena lääketieteen osaamisen maana, löydetään uusia hoitoja ja vaikeatkin sairaudet saataisiin hoidettua.

Sote-uudistuksen seurauksena yliopistosairaaloiden rahoituksesta on tullut iso kysymysmerkki. Rahoituksen puutteen vuoksi yliopistosairaaloiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Olisi pitänyt kuunnella asiantuntijoita ja huomioida puuttuva rahoitus jo sote-lakia valmisteltaessa. Näin hallitus ei kuitenkaan toiminut.

Sote-lakien käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti lausumalla, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa”.

Yliopistosairaaloiden jatkuviin tehtäviin kuuluu lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon osaajien kouluttaminen eri erikoisaloille. Tämä tarkoittaa, että eri erikoisalojen hoitajat ja lääkärit kouluttautuvat työhönsä työn ohessa saaden uusinta mahdollista tutkittua tietoa ja näyttöä. On selvää, että ilman rahoitusta laatu kärsii. Hallituksen on varmistettava yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus.

Toukokuun alussa hallitus antoi esityksen sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Alkuperäisessä esityksessä yliopistosairaala-alueiden rahoitustilannetta olisi parannettu niin sanotulla yliopistosairaalalisällä. Yliopistosairaalalisän hallitus veti kuitenkin esityksestä pois viime metreillä hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi.

On hyvin erikoista, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta ja yliopistosairaaloiden rahoitus on edelleen auki. Jos rahoitusta ei tule, tarkoittaa se käytännössä tutkimus- ja opetustoiminnan alasajoa ja horjuttaa myös erityisen vaativan erikoissairaanhoidon järjestämistä.

Hallituksen on varmistettava kiireellisesti yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus. Vaativaa erikoissairaanhoitoa ja laadukasta opetusta, tutkimusta, tiedettä ei saa romuttaa, vaan siitä on pidettävä kiinni.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Sari Tanus, erikoislääkäri, kansanedustaja (kd), Tampere

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.5. 2022

Hallituksen on vastattava YTHS:n kriisiin

Sunnuntai 15.5.2022 - Mia Laiho ja Saara-Sofia Siren

Primärvården kan ta lärdom från företagshälsovården

Lauantai 14.5.2022 - Mia Laiho

Työterveyshuollosta mallia perusterveydenhuoltoon

Perjantai 13.5.2022 - Mia Laiho

Julkisesti esitetty kritiikki työterveyshuoltoa kohtaan on hämmästyttävää. Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ohella hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon järjestelmästämme.

On erikoinen ajatus, että haluttaisiin rikkoa toimivaa vain sen takia, ettei muu julkinen perusterveydenhuolto toimi. Ongelman ydin ei ole työterveyshuolto, vaan aliresursoitu ja riittämätön julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Useat yritykset tarjoavat myös sairaanhoitoa, mikä on sekin järkevää. Sairausongelmiin on tartuttava ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairauslomilta, jotka kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta edullinen järjestelmä, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Työterveyshuollossa on varmasti myös kehitettävää, erityisesti sairaanhoidossa, jonka saatavuus ja sisältö vaihtelevat työnantajasta riippuen.Erityisesti työterveyshuollossa käytössä olevasta vastuulääkäri-hoitaja-mallista on hyviä kokemuksia, sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Vastuulääkärihoitajamallilla voisi parantaa myös julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta sekä laatua, ja se toisi toimintaan jatkuvuutta. Ei olisi mitään järkeä romuttaa toimivaa järjestelmää, vaan työterveyshuollosta voisi ottaa mallia myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Ikäihmisillä, lapsiperheillä, opiskelijoilla ja työttömillä on myös oikeus päästä hoitoon kohtuuajassa ja saada laadukkaita palveluja.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 13.5.2022

YTHS:n painetta kevennettävä

Tiistai 10.5.2022 - Mia Laiho ja Janne Heikkinen

Opiskelijoiden mielenterveyshoidon tilanne Oulussa ja laajemmin koko maassa on hälyttävässä tilassa. Aika hoidontarpeen tunnistamisen ja hoidon aloittamisen välillä on yksinkertaisesti liian pitkä.

Tilanne on erityisen vakava YTHS:n puutteellisen resursoinnin vuoksi. Tämä näkyy kasvaneissa jonotusajoissa. Hoidontarpeen arviointia selvittävää puhelua joutuu odottamaan 1–4 päivän ajan, ja tämän jälkeen varsinaista hoidon aloittavaa tapaamista jopa kolmen kuukauden ajan. Paikoittain on päädytty jopa tilanteisiin, joissa opiskelija ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin, josta hänet vastavuoroisesti passitetaan takaisin YTHS:n hoitojonoon. Avuntarpeeseen ei saa vastausta.

Valtakunnallisesti mielenterveyshuollon ongelmat ovat pahentuneet etenkin viime syksystä lähtien. Tilannetta vakavoittaa entisestään se, että jo ennen korona-aikaa nuorten mielenterveyshoidon tarve oli kova. Toistuvat yhteiskunnalliset sulkutilat ovat kasvattaneet uupumusta ja masennusta nuorison ja opiskelijoiden piirissä vuodesta 2020 alkaen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tuodaan ilmi.

Epäonnistuminen opiskelijoiden mielenterveyshoidon ongelmien ehkäisemisessä luo vuosien ja pahimmillaan vuosikymmenten mittaista inhimillistä kärsimystä. Yhteiskunta kantaa oman osansa taakasta: Jyväskylän yliopiston tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että kansantaudeista mielenterveysongelmien kustannukset ovat korkeimpia. Suomen Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan vuonna 2021 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostavat syyn 33 %:lle uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Käytännössä masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

YTHS:n painetta on kevennettävä. Tässä hetkessä kyse ei ole niinkään tarpeesta löytää ratkaisu, sillä se on tiedossa ja siitä on hallitusta muistutettu toistuvasti. Terapiatakuulla eli kaikkiaan 35 miljoonan euron rahoituksen avulla vahvistettaisiin mielenterveyshoidon peruspalveluiden saatavuutta. Jonoissa roikkumisen sijaan opiskelijat on saatava oikea-aikaisen eli mahdollisimman pikaisen hoidon pariin.

Ongelmaa ei ratkaista selvittelyllä tai julistuksilla. Hallituksen on tartuttava toimeen ja toteutettava terapiatakuu. Varmistamalla riittävät perustason mielenterveyspalvelut ja tarvittaessa jokaisen pääsy lyhytterapiaan, kitketään ongelma ennen kuin siitä versoaa kriisi.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.5.2022

Janne Heikkinen
kansanedustaja (kok.)

Mia Laiho
kansanedustaja (kok.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Opiskelijoiden terveydenhuoltoa järjestävä YTHS on kriisissä

Perjantai 29.4.2022 - Mia Laiho

Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS pahoin ruuhkautunut ja aikoja on liki mahdoton saada ainakaan lähipäivinä tai viikkoina. Jonotusajat ovat jopa kolme kuukautta ja osa opiskelijoista on saanut aikoja vasta syksylle. Etävastaanottojen oletettiin parantavan ruuhkia, mutta lyhyissä Chat-palveluissa nuorten asioita ei paranneta. Myös hammaslääkäriaikaa pitää odottaa kuukausia.

On kohtuutonta, että opiskelijat eivät pääse palveluun, joka heille lain mukaan kuuluu ja josta he myös joutuvat itse maksamaan. Jätin tänään YTHS:n ongelmista hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 228/2022 vp (eduskunta.fi).

YTHS:n kuukausien jonotusajat evät paranna kenenkään ongelmia – päinvastoin. Opiskelijoiden terveydenhuolto pitäisi olla opiskelijoita lähellä ja matalan kynnyksen päässä. Koronarajoitukset ovat myös kohdelleet nuoria ja opiskelijoita kovalla kädellä ja seuraukset ovat sen mukaiset, mm. nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat merkittävästi kasvaneet.

Alkuvuodesta 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. YTHS varautui tilanteeseen lisäämällä henkilöstöä ja etäpalveluita. Muutoksessa siirtyi kuitenkin huomattava määrä opiskelijoita YTHS:n vastuulle, mikä herätti huolta jo lain valmistelun yhteydessä. Laihon mukaan tilanne YTHS:ssä on räjähtänyt käsiin ja opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat kriisissä, johon hallituksen on reagoitava.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudessa. Maksu täytyy opiskelijan muistaa itse maksaa. Maksu pitää maksaa, vaikka asuisi ulkomailla tai olisi oikeutettu esimerkiksi työterveyshuoltoon eikä tarvitsisi opiskelijaterveydenhuoltoa. Jos maksua ei omatoimisesti maksa, se pidätetään opintotuesta. Jos opiskelija ei nosta opintotukea, maksu voidaan periä perinnän kautta.

