Työ ja talous

Työn tekeminen parhaaksi vaihtoehdoksi

Työikäisen väestön osuus pienenee ja samalla eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti. Yksi työntekijä elättää nyt 1,1 ihmistä. Vuonna 2030 elätettäviä on 1,6. Eläkemenot ja hoivamenot kasvavat samanaikaisesti. Meillä ei ole varaa siihen , että ihmisiä on työttömänä tai joutuu liian varhain työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työn tekemisen täytyy aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturva. Työn tekeminen on aina mahdollisuus ja oikeus. Yhteiskunnan pitää tarjota tähän puitteet. On purettava jäykkyyksiä ja byrokraattisia esteitä, joita meillä on työllistämisen tiellä. Sosiaalitukijärjestelmää täytyy uudistaa niin että se kannustaa ihmisiä tekemään työtä ja toimimaan yrittäjänä. Koulutuksen ja osaamisen kautta turvaamme sen, että työvoima on joustavasti ja oikea-aikaisesti käytössä. Tuloverotuksen pitää olla kannustava työntekoon. Yritysten ja palveluiden tarpeisiin tarvitaan kohdennettua koulutusta. Joustavaa sopeutettua koulutusta tarvitaan myös uranvaihtajille, sekä nuorille että vanhemmille.

Työelämän hyvinvointi

Tulee huolehtia ihmisten työhyvinvoinnista, jotta jaksetaan olla töissä mahdollisimman pitkään.Tämä vaatii yhteistyötä ja vuorovaikutuksen lisäämistä työpaikoilla, ja myös hyvää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jos havaitaan työkykyä uhkaavia tekijöitä.

Eläkeläisten verotus oikeudenmukaiseksi

Eläkeläisten verotusta on tarkistettava oikeudenmukaisemmaksi. Raippaverosta on päästävä eroon.

Joustavuutta työsuhdepolitiikkaan

Työntekijän palkkaaminen ei saa olla liian vaikeaa, kallista ja jäykkää. Suomen täytyy keskittyä työllisyyden hoitoon. Hyödynnetään 50-60-vuotiaiden osaamista ja kokemusta työmarkkinoilla.

Pitää huolehtia siitä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. Nuorena saatu työkokemus kantaa jatkossakin, auttaa nuorta eteenpäin, ja nuori pääsee itsenäiseksi toimijaksi yhteiskuntaan.

Elämäntilanteiden vaatimat joustot auttavat myös jaksamaan arjen haasteiden ja kiireen keskellä, ja ovat sekä työnantajan että työntekijän etu. Työn ja perheen yhteensovittaminen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita, on sitten kyse pienten lasten vanhemmista tai omaishoitajana työn ohessa toimivasta työntekijästä. Perheiden elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat eri hoitomuotojen välillä, ja palveluissa pitää olla joustoa ja valinnanvapautta helpottamaan perheen arkea.

Pienyrittäjien perusturva kuntoon

Pienyrittäjien perusturvassa on korjattavaa. Yrittäjillä täytyy olla sairaus- ja työkyvyttömyysturva kuten muilla palkansaajilla. Yrittäjät työllistävät itsensä, ja usein lisäksi myös muita. Työmarkkinoilla naisten asemaa voitaisiin vahvistaa ja tasata vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia tasaisemmin työnantajille.

Työurat pidemmiksi

Työurien pidennys ei voi tarkoittaa vain eläkeiän nostoa. Työuria saadaan pidennettyä, kun nuoret pääsevät jouhevasti koulutuksesta työelämään. Pidetään huolta työssä olevista panostamalla työhyvinvointiin. Työn ja perheen yhteensovittamisella voidaan myös työuria kokonaisuudessaan pidentää. Aina ei voi olla 100 % työntekijä, vaan eri elämäntilanteissa voi olla että muut elämänalueet vaativat suuremman osan. Tällöin vaaditaan yhteiskunnalta ja työmarkkinoilta joustavuutta ja ketteryyttä, rakenteita vastaamaan myös muuttuneeseen tilanteeseen. Vanhemmuuden kustannusten jakamisella parannettaisiin naisten työmarkkina-asemaa.

Tiukka ote työkyvyttömyyden hoitoon

Työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii ripeitä toimenpiteitä. Talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tarvitaan lisää työtä ja työkykyistä työvoimaa. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään jo noin 52-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin aiheuttaja on mielenterveydenhäiriöt ja toisena tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Huolestuttavaa on, että mielenterveyden takia työkyvyttömiksi jäävissä erityisesti nuorten osuus on merkittävä. Nuorelle työkyvyttömyyseläke ei ole inhimillisesti useinkaan paras vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen, varsinkin jos nuori pystyisi tekemään räätälöityä ja sovitettua työtä. Työ itsessään antaa paljon, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja auttaa arjen rytmityksessä. Nämä voivat merkittävästi edistää toipumista, ja auttaa samalla ihmisen muussa elämänhallinnassa. Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyssä nopea tilanteisiin puuttuminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen ovat avainasemassa työhyvinvoinnin lisäksi.

SoTe-uudistuksessa aitoja uudistuksia

SoTe-uudistuksessa täytyy voimavarat kohdentaa ydintehtäviin ja luoda uusia toimintamalleja. SoTe-alueella voitaisiin valita huolellisesti ne palvelut, jotka soveltuisivat muidenkin kuin kuntien tuottamiksi, kuten esimerkiksi kaihileikkaukset, tekonivelleikkaukset joihin kuntien oma jono on pitkä, ja kilpailuttaa suoraan osa perus- ja erikoissairaanhoidon tuottajista kuntien rinnalle. Myös pienten yritysten mahdollisuus osallistua pitäisi ottaa huomioon. Tämä loisi aitoa kilpailua palveluntuottajien välille, lisäisi palvelujen kehittämispainetta, mahdollistaisi kuntia keskittymään itse asiakastyöhön ja antaisi valinnanmahdollisuuksia asukkaille. Asukkaille on merkityksellistä sillä että saa tarvitsemansa palvelun laadukkaasti kohtuuajassa, ei sillä kuka palvelut tuottaa.


Haluatko ottaa minuun yhteyttä? Se käy kätevästi yhteydenottolomakkeella.

Sivusto päivitetty 28.1.2015