Ikäihmiset

Vanhukset tarvitsevat yksilölliset ja räätälöidyt palvelut

Sähköiset palvelut eivät saa syrjäyttää ikäihmisiä

Vanhukset tarvitsevat yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluja. Vanhukset eivät ole samanlainen joukko ihmisiä, vaan tarpeet vaihtelevat kuten muillakin ihmisillä. Kun arvioidaan vanhustenhoidon palvelujen riittävyyttä ja tasoa, täytyy ottaa huomioon vanhuksen koko palveluketju. Palvelut täytyy toteuttaa niin, että ne tukevat vanhuksen toimintakykyä ja osallisuutta, sekä kunnioittavat itsemääräämisoikeutta. Palveluiden täytyy olla oikea-aikaisia, omatoimisuutta tukevia ja riittäviä.

Täytyy lähteä yksilökohtaisesta palvelujen tarpeen arviosta, johon vaikuttavat muun muassa vanhuksen elämäntilanne, erilaisten sairauksien aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset rajoitteet sekä elinympäristö. Vanhusten itsenäistä selviytymistä ja osallistumista tukee myös se, miten muu yhteiskunta ottaa vanhusten tarpeet huomioon palvelujen suunnittelussa.

Vanhuksille lisää yhteisöllisyyttä

Suomessa noin 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys vaikuttaa myös terveydentilaan jopa enemmän kuin ylipaino. Yksinäisyyden ehkäisy on yksi keino tukea vanhusten pärjäämistä kotona. Vanhusten kotona pärjäämisessä korostuu lähipalvelujen merkitys, jalkautuvat palvelut, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden merkitys ja niiden toimintaa täytyy parantaa.

Vahva tuki omaishoitoon

Omaisten mukaanottoa asiakkaan hoidon suunnitteluun tarvitaan enemmän ja omaishoitajien työn kuormituksen vähentämistä. Omaishoitajia täytyy kohdella yhdenvertaisesti paikkakunnasta riippumatta. Omaishoitajia täytyy tukea ja heidät täytyy ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun. Omaishoitajilla pitäisi olla mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan kuten pienten lasten vanhemmilla. Etäomaishoitajat, eli omaiset, jotka asuvat eri paikkakunnalla mutta hoitavat läheisensä asiat, täytyy myös ottaa huomioon palveluissa – esimerkiksi asiointiaikojen pidentäminen tiettyinä päivinä.

Kotihoidon taso ja määrä riittäviksi

Vanhusten hoivassa on viime vuosien aikana siirrytty yhä enemmän kotihoitoon. Kotihoidon lisääminen on myös vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain tavoite. Mahdollisimman pitkään kotona asuminen on myös useimman vanhuksen toive. Kun vanhus ei pärjää enää kotona kotiavun turvin, pitäisi tuetun hoitopaikan järjestyä vanhukselle kuitenkin sujuvasti ilman kohtuutonta odottamista. Nykyään kotona asuu useita liian sairaita vanhuksia, joille kotihoito ei ole enää riittävää ja inhimillistä. Laitospaikkoja on Suomessa viime vuosina ajettu alas, mutta muita palveluita ei ole järjestetty riittävästi tilalle. Kotihoidon laatuun ja määrään ympäri vuorokauden on kiinnitettävä enemmän huomiota, ja parannettava koulutetun henkilöstön saatavuutta myös päivystysaikana.

Nopea siirtyminen tarvittaessa ympärivuorokautiseen hoitoon

Vanhuspalvelulain mukaisesti suurin osa vanhuksista hoidetaan avopalveluissa, ja omissa asunnoissaan. Tämä on vanhustenkin toive, mutta siihen asti kun se on mahdollista. Kun kotona ei enää pärjää, niin siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon ei saa pitkittää. Täytyy voida luottaa siihen, että kunnon huonontuessa, ja kun kotona asumiselle ei ole enää edellytyksiä, niin hyvä ja turvallinen hoitopaikka järjestyy.


Haluatko ottaa minuun yhteyttä? Se käy kätevästi yhteydenottolomakkeella.

Sivusto päivitetty 28.1.2015