Vähävaraiset opiskelijat joutuvat maksamaan siis palvelusta, jota eivät voi käyttää. On myös opiskelijoita, jotka käyvät opintojen ohelle töissä ja voivat kuulua työterveyshuollon piiriin. Tällöin he eivät välttämättä käytä lainkaan YTHS:n palveluita, mutta joutuvat siitä maksamaan. Hallituksen olisi nyt pikaisesti herättävä opiskelijoiden terveyspalvelujen kriisiin. Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava, jos haluamme saada opiskelijoista jatkossa hyvinvoivia työkykyisiä veronmaksajia.

Bensakulut ja huoltovarmuus hallintaan kotimaisella vaihtoehdolla

Lauantai 16.4.2022 - Mia Laiho

Autoilijoiden päätöstä käyttää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja tulee tukea pikaisesti, sillä Suomen autokannan uudistumiseen ja sähköautojen kehittymiseen menee vielä vuosia ja turvallisuuspoliittinen tilanne on nostanut merkittävästi öljyn ja energian hintoja. Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ilmastoystävällisen kotimaisen RE85-polttoaineen tuesta ja sen hyödyntämisestä huoltovarmuudessa.

Tarvitsemme Suomeen uusia ratkaisuja ja pikaista reagointia, sillä edessä on öljykriisi, joka vaikuttaa jokaiseen autoilijaan. Markkinoille on saatava edullisia ratkaisuja, joilla tuetaan tavallisten perheiden arkea ja ympäristöystävällistä autoilua. RE85-polttoaine ja bensakäyttöisten autojen muuttaminen RE85:lle sopivaksi on tehtävä kuluttajille edulliseksi.

Etanolia tuotetaan uusiutuvista materiaaleista ja tuotanto myös tapahtuu täällä Suomessa. RE85 etanolipohjainen polttoaine sisältää maksimissaan 85 prosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia tavallista bensiiniä. Lisäksi RE85-etanolia käyttäessä päästöt putoavat 80% alkuperäisistä päästöistä. Etanolia tehdään mm. ABC-ketjujen ruokahävikistä, elintarviketeollisuuden jätteistä ja sahanpurusta.

RE85-polttoaine on vähemmän kriisiriippuvainen vaihtoehto kuin diesel ja bensiini. Huomioiden käynnissä oleva Venäjän sota ja epävarmuus tulevasta, olisi perusteltua hyödyntää ja laajentaa kotimaisen RE85-polttoaineen käyttömahdollisuuksia huoltovarmuudessa.

Nyt tarvitaan myös ratkaisuja, joilla fossiilisia päästöjä saadaan vähennettyä. Kotimaisen RE85-polttoaineen käyttöä olisi järkevää edistää verotuksellisin keinoin. Ei ole järkevää, että sen hinta kulkee käsikädessä ulkomaisen öljyn hinnan kanssa. Alentamalla kotimaisen bioetanolin verotusta voitaisiin saada polttoaineen hintaa alennettua ja kotitalouksien polttoainekuluja pienennettyä.

Muutoksia täytyy pystyä tekemään kuluttajille edullisesti nykyiseen autokantaan. Tällä tuettaisiin myös kotimaista työtä. Sähköautot ovat edelleen valitettavan kalliita, eivätkä ne ole tavallisen kansan käytettävissä. Pienillä laitteiston muutoksilla nykyistä autokantaa voitaisiin muuttaa niin, että ne käyvät RE85-polttoaineella. Muutostyötä on tuettava verohelpotuksin.

Flexfuel-järjestelmän hinta on noin 450 euroa, jonka lisäksi autoilija maksaa asennuksen ja pakollisen muutoskatsastuksen. Valtio tukee etanolimuunnoksia 200 eurolla, mutta tämä 200 euron muuntotuki kattaa vain noin puolet laitteen asennustyön hinnasta.

Hallituksen tulee tukea näitä muutostöitä, jotta kaikilla on mahdollisuus siirtyä ympäristöystävällisempään autoiluun. Myös autovero täytyy päivittää uuteen päästöprofiiliin. Ympäristöystävällisten sähköautojenkin verotusta on tuettu. Ei voi olla niin, että tehtyään ison muutostyön, joutuu maksamaan saman autoveron kuin aiemman ympäristölle haitallisempien ominaisuuksien mukaan.

Kysyinkin kirjallisessa kysymyksessä, miksi hallitus ei suosi verotuksellisesti polttoainetta, joka on käytännössä kotimaista, lisää kotimaista työllisyyttä eikä se ole riippuvaista ulkomaisesta öljystä? RE85-polttoaineen käytön helpottamiseen, verotukseen, jakeluverkkoon ja hinnoitteluun on tehtävä pikaisia parannuksia  kotimaisen bioetanolipohjaisen polttoaineen käytön lisäämiseksi.

Kela-korvausten alasajo on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.4.2022 - Mia Laiho

Hallituksen kaavailema Kela-korvausten leikkaus on varsinaista hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa, hoitoonpääsy on takkuillut jo ennen koronaa ja tilanne on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Ukrainan pakolaisvyöry lisää painetta sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. 

Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluja ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta. Siksi korvauksia pitäisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdoton saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei.

Omassa työssäni lääkärinä olen todennut, että Kela-korvauksen tuella vastaanotolla käyvät eivät ole vaurasta väestöä vaan ihan tavallisia suomalaisia: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia jne. Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason kuten usein on erityisesti kunnallisilla työnantajilla.

Pidän sekä lääkärinä että poliitikkona hallituksen toimintaa Kela-korvausten kohdalla hyvin arveluttavana.

Terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän lausunto oli yksimielinen: On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käyntiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan.

Parlamentaaristen työryhmien lausuntojen ei tarvitse olla yksimielisiä. Käytäntö on, että jos jokin puolue on eri mieltä, se liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Hallituspuolueet eivät esittäneet eriävää mielipidettä. Silti ne ovat nyt ilmoittaneet leikkaavansa Kela-korvauksia. Eli rahoitukseen kajottiin kuitenkin, vaikka yksimielisesti sovittiin, että ei kajota. Mikä merkitys on parlamentaarisella työskentelyllä, jos edes yksimielistä kantaa ei oteta huomioon?

Mielestäni hallituksen menettely väheksyy eduskunnan työtä ja eduskunnan roolia laajamittaisten, yli vaalikausien ulottuvien uudistusten linjojen määrittelyssä. Onko niin, että hallitus ottaa huomioon parlamentaarisen valmistelun linjaukset silloin, kun ne miellyttävät sitä, mutta ei silloin, kun ne eivät miellytä?

Sitäkin on pakko pohtia, mitä tämä kaikki vaikuttaa tulevien parlamentaaristen työryhmien työskentelyyn.

Miksi pientaloasukkaille ei ole väestönsuojia?

Maanantai 28.3.2022 - Mia Laiho

Venäjän hyökkäys Ukrainaa kohtaan on tuonut esille sen tosiasian, että sotilaallinen uhka voi edelleen nykypäivänäkin kohdata myös Suomea. Suomen väestönsuojien kuntotilanne on epävarma ja niitä ei riitä kaikille. Rivitalo- ja omakotiasujia kehotetaan suojautumaan omaan asuntoonsa riippumatta siitä, onko siellä kellaria tai ei. Tavallisen asunnon seinät ilman kellaria tai vahvempia rakenteita eivät suojaa sotilaallisessa hyökkäyksessä pommituksessa sirpaleilta ja muulta.

On erittäin huolestuttavaa, että monissakaan kunnissa ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Olisi tärkeää, että jokaiselle löytyy oman asuintalonsa läheltä osoitettu väestösuoja.

Kriisitilanteessa ihmiset saattavat jopa joutua asumaan niissä, joten varautuminen on tehtävä hyvissä ajoin. Väestösuojien rakentaminen on tärkeä osa turvallisuusuhkiin varautumista. Kysyinkin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta suoraan mihin omakoti- ja rivitaloasukkaat hakeutuvat pommituksen aikana, jos heille ei ole osoitettavissa kunnassa siihen soveltuvaa väestönsuojaa?

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Pelastuslain (379/2011) mukaan kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin on tehtävä väestönsuoja. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on 1500 neliömetriä.

On hämmästyttävää, että kaupunkien tiheään asutuissa kaupunkien taajamissakaan, esim. Espoossa ja Vantaalla ei ole osoitettavissa omakoti- ja rivitaloasukkaille väestönsuojaa vaan he joutuvat suojautuaan vain omaan kotiinsa riippumatta siitä soveltuuko rakennus lainkaan väestönsuojaksi.

Omakotitalo- ja rivitaloasujien asema on erittäin epäselvä, minne voisi mennä suojaan, jos Suomeen kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys, sekä miten kotona pitäisi suojautua. Pientaloasujia ei saa jättää epätietoiseen tilanteeseen, vaan näihinkin kysymyksiin on pystyttävä varautumaan ennakolta ja löytämään ratkaisuja. Lähtökohtaisesti kaikilla kansalaisilla pitää olla yhdenvertainen oikeus suojaan riippumatta siitä asuuko kerros- tai pientalossa.

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen väestönsuojien riittävyydestä ja kansalaisten yhdenvertaisesta oikeudesta väestönsuojiin.

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn hallitukselta:

• Mihin omakoti- ja rivitaloasukkaat hakeutuvat pommituksen aikana, jos heille ei ole osoitettavissa kunnassa siihen soveltuvaa väestönsuojaa?
• Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt väestönsuojien riittävän määrän ja kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kriisitilanteessa?
• Mikä on valtion ja kuntien vastuu ja velvoite riittävien väestönsuojien tarjoamisessa asukkaille?
• Kuinka ihmisille tiedotetaan heidän lähimmästä turvallisesta väestönsuojasta ennen kriisiä ja kriisin aikana?
• Onko hallitus päivittämässä väestönsuojauksen ohjeita liittyen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen Suomessa?
• Onko hallitus huomioimassa ohjeistuksissa myös lemmikkieläinten suojausta?

Häiritsevään puhelinmarkkinointiin on puututtava

Maanantai 7.2.2022 - Mia Laiho

Hallitusohjelmassa on kirjaus, että puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Tähän kirjaukseen liittyen lakiesitys olisi määrä antaa eduskunnalle lähiaikoina. Olen huolissani siitä, ettei lakiesityksessä huomioida riittävästi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Kaikkeen puhelinmarkkinointiin on tarpeen saada kirjallinen vahvistaminen ennen ostopäätöstä. Tämä parantaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa. Jätin asiasta hallitukselle Toimenpidealoitteen.

Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille, ikäihmisille puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Puhelut tulevat aina yllättäen ja voivat olla myös harhaanjohtavia. Ihminen joutuu tekemään päätöksen puutteellisin tiedoin, voi kokea olevansa painostetussa tilanteessa ja tilanteesta ulospääsemiseksi tekee ostopäätöksen.

Puhelinmyyntiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi vähintäänkin muuttaa niin, että myyjän tulee saada asiakkaalta erikseen kirjallinen vahvistus puhelimessa sovitun ostopäätöksen jälkeen. Kuluttajan asema parantuisi, jos hän saisi mahdollisuuden harkita täysin yllättäen tullutta ja puhelinkeskustelun aikana syntyneiden mielikuvien perusteella hänelle markkinoitua ostosta rauhassa. Puhelimessa asioinnin tulee täyttää saman kuluttajansuojan taso kuin verkon ulkopuolella tehdyissä sopimuksissa. Se antaisi kuluttajalle tietoa, kenen kanssa tämä on tekemässä sopimuksen, ja mihin on sitoutumassa.

Kuluttajalla täytyisi olla päätöksenteon kannalta olennaiset tiedot kirjallisesti. Näitä ovat esim. hinta, sopimuksen kesto, ja tieto siitä, mihin sitoutuu tilaussopimuksessa. On hyvä huomioida, että markkinointikiellon mahdollisuus ei poista säätelyn tarvetta, sillä markkinointikiellon tekeminen on käytännössä esim. ikäihmisille hyvin hankalaa eikä se edes poista kaikkia puhelinmyynnin yhteydenottoja. Ikäihmisten puutteellisia tietoja omasta oikeusturvastaan käytetään valitettavasti myös hyväksi.

Monet muistisairaat ja kognitiiviselta toimintakyvyltään alentuneet henkilöt ostavat puhelinmyyjiltä tavaroita, lehtiä ja palveluita, joita he eivät tarvitse. Tuotteet ovat usein ylihinnoiteltuja ja välttämättä heillä ei ole niihin edes varaa. Monet omaiset ja joskus myös kotipalveluhenkilöstö joutuvat käyttämään resurssejaan tilausten ja sopimusten purkamiseen. Lailla on voitava turvata, ettei ainakaan ihmisen heikentynyttä harkintakykyä voida käyttää hyväksi.

Yli 75-vuotiaita on väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on runsaasti muistisairaiden ohella myös muista aivojen toiminnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä.

Lainsäädäntöä on muutettava niin, ettei hyvätahtoisuutta ja alentunutta harkitsemiskykyä voida käyttää hyväksi. Muutenkin puhelinkauppa on kuluttajien kannalta ongelmallista, kun ostopäätös tehdään vain kuuleman perusteella. Yhteiskunnan pitää pystyä suitsimaan epätervettä markkinointia. Olisi oikeus ja kohtuus, että kuluttajilla on mahdollisuus harkita ostopäätöstään rauhassa ilman ulkopuolista painetta.