Mitä tilaaja-tuottajamallin tilalle?

Torstai 21.5.2015 - Mia Laiho


Vuosien 2013 valtuustosopimuksessa eri puolueiden kesken on sovittu että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja nykyisten palvelujen hintataso suhteessa markkinoihin. 18.5 valtuustossa oli siihen liittyen käsiteltävänä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan organisointivaihtoehdot.
Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaisesti nykyistä toimintamallia on arvioitava ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on löydettävä tapoja tuottaa palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.


Kun tarkastellaan palveluiden järjestämistä ja kuka ne tuottaa niin mielestäni johtoajatuksena tulee olla palvelujen toimivuus, asiakkaan saaman palvelun laatu ja tasapuolisuus kuntalaisiin nähden. Samalla on huolehdittava siitä että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunginhallituksen esityksessä lähdetään kehittämään toimintaa peruskaupunkimallin pohjalta. Ostopalvelua kasvatetaan kuitenkin silloin, kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on tarkoituksenmukaista. Hyvä lisäys oli että kilpailutukset tulisi määritellä siten että myös pk- yritysten osallistuminen on mahdollista. Tällä voidaan mahdollistaa kotimaisten pienten yritysten mukanaolo palvelujen tuottamisessa, ja hyödyntää niiden työllistävä vaikutus ja mahdollisimman monen veromarkan jääminen Suomeen. On kuitenkin huomioitava että talouden säästöpaineet ovat edelleen olemassa ja talouden tasapainotustoimenpiteitä tarvitaan miten palvelut sitten tuotetaankin. Kiinteistöpalveluilla ja kaupunkitekniikalla on edelleen talouden tuottavuusohjelman vaatimukset kuten muillakin sektoreilla on omansa.


Palvelujen tuottamisen organisoinnissa on huomioitava taloudellisuuden lisäksi myös toiminnan luonne ja merkitys suhteessa muihin palveluihin. Jatkossa kun mietitään tuottamistapoja niin laskelmissa on huomioitava ne epäsuorat vaikutukset ja kytkökset, jotka liittyvät toiminnan organisointiin. Erityisesti haluan nostaa esille opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot. Esimerkiksi kouluissa vahtimestareiden tehtäväkuva ei ole vain lista niistä töistä mitä hänelle kuuluu vaan heidän työpanos on parhaimmillaan osa sitä yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuunkantoa, mitä koulu oppilailleen tarjoaa. Myös sosiaali-ja terveystoimessa on sellaisia tehtäviä, joissa yhteistyö ydintoiminnan kanssa ja pitkäjännitteinen työn kehittäminen ja kaikkien osapuolten kokonaisvastuu ovat merkittävässä asemassa toiminnan sujuvuuden kannalta. On pyrittävä välttämään osa-optimointia oli kyse sitten omasta sisäisestä palvelujen tuottamisesta omana toimintana tai ostopalveluna.

Onkin siis tarkoin mietittävä ne toiminnat, joissa ostopalvelua on järkevää käyttää ja toisaalta nähdä ne toiminnat, joissa työ on järkevää tehdä omana työnä laatu, kustannustehokkuus  ja muut kokonaispalveluun vaikuttavat tekijät huomioiden. Hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää jatkotyöstämisessä. Henkilöstön tietotaitoa ja osaamista nykyisistä palveluiden sisällöstä myös tarvitaan jotta on käytössä mahdollisimman realistinen tieto siitä mitä työt nykyisellään pitävät sisällään ja millaisesta palvelukokonaisuudesta on todellisessa elämässä kysymys.

Avainsanat: kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka, ydinpalvelut, palvelut, järjestäminen, vahtimestarit, opetustoimi, sosiaali-ja terveydenhuolto


Kommentit

8.10.2015 0:03  Matti Lepistö

Olet esittänyt keväällä mielenkiintoisen kysymyksen: "Mitä tilaaja - tuottaja mallin tilalle?"
Olen ollut kuntasektorilla töissä n.25 vuotta, pääosin kunta (l.kaupunki)- tekniikan sektorilla. Mielestäni seuraavat näkemykseni vastaavat osaltaa esittämiisi tarpeisiin, kunhan nämä vain saadaan toimimaan.

Suoritin työn ohessa 2000-luvun alussa logistiikan AMK -tutkinnon, jossa lopputyöni aiheena oli Kuntatekniikan tietovirrat. Pääpaino selvityksessä oli laskentajärjestelmien sekä "ajatusmallien" uusinta. Tässä pitäisi lähteä siitä tavoitteesta, että operatiivinen johtaminen saadaan palautettua kaupungin ylimmälle johdolle ja samalla purkaa turhaa päällekkäisyyttä.

Erillisestä tilaaja- tuottaja organisaatiosta voidaan tarpeettomana kuluerinä luopua. Tilalle tulee saada selkeä laskentajärjestelmä, jolla hoidetaan erikseen sisäinen ja ulkoinen laskenta. Tämä kertokoon todellisen tekemisen tulokset ja kustannukset "kuntalaisen edustajalle" eli ko. lautakunnalle.

Kun määrärahaohjatusta tuotannosta luovutaan ja tulorahat jätetään kaupungin kassaan, mistä ne budjetin mukaan kirjataan lautakuntien käyttöön. Lautakuntien "työrukkasia" ovat hallinto ja suunnitteluyksiköt, omine johtajineen. Käytännössä tulisi palata perinteiseen kolmio-organisaatioon, missä iso kolmio jakautuu pienempiin kolmioihin, joiden kärjessä on tulosvastuullinen esimies omalla budjetilla. Yksikön kulut tulee peittää suoritteista tehtävällä laskutuksella. Suoritteet kirjataan päivittäin ja niiden katteella peitetään myös yksikön hallinta ym. kulut.Toiminnan tulee siis olla tuotteistettua eli kaikella tekemisellä on hinta.

Oma toiminta saadaan näin samalle viivalle ostetun palvelun kanssa ja näiden kustannukset tulee seurata erikseen. Edelleen voidaan kilpailutuksen kautta tehdä urakoita, joihin käytetään sitten tarjouksen mukaista määrärahaa.

Organisaation tuottajat toimivat omina tulosyksiköinä ja suoritteita voidaan verrata keskenään, sekä mahdolliseen ulkoa ostettuun palveluun ja tekemiseen.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini