Marinin hallitus pahentaa terveydenhuollon kriisiä omilla toimillaan

Keskiviikko 17.8.2022 - Mia Laiho

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edellytykset toteuttaa potilasturvallista hoitoa. Patoutuneet hoitojonot, hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet vaatimukset, kuten hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kriisiin. Jätin viime viikolla ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen asiasta.

Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti eteenpäin vuosisadan suurinta sote- hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muita mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin.

Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön saatavuusongelmien takia, asetetaan kunnat ja jatkossa tulevat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen.

Ympärivuorokautisesta hoivasta on Suomessa suljettu huomattava määrä paikkoja henkilöstömitoitus-lainsäädännön tultua voimaan. Huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja. Tämä taas vaikuttaa päivystyksiin, jotka ruuhkautuvat. Toimimaton hoitoketju vaarantaa näin myös ensihoitoa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitoa. Eduskunta on epäonnistunut työssään ja on väärin ihmisiä ja henkilöstöä kohtaan säätää velvoittavia lakeja ilman riittäviä resursseja.

Lakeja tehdessä olisi syytä arvioida alueiden resurssien riittävyys ja mahdollisuudet toteuttaa lakia. Ei ole mitään järkeä tehdä lakia, jota ei voida todellisuudessa toteuttaa. Potilasturvallisuuden pitää toteutua kaikilla soten alueilla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Jätin asiasta ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen KK 412/2022 vp (eduskunta.fi), jossa kysyn, miten hallitus varmistaa omilla toimillaan tosiasialliset edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Potilasturvallisuus on kuitenkin ministeri Lindénin vastuulle kuuluva tärkeä asia.

Lisäksi olen huolissani siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu sitä, miten sairaanhoidon ja tutkimusten kela-korvauksia on maksettu eri puolilla Suomea. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja kela-korvausten alasajamisen myötä hallitus on edesauttamassa itse ihmisten terveyspalvelujen entistä pahempaa kriisiytymistä. Osalla hyvinvointialueilla tulee jatkossa olemaan käytössä suhteellisesti vähemmän rahaa palveluihin kuin aiemmin sote-hallintomuutoksen myötä. Huomioiden samanaikainen Kela-korvausten alasajo, seuraukset tulevat olemaan vakavat erityisesti Uudellamaalla. Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia potilasturvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta.

Nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty valtavia lainsäädännöllisiä muutoksia nopealla aikataululla. Lakiin kirjatut muutokset vaikuttavat organisaatioihin, palveluihin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Henkilöstöpula näkyy laajalti sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös sairaaloissa. Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti vuosisadan suurinta sote-hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muuallakin mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla.

Valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteisten palvelunsa. Toivottavasti ministeriössä ymmärretään tilanteen vakavuus ja ryhdytään sen vaatimiin toimenpiteisiin kiireellisesti. Kokoomus jättää välikysymyksen Marinin hallitukselle. Näin ei voi enää jatkua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omalääkärimalli,

Puhelinmyyntiin saadaan vihdoin rajat

Maanantai 25.7.2022 - Mia Laiho

Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille ja ikäihmisille, puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Olen ollut asiasta huolissani jo pidempään, ja kaikilla on varmasti myös lähipiirissä ollut puhelinmyynnistä karvaita kokemuksia, myös itselläni omien vanhempieni osalta. Tänään viimeksi saimme lukea Helsingin sanomien mielipidekirjoituksen, jossa ikäihmiselle oli myyty useita puhelin-ja nettiliittymiä. Tämä on häikäilemätöntä markkinointia, jota ei voi hyväksyä. Tein eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen alkutalvesta ja oli hienoa, että eduskunnassa kuluttajasuojalain uudistamisen yhteydessä aloitteeni huomioitiin ja puhelinmyyntiin saatiin vihdoin vaatimus kirjallisesta vahvistamisesta.

Ihmisen heikentynyttä kognitiivista kykyä ei pidä voida käyttää myyntitilanteessa hyväksi, ja kuluttajalla pitää olla riittävästi aikaa perehtyä äkillisesti tulleeseen yhteydenottoon ja ilman painostusta. En halua leimata tietenkään kaikkea puhelinmyyntiä sopimattomaksi, mutta liian paljon siinä on ollut epäreilua toimintaa. Ja on kaikkien etu, niin palvelun tai tuotteen myyjän kuin asiakkaan kannalta, että pelisäännöt ovat selvät.

Kuluttajille kaupataan puhelimitse erilaisia tavaroita, vitamiineja, remontteja ja lehtiä. Sen lisäksi, että puhelinmyynti voi olla harhaanjohtavaa myyntiä, saattaa ihminen tietämättään tehdä kestotilauksen asiaan, jota ei edes tarvitse. Puhelinmyynnin toinen riski piilee siinä, että myyjän on hankala tehdä todellista kartoitusta ostajan kognitiivisesta tilanteesta. Pahimmassa tapauksessa vanhukselle on voitu myydä useita saman lehden tilauksia, jos lehtimyyjät eivät seuraa myyntejä tai saa selville asiakkaan todellista tilannetta.

Minulle on useasti kommentoitu, että aina voi tehdä markkinointikiellon, jos ei halua mainontaa. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Kieltoprosessi on aika monimutkainen eikä se ole tavallisen ikäihmisen helposti hoidettavissa. Ja tätä osaamattomuutta ja tietämättömyyttä onkin käytetty hyväksi.

Yli 75-vuotiaita on väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on runsaasti muistisairaiden ohella myös muista aivojen toiminnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Iäkkäät ihmiset, kuten myös monet muut yhteiskunnan heikoimmassa asemessa olevat, ovat usein myös taloudellisesti heikommassa tilanteessa. Heitä on suojeltava turhilta ostopäätöksiltä ja turhalta ostamiselta, joka voi johtaa myös taloudellisiin toimeentulovaikeuksiin ja jopa ulosottoon. Myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä. On oikeus ja kohtuus, että ihmisillä on oikeus harkita ostopäätöstään rauhassa!  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: markkinointi, talous, ikäihmiset, seniori, vammainen, muistisairaus, velkaongelmat

Aborttilainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen

Perjantai 1.7.2022 - Mia Laiho

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös yleisen aborttioikeuden kumoamisesta oli järkyttävä askel taantumuksen suuntaan. Se heikentää merkittävästi naisten itsemääräämisoikeutta sekä vaarantaa tuhansien naisien terveyden ja hengen. Erityisesti laki tulee koskettamaan kaikkein vähävaraisimpia, joilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia matkustaa toiseen osavaltioon tekemään raskaudenkeskeytystä.

Vaikka Suomessa aborttilainsäädäntöämme on toteutettu ihmisoikeuslähtöisesti, abortin saaminen on täälläkin kankea ja raskas prosessi niin asiakkaan, ammattilaisten sekä yhteiskunnan kannalta.

Suomen vuodelta 1970 oleva aborttilainsäädäntö vaatii kokonaisuudistusta. Lainsäädäntö on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen, on byrokraattinen, kallis ja jopa paikoin raskauden keskeytystä hakevan tilannetta aliarvioiva ja nöyryyttävä. 1970-luvulla ihmisten seksuaali- ja terveyskasvatus ja -tietous oli vähäisempää ja keskeytettävät raskaudet olivat yleensä edenneet pidemmälle. Myös lääketiede on kehittynyt niistä ajoista ehkäisymenetelmien ja jälkiehkäisyn myötä. Raskaudenkeskeytyksiä voidaan tehdä nykyään turvallisesti ja myös lääkkeellisesti aiempien kajoavien toimenpiteiden sijaan.


Raskaudenkeskeytystilanteet koskevat harvoin suunniteltuja raskauksia. Usein keskeytyksissä on kyse hankalista elämäntilanteista, kuten mielenterveysongelmista, päihdeongelmista, avioeroista ja yksinhuoltajuudesta. Oli syy mikä tahansa, naisella tulee olla mahdollisuus itse päättää kehostaan ja raskaudenkeskeytyksestä alkuraskauden aikana ja saada se turvallisesti.

Olemme käsitelleet kuluneen kevään aikana eduskunnassa Oma tahto -kansalaisaloitetta. Aloitteella kunnioitetaan naisen omaa tahtoa raskauden keskeytykseen ja sillä halutaan luopua kahden lääkärin vaateesta kokonaan ja abortin perusteluista. Aloite on kannatettava ja suunta oikea.

On järkevää luopua ylimääräisestä byrokratiasta huomioiden myös sote-henkilöstön riittävyys ja tarkoituksenmukainen käyttö. Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että nainen ja perhe saavat aina riittävän tiedon, tuen ja avun riippumatta siitä, mihin ratkaisuun nainen päätyy.


Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 1.7.2022

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aborttilaki, raskaudenkeskeytys, omatahto, naisten oikeudet

Yliopistosairaaloiden alasajo pitää estää

Keskiviikko 8.6.2022 - Mia Laiho ja Sari Tanus

Yliopistosairaaloiden tärkein tehtävä vaativan erikoissairaanhoidon lisäksi on lääketieteellisen koulutuksen ja korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekeminen. Ne ovat edellytyksiä sille, että Suomi voi pysyä korkeatasoisena lääketieteen osaamisen maana, löydetään uusia hoitoja ja vaikeatkin sairaudet saataisiin hoidettua.

Sote-uudistuksen seurauksena yliopistosairaaloiden rahoituksesta on tullut iso kysymysmerkki. Rahoituksen puutteen vuoksi yliopistosairaaloiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Olisi pitänyt kuunnella asiantuntijoita ja huomioida puuttuva rahoitus jo sote-lakia valmisteltaessa. Näin hallitus ei kuitenkaan toiminut.

Sote-lakien käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti lausumalla, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa”.

Yliopistosairaaloiden jatkuviin tehtäviin kuuluu lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon osaajien kouluttaminen eri erikoisaloille. Tämä tarkoittaa, että eri erikoisalojen hoitajat ja lääkärit kouluttautuvat työhönsä työn ohessa saaden uusinta mahdollista tutkittua tietoa ja näyttöä. On selvää, että ilman rahoitusta laatu kärsii. Hallituksen on varmistettava yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus.

Toukokuun alussa hallitus antoi esityksen sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi. Alkuperäisessä esityksessä yliopistosairaala-alueiden rahoitustilannetta olisi parannettu niin sanotulla yliopistosairaalalisällä. Yliopistosairaalalisän hallitus veti kuitenkin esityksestä pois viime metreillä hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi.

On hyvin erikoista, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta ja yliopistosairaaloiden rahoitus on edelleen auki. Jos rahoitusta ei tule, tarkoittaa se käytännössä tutkimus- ja opetustoiminnan alasajoa ja horjuttaa myös erityisen vaativan erikoissairaanhoidon järjestämistä.

Hallituksen on varmistettava kiireellisesti yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus. Vaativaa erikoissairaanhoitoa ja laadukasta opetusta, tutkimusta, tiedettä ei saa romuttaa, vaan siitä on pidettävä kiinni.

Mia Laiho, lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Sari Tanus, erikoislääkäri, kansanedustaja (kd), Tampere

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 22.5. 2022

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen on vastattava YTHS:n kriisiin

Sunnuntai 15.5.2022 - Mia Laiho ja Saara-Sofia Siren

Toimivat ja saavutettavat terveyspalvelut ovat keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukyvyn ylläpitämistä. Korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoidosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. YTHS:ssä hoitoonpääsy on kuitenkin vakavasti kriisiytynyt koskien myös Turun seutua.

Vuonna 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. Muutos lähes tuplasi YTHS:n palveluiden käyttäjät. Samaan aikaan korona on kurittanut terveydenhuoltoa, vaikeuttanut hoitoonpääsyä ja lisännyt hoitovelkaa.

Turun YTHS:n toimipisteessä jonotusajat ovat venyneet jopa kolmeen kuukauteen ja jo tammikuussa on annettu aikoja syksylle.

Odotusajat ovat kestämättömiä myös Turun alueella erityisesti mielenterveyspalveluissa. Opiskelijat ovat joutuneet kohtuuttomasti kärsimään koronan aikaisista rajoituksista ja siihen liittyneestä pitkään jatkuneesta etäopetuksesta. Koronan myötä nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovatkin selvästi kasvaneet.

Etävastaanotoilla on yritetty osaltaan helpottaa nuorten tilannetta. Erilaisten vastaanottomuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta lyhyissä Chat-palveluissa ei pystytä läheskään kaikkea hoitamaan.

Opiskelijat ovat velvollisia maksamaan Kelalle korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltomaksua. Maksu on pakollinen, mutta sillä ei tällä hetkellä ole mahdollista saada tarpeellista hoitoa. YTHS:n on pystyttävä paremmin vastaamaan opiskelijoiden hoidontarpeeseen.

Nuoria on myös epäreilusti ohjattu muista julkisen terveydenhuollon palveluista YTHS:ään, vaikka myös opiskelijoilla on oikeus käyttää muita julkisen terveydenhuollon palveluita. On myös kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat maksamaan YTHS:n palvelusta, jota eivät pääse kuitenkaan käyttämään.

Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava ja estettävä ongelmien paheneminen sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiksi kantaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa myös sen, että meillä on jatkossa työkykyisiä veronmaksajia.

MIA LAIHO, LT, kansanedustaja (kok)

SAARA-SOFIA SIREN, kansanedustaja (kok)

Kirjoitus on julkaistu 15.5.2022 Turun Sanomissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTHS, hoitoonpääsy, mielenterveyspalvelut, opiskelijat, hoitojonot

Primärvården kan ta lärdom från företagshälsovården

Lauantai 14.5.2022 - Mia Laiho

Under de senaste veckorna har det förekommit offentlig kritik mot företagshälsovården, vilket är häpnadsväckande. Förutom specialiserad sjukvård är företagshälsovården ett bra exempel på vårt väl fungerande hälsovårdssystem. Det är en ganska märklig tanke att man skulle vilja skrota sådana delar av hälsovården som fungerar, bara för att annan offentlig primärvård inte fungerar. Kärnan i problemet är inte företagshälsovården, utan den offentliga primärvården med otillräckliga resurser och för högt arbetstryck.

Företagshälsovården är expert på förhållandet mellan arbete och hälsa, som tillsammans med arbetsplatserna tar hand om att upprätthålla de anställdas arbets- och funktionsförmåga samt säkerheten på arbetsplatsen. Många företag erbjuder också sjukvård, vilket är förnuftigt, för att i tid kunna undvika sjukdomsproblem och lång sjukfrånvaro.

Primärvården kunde ta lärdom från företagshälsovården, speciellt när det gäller modellen för ansvarig läkare och ansvarig sjukskötare. Både klienter och vårdpersonal har goda erfarenheter av denna modell. Den här modellen skulle också kunna användas i den offentliga primärvården. Med den kunde vi förbättra effektiviteten, kvaliteten och säkerställa verksamhetens kontinuitet inom vården. Äldre människor, barnfamiljer, arbetslösa och studeranden ska också ha rätt till vård inom en rimlig tid och få tjänster av hög kvalitet.

Kommentoi kirjoitusta.

Työterveyshuollosta mallia perusterveydenhuoltoon

Perjantai 13.5.2022 - Mia Laiho

Julkisesti esitetty kritiikki työterveyshuoltoa kohtaan on hämmästyttävää. Työterveyshuolto on erikoissairaanhoidon ohella hyvä esimerkki toimivasta terveydenhuollon järjestelmästämme.

On erikoinen ajatus, että haluttaisiin rikkoa toimivaa vain sen takia, ettei muu julkinen perusterveydenhuolto toimi. Ongelman ydin ei ole työterveyshuolto, vaan aliresursoitu ja riittämätön julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuollon tehtävä on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Useat yritykset tarjoavat myös sairaanhoitoa, mikä on sekin järkevää. Sairausongelmiin on tartuttava ajoissa, jotta vältytään pitkiltä sairauslomilta, jotka kuormittavat sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta edullinen järjestelmä, sillä se rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksuilla. Työterveyshuollossa on varmasti myös kehitettävää, erityisesti sairaanhoidossa, jonka saatavuus ja sisältö vaihtelevat työnantajasta riippuen.Erityisesti työterveyshuollossa käytössä olevasta vastuulääkäri-hoitaja-mallista on hyviä kokemuksia, sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Vastuulääkärihoitajamallilla voisi parantaa myös julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon vaikuttavuutta sekä laatua, ja se toisi toimintaan jatkuvuutta. Ei olisi mitään järkeä romuttaa toimivaa järjestelmää, vaan työterveyshuollosta voisi ottaa mallia myös muuhun perusterveydenhuoltoon. Ikäihmisillä, lapsiperheillä, opiskelijoilla ja työttömillä on myös oikeus päästä hoitoon kohtuuajassa ja saada laadukkaita palveluja.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 13.5.2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TYöterveyshuolto, vastuulääkäri-hoitaja, vakuutusmaksut, julkinen terveydenhuolto, perusterveydenhuolto

YTHS:n painetta kevennettävä

Tiistai 10.5.2022 - Mia Laiho ja Janne Heikkinen

Opiskelijoiden mielenterveyshoidon tilanne Oulussa ja laajemmin koko maassa on hälyttävässä tilassa. Aika hoidontarpeen tunnistamisen ja hoidon aloittamisen välillä on yksinkertaisesti liian pitkä.

Tilanne on erityisen vakava YTHS:n puutteellisen resursoinnin vuoksi. Tämä näkyy kasvaneissa jonotusajoissa. Hoidontarpeen arviointia selvittävää puhelua joutuu odottamaan 1–4 päivän ajan, ja tämän jälkeen varsinaista hoidon aloittavaa tapaamista jopa kolmen kuukauden ajan. Paikoittain on päädytty jopa tilanteisiin, joissa opiskelija ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin, josta hänet vastavuoroisesti passitetaan takaisin YTHS:n hoitojonoon. Avuntarpeeseen ei saa vastausta.

Valtakunnallisesti mielenterveyshuollon ongelmat ovat pahentuneet etenkin viime syksystä lähtien. Tilannetta vakavoittaa entisestään se, että jo ennen korona-aikaa nuorten mielenterveyshoidon tarve oli kova. Toistuvat yhteiskunnalliset sulkutilat ovat kasvattaneet uupumusta ja masennusta nuorison ja opiskelijoiden piirissä vuodesta 2020 alkaen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tuodaan ilmi.

Epäonnistuminen opiskelijoiden mielenterveyshoidon ongelmien ehkäisemisessä luo vuosien ja pahimmillaan vuosikymmenten mittaista inhimillistä kärsimystä. Yhteiskunta kantaa oman osansa taakasta: Jyväskylän yliopiston tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että kansantaudeista mielenterveysongelmien kustannukset ovat korkeimpia. Suomen Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan vuonna 2021 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostavat syyn 33 %:lle uusista työkyvyttömyyseläkkeistä. Käytännössä masennus vie joka päivä 10 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

YTHS:n painetta on kevennettävä. Tässä hetkessä kyse ei ole niinkään tarpeesta löytää ratkaisu, sillä se on tiedossa ja siitä on hallitusta muistutettu toistuvasti. Terapiatakuulla eli kaikkiaan 35 miljoonan euron rahoituksen avulla vahvistettaisiin mielenterveyshoidon peruspalveluiden saatavuutta. Jonoissa roikkumisen sijaan opiskelijat on saatava oikea-aikaisen eli mahdollisimman pikaisen hoidon pariin.

Ongelmaa ei ratkaista selvittelyllä tai julistuksilla. Hallituksen on tartuttava toimeen ja toteutettava terapiatakuu. Varmistamalla riittävät perustason mielenterveyspalvelut ja tarvittaessa jokaisen pääsy lyhytterapiaan, kitketään ongelma ennen kuin siitä versoaa kriisi.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 10.5.2022

Janne Heikkinen
kansanedustaja (kok.)

Mia Laiho
kansanedustaja (kok.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTHS, mielenterveys, hoitojonot, ennaltaehkäisy, opiskelijat

Opiskelijoiden terveydenhuoltoa järjestävä YTHS on kriisissä

Perjantai 29.4.2022 - Mia Laiho

Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS pahoin ruuhkautunut ja aikoja on liki mahdoton saada ainakaan lähipäivinä tai viikkoina. Jonotusajat ovat jopa kolme kuukautta ja osa opiskelijoista on saanut aikoja vasta syksylle. Etävastaanottojen oletettiin parantavan ruuhkia, mutta lyhyissä Chat-palveluissa nuorten asioita ei paranneta. Myös hammaslääkäriaikaa pitää odottaa kuukausia.

On kohtuutonta, että opiskelijat eivät pääse palveluun, joka heille lain mukaan kuuluu ja josta he myös joutuvat itse maksamaan. Jätin tänään YTHS:n ongelmista hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 228/2022 vp (eduskunta.fi).

YTHS:n kuukausien jonotusajat evät paranna kenenkään ongelmia – päinvastoin. Opiskelijoiden terveydenhuolto pitäisi olla opiskelijoita lähellä ja matalan kynnyksen päässä. Koronarajoitukset ovat myös kohdelleet nuoria ja opiskelijoita kovalla kädellä ja seuraukset ovat sen mukaiset, mm. nuorten mielenterveys- ja syömishäiriöt ovat merkittävästi kasvaneet.

Alkuvuodesta 2021 ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto siirtyi YTHS:n palveluiden piiriin. YTHS varautui tilanteeseen lisäämällä henkilöstöä ja etäpalveluita. Muutoksessa siirtyi kuitenkin huomattava määrä opiskelijoita YTHS:n vastuulle, mikä herätti huolta jo lain valmistelun yhteydessä. Laihon mukaan tilanne YTHS:ssä on räjähtänyt käsiin ja opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ovat kriisissä, johon hallituksen on reagoitava.

Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu on 35,80 euroa lukukaudessa. Maksu täytyy opiskelijan muistaa itse maksaa. Maksu pitää maksaa, vaikka asuisi ulkomailla tai olisi oikeutettu esimerkiksi työterveyshuoltoon eikä tarvitsisi opiskelijaterveydenhuoltoa. Jos maksua ei omatoimisesti maksa, se pidätetään opintotuesta. Jos opiskelija ei nosta opintotukea, maksu voidaan periä perinnän kautta.

Vähävaraiset opiskelijat joutuvat maksamaan siis palvelusta, jota eivät voi käyttää. On myös opiskelijoita, jotka käyvät opintojen ohelle töissä ja voivat kuulua työterveyshuollon piiriin. Tällöin he eivät välttämättä käytä lainkaan YTHS:n palveluita, mutta joutuvat siitä maksamaan. Hallituksen olisi nyt pikaisesti herättävä opiskelijoiden terveyspalvelujen kriisiin. Opiskelijoiden terveysongelmiin on ehdottomasti vastattava, jos haluamme saada opiskelijoista jatkossa hyvinvoivia työkykyisiä veronmaksajia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yths, opiskelija, sote, terveydenhuolto, terveydenhoitomaksu, kela, mielenterveys

Bensakulut ja huoltovarmuus hallintaan kotimaisella vaihtoehdolla

Lauantai 16.4.2022 - Mia Laiho

Autoilijoiden päätöstä käyttää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja tulee tukea pikaisesti, sillä Suomen autokannan uudistumiseen ja sähköautojen kehittymiseen menee vielä vuosia ja turvallisuuspoliittinen tilanne on nostanut merkittävästi öljyn ja energian hintoja. Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ilmastoystävällisen kotimaisen RE85-polttoaineen tuesta ja sen hyödyntämisestä huoltovarmuudessa.

Tarvitsemme Suomeen uusia ratkaisuja ja pikaista reagointia, sillä edessä on öljykriisi, joka vaikuttaa jokaiseen autoilijaan. Markkinoille on saatava edullisia ratkaisuja, joilla tuetaan tavallisten perheiden arkea ja ympäristöystävällistä autoilua. RE85-polttoaine ja bensakäyttöisten autojen muuttaminen RE85:lle sopivaksi on tehtävä kuluttajille edulliseksi.

Etanolia tuotetaan uusiutuvista materiaaleista ja tuotanto myös tapahtuu täällä Suomessa. RE85 etanolipohjainen polttoaine sisältää maksimissaan 85 prosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia tavallista bensiiniä. Lisäksi RE85-etanolia käyttäessä päästöt putoavat 80% alkuperäisistä päästöistä. Etanolia tehdään mm. ABC-ketjujen ruokahävikistä, elintarviketeollisuuden jätteistä ja sahanpurusta.

RE85-polttoaine on vähemmän kriisiriippuvainen vaihtoehto kuin diesel ja bensiini. Huomioiden käynnissä oleva Venäjän sota ja epävarmuus tulevasta, olisi perusteltua hyödyntää ja laajentaa kotimaisen RE85-polttoaineen käyttömahdollisuuksia huoltovarmuudessa.

Nyt tarvitaan myös ratkaisuja, joilla fossiilisia päästöjä saadaan vähennettyä. Kotimaisen RE85-polttoaineen käyttöä olisi järkevää edistää verotuksellisin keinoin. Ei ole järkevää, että sen hinta kulkee käsikädessä ulkomaisen öljyn hinnan kanssa. Alentamalla kotimaisen bioetanolin verotusta voitaisiin saada polttoaineen hintaa alennettua ja kotitalouksien polttoainekuluja pienennettyä.

Muutoksia täytyy pystyä tekemään kuluttajille edullisesti nykyiseen autokantaan. Tällä tuettaisiin myös kotimaista työtä. Sähköautot ovat edelleen valitettavan kalliita, eivätkä ne ole tavallisen kansan käytettävissä. Pienillä laitteiston muutoksilla nykyistä autokantaa voitaisiin muuttaa niin, että ne käyvät RE85-polttoaineella. Muutostyötä on tuettava verohelpotuksin.

Flexfuel-järjestelmän hinta on noin 450 euroa, jonka lisäksi autoilija maksaa asennuksen ja pakollisen muutoskatsastuksen. Valtio tukee etanolimuunnoksia 200 eurolla, mutta tämä 200 euron muuntotuki kattaa vain noin puolet laitteen asennustyön hinnasta.

Hallituksen tulee tukea näitä muutostöitä, jotta kaikilla on mahdollisuus siirtyä ympäristöystävällisempään autoiluun. Myös autovero täytyy päivittää uuteen päästöprofiiliin. Ympäristöystävällisten sähköautojenkin verotusta on tuettu. Ei voi olla niin, että tehtyään ison muutostyön, joutuu maksamaan saman autoveron kuin aiemman ympäristölle haitallisempien ominaisuuksien mukaan.

Kysyinkin kirjallisessa kysymyksessä, miksi hallitus ei suosi verotuksellisesti polttoainetta, joka on käytännössä kotimaista, lisää kotimaista työllisyyttä eikä se ole riippuvaista ulkomaisesta öljystä? RE85-polttoaineen käytön helpottamiseen, verotukseen, jakeluverkkoon ja hinnoitteluun on tehtävä pikaisia parannuksia  kotimaisen bioetanolipohjaisen polttoaineen käytön lisäämiseksi.

1 kommentti . Avainsanat: Bensan hinta, bioetanoli, polttoaine, bensiini, kotimainen

Kela-korvausten alasajo on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.4.2022 - Mia Laiho

Hallituksen kaavailema Kela-korvausten leikkaus on varsinaista hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa, hoitoonpääsy on takkuillut jo ennen koronaa ja tilanne on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Ukrainan pakolaisvyöry lisää painetta sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. 

Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluja ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta. Siksi korvauksia pitäisi pikemminkin korottaa kuin leikata.

Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdoton saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei.

Omassa työssäni lääkärinä olen todennut, että Kela-korvauksen tuella vastaanotolla käyvät eivät ole vaurasta väestöä vaan ihan tavallisia suomalaisia: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia jne. Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason kuten usein on erityisesti kunnallisilla työnantajilla.

Pidän sekä lääkärinä että poliitikkona hallituksen toimintaa Kela-korvausten kohdalla hyvin arveluttavana.

Terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän lausunto oli yksimielinen: On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käyntiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan.

Parlamentaaristen työryhmien lausuntojen ei tarvitse olla yksimielisiä. Käytäntö on, että jos jokin puolue on eri mieltä, se liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Hallituspuolueet eivät esittäneet eriävää mielipidettä. Silti ne ovat nyt ilmoittaneet leikkaavansa Kela-korvauksia. Eli rahoitukseen kajottiin kuitenkin, vaikka yksimielisesti sovittiin, että ei kajota. Mikä merkitys on parlamentaarisella työskentelyllä, jos edes yksimielistä kantaa ei oteta huomioon?

Mielestäni hallituksen menettely väheksyy eduskunnan työtä ja eduskunnan roolia laajamittaisten, yli vaalikausien ulottuvien uudistusten linjojen määrittelyssä. Onko niin, että hallitus ottaa huomioon parlamentaarisen valmistelun linjaukset silloin, kun ne miellyttävät sitä, mutta ei silloin, kun ne eivät miellytä?

Sitäkin on pakko pohtia, mitä tämä kaikki vaikuttaa tulevien parlamentaaristen työryhmien työskentelyyn.

Kirjoitus on julkaistu LPY:n blogikirjoituksena 7.2.2022. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kela-korvaus, sote-palvelut, leikkaukset,

Miksi pientaloasukkaille ei ole väestönsuojia?

Maanantai 28.3.2022 - Mia Laiho

Venäjän hyökkäys Ukrainaa kohtaan on tuonut esille sen tosiasian, että sotilaallinen uhka voi edelleen nykypäivänäkin kohdata myös Suomea. Suomen väestönsuojien kuntotilanne on epävarma ja niitä ei riitä kaikille. Rivitalo- ja omakotiasujia kehotetaan suojautumaan omaan asuntoonsa riippumatta siitä, onko siellä kellaria tai ei. Tavallisen asunnon seinät ilman kellaria tai vahvempia rakenteita eivät suojaa sotilaallisessa hyökkäyksessä pommituksessa sirpaleilta ja muulta.

On erittäin huolestuttavaa, että monissakaan kunnissa ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin. Olisi tärkeää, että jokaiselle löytyy oman asuintalonsa läheltä osoitettu väestösuoja.

Kriisitilanteessa ihmiset saattavat jopa joutua asumaan niissä, joten varautuminen on tehtävä hyvissä ajoin. Väestösuojien rakentaminen on tärkeä osa turvallisuusuhkiin varautumista. Kysyinkin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta suoraan mihin omakoti- ja rivitaloasukkaat hakeutuvat pommituksen aikana, jos heille ei ole osoitettavissa kunnassa siihen soveltuvaa väestönsuojaa?

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Pelastuslain (379/2011) mukaan kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin on tehtävä väestönsuoja. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden raja on 1500 neliömetriä.

On hämmästyttävää, että kaupunkien tiheään asutuissa kaupunkien taajamissakaan, esim. Espoossa ja Vantaalla ei ole osoitettavissa omakoti- ja rivitaloasukkaille väestönsuojaa vaan he joutuvat suojautuaan vain omaan kotiinsa riippumatta siitä soveltuuko rakennus lainkaan väestönsuojaksi.

Omakotitalo- ja rivitaloasujien asema on erittäin epäselvä, minne voisi mennä suojaan, jos Suomeen kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys, sekä miten kotona pitäisi suojautua. Pientaloasujia ei saa jättää epätietoiseen tilanteeseen, vaan näihinkin kysymyksiin on pystyttävä varautumaan ennakolta ja löytämään ratkaisuja. Lähtökohtaisesti kaikilla kansalaisilla pitää olla yhdenvertainen oikeus suojaan riippumatta siitä asuuko kerros- tai pientalossa.

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen väestönsuojien riittävyydestä ja kansalaisten yhdenvertaisesta oikeudesta väestönsuojiin.

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn hallitukselta:

  • Mihin omakoti- ja rivitaloasukkaat hakeutuvat pommituksen aikana, jos heille ei ole osoitettavissa kunnassa siihen soveltuvaa väestönsuojaa?
  • Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt väestönsuojien riittävän määrän ja kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kriisitilanteessa?
  • Mikä on valtion ja kuntien vastuu ja velvoite riittävien väestönsuojien tarjoamisessa asukkaille?
  • Kuinka ihmisille tiedotetaan heidän lähimmästä turvallisesta väestönsuojasta ennen kriisiä ja kriisin aikana?
  • Onko hallitus päivittämässä väestönsuojauksen ohjeita liittyen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen Suomessa?
  • Onko hallitus huomioimassa ohjeistuksissa myös lemmikkieläinten suojausta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väestösuojat, omakotitaloasuja, rivitalo, Ukraina, sota, turvallisuus

Häiritsevään puhelinmarkkinointiin on puututtava

Maanantai 7.2.2022 - Mia Laiho

Hallitusohjelmassa on kirjaus, että puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Tähän kirjaukseen liittyen lakiesitys olisi määrä antaa eduskunnalle lähiaikoina. Olen huolissani siitä, ettei lakiesityksessä huomioida riittävästi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Kaikkeen puhelinmarkkinointiin on tarpeen saada kirjallinen vahvistaminen ennen ostopäätöstä. Tämä parantaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa. Jätin asiasta hallitukselle Toimenpidealoitteen.

Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille, ikäihmisille puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Puhelut tulevat aina yllättäen ja voivat olla myös harhaanjohtavia. Ihminen joutuu tekemään päätöksen puutteellisin tiedoin, voi kokea olevansa painostetussa tilanteessa ja tilanteesta ulospääsemiseksi tekee ostopäätöksen.

Puhelinmyyntiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi vähintäänkin muuttaa niin, että myyjän tulee saada asiakkaalta erikseen kirjallinen vahvistus puhelimessa sovitun ostopäätöksen jälkeen. Kuluttajan asema parantuisi, jos hän saisi mahdollisuuden harkita täysin yllättäen tullutta ja puhelinkeskustelun aikana syntyneiden mielikuvien perusteella hänelle markkinoitua ostosta rauhassa. Puhelimessa asioinnin tulee täyttää saman kuluttajansuojan taso kuin verkon ulkopuolella tehdyissä sopimuksissa. Se antaisi kuluttajalle tietoa, kenen kanssa tämä on tekemässä sopimuksen, ja mihin on sitoutumassa.

Kuluttajalla täytyisi olla päätöksenteon kannalta olennaiset tiedot kirjallisesti. Näitä ovat esim. hinta, sopimuksen kesto, ja tieto siitä, mihin sitoutuu tilaussopimuksessa. On hyvä huomioida, että markkinointikiellon mahdollisuus ei poista säätelyn tarvetta, sillä markkinointikiellon tekeminen on käytännössä esim. ikäihmisille hyvin hankalaa eikä se edes poista kaikkia puhelinmyynnin yhteydenottoja. Ikäihmisten puutteellisia tietoja omasta oikeusturvastaan käytetään valitettavasti myös hyväksi.

Monet muistisairaat ja kognitiiviselta toimintakyvyltään alentuneet henkilöt ostavat puhelinmyyjiltä tavaroita, lehtiä ja palveluita, joita he eivät tarvitse. Tuotteet ovat usein ylihinnoiteltuja ja välttämättä heillä ei ole niihin edes varaa. Monet omaiset ja joskus myös kotipalveluhenkilöstö joutuvat käyttämään resurssejaan tilausten ja sopimusten purkamiseen. Lailla on voitava turvata, ettei ainakaan ihmisen heikentynyttä harkintakykyä voida käyttää hyväksi.

Yli 75-vuotiaita on väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on runsaasti muistisairaiden ohella myös muista aivojen toiminnan häiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä.

Lainsäädäntöä on muutettava niin, ettei hyvätahtoisuutta ja alentunutta harkitsemiskykyä voida käyttää hyväksi. Muutenkin puhelinkauppa on kuluttajien kannalta ongelmallista, kun ostopäätös tehdään vain kuuleman perusteella. Yhteiskunnan pitää pystyä suitsimaan epätervettä markkinointia. Olisi oikeus ja kohtuus, että kuluttajilla on mahdollisuus harkita ostopäätöstään rauhassa ilman ulkopuolista painetta.

1 kommentti . Avainsanat: Puhelinmarkkinointi, toimenpidealoite, kuluttajansuoja, muistisairaat, puhelinmyynti, ikäihmiset, harkitsemisaika

Alla bör ha en egen familjeläkare

Perjantai 21.1.2022 - Mia Laiho

Husläkarmodellen är ett beprövat koncept och har länge använts i många europeiska länder. Det skulle vara förnuftigt för alla att en läkare är bekant för patienten och känner till hens historia. Patienten skulle då inte behöva berätta allt från början återigen. Familjeläkarmodellen har också den fördelen att kontinuiteten i vården främjas, vilket gynnar både patienten och läkaren. Om alla hade sin egen läkare skulle kundorienterad service, tillgång till personal samt arbetsvälbefinnandet sannolikt förbättras. Antalet patienter per läkare bör dock ligga på en rimlig nivå. Det vore vettigt att läkare, sjuksköterskor och terapeuter även skulle kunna ta emot patienter som privata yrkesutövare. När det är som bäst är arbetet på vårdcentralerna både intressant och krävande om bara arbetsmängden är rimlig, personalen har möjlighet att påverka sin arbetsbe-skrivning och att ledningen är rejäl och renhårig.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Husläkarmodellen, Familjeläkarmodellen, läkare, sjuksköter

Jokaiselle oma perhelääkäri

Sunnuntai 16.1.2022 - Mia Laiho

Perusterveydenhuolto on Suomessa rapautunut ja hoitoonpääsy on vaikeaa. Lääkärille pääsy on koronan aikana entisestään vaikeutunut. Monissa Euroopan maissa on ollut pitkään käytössä ja hyväksi havaittu perhelääkärimalli. Perhelääkärimalli oli myös Suomessa kokeilussa vuosina 1985–1993. Tämä saatiin toimimaan lääkäri-hoitaja-tiimeillä. Tulokset kokeilusta olivat erinomaiset ja potilaat olivat tyytyväisiä. Hoitosuhteen jatkuvuus ja hoitoon pääsy paranivat. Uudistus ei kuitenkaan edennyt kokeilua pidemmälle. Väestövastuumalli taas kaatui työntekijän vastuulle asetettuihin liian suuriin väestömääriin.

Olisi kaikkien kannalta järkevää, että potilaiden asioita hoitaa tuttu lääkäri, joka tuntee potilaan ja heidän historiansa. Potilaan ei tarvitsisi aina kertoa kaikkea alusta. Perhelääkärimallin etuna on myös hoidon jatkuvuus, mikä hyödyttää sekä potilaita että lääkäriä. Jos jokaisella olisi oma nimetty vastuulääkäriasiakaslähtöisyys, henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi todennäköisesti paranisivat. Potilasmäärän pitäisi kuitenkin olla kohtuullinen. 

Lääkäreillä, hoitajilla ja terapeuteilla olisi järkevää olla mahdollisuus toimia myös ammatinharjoittajina perusterveydenhuollossa. Tämä todennäköisesti parantaisi myös perusterveydenhuollon houkuttelevuutta. Terveyskeskustyö on parhaimmillaan mielenkiintoista ja haastavaa kunhan työmäärä on kohtuullinen, moniammatillinen yhteistyö toimii, työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa ja johtaminen on kohdallaan. Terveyskeskuslääkärin työhön myös kasvetaan ja opitaan. Kun terveyskeskuksessa on riittävästi kokeneita lääkäreitä, myös nuoremmat lääkärit saavat riittävästi tukea ja ohjausta. Nuoret lääkärit voisivat tällöin myös haluta jäädä terveyskeskuksiin töihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perhelääkärimalli, hoitoonpääsy, hoitosuhde, työhuvinvointi

Tjänsterna för mental hälsa måste fås i skick

Perjantai 14.1.2022 - Mia Laiho

Det har blivit mycket svårare att få vård för mentala problem. Det är omänskligt att barn som är i behov av psykisk vård, måste vänta i månader. Detta kan vi bara inte tillåta, vi måste få tillstånd en ändring.

Föreningar för mental hälsa har presenterat i ett medborgarinitiativ gällande terapigaranti som skulle förbättra grundnivån för servicen för psykiska problem. Regeringen har lovat att terapigarantin kommer att ingå i den nya strängare lagstiftningen gällande vårdgarantin. I lagförslaget som nu är offentligt, ingår trots allt ingenting om terapigarantin!

Nu om någonsin borde man ta tag i krisen av mental ohälsa. Om regeringen bedömer att terapigarantin inte lyckas genomföras på en gång skulle den kunna främjas successivt, genom att börja med barn och unga. Behandling för psykiska problem kan inte längre skjutas upp. Människor har rätt att få vård.

 

Mia Laiho

Riksdagsledamot, medicine doktor

Saml.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terapigaranti,

Liikuntaa koskevat rajoitukset lisää terveydenhuollon hoitotaakkaa ja ajaa yrityksiä nurin

Torstai 13.1.2022 - Mia Laiho

AVI:en vaihtelevat käytänteet tulkita tartuntatautilain 58§ ovat ongelmallisia niin yrittäjien, kansanterveyden kuin ihmisten yhdenvertaisuuden takia. AVI:t ovat määränneet kuntosaleja ja yksilöliikuntapaikkoja on laitettu kiinni, vaikka THL on pisteyttänyt ne riskiarvioinnissa kaupan, parturin ja taksin kanssa matalimmalle mahdolliselle riskiluokalle.  Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liikuntaan kohdistuneiden rajoitusten vaikutuksista lapsiin, kansanterveyteen ja yrittäjiin.

Tällä hetkellä Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksestä asiakastilat pidetään kiinni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 24.1 asti, kun taas Pirkanmaalla kuntosalit ja esimerkiksi padel-kentät saavat olla auki. Helsingin ja Uudenmaan alueella ovensa joutuvat pitämään kiinni kaikki ryhmäliikunta ja kontaktilajien harrastamiseen käytettävät tilat sekä kuntosalit, sisäleikkipuistot, kylpylät, uimahallit, tanssipaikat ja kauppakeskusten yleiset tilat.

Ei voi olla niin, että lakia tulkitaan eri tavalla eri puolella Suomea, vaikka epidemian tilanne olisi samanlainen. Tämä ei ole yhdenvertaista. Rajoitusten pitäisi kohdentua myös vain paikkoihin, joilla on epidemian leviämisen kannalta merkitystä. Yksilötason liikunnassa tartunnan leviämisriskit ovat hyvin matalat, mutta sen sijaan liikkumattomuuden haitat merkittävät.

Liikkumattomuus on hengenvaarallista niin lasten ja nuorten kuin aikuisten ja vanhusten kohdalla. Liikkumattomuudella on merkittäviä vaikutuksia sairauksien etenemiseen, kansansairauksien syntyyn, mielenterveyteen, syrjäytymiseen, toimintakykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin. Lapsia ja nuoria on tippunut jo merkittäviä määriä pois harrastuksista. Lasten harrastuksiin kohdistuvat sulkutoimet vain pahentaisivat tätä kehitystä ja olisivat haitallisia lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Toinen asia on yrittäjien ahdinko. Selvää on, että ilman asiakkaita yritykset eivät selviä. Kysynkin kirjallisessa kysymyksessäni, miten kuntosaliyrittäjien ja muiden liikunta- ja harrastustoimintaa pitävät saavat korvauksia menetystä elinkeinotoiminnasta, ja milloin sulkukorvaukset ovat valmiita haettaviksi.

Sen lisäksi, että työntekijöitä on irtisanottu ja lomautettu, on yrittäjien tilanne erittäin vaikea, kun tulot katkeavat täysin. Tällä hetkellä yritykset, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimintansa ja lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitänsä eivät saa valtiolta korvauksia. Mikäli korvaushaku jossain vaiheessa aukeaa, rahoitushakuprosessin on oltava erittäin nopea ja ketterä, jotta yritykset saavat tukea silloin kun sitä eniten tarvitsevat.

Monissa liikunta-alan yrityksissä on yleisten hygieniaohjeiden lisäksi toteutettu jo lähes kahden vuoden ajan terveysturvallisia toimia tartuntariskien minimoimiseksi. Tallaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelu. Rajoitusten ankaruuteen tulisi vaikuttaa yksityiskohdat, kuten tilojen ilmanpuhdistuslaitteistot, ilmastoinnit, desinfioinnit ja muut terveysturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi liikunta- ja kuntoilupaikoissa valvotaan ihmisten sisäänpääsyä, identifioidaan asiakkaita ja rajoitetaan asiakasmääriä kuten ravintoloissa on tehty.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa sulkua, tulee sen myös varautua hoitamaan liikkumattomuudesta aiheutuneet haitat ihmisille, varauduttava liikkumattomuuden aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin sekä korvattava yrityksille aiheutuneet haitat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, kuntokeskukset, tartuntatautilaki, yrittäjät, hyvinvointi, kansanterveys

Onko hallitus ajamassa alas yliopistosairaalat?

Lauantai 8.1.2022 - Mia Laiho

Yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole huomioitu millään tavalla sote-muutoslainsäädännön yhteydessä. Tämä puute on nostettu esiin sekä lausuntovaiheessa että eduskuntakäsittelyn aikana, mutta hallitus on sivuuttanut asian kylmästi. Ja edelleenkään ministeri Kiuru tai muu hallitus eivät ole kertoneet miten asia aiotaan korjata, jos korjataan ja millä aikataululla. Sen takia jätin eilen kirjallisen kysymyksen hallitukselle KK 740/2021 vp (eduskunta.fi)Yliopistosairaaloiden asema on välttämätöntä täsmentää lainsäädännöllisesti ja niiden rahoitus turvattava sote-muutoksessa.

 Yliopistosairaaloiden sivuuttamisella sote-muutoksessa tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kliiniseen tutkimukseen, lääketieteelliseen koulutukseen kuin erikoissairaanhoitoonkin, jos asiaa ei kiireellisesti korjata.

Meillä on vaalit 23.1 ja uudet aluevaltuustot ovat aloittamassa maaliskuun alusta, mutta hallitus ei ole edelleenkään tehnyt mitään yliopistosairaaloiden aseman ja rahoituksen selkeyttämiseksi. Jos asialle ei tehdä mitään, hallitus ajaa tekemättömyydellään yliopistosairaalat alas. 

Miten yliopistosairaalat voivat ylläpitää sen hoitamia vaativia ja korkeaa ammattitaitoa ja osaamista vaativia tehtäviä, kuten vaativia lasten sydänleikkauksia, lääketieteellisiä tutkimuksia, valmiutta yhteiskunnan kriisitilanteiden hoitoon ja uusien ammattilaisten koulutusta, jos sille ei ole osoitettu siihen erillistä rahoitusta? Yliopistosairaaloilla on vastuullaan vaativia tehtäviä, joita ei voi jättää tekemättä.

 Yliopistosairaalan kolme tärkeintä tehtävää ovat vaativa erikoissairaanhoito, lääketieteellinen koulutus ja kliininen tutkimus. Nimenomaan näiden tehtävien vaarantumisesta on kyse, kun asiaa ei ole hoidettu lainsäädännöllisesti asianmukaisesti. Yliopistollisen sairaalan rooli ja tehtävät on määriteltävä lainsäädännössä.

Sotelakien käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti lausumalla (EV 111/2021), että ”sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa”.

Yliopistosairaaloiden jatkuviin tehtäviin kuuluu lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon osaajien kouluttaminen eri erikoisaloille. Tämä tarkoittaa, että eri erikoisalojen hoitajat ja lääkärit kouluttautuvat työhönsä työn ohessa saaden uusinta mahdollista tutkittua tietoa ja näyttöä. Selvää on, että ilman rahoitusta laatu kärsii. Kysynkin kirjallisessa kysymyksessäni, että miten hallitus aikoo varmistaa, että yliopistosairaaloilla on mahdollista edelleen jatkossa tehdä tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.

Aiemmin kunnat ovat itse tukeneet puutteellisen yliopistorahoituksen takia yliopistosairaaloita taloudellisesti. Ongelmallista on, että nyt sote-muutoksen myötä, koko sote-rahoitus tulee valtiolta ja yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole näissä laissa erikseen säädelty. Yliopistosairaaloiden rahoitus tulee olemaan suurissa ongelmissa sote-muutoksen jälkeen jos asiaa ei kiireellisesti korjata.

Kyse on nyt suomalaisen erikoissairaanhoidon, tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei pitäisi vaarantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Jos sitä ei tehdä, suomalainen , korkeatasoinen lääketieteellinen huippuosaaminen ja tutkimus vaarantuu merkittävällä tavalla, ja se tulee näkymään myös vaativan erikoissairaanhoidon tason laskuna potilaiden hoidossa. 

1 kommentti . Avainsanat: Sote, rahoitus, yliopistosairaalat, erikoissairaanhoito, tiede, tutkimus

Mielenterveyskriisin selättämiseen tarvitaan uusia keinoja

Maanantai 27.12.2021 - Mia Laiho ja Sari Sarkomaa

Hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on koronapandemian myötä vaikeutunut. Hoitotakuu on pettänyt erityisesti lasten ja nuorten psykiatriassa. Lokakuussa pelkästään HUSin alueella jonoissa oli yli 600 lasta ja nuorta.

Jokainen odotuspäivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua, lisäten syrjäytymisriskiä ja huostaanottoja. Myös lastensa avun saannin kanssa kamppailevat omaiset ovat sairastumisriskissä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Mielenterveysongelmat aiheuttavat menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja työstä.

Mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ratkaisuja tilanteeseen. Aloitteessa ehdotetaan perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Hallituspuolueet ovat kuitenkin pysäyttäneet aloitteen etenemisen eduskunnassa, vaikka se on tullut sinne vuonna 2019. Hallitus on luvannut, että asia hoidetaan hoitotakuuta kiristävän lainsäädännön yhteydessä. Lakiluonnos on nyt julki ja mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet pettymyksen, ettei se sisälläkään Terapiatakuun tavoitteita. Yhdymme Mielenterveyspoolin vaateeseen, että Terapiatakuun tavoitteet kirjataan terveydenhuoltolakiin.

Vetoamme hallitukseen, että tehdään kansalaisten tuen saaneesta ja yli puoluerajojen kannatetusta Terapiatakuusta yhdessä totta. Jos hallitus arvioi, ettei Terapiatakuu onnistu kerralla, ehdotamme vaiheittaista toimeenpanoa aloittaen lapsista ja nuorista. Lisäksi Kela-korvauksen nostolla ja laajentamisella matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin käynteihin, voitaisiin helpottaa julkisen terveydenhuollon painetta ja yhdenvertaista hoitoonpääsyä. Mielenterveysongelmien hoitoa ei voi enää lykätä. Ihmisillä on oikeus päästä hoitoon.

 

Mia Laiho

Sari Sarkomaa

Kirjoitus julkaistu Ilta-Lehdessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mielenterveys, Terapia-takuu, lakimuutos, terveydenhuoltolaki

SOTE:n toimeenpanoon tarvitaan aikalisä

Sunnuntai 12.12.2021 - Mia Laiho

Kunnissa tehdään paraikaa hikihatussa töitä yrittäen valmistautua tulevaan sote-muutokseen. Kaikkien suomalaisten sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Ei muuten ole mikään ihan pikkujuttu. Kyseessä on vuosisadan suurin hallinnollinen organisaatiomuutos, jonka toimeenpanon onnistumisesta riippuu se, voidaanko lakisääteiset sosiaali-ja terveyspalvelut turvata asukkaille myös 1.1.2023.

Sote-muutoksen toimeenpanon aikataulu on erittäin kireä, joillakin alueille suorastaan mahdoton. Muutosprosessi valmisteluineen ja henkilöstön yt-neuvotteluineen aiheuttaa huomattavaa työkuormaa henkilöstölle, jonka riittävyydestä keskellä pahenevaa koronatilannetta pitäisi jokaisen poliitikon, virkamiehen ja kansalaisen olla huolissaan.  Emme voi kulkea laput silmillä kuulematta kentän hätähuutoja. Vaarana on koko sote-järjestelmän ajautuminen kaaokseen.

Sote-henkilöstöä ei riitä tälläkään hetkellä kentälle vaan koko sote-sektori kärsii merkittävästä työvoimapulasta. Työpanosta tarvitaan kaikkien muiden sairauksien hoidon ja hoivan lisäksi koronan jäljitykseen, testaukseen ja hoitoon. On epäeettistä asettaa hallinnollisten muutosten valmistelu ihmisten hoidon edelle.

Soten toimeenpanon valmisteluun tarvitaan hyvinvointialueilla ehdottomasti lisää aikaa, jos palveluiden siirto aiotaan tehdä hallitusti ja ilman ihmishenkien menetyksiä. Ei ole järkevää tehdä massiivisia muutoksia sote-kentälle juuri nyt, kun terveydenhuolto on vahvasti kuormittunut koronapandemian seurauksena ja ihmisten lakisääteisten palvelujen turvaaminen on vaarassa. Tässä tilanteessa on aivan älytöntä syytää rahaa ja sote- henkilöstön työpanosta hallinnollisen valmisteluun, kun paukut pitäisi laittaa ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseen.

Sote-muutoksen pakossa hyvinvointialueet joutuvat nopealla aikataululla vaihtamaan noin 200 000 työntekijän työnantajat, yhteensovittamaan eri kuntien ICT-järjestelmät ja käymään läpi satoja eri sopimuksia. Samanaikaisesti palveluiden pitää jatkua keskeytyksettä ja ilman potilasturvallisuuden tai ihmisten sosiaalipalvelujen vaarantumista. Sote vaatii merkittävän määrän ihmisiä muutoksen valmisteluun, yksittäisellä hyvinvointialueella jopa useita satoja ihmisiä.  Hyvinvointialueiden työryhmät vaativat myös eri alojen substanssiosaajia ja nämä työntekijät ovat poissa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastyötä. Myös esimiestasolla työn kuormitus on valtava huomioiden myös samanaikaisen koronaepidemian hoito. Toimeenpanon siirtäminen on välttämätöntä, kun huomioidaan huono henkilöstötilanne, merkittävä hoitovelka ja edelleen paheneva koronatilanne.

Julkisuudessa ( IS 9.12.21) olleen tiedon mukaan hallituksessa ei pidetä valmiuslain käyttöönottoakaan poissuljettuna työvoiman riittävyyden takia.  En voi olla ihmettelemättä hallituksen välinpitämättömyyttä sote-alan työntekijöitä kohtaan. Ennen kuin näin rajua toimea kuten henkilökunnan työvelvoitetta edes ajateltaisiin otettavan käyttöön, on tehtävä kaikki muut mahdolliset toimet ja erilaiset työvoimaa syövät hallinnolliset muutokset ja hankkeet on laitettava jäihin. Kun eletään keskellä kriisiä, on vain siirrettävä isoja kuormittavia muutoksia ja muita hankkeita eteenpäin. Tämä priorisointi kuuluu poliitikoille.

Koronaepidemia ei osoita rauhoittumisen merkkejä, henkilöstöpula on huutava ja hoitojonot ovat kasvaneet sekä somaattisella että psykiatrisella puolella. Liikutaan jo todella vaarallisilla vesillä ihmisten lakisääteisten palveluiden turvaamisen osalta. Tämä ei ole oikea aika isoille järjestelmämuutoksille. Päätöksiä sote-muutoksen toimeenpanon siirtämisestä tarvitaan pikaisesti ja ratkaisuja vaikeaan hoitovelkatilanteeseen. Ihmisten palvelujen turvaaminen ja terveyden suojeleminen on pystyttävä priorisoimaan hallinnollisten muutosten edelle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-muutos, toimeenpano, hyvinvointialue, aikalisä, valmistelu

Vanhemmat kirjoitukset »