Keuhkoveritulpan seurantaan uusi menetelmä, väitös

Tiistai 11.2.2014 klo 0:04 - Mia Laiho


Väittelin 7.2.14 aiheesta Venous thromboembolism: acute diagnostic assessment and follow-up.

 Tiivistelmä tutkimuksestani:

Syvä laskimoveritulppa ja keuhkoveritulppa ovat saman taudin eri ilmenemismuotoja. Ne voivat aiheuttaa kroonista laskimoiden vajaatoimintaa ja sydämen oikean puolen kuormitusta, ja sairastuneelle jokapäiväisiä elämää haittaavia oireita. 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä olisi yksinkertaisin tapa päivystyksessä diagnosoida sydämen oikean puolen kuormitus ja selvittää miten löytää potilaat, jotka hyötyvät jatkoseurannasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin syvän laskimoveritulpan ja keuhkoveritulpan aiheuttamia pitkäaikaismuutoksia. Tavoitteena oli myös kehittää tukosepäilyissä käytettävää D-dimeeri-tutkimuksen pikadiagnostiikkaa.

Tutkimus koostuu neljästä eri osatutkimuksesta. D-dimeerin pikadiagnostiikan kehittämistä varten kerättiin verinäytteitä sekä sairastuneilta että terveiltä potilailta. Toinen tutkimus koostui 63:sta Meilahden päivystysalueella todetusta ei-korkean riskin keuhkoveritulppapotilaasta, joilta arvioitiin sydämen oikean puolen kuormitusta tietokonekuvauksen, sydämen ultraäänen, sydänfilmin, sydämen merkkiaineiden (NT-pro-BNP ja cardiac T-troponin), verikaasujen ja kliinisen arvion perusteella. Potilaat pyydettiin kontrolliin edeltävine tutkimuksineen 7 kk:n kuluttua. Kolmannessa työssä 47 ei-korkean riskin keuhkoveritulppapotilailta tutkittiin keuhkojen toimintatutkimuksia ja ne uusittiin 7 kk:n kuluttua. Neljännessä tutkimuksessa 37 syvään laskimoveritulppaan liuotuksen saanutta potilasta tutkittiin 2-3 vuotta tapahtumasta käyttäen hyväksi CEAP-luokitusta, lääkärin tekemää ultraääntä ja kyselylomaketta.

Tulosten mukaan päivystyksessä keuhkoveritulpan todentamiseen käytettyä tietokonekuvausta voidaan samalla hyödyntää myös sydämen oikean puolen kuormituksen selvittämisessä. Kaikilla potilailla, joilla 7 kk:n kuluttua todettiin sydämen oikean puolen kuormitus, NT-proBNP-pitoisuus oli koholla (≥350 ng/l) sekä akuutti- että kontrollivaiheessa. Kaikki potilaat, joilla 7kk kontrollissa kuormitus oli koholla, oli kuormitus todettu myös akuuttivaiheessa. Tutkimustulosten perusteella ehdotetaan uutta hoitokäytäntöä, jonka mukaan potilailta, joilla akuuttivaiheessa todetaan sydämen oikean puolen kuormitus, tarkistetaan NT-proBNP-pitoisuus kontrollikäynnillä. Jos se on koholla, potilas ohjataan jatkotutkimuksiin.

Muissa tuloksissa D-dimeerin analysointiin käytetty nopea testi todettiin käyttökelpoiseksi syvän laskimoveritulpan/keuhkoveritulpan poissulkemiseksi päivystystilanteessa. Keuhkoveritulpan havaittiin vaikuttavan myös keuhkojen toimintaan. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että katetriliuotushoidon syvään laskimotukokseen saaneilla oli vähemmän laskimoiden takaisinvirtausta, mikä vähentänee myös  kroonista laskimoiden vajaatoimintaa.

Avainsanat: keuhkoveritulppa, laskimoveritulppa, oikean puolen kuormitus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini