Pääsykokeet on järjestettävä, tavalla tai toisella

Perjantai 17.4.2020 - Mia Laiho


Moni korkeakoulujen valintakokeisiin valmistuva yllättyi 9.4 tulleesta tiedosta, etteivät ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestä kevään valintakokeita perinteisellä tavalla. Yliopistot ovat linjanneet, että perinteisiä valintakokeita ei ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti, ottaen huomioon koetilanteeseen liittyvät riskit ja riskiryhmien tunnistamisen vaikeuden. Opiskelijavalinnat järjestetään mahdollisesti perinteisten pääsykokeiden sijaan kevään ja kesän aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla. Tarkempia ja konkreettisia ohjeita valintakokeista joudutaan siis vielä odottamaan. Tämä vaikuttaa tuhansien nuorien elämään.  Nuorten oikeusturva ja yhdenvertaisuus saattaa vaarantua, kun aiemmin ilmoitettuihin pääsykokeisiin tulee nopealla aikataululla yllättäviä ja merkittäviä muutoksia. Haluan vielä muuten selvyyden takia tuoda esille, että itselläni lapset eivät ole nyt hakemassa yliopistoon, kun olen saanut palautetta nostettuani esille nuorten oikeusturvakysymyksen, että minulla olisi ns. oma lehmä ojassa. Ei ole. Olen aidosti huolestunut niiden tuhansien nuorten tilanteesta, joita tämä äkillinen muutos koskettaa.

Ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia kehittäneet valintakoe järjestelmäänsä yhdessä, joten kyvykkyyttä etäpääsykokeiden järjestämiseen löytyy. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetäänkin etäkokeena kesäkuun alussa. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa pääsykokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee asian tilanteensa mukaan. Myös joiltakin yliopistolinjoilta on jo ilmoitettu, että pääsykokeen suorittaminen etänä onnistuu. Esimerkiksi julkisuuteen on kerrottu, että oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt pidetään ennallaan. Oikeustieteen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti ja lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.

Suurin osa yliopistoista ei ole kuitenkaan vielä ilmoittanut miten pääsykoe järjestetään. Aiemmin suunniteltuihin pääsykoemalleihin on tulossa mitä ilmeisimmin merkittäviä muutoksia.

Ministeriön päätöstä poiketa aiemmin ilmoitetuista valintakokeella sisään otettavista opiskelijoista ei voida jättää yliopistojen oman harkinnan varaan. Nuoret ovat voineet ottaa jopa kuukausia palkatonta lomaa töistä lukeakseen pääsykokeisiin sekä maksaa tuhansia euroja valmennuskursseista. Nuorten yhdenvertaisuus ja oikeusturva pitää turvata korkeakouluhauissa.

Jos pääsykokeella valittavien määrä laskee, tulee se johtamaan lisääntyneisiin välivuosiin ja väliinputoajiin. Täysin uudentyyppinen pääsykoe saattaa myös osoittautua esteeksi, jos joku on harjoitellut kokeeseen vanhan ja oletetun koemallin mukaan. Lukutyönmäärää ja stressiä, ei voida palkita näin. Monet ovat keskittyneet pääsykokeisiin kuukausien ajan, moni lopettanut työnsä valmistautumisen takia, ja osallistunut myös kalliille valmennuskursseille. Kyseessä on nuorille taloudellisesti myös merkittävästä asiasta. Meillä on myös merkittävä määrä varusmiehiä, jotka eivät ole voineet hakea edellisenä vuonna palveluksen takia pääsykokeiden kautta opiskelemaan varusmiespalveluksen ajoituksen tai riittämättömän lukuajan takia, jolloin heillä voi tulla 2-3 välivuotta, jos he eivät tänä keväänä pääse hakemaan pääsykokeiden kautta yliopistoihin. Tämä ei ole heillekään kohtuullista ja eriarvoistaa hakijoita. On myös yleisesti hyvin tiedossa, että pojat usein kypsyvät myöhempään ja pääsykokeet voivat olla heille merkittävä väylä yliopistoon. Jos pääsykokeita ei järjestetä samassa määrin kuin aiemmin, hankaloituu tilanne heidän osaltaan entisestään. Kyse on myös tasa-arvosta niin sukupuolen kuin mahdollisuuksien suhteen.

Osa pääsykokeiden valvojista voi pelätä koetilannetta, jos siihen liittyisi terveysuhkaa. On ymmärrettävää, että uusi virus voi aiheuttaa pelkoja. Tämä on kuitenkin vain yksittäinen tilanne. Ja jos tämä koetaan uhkana niin kokeen valvojille ja osallistujille voisi jakaa käsidesiä, hanskat ja suumaskit kokeen ajaksi. Sekä heidät voitaisiin sijoittaa useisiin tiloihin tai isoihin tiloihin, jonka voi jakaa pienemmiksi.  Kyse on siitä, halutaanko oikeasti järjestää asia opiskelijoiden tilanne huomioiden.

Digitaaliset valintatavat, verkkokurssit sekä todistusvalinnan laajentaminen tai avoimen yliopiston väylän valinta ei sovellu korvaamaan kaikilla linjoilla pääsykoetta. Kaikilla yliopistoilla ja tiedekunnilla ei ole myöskään järjestelmää, jolla kaikki pääsykokeet voitaisiin järjestää etänä. Pääsykokeen perusteella sisään otettavien määrä pitää olla sama kuin aiemmin yhteishaussa ilmoitettu määrä. Olisi epäreilua pääsykokeisiin lukeneita kohtaan, jos valintaperustetta muutettaisiin jälkikäteen. Pääsykoe pitää järjestää tavalla tai toisella niin, että pääsykokeen perusteella sisäänotettavien määrä ei laske ja pääsykokeen sisältö vastaa pääsykokeisiin annettua ennakkomateriaalia.

Pääsykokeita olisi mahdollisuus siirtää vielä toukokuun lopulle tai kesäkuun alkuun. Tällöin aikaa järjestelyille olisi enemmän. Jos tahtoa ja halua oikeasti on, valintakokeet voidaan toteuttaa. Ministeriön on nyt kuitenkin otettava asiassa johtovastuu, ja annettava selkeät ohjeet ja linjaukset yliopistoille ja korkeakouluille pääsykokeiden järjestämisen välttämättömyydestä. Yliopistot ovat isoimmissa kaupungeissa, joten tyhjiä tiloja löytyy varmasti, jos yhteistyötä tehdään esim. kaupunkien kanssa. Tyhjiä kouluja, messuhalleja, urheiluhalleja yms. löytyy varmasti, jos yliopistolla tai korkeakoululla ei ole omia tiloja riittävästi.

Jätin tällä viikolla aiheesta hallitukselle toimenpidealoitteen. Aloitteessa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että opiskelijoiden oikeusturva, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu varmistetaan yliopistojen ja korkeakoulujen valintamenettelyssä, pääsykokeet järjestetään ja pääsykokeiden perusteella valittavien oppilaiden osuutta ei vähennetä. Opiskelijavalinnoissa pitää toteutua alkuperäiset kiintiöt, sillä muuten valinta laittaa hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. Tämä on mitä suuremmassa määrin opiskelemaan hakevien oikeusturva ja yhdenvertaisuusasia.  Toivon vilpittömästi, että tiede- ja kulttuuriministeri tarttuu aktiivisesti tähän asiaan, ja velvoittaa yliopistot ja korkeakoulut pääsykokeiden järjestämiseen nuorille. Pääsykoe on hakijoille merkittävä virstanpylväs, joka myös määrittää nuoren elämän suunnan.


Kommentit

1.5.2020 23:33  Varpu Vierimaa-Saviluoto.

Erittäin totuudenmukaista realistista tekstiä, joka 4. kappaleesta lähtien yhä vain paranee huippuunsa.

Onko kysymys myös konservatiivisten yliopistojen mielivallasta ja laiskuudesta. Yliopistothan ovat ikäänkuin astetta korkeammalla kuin ammattikorkeat, joten taitoja ja kykyjä pitäisi löytyä heiltäkin etäkokeiden järjestämiseen. Koska ammattikorkeakouluilla on valmiit systeemit pääsykokeiden toteuttamiseen, herää kysymys, eikö yliopistoilla ole varaa kysellä apuja heiltä etäpääsykokeidensa järjestämiseen. Vai onko kysymys sittenkin siitä, että yliopistoilla ei viitsitä miettiä, miten pääsykokeet toteutettaisiin, että yhdenvertaisuus toteutuisi. Yhtä hyvin, kuten tekstissä mainitaan, tyhjiä tiloja kyllä löytyy ja eri tapoja suojautua koronaa vastaan myös pääsykoeolosuhteissa, joten toimiviksi vakiintuneiden pääsykokeiden järjestäminen ei ole ongelma. Outoa on myös, kuinka pääsykokeista päättäneet tuovat esiin, että asiasta ei voi valittaa, koska pääsykokeista päättäminen on yliopistojen itsemääräämisoikeutta.
Kun esim. lääketieteeselliseen päätetäänkin valita vajaa 3 viikkoa ennen pääsykoetta 75 % hakijoista todistusvalinnalla n 50 % sijaan ja 25 % pääsykokeella n 50 % sijaan, on kyseessä teko, jota ei voi hyväksyä.

Kiitos toimenpidealoitteestasi, toivottavasti muutkin kansanedustajat tarttuvat asiaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini