Eläinpoliiseja tarvitaan koko Suomeen

Maanantai 19.10.2020 - Mia Laiho

Helsingin poliisi perusti eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen yksikön syksyllä 2018. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Helsingin eläinpoliisi on saanut runsaasti kiitosta toiminnastaan ja heillä on ollut kädet täynnä töitä heti yksikön perustamisesta saakka.

Eläinten kaltoinkohtelu jää helposti yhteiskunnassamme piiloon, valvonta ontuu ja puuttumiskeinot ovat vaillinaiset. Suomen muihinkin poliisilaitoksiin olisi tarpeen perustaa eläinpoliisiyksikkö.

Tavallisella poliisilla ei ole eläinsuojelupuolen asiantuntemusta ja taitoa puuttua eläinrikoksiin samalla tavalla kuin tähän erikoistuneella poliisilla. Eläinsuojelurikokset vaativat erikoisosaamista ja tiivistä yhteistyötä valvontaeläinlääkäreiden ja muiden eläinlääkäreiden ja viranomaisten kanssa.

Laitonta pentutehtailua tapahtuu paljon ja nämä eläimet saattavat joutua elämään kammottavissa olosuhteissa. Laittomien eläinten välityksellä leviää myös paljon tauteja ja nämä taudit aiheuttavat kärsimystä eläimelle. Eläinpoliisilla on paikallisesti mahdollisuuksia tehdä näkyväksi sekä laiton pentutehtailu että lisätä ihmisten tietoisuutta eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Tällä hetkellä eläinpoliisi on vain Helsingin poliisissa. Olisi tärkeää saada toimintaa laajennettua, sillä salakuljetuksia tapahtuu paljon myös Helsingin ulkopuolella. Muualla Suomessa tuotantoeläimiin kohdistuvat väärinkäytökset ja kaltoinkohtelut vaatisivat niinikään eläinpoliisitoiminnan osaamisen laajentamista.

Helsingin yksikön työmäärä osoittaa, että sille on suuri tarve. Eläinpoliisin toiminta keskittyy kitkemään etenkin harmaata taloutta sekä torjumaan tautiriskejä. Ryhmän tarkoituksena on puuttua metsästysrikoksiin, sekä eläinsuojelurikkomuksiin, sekä muun muassa pentutehtailuun ja laittomien pentujen myyntiin. Helsingin eläinpoliisi on saanut paljon kiitosta toiminnastaan. Nykyiset Helsingin eläinpoliisin resurssit ovat kuitenkin niin pienet, että esimerkiksi rajan yli tapahtuvaa eläinten salakuljetusta voidaan valvoa vain pistokokein.

Ihmisten eläinten hyvinvoinnin laiminlyöminen on hyvin usein kytköksissä omistajan omiin elämänhallinnan ongelmiin kuten päihteiden käyttöön, toimeentulon tai mielenterveyden ongelmiin. Sen takia viranomaisyhteistyön toimivuus ja hyvä tiedonkulku ovat avainasemassa tilanteihin puuttumisessa ja seurannassa. Eläinpoliisin työ parantaa huomattavasti eläinlääkäreiden ja poliisin viranomaisyhteistyötä ja sen tuloksellisuutta eläinsuojeluasioissa. Jotta kaikkialla Suomessa eläinten hyvinvointiin ja kärsimyksen vähentymiseen voitaisiin tosiasiallisesti puuttua, määrärahat poliisivirkojen perustamiseen tarvitaan. Jätin asiasta 16.10 talousarvioaloitteen ensi vuoden budjettiin. Kyse on vain kahdesta miljoonasta, mutta sillä voitaisiin parantaa tuhansien eläinten hyvinvointia, kitkeä eläinsalakuljetukseen liittyvää salakuljetusta ja harmaata taloutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, eläintensuojelu, eläinpoliisi, eläinlääkäri

Miksi ministeri Kiuru ei nauti luottamustani?

Keskiviikko 14.10.2020 - Mia Laiho

Eduskunta äänestää tänään keskiviikkona esittämästäni epäluottamuslauseesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. 

Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Jotta onnistumme sen selättämisessä, eduskunnan ja suomalaisten on voitava luottaa kriisinhoitoa johtavaan ministeriin. Tämä luottamus ei saa horjua. Haluamme, että suomalaiset voivat ilman pienintäkään epäilyksen varjoa luottaa ministeriin, sosiaali- ja terveysministeriöön ja terveysviranomaisiin. 

Luottamuksesta

Kysymys on viime kädessä luottamuksessa. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että valtion johto, hallinto ja viranomaiset antavat sille rehellisen kuvan tilanteesta. Voivatko he uskoa, että asiantuntijat ja tässä tapauksessa erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin korkeimmaksi asiantuntijaviranomaiseksi perustettu THL saavat toimia vapaasti omaan asiantuntemukseensa nojaten. Suomen länsimaisena oikeusvaltiona pitää pystyä luottamaan kriisistä johtovastuussa olevaan ministeriin ja virkamiehiin. Virkamiesten sanavapautta ja asiantuntijuutta ei voi sivuuttaa.

Näistä periaatteista ei voi poiketa edes kriisin keskellä – päinvastoin. Kriisin keskellä jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen säilyttäminen.

Varautumisesta

Kesän ajan sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut mahdollisuus rakentaa johtamisjärjestelmä ja säädöspohja, jotka mahdollistaisivat huomattavasti nykyistä kohdennetummat koronatoimet. Merkittävin esimerkki tästä on ravintoloihin kohdistuvat kaavamaiset rajoitustoimet, jotka maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. Tietoa tartuntojen lähteistä ei ole avattu. Esim. ravintoloiden osalta uskoisi olevan merkitystä tartuntoihin sillä, onko kyseessä ruokaravintola vai yökerho. Näitä tietoja ei ole saatu, vaikka niitä koskevat päätökset tulevat koskemaan tuhansia työpaikkoja ja merkittäviä ongelmia työttömyyden kautta sekä perheille että Suomen taloudelle.

Kesän suvantovaiheen olisi voinut hyödyntää varmistamalla edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä ollut laajasti tyytymätön hallituksen toimiin.

Viestinnästä

Kriisissä viestintä on tekoja. Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta vakauden sijaan. Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Viime keväänä sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstön ohjeistus oli sekavaa ja poukkoilevaa. Myös kansalle kasvomaskien hyödyistä ei ole kerrottu avoimesti ja neutraalisti ennemminkin on varoiteltu niiden aiheuttamista mahdollisista vaaroista. Ihmiset oppivat käyttämään pelastusliivejä ja turvavyötäkin niin miksei kasvomaskiakin.

Myös hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista kuvasi sekavaa toimintaa, kun hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi. Tämän jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla.

Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja koronatoimien valmistelun sekavuudesta ovat olleet uutiset siitä, ettei tieto kulje edes hallituksen sisällä. Elinkeinoministeri Lintilän viimeviikkoisista lausunnoista kävi ilmi, ettei hänellä tai TEM:llä ollut mitään tietoa siitä, millaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. Kun on maanlaajuinen kriisi kyseessä, joka vaikuttaa laajalti koko yhteiskuntaan ja eri toimialojen, eri ministeriöiden välistä yhteistyötä on välttämätöntä tehdä.

Ministeri Kiuru esitti myös aiemmassa tiedotustilaisuudessa pakkokaranteenia kaikille Suomeen tulijoille. Lainsäädännön rajoitteet eivät häirinneet Kiurun koronatoimien valmistelua. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. Tämän toi esiin muun muassa oikeuskansleri, jonka asiantuntemukseen Kiuru ja STM olisivat voineet nojata jo valmisteluvaiheessa. Ministerin on nojattava päätöksissään voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Epäluottamuksesta

Kysymys on kokonaisuudesta. Toiseen aaltoon varautumisessa on ollut puutteita. Hallituksen ja ministeri Kiurun viestinnässä ja toiminnassa on ollut merkittäviä epäselvyyksiä. Viimeisimpänä ja raskaimpana asiana on tieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaviestinnän rajoittamisesta viime keväänä. Suomi elää koronan toista aaltoa. Onko meillä varaa ottaa enää riskiä huonosta johtamisesta? Minusta ei. Meillä on vielä paljon haasteita edessä koronan selättämisessä liittyen ihmisten terveydenhoitoon, myönteiseen suhtautumiseen rokotuksiin, ihmisten toimeentuloon ja kansan luottamukseen tulevaisuuteen ja talouden elpymiseen.

Ministeri Kiuru vastaa sosiaali- ja terveysministeriön johtamisesta ja koronan hoidosta. Luottamus on peruskivi. Kun se murenee, sitä on vaikea korjata. Kun luottamus rapautuu on ministerin kannettava poliittinen vastuu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Epäluottamuslause, Kiuru, kriisin hoito, koronarajoitukset, lainsäädäntö

Lääkärihelikopterihankintaa on valmisteltu suljetuin ovin

Sunnuntai 11.10.2020 - Mia Laiho

Joulukuussa 2019 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityshenkilön Jyri Liljan suositus oli, että laatu-, kustannus- ja toimitusvarmuusnäkökulmien takia valtion omista helikopteriostoista pitäisi luopua. Lisäksi hän totesi, että aikataulujen ja toiminnan keskeytymisriskin vuoksi helikopterilentotoiminnan kilpailuttaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti helmikuussa 2020 FinnHEMS Oy:n siirtämisestä viideltä yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä valtion omistukseen. Uusi valtionyhtiö valmistautuisi toteuttamaan varsinaisen lentotoiminnan itse sekä ostaisi omat helikopterit valtion rahoittamana.

Lääkärihelikopteritoimintaa järjestää tällä hetkellä valtio-omisteiseksi muuttunut Finnhems Oy ja palvelut tuottaa kaksi yksityistä yritystä, SHT ja Babcock Air Ambulance.

Kun asiasta ei kuulunut mitään, aikaa kului  ja pelkäsimme, että kohta suomalaiset jäävät ilman helikoptereiden tuomaa ensihoitoa, jätimme kansanedustaja Pauli Kiurun kanssa kirjallisen kysymyksen 17.4.20 STM:lle lääkärihelikopteritoiminnan toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä valtiolle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/Kk_291+2020.aspx. Vastaus kysymykseemme oli mitäänsanomaton. Sen olisi voinut laittaa saunansytykkeeksi.

Hiljaisuus jatkui, kunnes FinnHEMS tiedotti 18.9.2020, että FinnHEMS ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti SHT:n koko osakekanta, liiketoiminta ja siihen liittyvät helikopterien leasing-sopimukset siirtyvät FinnHEMSin omistukseen. Kauppasummaa ei julkistettu. Kaupan kerrotaan olevan ensiaskel FinnHEMSin omaan lentotoimintaan, jonka valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on aiemmin linjannut tavoitteeksi taloudellisten ja toiminnallisten perusteiden pohjalta.

Tiedotteen mukaan Valtioneuvosto on eduskunnan käsiteltävänä olevassa lisätalousarvioehdotuksessaan esittänyt, että valtion osakevarallisuutta, jonka siirtämisen FinnHEMSille eduskunta on aiemmin hyväksynyt, voidaan käyttää oman lentotoiminnan edellyttämään yritysjärjestelyyn.

Helikoptereiden tilanteesta ja hankinnoista on annettu julkisuuteen vain vähän tietoa, vaikka sitä on erikseen kysytty hallitukselta useammalla kirjallisella kysymyksellä. Julkisuuteen ei ole avattu toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ja sitä, miten kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valmistelua on tehty suljetuin ovin. Aikataulu on kiireinen, sillä uuden operaattorin tulisi aloittaa toimintansa hankittavalla kalustolla jo tammikuussa 2022.

Huolenaiheena on myös, miten turvata lääkintähenkilöstön saatavuus ja korkeatasoinen ammatillinen osaaminen, jos heidät eriytetään sairaanhoitopiireistä erilliseen yhtiöön. Osaavan ja riittävän henkilökunnan kannalta on tärkeää, että ensihoitajat ja lääkärit pysyvät osana muuta toimivaa ensihoitojärjestelmää. Se on tärkeää sekä henkilöstön osaamisen että sujuvien palveluketjujen ja kustannusten hallinnan kannalta.Uudistusten myötä myös Lapin alueen helikopteri on tärkeä säilyttää. Vaikka Lappi on harvaanasuttua seutua, ovat välimatkat pitkiä, maasto paikoin haasteellista ja väestömäärä sesonkiaikoina moninkertainen.

Koptereiden hankintaprosessi vaikutti siinämäärin erikoiselta, sen valmistelu oli suljettua ja olimme huolestuneita kansalaisten ensihoidon palveluista niin päädyin jättämään 21.9.20 kansanedustajien Pauli Kiurun ja Paula Risikon kanssa kaksi kirjallista kysymystä lääkärihelikoptereista. Ensimmäinen kirjallinen kysymys koskee lääkärihelikoptereiden hankintaa, riskejä, vastuuta ja avoimuutta. Ja toinen kirjallinen kysymys koskee helikoptereiden lääkintähenkilökunnan osaamisen ja saatavuuden turvaamista.

Avaan tähän lääkärihelikoptereiden hankinnasta, riskeistä, vastuusta ja avoimuudesta tehtyä kirjallista kysymystä, ja mihin haluamme hallitukselta vastauksia. Kokonaisuudessaan kysymys löytyy ensimmäisen linkin takaa.

-Onko lääkärihelikopterihankinnasta tehty oikeudellista, toiminnallista ja taloudellista riskikartoitusta, ja jos on, niin miten se on vaikuttanut hankintaprosessiin

– Miksi toiminnan valtiollistamista puoltavia laskelmia ei ole avattu julkisuuteen

– Onko 18.9.2020 tehdyn yrityskaupan myötä helikoptereita riittävästi lääkintähelikopteritoiminnan toteuttamiseen

– Mihin perustuu päätös jättää FinnHEMSin ja SHT:n välistä kauppaa koskeva kauppahinta julkistamatta

-Onko 18.9.2020 yrityskaupan yhteydessä huomioitu kilpailutus hankintalain mukaisesti

– Aikooko hallitus julkistaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiot

– Jos on arvioitu, etteivät yrityskaupan hinta ja muistiot ole julkista tietoa, niin mihin lakipykälään salaaminen perustuu

-Paljonko valtion osakevarallisuutta on otettu käyttöön helikopteritoimintaa varten,

-Kuinka korkeat valtion uuden helikopterilentoyhtiön vuosikustannukset olisivat vuodesta 2022 alkaen ja miten ne vertautuvat nykyisiin kilpailutettuihin kustannuksiin

-Onko hallitus varmistanut, ettei valtio maksa koptereista ylihintaa, että kilpailuneutraliteetti toteutuu ja EU-oikeudelliset näkökulmat on huomioitu

-Miten hallitus varmistaa, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannukset pysyvät kurissa ja laatu korkeana ja niiden keskeytyksettömään toimintavarmuuteen voidaan luottaa myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä

-Miten eduskunta voi seurata ja valvoa kustannuskehitystä, jos valtion omistuksessa olevan yhtiön toimintaan liittyviä tietoja käsitellään salaisina ja riittäviä tietoja ei ole käytössä?

Eduskunnan ohjeiden mukaan vastaus kirjalliseen kysymykseen pitäisi tulla kolmen viikon sisällä sen jättämisestä eli huomenna. Sitä odotamme.

Näin kalliissa ja mittavassa hankinnassa on tärkeää, että päätökset perustuvat riittäviin ja perusteellisiin riskiarvioihin ja kustannusanalyyseihin. Kun on kyse valtion rahoituksesta, valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää niin hankintaan, takauksiin, kustannuksiin ja toimintaan liittyen. Eduskunnalla ja kansalla on oikeus saada tietää mihin ja miten verorahoja käytetään ja sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus riittävään tiedonsaantiin ja avoimuuteen päätöksenteossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Avoimuus, luottamus, lääkärihelikopteri, hallitus, Kiuru

Epäuottamuslause täysistunnossa ministerin toiminnasta

Perjantai 9.10.2020 - Mia Laiho

Arvoisa puhemies!
Koronan toinen aalto on tuonut esiin merkittäviä puutteita koronakriisin hoitamisessa. Hallitus ei käyttänyt epidemian suvantovaiheen tuomaa mahdollisuutta organisoida epidemian torjunnan johtamista niin, että se olisi johdonmukaista, tehokasta ja vaikuttavaa.
Hiljaisempi kesä olisi pitänyt käyttää täysimääräisesti toiseen aaltoon varautumiseen ja selkeän suunnitelman laatimiseen. Esimerkiksi ravintoloiden osalta olisi voitu valmistella massarajoitusten sijaan edellytykset käyttää nykyistä huomattavasti kohdennetumpia paikkakunta-, ravintolatyyppi- tai jopa ravintolakohtaisia rajoituksia. Ravintola-ala on syystä laajasti tyytymätön hallituksen toimin. Hallituksen valmistelun puutteellisuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonia euroja ja pahimmillaan tuhansia työpaikkoja. 
Hallituksen viestintä koskien koronakriisin hoitoa on ollut sekavaa ja luonut epävarmuutta.  
Hallitus linjaa, mutta kerta toisensa jälkeen ministeri Kiuru yllättää meidät poikkeavilla tulkinnoillaan. Yksi kuvaava esimerkki tästä oli hallituksen neuvottelu matkustusrajoituksista, ja siinä hallitus ensin linjasi asian toisin kuin ministeri Kiuru tahtoi, minkä jälkeen Kiuru käveli hallituksen linjauksen yli ministeriönsä toimilla. 
Toinen vakava esimerkki hallituksen viestinnän ja valmistelun sekavuudesta olivat ministeri Lintilän lausunnot siitä, että hänellä tai työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole mitään tietoa siitä, minkälaisia rajoitustoimia STM:ssä valmistellaan. 
Räikein esimerkki on kuitenkin ministeri Kiurun tiedotustilaisuudessa esittämä pakkokaranteeni kaikille Suomeen tulijoille. Myöhemmin selvisi, että tällaista mahdollisuutta ei lain mukaan ole. 
Arvoisa puhemies!
Muun muassa WHO, Euroopan tartuntatautivirasto, USA:n kansanterveysvirasto, Saksan tiedeakatemia ja monet kansainväliset korkeatasoiset lääketieteelliset julkaisut ovat suosittaneet kasvomaskien tärkeyttä yleisvaarallisen tartuntataudin torjunnassa. Tällä linjalla oli keväällä myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, joka suositteli maskien käyttöä haastattelussa 14.4. Asiantuntijanäkemys tyrmättiin välittömästi ministeriöstä THL:n pääjohtajan omaksi ajatteluksi. Asiantuntijoiden kokema poliittinen ohjaus nousi aiheellisesti julkiseen keskusteluun. 
6.5. hallitus teki periaatepäätöksen maskiselvityksestä. Eilen saamiemme tietojen valossa on vakavasti syytä epäillä, että tätä selvitystä on poliittisesti ohjattu ja sillä on pyritty johtamaan suomalaisia harhaan. Miksi ministerit tai ylin virkamiesjohto eivät sanoneet suoraan, että maskisuositusta ei annettu, koska maskeja ei ollut riittävästi? Sen sijaan väisteltiin, vähäteltiin maskien merkitystä ja annettiin tietoisesti jopa harhaanjohtava ohje maskien käytön merkityksestä koronaepidemian torjuntaan. On äärimmäisen vakavaa, että ministeri ohittaa asiantuntijanäkemyksiä, mikäli ne eivät sovi ministeriön johdon linjaan. 
Hallituksen ja johtavien virkamiesten viestintä maskien ongelmista tai jopa niiden haitallisuudesta on omiaan heikentämään ihmisten luottamusta maskin käytön hyötyihin. Jos tosiasiat olisi tunnustettu jo keväällä, olisimme välttyneet siltä, että osa kansalaisista luulee maskien käyttöä edelleen haitalliseksi. 
Olemme johdonmukaisesti tukeneet hallitusta koronakriisin hoidossa. Olemme halunneet, että Suomi onnistuu siinä mahdollisimman hyvin. Se on Suomen ja suomalaisten etu. Toisen aallon torjuntaan varautuminen, hallituksen ja erityisesti ministeri Kiurun epäselvä viestintä sekä eilen tulleet raskauttavat tiedot poliittisesti ohjatuista maskilinjauksista tekevät tämän kuitenkin vaikeaksi. On kiistatonta, että valtaosa näistä luottamusta rapauttavista ongelmista palautuu ministeri Kiurun toimintaan. 
Arvoisa puhemies!
Koronakriisi saattaa jatkua vielä pitkään. Sen onnistunut hoitaminen edellyttää, että eduskunta ja Suomen kansa voivat järkähtämättä luottaa kriisinhoitoa johtavaan vastuuministeriin. Nyt näin ei ole. Tapahtuneen valossa suomalaiset eivät voi enää luottaa vastuuministeri Kiurun ja hänen johdollaan toimivan ministeriön tekevän linjauksensa parhaan tiedon valossa ja esittävän kaikissa tilanteissa niille rehelliset perustelut.  
Siksi esitän, että eduskunta toteaa, että koronakriisin hoidosta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei nauti eduskunnan luottamusta. 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: epäluottamus, hallitus, luottamus, johtaminen, tieto, kasvomaski

Terhokodin toiminta on turvattava

Sunnuntai 13.9.2020 - Mia Laiho

Tieto Terhokodin yt-neuvotteluista pysäytti (HS 11.9). Kuolevien määrä ja saattohoidon tarve eivät ole laskeneet. Kuoleman edessä pitäisi pystyä valitsemaan missä haluaa viettää viimeiset elinpäivänsä. Terhokotiin ovat ohjautuneet vaativaa saattohoitoa tarvitsevat potilaat HUS:n kautta. Tämä järjestely pitää toimimattomana purkaa. Kuoleman luokittelu vaativaksi tai tavalliseksi ei ole oleellista. Jokainen kuolema on omanlaisensa. Kuolevalle ja omaisille on tärkeää, että saattohoito on laadukasta, yksilöllistä ja kivunhoito on riittävää. Jos haluaa kuolla Terhokodissa ja siellä on tilaa, paikka pitäisi järjestyä sujuvasti suoraan omasta kunnasta käsin. Terhokodin toiminnan turvaamisessa ei ole kyse rahasta vaan arvoista ja mitä pidämme yhteiskunnassa tärkeänä.  

 

Mia Laiho

Lääketieteen tohtori, Kansanedustaja  (Kok)

Julkaistu Helsingin sanomissa 13.9.2020  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saattohoito, terhokoti, kuolema, HUS

Koronavilkku vilkuttaa - tiedätkö mitä tehdä?

Torstai 10.9.2020 - Mia Laiho


Koronavirustartunnat ovat rauhallisen kesän jälkeen taas selkeässä nousussa. Syyskuun alusta saatiin käyttöön odotettu Koronavilkku-sovellus yhdeksi apuvälineeksi tartuntojen jäljitykseen. Koronavilkku -sovellus on ladattu jo yli 1,7 miljoonaan puhelimeen eli suomalaiset ovat ottaneet sen innokkaasti vastaan.

Koronavilkku -sovelluksen ohjeistuksessa on kuitenkin käyttäjien ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten mukaan paljon epäselvää. Sovelluksen avulla nopeutetaan altistuksen saaneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista, mutta miten korona-altistustiedon jälkeen tulee toimia? Myös altistuneiden testauskriteerit ja olematon ohjeistus siitä, kuinka ammattilaiset ohjaavat koronavilkun altistusviestin saaneita on aiheuttanut epäselvyyttä kentällä. Tänään valtioneuvosto ilmoitti, että pääministeri Marin jää koronavilkun ilmoittaman mahdollisen altistuksen jälkeen etätöihin.

Koronavilkku ohjeistaa altistusviestin saanutta henkilöä välttämään ihmiskontakteja ja seuraamaan vointia kahden viikon ajan sekä huolehtimaan hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Nämä ovat hyviä ohjeita, mutta niiden toimivuus käytännön tasolla aiheuttaa monia ongelmia. Kun Koronavilkku kehottaa altistuksen saanutta välttämään ihmiskontakteja, niin tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai opettajan olisi jäätävä töistä kotiin, jos ihmiskontaktien välttäminen ei töissä onnistu ja etätyö ei ole mahdollista? Voiko koululainen mennä kouluun? Mista ihminen saa toimeentulonsa, jos hän joutuu jäämään kotiin? Voiko altistustiedon saanut hoitaa vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia?

Sovelluksen ohjeistus on aivan liian ympäripyöreä. Kun kansalainen saa tiedon altistumisesta sovelluksen kautta, herää ensimmäiseksi kysymys, miten tieto vaikuttaa omaan arkeen, päiväkotiin tai kouluun menemiseen sekä työssäkäyntiin ja pääseekö koronatestaukseen. Käytännössähän omaehtoinen karanteeni tarkoittaa palkattomia päiviä töistä. Harvalla on siihen varaa.

Toinen epäselvä aihe on, että millä kriteereillä altistunut pääsee koronatestaukseen? Jos altistunut kuuluu riskiryhmään tai perheessä on riskiryhmään kuuluvia, niin vähintään silloin testausmahdollisuus pitäisi olla myös oireettomilla. Testauksella voisi myös vähentää työstä poissaoloaikaa. THL:n ja STM:n tulisi ohjeistaa ammattilaiset asianmukaisin ohjein ja kansalaisille tulee jakaa selkeät ohjeet, kuinka toimia altistustilanteissa.

On eettisesti väärin jättää asia yksittäisen kansalaisen pohdittavaksi mitä tehdä altistustilanteessa. Selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita tarvitaan pikaisesti niin kansalaisille kuin heitä neuvoville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle viime viikolla.

Syksyn syysflunssat ja koronaepäilyt ruuhkauttavat koronaneuvontapuhelimia ja lääkäreiden vastaanottoja. Neuvontapuhelimet ovat jo tällä hetkellä ruuhkautuneita ja selviytyvät työmäärästä vaivoin ja viiveellä. Jos koronapuhelut ja testauksen tarve esimerkiksi tuplaantuvat, tarkoittaa tämä, että henkilöstöä tarvitaan myös kaksinkertainen määrä. Korona-altistusviestin saaneet henkilöt myös ruuhkauttavat terveyskeskuksia. Kun tartuntojen määrä odotettavasti myös kasvaa, tarvitaan lisää henkilöstöä jäljitystyöhön. Pelkkä testauskapasiteetin lisäys ei riitä. Terveyskeskuslääkäreitä ja yksityisellä vastaanotolla työskenteleviä lääkäreitä ei ole ohjeistettu antamaan yhdenmukaisia ohjeita altistuneille potilaille.

Sovelluksen tarjoama tieto altistuneiden määrästä, niiden alueellisuudesta ja altistuneiden ikäjakaumasta on hyödyllistä. Kansalaisten tiedonsaamisen ja vilkun käyttöön motivoinnin kannalta on oleellista, että näistä tuloksista tiedotetaan ihmisiä ja päättäjiä säännöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näiden tietojen pitäisi olla julkisesti avoimesti helposti saatavilla.

Pääministeri pystyi jäämään koronavilkun vilkuttamisen jälkeen etätöihin ja pääsi todennäköisesti oireettomana myös testaukseen. Pääministerin asema on luonnollisesti erilainen, mutta olisi tärkeää nopealla aikataululla saada valtakunnalliset linjaukset siitä miten muut ihmiset toimivat vastaavassa tilanteessa, kun koronavilkku hälyttää.

Hallituksen vastuuministeri Kiurun ja hänen vastuullaan olevan STM:n ja THL:n olisi nyt tärkeää linjata, miten kansalaisten ja ammattilaisten toimia saatuaan koronavilkun altistustiedon. Ja aikaa ei ole selvitysryhmille, vaan tarvitaan ripeää reagointia. Muuten kohta meillä on aikamoinen härdelli päällä, kun sekä kansalaiset, työnantajat ja sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tiedä miten toimia altistuneiden määrän kasvaessa.  Ja vaarana on tietenkin myös, että tämä tärkeä leviämisen ehkäisyyn tarkoitettu sovellus sammutetaan yhä useammista puhelimista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Koronavilkku, testaus, ohjeistus, altistus

Varusmiesten maastoruokailun puutteet on korjattava

Lauantai 29.8.2020 - Mia Laiho

Koronavirusepidemian hillitseminen on muuttanut puolustusvoimien toimintaa ja samalla varuskuntien ruokahuollon käytänteitä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki eivät voi ruokailla ruokalassa samaan aikaan, vaan osa saa ruokansa maastossa. Maastoruokailussa ruoka tarjoillaan yleensä pakista. Ruoka on sose tai muhennostyyppistä ruokaa tai keittoa. Salaattia tai hedelmiä ei yleensä ole.

Olen saanut paljon viestejä riittämättömästä ja yksipuolisesta maastoruokailusta. Pakkiruokailussa ruoka on yksipuolista, se voi loppua kesken ja siitä jää nälkä. Jotkut varusmiehet ovat laihtuneet useita kiloja poikkeusjärjestelyjen aikana. Kun koronan aiheuttamat poikkeusjärjestelyt näyttäisivät edelleen jatkuvan varuskunnissa, tulee nuorten varusmiesten riittävään ja ravitsemuksellisesti monipuoliseen ruokaan kiinnittää huomiota. On ymmärrettävää ja kuuluu asiaan, että pakkiruokaa on jonkin aikaa leireillä, mutta pidempiaikaiseen ruokailuun sen energiataso ja ravitsemuksellinen sisältö ei ole riittävää.

Myös erityisruokavalioiden osalta on ollut puutteita. Kasvis- ja gluteeniton ruoka sekä muut erityisruokavaliot ovat saattaneet puuttua maastoruokailun tarjonnasta kokonaan. Tällöin varusmies on joutunut syömään esimerkiksi välipalapatukoita, jos niitä on ollut tarjolla.  

Koronaviruksen aiheuttamat muutokset ruokailuun ovat vaikuttaneet selvästi ruoan laatuun ja ruoan ravintoarvoon. Monet varusmiehet ovat syöneet pakkiruokaa useiden viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Ruuan riittämättömyys ja laaduttomuus koskee nimenomaan varusmiesten maastoruokailuja.

Riittävän ravitseva ja energiapitoinen ruoka on tärkeää paljon energiaa kuluttavalle nuorelle. Pitkien maastoruokajaksojen aikana riittävästä energian, vitamiinien, sekä proteiinin saannista tulee huolehtia. Terveellinen ja laadukas ruoka on varusmiehen terveenä pysymisen, jaksamisen ja harjoituksissa pärjäämisen kannalta tärkeää. Ravintosisällöltään laadukas ja riittävä ruoka pienentävät myös infektioiden ja rasitusvammojen riskiä. Varusmiehet ovat suorittamassa maanpuolustukseen liittyvää velvollisuuttaan ja ovat valtion vastuulla. Vaikka koronan takia on jouduttu poikkeusjärjestelyihin, ei varusmiestemme riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta voi tinkiä. Varusmieskoulutus kestää kuitenkin useita kuukausia, koronasta huolimatta elämme rauhan aikaa ja varusmiehillä on oikeus riittävään ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseen ravintoon palveluksensa ajan. Jätin eilen eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen , johon pitäisi saada ministeriltä vastaus kolmen viikon sisällä. Toivottavasti siihen mennessä maastoruokailun puutteisiin on puolustusvoimissa tartuttu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varusmies, maastoruokailu, maanpuolustus, ruokavalio

Koronatestaus ajoi perheet ja työnantajat mahdottoman eteen

Torstai 20.8.2020 - Mia Laiho

Hallituksen testaa-jäljiltä-eristä strategian pohja eli testaus on pahasti lamaantunut. Testauksen pitäisi olla koko epidemian hoidon perusta, ainoastaan sen avulla voimme varmistua siitä kuka on taudin kantaja. Testaaminen on välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi. Mitä kauemmin testituloksen saamisen kestää, sitä suuremmat ovat riskit taudin leviämiselle ja altistuneiden jäljittäminen vaikeutuu.

Testausprosessissa on useampi vaihe, joka vaatisi sujuvoittamista ja itse asiassa koko prosessi vaatisi uudelleenarviota. Keskityn tässä nyt kolmeen asiaan. Ajanvaraukseen, itse testaamiseen ja testitakuuseen.

Ihmettelen suuresti, minkä takia digitalisaation aikana ei onnistu esimerkiksi ajanvaraus lapsen testaamiseksi omaolo.fi-palvelun kautta. Neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet, vanhemmat odottavat tuntitolkulla puhelimessa testausaikaa, jonka saa pahimmillaan useamman päivän päähän ja testituloksia joutuu odottamaan jopa viikon, ja oireet ovat sinä aikana saattaneet jo hävitä. Mutta tulosta pitää odottaa. Nettiajanvarauksesta olisi tässä hyötyä niille, jotka voivat käyttää nettiä. Miksi nettiä sujuvasti käyttävät ihmiset laitetaan roikkumaan puhelimeen? Auttamattoman vanhanaikaista. Ja mitä siitä seuraa? No ruuhka ja jonot tietenkin ja kaikkien palvelua tarvitsevien on vaikea päästä linjoille. Siirtämällä kaikki mahdollinen testaukseen liittyvä ajanvaraus netin kautta tapahtuvaksi, saataisiin vapautettua koronalinjan puhelinvarauspalvelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Testausten ruuhkautumisessa suurimmat kärsijät ovat tällä hetkellä erityisesti lapsiperheet, joiden arjen testirumba ja tulosten useiden päivien odottaminen sotkee pahasti. Kuten tiedämme, niin nuha on varsin yleinen oire päiväkoti-ikäisellä ja vielä kouluikäiselläkin lapsella. Perheiden arkea ja työelämää helpottaisi valtavasti testauksen nopeuttaminen.Tässä tilanteessa olisikin otettava käyttöön lasten pikatestaus. Pikatestin avulla tauti voitaisiin poissulkea nopeasti saman päivän aikana. Erityisesti lieväoireisessa taudinkuvassa pikatestaus puoltaisi paikkaansa.

On varmistettava myös, että terveydenhuollon henkilöstön testaus sujuu jouhevasti ja he pääsevät takaisin töihin, jos oireisto muuten ei vaadi kotiin jäämistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka testi olisi negatiivinen niin oireisena pitää pysyä kotona, aivan kuten ennenkin. Kuten jo aiemmin keväällä ehdotin, sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle olisi saatava sujuva ohituskaista testeihin. Meillä ei ole varaa tarpeettomiin sairauslomiin. Järjestelmästä johtuvia poissaoloja ei voida sallia millään sektorilla mutta erityisen tärkeää tämä on sote-alalla jonka osaajista on huutava pula.

Nyt kun hallitus on epäonnistunut testauksen toimeenpanossa, niin on ilmaantunut painetta testauskriteereiden höllentämiseen. Vaikka lapsilla taudinkuva on usein lievä, niin tutkimusten mukaan he tartuttavat kuitenkin tautia siinä kuin aikuisetkin. On toki perusteltua tarkastella kriteereitä ja arvioida mitkä oireet sopivat juuri koronaan. Jos ainoa oire on pieni nuha tai ohimennyt vatsakipu, niin mikä silloin on todellinen koronan riski? Infektiolääkärit ovat siihen parhaimpia vastaamaan. Testauksen kynnystä ei pidä kuitenkaan nostaa vain sen takia ettei varautuminen ole ollut riittävää. Vastuu testausstrategian toimivuudesta tai toimimattomuudesta on maan toimivalla hallituksella.

Nykytilanne on täysin järjetön ja kestämätön. Vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä ja koulu kärsii. Tällä hetkellä virus vaikuttaisi leviävän yökerhokansassa ja ulkomailta tulevien keskuudessa, mutta nyt koulujen alettua korona on siirtymässä lapsiin ja vanhempiin. Jos testausta ei saada nyt nopeasti kuntoon, tilanne räjähtää käsiin niin perheiden, työnantajien kuin väestön koronatilanteen osalta. Pahimmillaan testausruuhka johtaa siihen, ettei ihmiset enää hakeudu testeihin, kun se on niin vaikeaa.

Testauskäytäntöjä on saatava sujuvoitettua ja otettava käyttöön kaikki testauskapasiteetti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Asiakkaan näkökulmasta kaiken muun pitäisi onnistua netin kautta lukuun ottamatta näytteenottoa. Tällöin puhelinlinjatkin saataisiin vapautettua sitä tarvitseville. Hallituksen on kannettava vastuu testaa-jäljiltä-eristä strategian toimivuudesta ennen kuin tauti on päässyt hallitsemattomasti leviämään. Yleisvaarallisen tartuntataudin ollessa kyseessä se olisi vastuutonta ja vaarallista. Lievien oireiden testaus voi tuntua liioittelulta, mutta nyt kyseessä ei ole kuitenkaan mikään perusflunssa, vaan herkästi leviävä yleisvaarallinen tartuntatauti.

Omaan testistrategiaani kuuluu:  Nettiajanvarauksen laajamittainen käyttöönotto, 48h testitakuu (eli näytteenotto ja tulos 2 vrk:n sisällä) ja pikatestien käyttöönotto erityisesti lieväoireisille lapsille ja sote-henkilöstölle. Sitä voi vapaasti ottaa käyttöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Testitakuu, Korona, testaus, päiväkodit, kouluikäiset, nuha, pikatesti

Koulut alkavat koronapilven alla

Keskiviikko 12.8.2020 - Mia Laiho

Kouluvuoden aloitus on jännittävä ja odotettu päivä. Monelle perheelle koulun aloitus on myös muutos arkeen, kun 60 000 pientä ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelujen parissa aloittaa myös moni nuori opiskelut nyt tai lähiviikkoina. Uusi ympäristö ja uudet opiskelukaverit varmasti jännittävät myös vanhempia opiskelijoita. Samalla kavereiden ja työkavereiden näkemistä on jo odotettu.

Tämän syksyn aloitus on kuitenkin erilainen kuin aiemmin, kun taustalla on koronakevät ja syksyä varjostaa koronapilvet. Koulua aloitetaankin koronakevään jälkiä korjatessa ja odottavin tunnelmin. Koronan aiheuttamat käytännön järjestelyt ja kevään etäkoulun aiheuttama oppimisvaje ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota normaalin opetuksen ohella. Kouluille tulee järjestää sellaiset resurssit ja tuki, että he voivat priorisoida oppimista ja oppimisvajeen kiinni kuromista. Korona jätti jälkensä myös lapsiin ja perheisiin. Osa perheistä selvisi vähemmällä, mutta osalla korona aiheutti enemmän kuormitusta mm. perheen taloustilanteen, mielenterveysongelmien tai kotitilanteen hankaloiduttua. Oppilashuollon riittävyys ja oikea-aikaisuus sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus ovat siinä myös merkittävässä roolissa.

Kun etäkoulujärjestelyjä kunnissa mietitään tulevana syksynä niin päätöksiä ei voi tehdä kevein perustein. Alakoululaisille etäkoulu on suuri pala vastuuta. Ja aikamoinen työtaakka vanhemmille omien töidensä ohella. Yläkoululaisilla etätyö sujuu helpommin, mutta hekin tarvitsevat opettajan tukea ja tiivistä yhteydenpitoa sekä oppilashuollon palveluja. Koronakevään jälkeen moni meistä konkreettisesti ymmärsi vuorovaikutuksen tärkeyden. Etänä ihmisten tapaaminen tai etäopetus ovat aina toisenlaisia. Ihminen kaipaa vuorovaikutusta, ja palautetta, joita ei pystytä läheskään kaikilta osin toteuttamaan etänä. Etäopetuksessa on myös monia hyviä ulottuvuuksia, joita kannattaa hyödyntää, oli korona-aika tai ei.

Opettajilla on kädet täynnä työtä syyskauden alussa jo opetuksen aloituksessa, ja kun siihen lisätään vielä koronan ehkäisyn turvajärjestelyt, jokainen ymmärtää työn raskauden. Turvaohjeita noudatetaan kouluissa niiden raamien puitteissa, mitä on mahdollista. Mahdottomia ei voi kouluilta tai opettajilta vaatia, vaikka ne ministeriön pöydillä näyttäisivät esimerkillisiltä. Lähi-ja etäopetus ei voi olla saman opettajan vastuulla. Tiloja ei useimmiten pystytä myöskään kasvattamaan. Valtiolta on saatava lisätukea niille alueille, jotka kärsivät koronasta eniten. Myös oppilashuolto vaatii lisäresurssia.

Koronan toinen aalto on kuitenkin valitettavasti nostanut jo päätään ja todennäköisesti tulee aiheuttamaan myös koulujen alueellisia tai yksittäisiä sulkuja ja karanteeneja jatkossa. Jos ja kun alueellisiin toimenpiteisiin joudutaan, niin on tärkeää turvata jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta ja huomioida kaikissa tilanteissa sekä oppilaiden että henkilökunnan terveysturvallisuus.

Taudin leviämisen ehkäisy ja tartuntariskin pienentäminen ovat asioita, joihin meidän kaikkien tulee panostaa. Kun jokainen tekee parhaansa, se riittää.

Mukavaa koulunalkua kaikille koululaisille, opiskelijoille ja opettajille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oppimisvaje, koulun aloitus, lähiopetus, etäkoulu, oppilashuolto, toinen aalto

Pitkiin hoitojonoihin on puututtava

Maanantai 10.8.2020 - Mia Laiho

Keväällä kiireetöntä hoitoa ajettiin alas, kun varauduttiin koronaviruspotilaiden hoitoon. Alkuun se oli tarpeen. Koronavirustilanne rauhoittui, mutta hallitus piti voimassa valmiuslakiin liittyvän hoitotakuun poikkeamisen sallivan asetuksen jopa kesäkuun loppuun asti. Sitten alkoi kesälomakausi. Jäljelle jäivät hoitojonot ja merkittävä hoitovelka.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireettömän hoidon jonot ovat jopa kuusinkertaiset verrattuna edellisvuoteen. Todellisuudessa luku on vielä suurempi, koska kaikki hoitoa tarvitsevat eivät ole hakeutuneet tai päässeet perusterveydenhuoltoon ja saaneet lääkärin lähetettä jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Muiden sairauksien tutkimuksia ja hoitoa ei voi enää siirtää koronaviruksen varjolla.

Julkisen terveydenhuollon henkilöstö on ollut koko kevään suuren kuormituksen alla, ja koronaviruksen toinen aalto kolkuttelee ovella. On kohtuutonta vaatia henkilökunnalta venymistä lisätyöhön purkamaan hoitojonoja, vaan siihen pitää löytyä muita keinoja.

Monia toimenpiteitä ja tutkimuksia voidaan hankkia myös yksityiseltä puolelta muun muassa palvelusetelin avulla. Se keventäisi julkisen terveydenhuollon taakkaa ja nopeuttaisi ihmisten pääsyä hoitoon. Terveydenhuoltolaissa on selvästi sanottu, että jos hoitoa ei pystytä järjestämään hoitotakuun sisällä, se on hankittava muualta.

Budjettiriihessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on välttämätöntä osoittaa lisää rahaa hoitojonojen purkamiseen. Uudellamaalla jonotilanne on hankalin, ja pääkaupunkiseutu joutuu myös ottamaan toisen koronavirusaallon ensimmäisenä vastaan lentokentän ja sataman sijainnin sekä suuren väestömäärän vuoksi.

Sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja mielenterveysongelmat, eivät ole hävinneet mihinkään. Niiden aiheuttama lasku tulee olemaan sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtava, jos sairauksiin ei puututa ajoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitovelka, terveydenhuolto, korona, toinen aalto, perusterveydenhuolto, lisätyö

Toisen korona-aallon leviäminen rajoilta estettävä

Lauantai 25.7.2020

Maailmalla koronavirustapausten määrä on lähtenyt uudelleen nousuun. Myös Suomessa tartunnoissa on havaittavissa kasvua. Maailmassa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa todettua koronatautitapausta. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut koetuksella monissa maissa. Koronaan ei ole olemassa vielä toimivaa rokotetta eikä parantavaa lääkettä.

Eurooppa on avannut rajojaan porrastetusti koronavirussulkujen jälkeen. Suomalaiset saavat liikkua vapaasti Euroopan maissa, joissa virusta ilmaantuu yhtä vähän tai vähemmän kuin Suomessa. Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan matkailu on lähtenyt vilkkaasti käyntiin niin laivoilla kuin lennoillakin.

Rajojen asteittaista avaamista tarvitaan ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisen talouden sekä myös Suomen talouselämän ja elinkeinoelämän kannalta. Rajojen ylittävän liikenteen sujuminen on varmistettava kuitenkin niin, ettei sen kautta leviä Suomeen toinen koronan aalto.

Emme voi sulkea silmiä siltä, että muualla maailmalla tautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Keväällä tehty koronanvastainen työ ei saa valua hukkaan.

Nyt rajojen avaamisen jälkeen näytetään olevan tilanteessa, jolloin ulkomailta tartunnan saaneita ihmisiä voi vapaasti siirtyä lentokentältä, satamista ja muilta raja-asemilta muiden ihmisten pariin.  On olemassa vakava riski, että korona leviää ulkomailta uudelleen Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu opiksi taudin leviämisen estämiseksi? Miten ruotsalaisia voi olla Suomessa niin paljon, vaikka heidän korkeiden tartuntalukujen takia maahan pääsy pitäisi olla rajoitettua? On myös huomioitava, että pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä, sillä monilla lento sisältää myös välilaskun.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin.

Lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvitaan riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Sekä viranomaisten että matkustajien suhtautuminen ohjeisiin vaikuttaa olevan kuitenkin löperöä. Jos viranomaiset itse eivät ole vakuuttavia omissa toimissaan niin miten sitä voi odottaa kansalaisilta.

Useissa maissa on ollut käytössä myös maskipakko julkisilla paikoilla. Finnair on tehnyt hyvää ja esimerkillistä työtä vaatiessaan maskipakon matkustajille. Olemme kokoomuksessa ehdottaneet myös toimenpidealoitteessa jo keväällä kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, jos turvaväleistä ei voi huolehtia. Suomen koronavirus taitaa kuitenkin erota muiden maiden viruksesta, kun täällä maskista ei ole STM:n mukaan hyötyä.

Suomi on saanut nostettua testauskapasiteetin hyvälle tasolle. Virustestauksia voidaan tehdä yli 13 000 testiä päivässä. Esimerkiksi matkustuksen aikana lentokoneessa tai muualla ennen tai rajalla tehdyn oirekartoituksen ja riskilaskurin avulla olisi helppo tehdä päätös matkustajan pikatestauksesta ja hoitoon tai karanteeniin ohjaamisesta. Oireiden ja riskitekijöiden kartoitus helpottaisi myös jäljitystä ja auttaisi hillitsemään uutta aaltoa.

Jäljityksen ja taudin hallinnan kannalta tartuntaketjut ovat tärkeitä selvittää. Päättäjien, sekä lukuisten eri toimijoiden kansalaiset mukaan lukien on tärkeää saada tietää, mistä tartunnat ovat peräisin, jotta tartuntojen ehkäisyyn ja jatkotoimiin pystytään paremmin tarttumaan. Olisi ikävää, jos tartunnan alkuperää lähdetään avaamaan vasta siinä vaiheessa, kun tauti on levinnyt laajemmalle.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomeen ulkomailta saapuvien oirekyselystä, pikatestauksesta ja muista koronan ehkäisytoimista rajaliikenteessä . Mielestäni on välttämätöntä, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Syksyllä on odotettavissa vaikeuksia, jos kesällä heitetään pyyhkeet kehään. Yhteiskuntaa ei voi enää toistamiseen sulkea. Varhaiset toimet tartuntojen estämisessä ovat avainasemassa miten Suomi selviää toisesta koronaallosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, toinen aalto, oirekysely, pikatestaus, oirekartoitus, lentäminen

Puistojen ja saariston pilaajat saatava kuriin

Perjantai 24.7.2020 - Mia Laiho

Muuttolintujen paluuseen ei koronakevät vaikuttanut. Valkoposkihanhet ja merimetsot saapuivat kuten ennenkin. Suomessa pesii noin 34 000 valkoposkihanhea ja merimetson pesiä on laskettu olevan reilu 26 000.

Valkoposkihanhien suuret laumat pilaavat meille tärkeät rannat, puistot ja nurmikot. Saaristossa asuville ja siellä kesiään viettäville merimetsojen osalta tämä on myös tuttu ongelma. Vaarana on myös, että lapset syövät kakkaa, ja ulostetta kulkeutuu jalkojen mukana ympäriinsä ja huuhtoutuu vesistöihin. Espoossa jouduttiin viime viikolla sulkemaan kaksi suosittua järven uimarantaa ulosteperäisten bakteerien takia. Syitä selvitetään, mutta valkoposkihanhien uloste on yksi mahdollinen syy. Valkoposkihanhista aiheutuu jo ihmisille terveyshaittaa sekä huomattavia kustannuksia niin kaupungeille kuin maanomistajille. Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot pelkästään maataloudelle ovat tältä keväältä jo yli kaksi miljoonaa euroa.  

Monille kalastajille merimetsojen tuomat elinkeinohaitat ovat olleet viimeinen naula arkkuun. Merimetsojen parvet ovat harventaneet kalakantoja huomattavasti, mikä on hankaloittanut kalastajien elannon saamista. Kalaparvien harvennettua kalasaalis on jäänyt 100:n kilon sijasta 20:n kiloon. Yksi merimetso syö kalaa puolikiloa päivässä ja niiden parveen saattaa kuulua jopa tuhat lintua. Se tekee jo 500 kiloa kalaa päivässä. Määrä on valtava, sillä merimetsot oleskelevat rannikolla parista kuukaudesta jopa viiteen kuukauteen.  

Saaristoissa luonto myös kärsii lintujen valtavasta uloste määrästä. Jokainen saaristossa veneillyt tai risteilyllä ollut on varmasti nähnyt ne vaaleanharmaat pystyyn kuolleet pienet saaret ja luodot, jotka merimetsot ovat tuhonneet. Tämä ei ole enää normaalia luontoa.

Valkoposkihanhien ja merimetsojen määrää on perusteltua rajoittaa. Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseksi on saavuttanut jo yli 50 000 allekirjoitusta. Vaikka molemmat näistä linnuista ovat EU:n lintudirektiivillä suojeltuja lajeja, haittojen takia Suomi pystyy kyllä niitä rajoittamaan. EU:n taakse ei voi piiloutua tässä asiassa. Valkoposkihanhen kannan kehitys kestäisi jo rajoitetun metsästyksen. Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhien metsästys on sallittu pelloilta satovahinkojen ehkäisemiseksi. Heillä on sallittua myös luvanvarainen rajoitettu metsästys esimerkiksi golf-kentillä ja puistoissa. Samoin voitaisiin toimia myös Suomessa. Jokaisella maalla on oikeus tehdä poikkeuslupia ja alueellisesti myös myöntää enemmän häätölupia.

Peltojen satoa, puistoja, saaristojemme moninaista luontoa ja kalavesiä ei turvata jälkikäteisillä toimilla, jos tuho on jo käynyt. Valkoposkihanhia koskeva kansalaisaloite toivottavasti saa eduskunnan enemmistön tuen. Saaristomatkailun saatua tänä kesänä suuren suosion, voisi merimetsojen rajoittaminen saada myös kansalaiskannatusta. Pidetään saaristo siistinä myös näistä jätöksistä ja rauhoitetaan pellot sadonkorjuulle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valkoposkihanhi, merimetso, muuttolinnut, saaristot, luonto

Liikennevalot käyttöön lihavuuden ehkäisyssä

Torstai 16.7.2020 - Mia Laiho

Suomalaisista yli 30-vuotiaista enää kolmasosa on normaalipainoisia. Ihmiset siis saavat syömästään ja juomastaan enemmän energiaa kuin mitä kuluttavat. Onko itsellesi selvää, kun ostat kaupasta ruokaa, paljonko siinä on energiaa? Ylipainon selättämiseen tarvitaan nyt uudenlaisia keinoja. Nykyinen ravintoarvotaulukko ei kerro monillekaan mitään ja se on merkitty pienellä jonnekin pakkauksen takapuolelle. Tutkimustenkin mukaan vain asiaan perehtyneet tajuavat taulukon päälle. Tarvitsemme elintarvikepakkauksiin selkeämmän merkinnän tuotteen energiamäärästä. Energiatiheydestä kertova liikennevalomerkintä, vihreä, keltainen tai punainen kertoisi heti ihmisille yhdellä silmäyksellä onko tuotteessa paljon energiaa tai ei.

Yksinkertaistettuna liikennevalo-järjestelmä tarkoittaa värikoodattua taulukkoa, jolla kiinnitetään kuluttajan huomio ruokien ja juomien ravintotietoihin ja energiatiheyteen. Nimenomaan ravinnon liian suuri energiatiheys, eli kuinka monta kaloria on sadassa grammassa, on ihmisten lihomisen taustalla. Vatsa ei tunnista syötyjä kaloreita, vaan ainoastaan syödyn ruuan määrän.

Koululaisten lihominen ja ylipaino on huolestuttavaa. Surullista on, että joka neljäs lapsi Suomessa on ylipainoinen. Vuonna 2018 tilastojen mukaan 2–16-vuotiaista pojista 27 % ja tytöistä 18 % oli vähintään ylipainoisia. Lapsena opituista tavoista on vaikea päästä eroon, jos ylipainoon ei puututa. On erittäin todennäköistä, että lapsena ylipainoinen on myös aikuisena ylipainoinen. On todettu myös, että koulutuksen tai tulojen perusteella alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvilla vanhemmilla ja heidän lapsillansa on suurempi riski ylipainolle.

Ylipaino on suuri riskitekijä monille sairauksille ja ennenaikaisille kuolemille sekä aiheuttaa yhteiskunnalle mittavia kustannuksia. Ylipainosta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutuu jopa 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset vuodessa. Ennaltaehkäisevä työ neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa ei riitä, vaan ylipainon selättämiseen tarvitaan myös elintarviketeollisuuden apua. Lihavuus on koko yhteiskunnan ongelma ja koskettaa kaikkia toimialoja.

Englannissa elintarvikepakkausten liikennevalojärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään hyvin tuloksin. Värikoodattu energiatiheystaulukko on selkeä havaita yhdellä silmäyksellä. Liikennevalojärjestelmää on tutkittu maailmalla paljon ja tutkimusten mukaan sen hyödyt ovat moninkertaisesti suuremmat kuin elintarviketeollisuudelle koituvat kustannukset pakkausten etikettien uudelleen tekemisestä.

Yksinkertaistettuna vihreitä ruokia ovat kasvikset ja vihannekset sekä myös esim. kaurapuuro. Keltaisiin lukeutuu kananmuna, voileivät ja monet tavalliset kotiruuat. Punaisiin esim. munkit, sipsit, friteeratut ruuat. Jos aterian energiatiheys on alle 150kcal/100g kuten esim. lihamakaronilaatikko ja keitot, niin niitä voi syödä itsensä kylläiseksi lihomatta. Hampurilaisateriasta taas saa tuplasti enemmän kaloreita ilman, että vatsa ymmärtää asiasta mitään. Punainenkaan ei tarkoita sitä, että sitä ei saa syödä, mutta pitää tiedostaa sen suuri energiapitoisuus. Ruokatiheyksissä voi olla jopa 50-kertaisia eroja.

Ylipainoon liittyy monia vakavia kroonisia sairauksia kuten sepelvaltimotautia, verenpainetautia ja diabetesta, ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös koronavirusepidemia on osoittanut lihavuuden vaarat. Korona on ollut lihaville koronaviruspotilaille selkeästi rankempi kuin normaalipainoisille, ja he joutuvat useammin tehohoitoon.

Mikään SOTE-uudistus ei kykene vastaamaan väestön lisääntyneeseen palvelutarpeen kasvuun, jos ylipainon lisääntymistä ei saada hillittyä.  Selkeä pakkauksen värikoodi olisi yksi keino saada viesti ymmärrettävällä tavalla kuluttajille heidän koulutustaustasta ja iästä riippumatta.

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ylipainon ehkäisemisestä ruokasuositusten ja selkeän liikennevalomerkinnän avulla. Jään mielenkiinnolla odottamaan, onko hallitus valmis tarttumaan uusiin keinoihin yhteiskuntamme suurimpiin kuuluvien haasteiden hoidossa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ingen ska behöva skrika för att få hemvårdsplats

Torstai 9.7.2020

Hemvård Äldrevårdslagens personaldimensionering godkändes i riksdagen i slutet av juni. Det förbättrar förhoppningsvis äldreomsorgen i vårdhemmen. Lagen kommer ändå inte att förbättra hemvården eller närståendevårdens situation. När personaldimensioneringen ska fastställas i lagen finns det en risk att vårdare plockas över från hemvården till dygnet runt vård i vårdhem.

Inom hemvården finns det allt fler äldre som är krassliga och har många olika sjukdomar. Att få personal till hem-vården är redan nu mycket krävande. I och med personaldimensioneringen höjs troligen även tröskeln att få plats på vårdhem. I Finland behöver vi enhetliga rikstäckande kriterier på vars bas vård dygnet runt i vårdhem beviljas. På så sätt kan man försäkra sig om att de äldre behandlas jämlikt och enligt enhetliga kriterier och att tillgång till vårdhem förverkligas på samma sätt runtom i Finland. Platser för vård dygnet runt på vårdhem ska fördelas så att det beviljas till de som behöver det mest.

Kriterierna borde också vara offentliga för alla. Inom hemvården måste man ta hänsyn till individens behov och erbjuda tjänster i tillräcklig utsträckning och i rätt tid. När den gamla inte längre klarar sig hemma ensam, trots hjälp från hemvården, borde hen inte behöva köa orimligt länge för plats på vårdhem. Jag har lämnat in en åtgärdsmotion till riksdagen om dessa rikstäckande enhetliga kriterier för vård dygnet runt och en lagmotion om att skärpa väntetiderna från det nuvarande ”tre månader” till ”en månad”. Att bli beviljad en vårdhemsplats ska inte behöva vara en auktion om vem som skriker högst, utan besluten måste baseras på offentliga och tydliga rikstäckande kriterier. När kriterierna uppfylls borde en vårdplats ordnas inom en månad. Med dessa förändringar kunde vi delvis förbättra situationen inom hemvården och öka de äldres och anhörigas förtroende för servicesyste met i samhället. Det är redan bråttom med förbättringsåtgärder inom hemvården. Det är nödvändigt att regeringen förnyar äldrevårdslagen i sin helhet och tar den till riksdagen för behandling under den-na regeringsperiod.

Kommentoi kirjoitusta.

Riittämättömät lukiopaikat romuttavat monen nuoren suunnitelmat

Keskiviikko 24.6.2020 - Mia Laiho

Kevään 2020 yhteishauntulokset lukioiden osaltaovat tulleet.

Päivä oli monelle espoolaiselle nuorelle pettymys. Moni nuori jäi ilmanlukiopaikkaa. Vaikka lukiopaikkojen määrää nostettiin Espoossa viime syksynä, niitä on edelleen liian vähäntarpeeseen nähden. Siitä kertovat edelleen nousseet lukioiden sisäänpääsyrajat. Kysynnän ja tarjonnan lakilukiopaikoissa ei ole tervettä. Tilanne myös muualla Uudellamaalla on hälyttävä.

Opiskelupaikat niin toisella asteella kuin yliopistoissaja korkeakouluissa eivät ole pysyneet väestökehityksen mukana. Lukio antaa hyvän yleissivistyspohjan ja on väylä muuhun jatkokoulutukseen. Jos motivoitunut nuori ei pääse lukioon peruskoulun jälkeen, rajaa se merkittävällä tavalla nuoren valinnanmahdollisuuksia jatkossa. Espoon lukiot eivät palvele vain oman kaupungin nuoria vaan niihin hakeutuu oppilaita myös kaupungin rajojen ulkopuolelta.

Pelkästään Espoossa oli tänä vuonna 2 823 peruskoulun päättävää. Samaan aikaan aloituspaikkoja oli suomenkielisissä lukioissa 1 819 ja ruotsinkielisessä 200. Alhaisin keskiarvo, jolla Espoon lukioon pääsi, oli 7,83. Ongelmalliseksi nuortenkannalta tilanteen tekee se, etteivät nuoret tiedä lukioon hakiessaan omaa päättötodistuksen keskiarvoa, eivätkä eri lukioiden alinta pääsyrajaa. Vaikka pääsyrajoja voidaan verrata edellisvuosiin niin se antaa eri lukioiden pääsyrajoista vain suuntaa-antavan arvauksen. Jos oma keskiarvo ei riitäkään juuri nuoren listaamiin lukioihin, niin nuori jää ilman lukiopaikkaa.

Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon lukiopaikkojen vähäisestä määrästä kärsivät ne nuoret ja useinpojat, jotka heräävät opiskeluun vasta myöhäisemmässä vaiheessa. Peruskoulun päättävä nuori ei useimmiten vielä tiedä mikä ammatti olisi itselle soveltuvin.

Lukioonpääsyn pitäisi olla mahdollista vähintäänkin kaikilla niillä nuorilla, joilla on lukioon motivaatiota ja keskiarvo on 7 tai sen yli. Valtakunnallisesti tarvitaan kunnille riittävästi rahoitusta toisen asteen opiskelupaikkoihin ja siinä on huomioitava pääkaupunkiseudun väestönkasvu. Espoo itsepystyy puolestaan vaikuttamaan nuorten tilanteeseen lisäämällä lukion aloituspaikkoja ja sijoittamalla ne tasaisemmin Espoon sisällä. Asian edistämiseksi tarvitsemme yhteistä tahtoa yli puoluerajojen.

Mia Laiho

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteishaku, lukiopaikat, lukio, yhteishaku

Onko nykyisessä koronatilanteessa vielä välttämätöntä puuttua sote-henkilöstön työaikoihin?

Torstai 11.6.2020 - Mia Laiho

Valmiuslakiin liittyvä työvelvoiteasetus on pikaisesti purettava, jos sen käytölle ei ole enää välttämätöntä perustetta. Asetuksen toimintavaltuuksien käyttö sisältää väärinkäytön riskejä käytettyjen toimivaltuuksien suhteen niin lääkäreiden kuin hoitajien osalta.

Hoitajia ja lääkäreitä koskeva työvelvoite astui keväällä voimaan valmiuslakien myötä. Tällä asetuksella määritellään henkilökunnan vuosilomia, työaikaa ja irtisanomisoikeuden rajoittamisesta. Lain tarpeellisuutta on perusteltu terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen turvaamisella pandemian aikana.

Koronavirusepidemian alkuvaiheessa asetuksen sääntelyä voitiin pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena. Nyt tilanne on aivan toisenlainen kun epidemian huippu on selätetty, tehohoitokapasiteettia on saatu nostettua ja tartuntamäärät ovat hyvin laskeneet.

Perustuslain 23 §:ssä perusoikeuksien poikkeuksille asetetaan aina välttämättömyysedellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että lain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Perustusvaliokunta on korostanut ajantasaisen tiedon merkitystä. Valmiuslain ja siinä säädettyjen toimivaltuuksien käytön soveltamisedellytysten täyttymisen arviointi korostuu poikkeusolojen jatkuessa. Perustuslakivaliokunta on valmiuslakiin liittyvässä arvioinnissa korostanut normaaliolojen lainsäädännön ja perusoikeuksiin mahdollisimman vähän puuttuvien toimivaltuuksien ensisijaisuutta.

Tietooni on tullut valitettavia valmiuslain toimintavaltuuksien väärinkäyttöä sekä hoitajien että lääkärien osalta.  Valmiuslain käytön tarkoitus ei voi olla hoitojonojen purkaminen, koronan muiden lieveilmiöiden hoitaminen tai virkaehtosopimuksen löyhempi tulkinta. Lain välttämättömyyden perusteita onkin syytä tarkastella pikaisesti. Koronatilanne on nyt rauhoittunut, joten onko Suomessa vielä todellakin sellainen tilanne, että henkilökunnan työvelvoitetta voidaan pitää edelleen yllä?

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan soveltamisasetusta koskevassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia on käytetty myös terveydenhoidon yksiköissä, jotka eivät liity koronaepidemian hoitoon. Palvelussuhteen ehtoja on myös sivuutettu laajemmin kuin mitä asetus sallii ja irtisanomisaikoja on pidennetty ilman selkeää liitäntää koronaepidemiaan ja pidennyksen välttämättömyyttä osoittamatta. Myös vuosilomia on siirretty ja peruttu vastoin asetuksen välttämättömyysedellytystä. Tämä on erittäin huolestuttavaa.

Hoitohenkilökunnan työaikoja ja lomia koskeva asetus on voimassa 30.6 asti. Valmiuslakiin liittyvän asetuksen valtioneuvosto voisi kuitenkin kumota päätöksellään vaikka samantien. Aivan kuten Uudenmaan rajojen avaamisen yhteydessä tehtiin. Ei tämä sen kummempi asia ole.

Selkeästi hallituksen ohjeistuksessa asetuksen käytöstä on myös puutteita, kun lakia on tulkittu kentällä liian laveasti ja myös sen valvonta on ontunut.

Hoitohenkilökunnan ja heidän perheidensä kesän ja loppuvuoden suunnitelmiin vaikutetaan tällä hetkellä koronan varjolla, kun henkilökunnan kesälomia, muita vapaita ja työvuoroja rajoitetaan valmiusasetukseen vedoten. Kun yhteiskunnassamme muuten rajoituksia on alettu purkamaan, ei vaikuta oikeudenmukaiselta pitää hoitajia ja lääkäreitä löyhässä hirressä vain varmuuden vuoksi.

Tämä on merkittävä asia kaikille koronan eturintamassa työskenteleville ammattilaisille, joilla on ollut muutenkin erittäin raskas kevät takana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työvelvoite, valmiuslaki, hoitohenkilökunta, hoitajat, lääkärit, korona, eturintama

Koronan varjolla ei saa polkea ihmisten perusoikeuksia

Lauantai 6.6.2020 - Mia Laiho

Koronan riskiryhmiin kuuluvien määrä on Suomessa suuri. Heitä on yhteensä 1,2 miljoonaa ja heistä yli 70-vuotiaita on yli 800 000. On kohtuutonta, että yli miljoona ihmistä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Kyse on myös ikäihmisten ihmisarvosta. Kategorinen yhteen ikärajaan liittyvä suositus eristäytyä lähes karanteenin omaisiin olosuhteisiin tai vierailukiellot hoivakoteihin horjuttavat oikeusvaltiomme ihmisoikeuspohjaa. Oikeusministeriön tulisi arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia myös oikeudellisesta näkökulmasta. Riskiryhmiin kuuluvien sosiaalisia kontakteja, palveluita ja liikkumista on rajoitettu maaliskuusta lähtien koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Vierailut vanhustenhoidon yksiköissä, sairaaloissa ja ympärivuorokautisissa hoitolaitoksissa ovat olleet pääsääntöisin kiellettyjä STM:n antamien vierailurajoitusten takia. On tehnyt pahaa katsoa niitä televisiopätkiä uutisista, joissa pariskunnat tapasivat toisiaan lasin takaa. Tämäkö on arvokasta vanhustenhoitoa? Missä ovat perusteet ikäihmisten ja riskiryhmien eristämiselle?

Pahiten rajoitukset ovat koskettaneet sairaalahoidossa olevia ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia. Heidän kohdallaan omaisten vierailuja ei ole sallittu lainkaan, poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Vaikka koronatilanne on ollut Suomessa rauhallinen ja koronasta johtuvia rajoituksia on päästy purkamaan, yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuuluvien rajoituksiin ei tullut suuria muutoksia eteenkään hoitolaitoksissa asuvien osalta. Jo ennen uusien ohjeistusten tuloa THL:N terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen arvioi HS:n haastattelussa 16.5, että hyväkuntoisten, itsekseen asuvien vanhusten ohjeistaminen pysymään karanteenissa on kyseenalaista.

Uusien ohjeistuksien 18.5 päälinjana on, että yli 70-vuotiaat voivat tavata muita ihmisiä, kuten lapsenlapsiaan, kunhan tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti ulkona ja huolehditaan hyvästä hygieniasta ja kahden metrin etäisyydestä. Miksi hoivakotien ja sairaaloiden vierailuihin ei puututtu lainkaan? Nämä ihmiset ovat edelleen yksin huoneissaan.

Tapauskohtaisesti sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on sallittu oireettomien läheisten vierailu kriittisesti sairaiden, lasten ja saattohoidossa olevien luona. On epäinhimillistä, että elämän viimeisinä hetkinä ihmiset eivät ole saaneet hyvästellä läheisiään niin kauan kuin haluavat. Monissa paikoissa vierailijat ovat sallittu vain kuolevan potilaan luokse ja silloinkin vain yksi tai kaksi henkilöä. En usko, että yksikään hoitolaitos purkaa omavaltaisesti rajoituksiaan, jos STM ei asiaa selvästi linjaa.

Kuinka perusterveet voisivat auttaa käytöksellään suojaamaan riskiryhmiin kuuluvia niin, että he voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää? Maskien käytön lisäämisellä ja hyvästä käsihygieniasta huolehtimisella mitään ihmisryhmää ei olisi tarvinnut jättää rajoitteiden purun ulkopuolelle.

Maskeista STM teki selvityksen, minkä perusteella he päätyivät siihen ratkaisuun ettei niitä tarvita kansan käytössä. Voisiko STM tehdä myös selvityksen siitä, mikä on vanhusten sairastuvuus ja kuolleisuus koronakriisin aikana muihin syihin kuin koronaan?

Toteutuuko koronarajoitusten osalta ihmisten perusoikeudet ja mikä on tosiasiallinen mahdollisuus omaisille olla mukana hoidossa? Monet omaiset ovat huolissaan miten läheisen toimintakyvystä pidetään huolta, miten hän jaksaa ja miten häntä voisi tukea ja auttaa.

Ei riitä, että omaiset pääsevät vasta saattohoidossa tapaamaan läheistään. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä asuvat ihmiset elävät viimeisiä vuosiaan. Heiltä ei voida viedä palveluita ja omaisia sillä verukkeella, ettei uskalleta tehdä päätöksiä heidän hyvinvointinsa eteen.

Erityisesti nyt kun varustetilanteen on kerrottu olevan hyvä ja koronaviruksen tarttuvuusluku on pieni, on välttämätöntä helpottaa myös riskiryhmiin kuuluvien elämää. Hallituksen vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta riskiryhmään kuuluvat voivat tavata läheisiään turvallisesti sekä liikkua myös kodin ulkopuolella. Kansanmaskit ja hyvä käsihygienia ovat tärkeitä keinoja, joilla voimme suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeisimpiä tekijöitä siinä, että kodista ei tule vankila kenellekään.

Ikäihmisille ja muille riskiryhmille asetettuja rajoituksia on välttämätöntä tarkastella niiden oikeudellisesta perusteiden näkökulmasta. Kyse ei ole vain tartuntataudista ja sen hoitamisesta. Kyse on mitä suuremmassa määrin ihmisten perusoikeuksista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poikkeusolot, riskiryhmät, ihmisoikeudet, vanhukset, vaikutusarviointi, ihmisoikeusvaikutus

Tartuntatautilakiin ei kuulu alkoholipolitiikka

Keskiviikko 27.5.2020 - Mia Laiho

Ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen asiakkailta on ollut merkittävä puuttuminen yrittäjien elinkeinonvapauteen kahden kuukauden ajan. Poikkeusolojen takia ravintola-ala on kärsinyt huomattavasti, kun kahvilat ja ravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja työntekijöitä on lomautettu. On hienoa, että ravintolat saadaan nyt viimein auki 1.6 alkaen. Hallituksen tartuntatautilakiin liitetyillä rajoituksilla toiminta ei voi kuitenkaan jatkua vielä entisellään, jos laki hyväksytään eduskunnassa ylihuomenna. On muuten tosi ikävää, että eduskunnassa on jouduttu tämä laki käsittelemään järjettömässä aikataulussa ja vielä harmillisempaa se on kaikkien niiden ravintolayrittäjien kannalta, jotka eivät vieläkään tiedä millä ehdoin he voivat 1.6 avata ravintolansa. Samoin moni lomautettu työntekijä odottaa tietoa alkavatko työt.

Hallitus on esittänyt, että ravintolat saisivat avata ovensa kello 6 aamulla ja ne tulisi sulkea viimeistään kello 23. Alkoholin anniskelu tulisi kuitenkin lopettaa jo tuntia aiemmin klo 22. Näiden lisäksi ravintoloiden asiakasmäärää rajoitettaisiin niin, että ravintolassa saisi asioida vain puolet normaalista luvallisesta asiakasmäärästä. Olemme Kokoomuksessa huolissamme ravintola- ja kahvilayrittäjien tilanteesta. Olemmekin ehdottaneet että ravintolat saisivat olla auki aamu viidestä puoleen yöhön asti. Lisäksi olemme ehdottaneet, että sallittu asiakasmäärä nostettaisiin 75%. Näillä pienillä, mutta ravintoloiden kannalta merkittävillä muutoksilla olisi ravintoloille suuri merkitys. Nyt hallituksen kaavailemat ravintoloiden avaamisen rajoitukset saattavat jopa hankaloittaa joidenkin pienyrittäjien liiketoimintaa niin pahasti, että he joutuvat puntaroimaan, onko avaamisessa edes järkeä. Erityisesti pienet ravintolat ja kahvilat joutuvat punnitsemaan avaamisen kannattavuutta. Asia on siinäkin mielessä nurinkurinen, että pienessä ravintolassahan on vain pieni määrä ihmisiä samaan aikaan tilassa, kun taas esim. kaupoissa voi olla satoja ihmisiä ilman rajoituksia.

Päätöksenteossa olisi tärkeä ottaa huomioon tautitilanteen alueellisuus, hygienia- ja turvaväliohjeet sekä ravintoloitsijoiden ja ihmisten omavalvonta ja vastuu.

Rajoituksien purkamisessa tulisi ottaa vahvasti huomioon säännöllisesti ja laajasti kerätty tieto taudin kulusta ja esiintyvyydestä. Kerätyn tiedon avulla rajoituksia voitaisiin purkaa tai tarvittaessa uudelleen kiristää rajoituksia joillain alueilla.  Ja on tärkeää, että kaikki tieto, joiden perusteella rajoitusten väljentämistä ja kiristämistä tehdään perustuu taudin epidemiologiseen tilanteeseen ja tietoja kriteerit ovat kaikkien saatavilla.

Vieroksun ajatusta, että tartuntatautilain varjolla lähdetään tekemään alkoholipolitiikkaa. Jos ravintola on auki ja siellä huolehditaan varotoimista ja hygieniaohjeista niin ei sillä ole väliä juodaanko vai syödäänkö siellä. Oleellista on, että huolehditaan turvatoimista ja toimitaan tartuntoja ehkäisevillä toimintatavoilla. Suomessa on olemassa erikseen alkoholilaki, jonka kautta alkoholin rajoitukset tulee tehdä, jos alkoholiin tarjontaan halutaan puuttua. Yökerhoja ei ole järkevää tässä vaiheessa vielä avata, ymmärrämme hyvin siihen liittyvät riskit.

Peräänkuulutan tässä meidän kaikkien yhteistä vastuuta tartuntojen hillitsemiseksi. Ravintoloilla on oma vastuunsa huolehtia turvallisuudesta. Sama pätee jokaiseen ihmiseen. Tartuntojen hillitseminen on meidän jokaisen harteilla. Vain yhteisillä toimillamme voimme lisätä luottamusta palvelujen turvallisuuteen. Paras olisi tietenkin paluu normaaliin, mutta sinne on askellettava pikkuhiljaa.

Aukioloaikojen laajentaminen klo 24 asti olisi tärkeää niin yrittäjien kuin asiakkaiden kannalta. Monet ruokaravintolat ehtisivät pitää illan aikana kaksi kattausta, kun aikaa olisi enemmän. Ihmiset ehtisivät myös nauttimaan kesäillasta tunnin pidempään turvallisissa puitteissa. Jos ravintolat voisivat aueta jo klo 5 niin maantiellä liikkuvat kuljetusalan ammattilaisetkin voisivat pitää levähdystaukoja huoltoasemilla, päästä aamukahville ja wc:hen. Pitkänmatkan liikenteessä ja kuljetuksessa reissussa saatetaan olla pitkäänkin. Jos huoltoasemat eivät ole auki niin moni jää vaille heille tärkeitä palveluita.

Hallituksen tulisi antaa selkeät kriteerit milloin rajoituksia voi kiristää tai löyhentää. Maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulisi huomioida ravitsemusliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. Perustuslakivaliokuntakin edellytti vain välttämättömiä rajoituksia. Olemme Kokoomuksen lausumassa valiokunnassa vaatineet välttämättömyyden arviointia jo heti lain voimaanastuessa.

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan.  Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin, sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. Vain siten voidaan varmistaa yrittäjien tasapuolinen kohtelu ja säilyttää kansalaisten luottamus järjestelmään.

Kesäiset ravintolaillat eivät ole ainoastaan tärkeitä yrittäjille, ne ovat tärkeitä meille kaikille, jotka haluamme viettää kesäiltaa ystävien ja perheen kanssa. Ja jos istumme iltaa ravintolassa hyvän ruuan ja mahdollisesti viinin ääressä niin voimme tehdä sen rauhassa ja tottakai huomioiden koronaohjeet ja muut ruokailijat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartuntatutilaki, alkoholipolitiikka, aukioloajat, ravintolat, poikkeusolot, korona

Opettajille ohituskaista koronatesteihin

Perjantai 15.5.2020 - Mia Laiho

Kahden kuukauden koulujen etäopetuksen rupeama peruskouluissa on takana. Miten meni ja mitä nyt? Lapset ja opettajat palasivat kouluun, ja perheiden arki asettuu vähitellen omiin uomiinsa. Opettajat joutuivat etäjakson alussa käytännössä rakentamaan opetuksensa digimaailmaan yhdessä yössä. Siinä oppilaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, tehtävien tarkastaminen ja ryhmädynamiikan ylläpito muuttuivat täysin. Muutos ja kevät on ollut varmasti opettajille erittäin raskas, mutta etäopetusaika on osoittanut Suomen opettajien huikean ammattitaidon ja sitoutumisen. Uutta oli omaksuttava nopeasti ja toimintaa jouduttiin järjestämään puutteellisin ohjein. Lisäksi huoli oppilaiden pärjäämisestä ja perheoloista on varmasti ollut monelle opettajalle myös jatkuvasti huolena koronavirushuolen lisäksi. Aika on toki ollut haastavaa myös oppilaille ja perheille.

Lähiopetukseen paluussa hyviä puolia onkin juuri se, että nähdään mitä huolioppilaille kuuluu ja voidaan kartoittaa heidän tilannettaan ennen pitkää kesälomaa. Koulunsa päättäville on merkityksellistä saada päättää lukuvuosi fyysisesti koulussa. Se on monille ikimuistoinen hetki elämässä.

Opettajien työ ei siltikään palaa täysin normaaliin, sillä heidän on nyt otettava huomioon kouluissa hygieniaohjeet ja varotoimet. Kouluissa on opetushallituksen ja THL:n kautta tietyt ohjeet siitä miten kouluissa voidaan vähentää riskiä sairastua koronavirukseen ja estää sen leviämistä. Tärkeää on, että kaikki pitävät kiinni ohjeesta, että sairaana ei saa tulla kouluun. Vanhempien ja oppilaan vastuulla on tunnistaa oireet ja jäädä kotiin, mikäli koronaan viittaavia oireita alkaa ilmaantua. Lähtökohtana on, että kouluissa voitaisiin työskennellä turvallisesti koronavirusepidemiasta huolimatta.

On kerrottu, ettei koronan leviäminen lasten kautta ole yleistä. Opettajia on luonnollisesti kuitenkin huolestuttanut koronaviruksen mahdollinen leviäminen kouluissa ja huoli myös omasta terveydestä.

Koulurakennuksissa on paljon lapsia ja osa heistä on pieniä lapsia. Heidän kohdallaan ei voida olettaa, että kaikkien rajoitusten toteutus onnistuu pilkulleen. Arjen realiteetit ovat vastassa myös kouluissa. Lasten kohdalla vuorovaikutus saattaa olla erittäin fyysistä ja läheistä, mikä on luontevaa lasten käyttäytymiselle. Pienet lapset eivät aina muista näitä uusia sääntöjä ja miksi pitää olla erillään muista. Esimerkiksi käsienpesuun kuluu aikaa ja lapset koskettelevat helposti toisia jonossa, leikkiessä ja vuorovaikutuksessa. Opettajat tekevät varmasti parhaansa niissä olosuhteissa ja miten kouluissa on paras. Itse näkisin, että opettajien ei pidä ottaa asiasta kuitenkaan ylimääräistä stressiä tai menettää yöuniaan hygieniaohjeiden noudattamisen suhteen. Kaikki tekevät varmasti parhaansa huomioiden toimintaympäristön rajoitteet.

Kun koulut nyt olivat ensilinjassa askeleessa rajoitusten avaamisessa, olisi tärkeää, että seurataan nyt huolellisesti mahdollisia opettajien ja lasten tartuntoja. Vaikka koulua käydään vain reilu kaksi viikkoa ja kesälomat ovat sitten alkamassa, on tärkeää saada tietää mahdolliset kouluista lähteneet tartunnat. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan pitäisikin kuulua koronatestauksen kärkilinjaan, mikäli heillä on mitään oireita. Myös koulujen päätyttyä on tärkeää, että opettajien testausta tehdään matalalla kynnyksellä, että saadaan kiinni mahdolliset koulusta lähteneet tartunnat. Tämä tieto on merkityksellistä tietenkin tautitapausten kiinnisaamiseksi ja tietona myös tulevaa syksyä ajatellen.

Yksittäisen opettajan harteille ei voida laskea liian painavaa vastuuta koronasta. Opettajat ovat pedagogiikan ammattilaisia ja siihen heidän pitää voida keskittyä. Erilaisten jaettujen terveys-ja hygieniaohjeistuksen ohella opettajat ja muu koulun henkilökunta tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työsuojelusta huolehditaan ja he kuuluvat koronatestauksen kärkilinjaan. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta lähiopetukseen paluu on ollut useimmille lapsille ja varmasti opettajillekin kuitenkin iloinen jälleennäkemisen tapahtuma haasteellisesta ajasta huolimatta. Toivotan kaikille opettajille ja kouluissa toimiville mukavia viimeisiä koulupäiviä yhdessä lasten kanssa ja aurinkoista säätä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronatestaus, opettajat, koulut, etulinja

Ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia ei voida eristää neljän seinän sisälle

Keskiviikko 13.5.2020 - Mia Laiho

Koronapandemiaan liittyvät sosiaalisen eristämisentoimet ovat jatkuneet Suomessa kohta kaksi kuukautta. Hallitus on päättänyt 14. toukokuuta tapahtuvan koulujen avaamisen lisäksi sallia kesäkuun alusta suurempia kokoontumisia, avata ravintolat ja huvipuistot. Ikäihmisten asemaan ei kuitenkaan puututtu vaan tiukat koronavarotoimet heidän kohdallaan jatkuvat edelleen. Epidemian on ennustettu kestävän useita kuukausia ja riskiryhmien suojaamista tarvitaan vielä pitkään. 

Riskiryhmiin kuuluvia on arvioitu olevan Suomessa 1,2miljoonaa. Heistä ikäihmisiä on 880 000. Ei voi olla niin, että ainoa tapa suojella ikääntyneitä ja muita riskiryhmiin kuuluvia on eristää heidät koteihinsa. He ovat valtava osa väestöä. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut merkittävästi koronan aiheuttamien varotoimien takia. Myös moni hoivakotien asukas kärsii siitä, ettei omaisia voi tavata.

Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihintäytyy estää muilla keinoinja meidän on voitava varmis-taa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Ketään ei voida eristää yhteiskunnasta ja omaisista pitkäksi aikaa. Eristystoimien jatkuessa yksinäisyys ja muut ongelmat lisääntyvät väistämättä. Hyviä käsihygieniaohjeita noudattamalla ja suusuojainta käyttämällä vierailut ikäihmisen luona voitaisiin sallia. Omaisia ja läheisiä voi tavata myös ulkoilmassa huolehtien turvavälistä. Yhteiskunnasta pitää löytyä tahtoa ja keinoja ikäihmisten vierailujen järjestämiseksi turvallisesti.Miksi lähdetään siitä ajatuksesta, että ihmiset suljetaan pois yhteiskunnasta,kun meidän pitäisi suojata heitä meidän omilla toimillamme. Hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö olisivat siinä avainasemassa. Vaikka digitaaliset ratkaisut yhteydenpitoon ja ohjaukseen ovat tuoneet joillekin helpotusta, osa yli 70-vuotiaista tai vammaisista ei osaa käyttää tietokonetta, tablettia tai kännykkää tai heillä ei ole sellaista, eikä se korvaa ihmiskontakteja. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä läheisten vierailut ja kuntouttavien palvelujen mahdollistaminen ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten selviämisessä kriisin yli. Ratkaisut ovat löydettävissä, jos tahtoa löytyy.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok.), kaupunginvaltuutettu, Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koronavirus, ikäihmiset, riskiryhmä, tukiverkko, suojatoimet, rajoitukset

Vanhemmat kirjoitukset »